Hyvä oppilas?

Ratsastusta opettaessani törmään moniin erilaisiin oppilaisiin. Kärjistäen voisi tietysti sanoa että on hyviä ja vähemmän hyviä oppilaita, enkä tällä nyt tarkoita oppilaiden osaamistasoa vaan heidän haluaan oppia.

Oppimishaluun kuuluu monia ominaisuuksia, nöyryys, kärsivällisyys, periksiantamattomuus ja luotto omaan fiilikseen.

Tärkein hyvän oppilaan ominaisuus on ehdottomasti hevosystävällisyys tai toisin sanoen, nöyryys. Pitää ymmärtää ja kunnioittaa hevosta eläimenä, ja ennen kaikkea ottaa aina "syyt omille niskoilleen". Se syy kun aina on siinä satulan päällä, hevonen ei tee mitään tahallaan, kaikki hevosen tekemät asiat johtuvat aina ihmisestä. Harva ratsastaja on niin nöyrä että muistaa tämän asian hevosen kanssa touhutessaan, ja kun se asia unohtuu, tulee ratsastaja rankaisseeksi hevosta täysin turhaan, ja näin ollen hevonen luottaa ratsastajaansa taas vähän vähemmän.

Seuraava ominaisuus on kärsivällisyys. Toki usein nöyryys ja kärsivällisyys kulkevat käsi kädessä, mutta kärsivällisyys vaatii kyllä ihan oman kirjoituksensa. Kärsivällisyys koostuu kahdesta asiasta, siitä että jaksat harjoitella asioita uudestaan ja uudestaan hermostumatta, ja siitä että jaksat odottaa tulosten saavuttamista. Hevosten kanssa hiljaa kiirehtiminen on se avainasia!

Tästä päästään periksiantamattomuuteen, joka tarkoittaa sitä että harjoitukset ja tehtävät tehdään aina täsmällisesti loppuun asti, kertaakaan ei saa antaa periksi tai luovuttaa. Periksiantamattomuudella tarkoitan myös sitä pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jota kohti mennessä voi tulla, ja tuleekin, kivikkoisia reittejä, mutta niistä huolimatta, pidä fokus tulevaisuudessa ja työskentele tinkimättömästi sinne kohti mennessä.

Ja sitten tuo oma fiilis, se on kyllä hevosten ( ja muidenkin eläinten) kanssa touhutessa todella tärkeä asia tiedostaa. Joskus uusia asioita tehdessä pitää vain luottaa siihen omaan fiilikseen, se kyllä kertoo milloin voit tehdä vähän vaativimpiakin asioita ja kun oma fiilis on kunnossa, olet itsevarma ja luottavainen, on hevosesikin samanlaisessa mielentilassa.

Itselleni opettajana on todella tärkeää että oppilas on samalla aaltopituudella kanssani. Tällä tarkoitan nimenomaan sitä että oppilas kunnioittaa hevostaan ja tekee asiat siten kuten minä sanon. Kuulostaako ikävän tiukalta meiningiltä? Ehkä, mutta olen itse todella tarkka siitä miten hevosta kohdellaan, joten odotan tätä samaa myös oppilailtani. Oppilas voi myös luottaa etten ikinä teetä harjoituksia joihin hän tai hänen hevosensa ei ole valmis, ja kaikki harjoitukset ovat sellaisia jotka olen itse ratsain todennut toimiviksi, joten oppilas voi luottaa sanoihini ihan täysin! Kun molemminpuolinen luottamus on kunnossa, saadaan myös aikaiseksi tuloksia!

Muutaman kerran olen joutunut sanomaan joillekin oppilailleni ettei yhteistyötä kannata jatkaa, sillä näkemyseromme ovat niin suuret, etten itse koe tarpeelliseksi tuhlata kummankaan aikaa tällaisen oppilaan kanssa. Ajan tuhlaamisella en nyt tarkoita sitä että olisin liian ylpeä pitääkseni tunteja jollekin henkilölle, vaan aikani on sen verran rajallista että kulutan kaiken jäävän ajan mieluummin omien hevosteni kanssa touhutessa. Yleensä näkemyserot ovat sellaisia että oppilas ei selvästikään kunnoita hevosta, ei ymmärrä hevosen käytöksen syitä eikä myöskään ole valmis tekemään riittävästi töitä perusasioiden kanssa. Enkä kyllä usko että oppilaskaan saa tunneista mitään irti, jos päällimmäisenä on mielessä turhautuminen, epäusko ja pikkuhiljaa jopa ärtymys opettajan sanoihin.

Miettikääpä jokainen omia luonteenpiirteitänne, löytyykö teiltä näitä "hyvän "oppilaan luonteenpiirteitä? Pelkällä nöyryydellä pääsette todella pitkälle, oppiminen helpottuu huomattavasti kun sinun ja hevosesi välillä luottamus on kunnossa ja jos vielä sinulla on opettaja jonka kanssa puhutte samaa kieltä, on menestys taattu! 

Mutta jos aina vaan syytät hevosta, ei kehitystä voi tapahtua. Jos et ole valmis muuttamaan omaa näkemystäsi, pitää sinun ihan tosissaan miettiä onko hevosurheilu sinun lajisi. Kun tässä lajissa se "urheiluvälinekin" ajattelee...

Heräsikö ajatuksia? Joudutko tosissasi katsomaan peiliin ja miettimään omia luonteenpiirteitäsi? Usko pois, se tekee ihan hyvää! Hevoset kiittää!

Nuoren hevosen viikkosuunnitelma

Jatketaanpa viikkosuunnitelmia, nyt on vuorossa nuoren, jo ratsastuksessa perusasiat osaavan, hevosen lukujärjestystä.

Nuoren hevosen koulutus on tietyllä tavalla aika helppoa, vaikka moni sitä suotta pelkää. Muistat vaan tehdä "töitä" vähän kerrallaan, muutamia kertoja viikossa, ja tarjoten hevoselle riittävän monipuolisia treenejä, sekä harjoitusten että harjoituspaikkojen osalta.

Oletetaan että tässä kyseessä oleva hevonen on aikanaan opetettu ajolle, ellei kärryt perässä niin ainakin ohjasajolle. Tämän soisin kyllä kaikille nuorille hevosille opetettavan, sillä saa mukavasti niitä vuosia treenailtua kun ei vielä voi nousta selkään.

Ohjas- tai kärryajon lisäksi pidän todella tärkeänä ihan sitä hevosen peruskäsittelyä. Puhun siitä nyt vaikka maastakäsittelynä, jotta ei mene termit sekaisin. Itselleni hevosen maastakäsittely on aina relevantti asia, sillä siitä hetkestä lähtien kun otan hevoseni kiinni (vaikka tarhasta tai karsinasta) on se minun "kädessäni" ja tekee asiat juuri niin kuin minä haluan. Ei sen monimutkaisempaa. Avaan tätä maastakäsittelyä omassa postauksessaan vielä jossain vaiheessa.

Ja kuten varmasti arvaattekin, tärkeintä nuoren(kin) hevosen ratsastuksessa on maastoilu. Yksin ja porukassa, rauhallisesti ja vähän reippaammin, kiipeillen, alamäkiä ratsastellen, maastotiellä ja ihan umpimetsässä! Kaikki käy, kunhan vaan mennään maastoon! Viikkosuunnitelma tulee siis sisältämään reilusti maastossa työskentelyä. 

Aloitetaan maanantaista, jolloin voit työskennellä kentällä. Aloita kuitenkin taluttamalla hevosta alkukäyntien ajan, ja ota siinä muutamia maastakäsittelyharjoituksia. Tarkista että hevonen kulkee sinun tahdissasi, hidastaa kun jarrutat äänellä ja kevyellä ohjalla ja lähtee taas liikkeelle yhdestä maiskutuksesta, ja kävelee juuri niin reippaasti kuin sinäkin. Tarkista myös käännökset kumpaankin suuntaan ja samalla tarkista että hevonen myötää kääntävälle ohjalle. Ja ehkä tärkein asia, joka jokaisen hevosen tulee osata, on paikallaan seisominen. Harjoittele sitä ihan joka kerta kun talutat hevosta, ihan mihin vaan oletkaan menossa. Pysäytä hevonen, löysää ohja/riimunnaru ja odota rauhassa. Hevosen tulee seistä tasan siinä paikassa johon sen pysäytit, jos se siirtää yhtäkään jalkaansa, siirrä rauhassa se jalka tai koko hevonen, jos se on jo ehtinyt kokonaan siirtyä, takaisin siihen paikkaan josta lähdettiin ja sano PRR ja taas odotellaan. Jos hevonen siis käveli eteenpäin, peruuta se takaisin samaa reittiä lähtöpaikkaan, ja jos hevonen taas peruutti, tuo se etuperin samaan paikkaan takaisin. Odottelua tehdään niin kauan että huomaat hevosen rentoutuvan, oikeastaan jopa vähän huokaisevan "onpa taas tylsä homma"-tyylisesti. Nämä maastakäsittelyn perusharjoitukset ovat semmoisia jotka soisin tekevän joka ikinen kerta kun hevosta talutat, näin se pysyy vastaanottavaisena ja luottavaisena kanssasi.

Alkukäyntien jälkeen voit nousta selkään ja kävellä vielä hetken vapaalla ohjalla, mutta siinäkin kääntämällä hevosta istunnan avulla vasemmalle ja oikealle ja muutellen sen tempoa pelkällä istunnalla ja ääniavulla. Sen jälkeen voit ottaa ohjat ja siirtyä verryttelemään hevosta kevyessä ravissa. Vaihda suuntaa riittävän usein, ja tällä tarkoitan ihan muutaman kierroksen välein. Alkuverryttelyssä pitkähkö muoto hevosella, ja muista tarjota kädellä aina "lisää pituutta" jos hevonen sitä kaulaa venyttämällä pyytää. Käännökset loivina, ja hyödynnä isoja ympyröitä silloin tällöin. Lisää raviverryttelyyn myös muutamia siirtymiä, käynnin ja ravin välillä. Ravijakso ei saa kestää paljon yli 5 minuuttia, sillä hevosen ylälinjan lihakset väsyvät todella nopeasti ja se tekee hevosen liikkumisen ikävän tuntuiseksi. Anna raviverryttelyn jälkeen pitkät ohjat hetkeksi, kierros tai pari riittää. Tämän jälkeen voit verrytellä hevosta hetken laukassa, taas riittävän usein suuntaa vaihdellen, loivilla kaarteilla ja siirtymillä höystettynä! Ja taas, noin 5 minuutin laukkatyöskentelyn jälkeen anna hevosen hengähtää hetki.
Nämä usein toistuvat vapaat ohjat ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä hevosen lihaksisto väsyy todella nopeasti, kaikki yli 5 minuutin kestävä "jännitys" on jo hevoselle ihan työtä, ja varsinkaan nuoren hevosen lihaksisto ei ole vielä kehittynyt niin paljon että siltä voidaan vaatia pitkää aikaa itsensä kantamista.
Alkuverryttelyjen jälkeen onkin aika siirtyä päivän varsinaiseen tehtävään, olkoon se tänään vaikka pohkeenväistöä! Tästä harjoituksesta en tässä paasaa enempää, väistöistä on muutamia postauksia, käypä lukemassa ne! Itse väistöharjoituksissakaan ei saisi kulua pitkä aika, ehkä noin 10 minuuttia, jonka jälkeen siirrytään jo loppuverryttelyyn. Ravaile rennosti molempiin suuntiin, ja sen jälkeen onkin aika antaa (taas) pitkät ohjat ja mennä vaikka loppukäynneiksi maastoon!

Tiistaina voit jatkaa työskentelyä kentällä, muuten samoilla askelmerkeillä, mutta päivän teemana voisi olla vaikka taivutusharjoitukset. Toivottavasti pääset tekemään edes alku-ja loppukäynnit maastossa!

Keskiviikkona rauhallinen maasto, vähän palauttelumielessä, käyntiä, rauhallista ravia ja rauhallista laukkaa, jos pohjat vaan sen sallivat.

Torstaina hevonen saa levätä, tarhailua koko päivä ja vaikka vähän syventäviä maastakäsittelyharjoituksia.

Perjantaina ohjasajoa kentällä tai jos hevonen on kärrytelty, kärryt perään ja maastoteille tai hyväpohjaisille pelloille!

Lauantaina alkuverryttelyt maastossa, ja sen jälkeen kentälle työskentelemään puomeilla! Sekä niillä maahankaivetuilla että vaikka vähän korotetuillakin! Tässäkin, muista, helpot lähestymiset esteille, kummastakin suunnasta ja maltilla hyppyjä! Lopeta siihen että on vielä kivaa!

Sunnuntaina maastolenkki, vaikka vähän reippaammassakin tempossa! Mikäli lähelläsi on hyväpohjaisia peltoja, käytä niitä hyväksi ja ratsastele niilläkin silloin tällöin! Mitä isommalla alueella pääset nuoren hevosen kanssa ratsastelemaan, sitä vähemmän himmailet sen luontaista liikettä ja kehitystä tulee tapahtumaan!

Sama vielä lyhennettynä:
Maanantaina kentällä, väistöharjoituksia. Alku- ja loppukäyntejä lukuunottamatta työskentelyaika maksimissaan 30 minuuttia.
Tiistaina kentällä, taivutusharjoituksia. Alku-ja loppukäyntejä lukuunottamatta työskentelyaika maksimissaan 30 minuuttia.
Keskiviikkona rauhallinen maasto, kesto voi olla pidempikin, vaikka 1 tunti.
Torstaina vapaa.
Perjantaina ohjasajoa tai kärryttelyä.
Lauantaina maapuomi- ja estetyöskentelyä. Pyri verryttelemään hevonen maastossa! Alku- ja loppukäyntejä lukuunottamatta työskentelyaika maksimissaan 30 minuuttia.
Sunnuntaina reippaampi maastolenkki. Kesto maksimissaan 1 tunti.

Tämä on tietysti vain suuntaa-antava suunnitelma, muutoksia pitää tehdä hevosen "päivän kunnon" mukaan. Jos hevonen jonain päivänä vastustelee ratsastajaa, painaa toistuvasti kädelle tai reagoi apuihin vaikka pukittelemalla, on se jostain vähän kipeä. Tällöin paras keino on antaa sen levätä muutama päivä, ja ottaa se töihin sen jälkeen rauhallisesti uudestaan. Eikä hierojan käynti tällaiseen väliin tee ollenkaan huonoa!

Kuten varmasti huomasitte, kenttätyöskentelyssä en varsinaisena tehtävänä teettänyt siirtymiä ollenkaan, vaikka juuri niistä olen  paasannutkin. Siirtymiä tulee ratsastaa ihan jatkuvasti, alku- ja loppuverryttelyssä, sekä itse tehtävässä, joten en ottanut tässä niihin sen enempää kantaa. Toki voit ottaa jonkun kenttätyöskentelyn varsinaiseksi teemaksi juuri siirtymät, jolloin keskityt nimenomaan siirtymien rentouteen ja omien apujen käyttösi pehmeyteen.

Jotta hevonen ei tylsisty kenttätyöskentelyssä, tee aina vähintään alku- ja loppukäynnit maastossa, mieluiten tietysti koko verryttely maastossa olisi suotavaa. Kentällä pyöriminen on hevoselle todella raastavaa, ja hevonen ei tarvitse montakaan työskentelyjaksoa kentällä peräkkäin, kun se jo alkaa jarruttelemaan kentällä liikkuessaan, ihan vaan tylsyyttään. Tähän ei missään nimessä auta jatkuva jyskyttäminen kentällä, vaan hevosen pitää päästä maastoon! Yksin tai porukalla, hitaasti tai reippaasti, tasaista tietä pitkin tai vaikeakulkuisessa maastossa. Pääasia että menette maastoon!

Eikä pidä pelätä sitä jos nuorelle hevoselle joutuu joskus antamaan useammankin vapaapäivän viikossa, se ei varmasti aiheuta mitään negatiivista sille hevoselle, korkeintaan voi olla vähän virtavampi seuraavalla kerralla, mutta sehän on ainoastaan mukava ominaisuus! Ja vapaista puheen ollen, vähän rankemman työskentelyjakson jälkeen on hyväkin antaa hevosen levätä ja palautua muutamia päiviä tai viikon tai jopa kaksi. Hevonen tarvitsee myös lepoa kehittyäkseen!

Tässäpä taas näitä, nyt nuoremman hevosen askelmerkkejä! Muistakaa soveltaa, hevoset, ratsastajat ja olosuhteet ovat aina erilaiset, ja ne pitää ottaa huomioon tehtäviä suunnitellessa.

Kunhan vaan muistatte maastoilla!

Vanhemman hevosen viikkosuunnitelma

Sain postauspyynnön tehdä viikkosuunnitelman vähän vanhemmalle hevoselle, joka tekee viikossa myös muutaman opetustunnin. Pitää muistaa että viikkosuunnitelma on oikeastaan vain runko, joka pitää huolta siitä että hevosen liikutus pysyy monipuolisena, ja suunnitelmaa tulee muokata muutaman muuttujan mukaan. Pitää ottaa huomioon keliolosuhteet, hevosen yleinen vireystila ja ratsastajan fiilis.

Ihan ensimmäiseksi muutama sananen vanhemman hevosen ratsastuksen erityispiirteistä. Vanhalla hevosella verryttelyn tärkeyttä ei voi väheksyä. Erityisesti alkuverryttely tulee tehdä huolella, rauhallisessa tempossa ja riittävän pitkän ajan. Vanhalla hevosella lihasten ja nivelnesteiden lämpeäminen kestää melko kauan, ja ennen kuin hevosen kroppa on valmis, on siltä turha vaatia huippusuoritusta.
Alkuverryttelyn ensimmäinen ja tärkein asia on ehdottomasti riittävän pitkä käyntijakso. Luonnollisesti tekisin itse tämän maastossa! Varsinkin syksyllä ja talvella, eli viileässä säässä, lämmittäisin hevosen isoja takapään lihaksia ratsastusloimella, tämä "nopeuttaa" lihasten lämpeämistä jonkin verran. Silti, oli loimi tai ei, alkukävelyn pitää olla noin 15 minuuttia jotta vanhus on varmasti valmis seuraavaan verryttelyn osaan, joka on rauhallisessa tempossa suoritettu ravi- ja laukkatyöskentely. Verryttelyssä on todella tärkeää kuunnella sitä omaa hevosta, eikä pidä vaatia siltä liikkumista isossa askeleessa ja ylitempossa, sillä se saa hevosen vaan vastustelemaan ratsastajaansa. Kun hevonen on verrytelty rauhallisessa tempossa, suuntaa usein muuttaen ja antaen hevosen määritellä itse muodon jossa haluaa liikkua, tulee askeleeseen lennokkuutta ja lisää tempoa ihan itsestään! Usko pois, hevonen kyllä liikkuu isosti silloin kun sen kroppa on siihen valmis!

Toki myös loppuverryttely on tärkeää, kierroksia pitää laskea asteittain ja taas antaen hevoselle mahdollisuuden määritellä itse muodon jossa parhaiten pystyy liikkumaan. Lopuksi vielä loppukäynnit, joiden tulee jatkua niin kauan että hevonen ei enää ole hengästynyt. Loimi takaosan päällä ei loppuverryttelyssäkään ole haitaksi, siis kylmällä ilmalla!

No niin, sitten itse asiaan, eli hevosen viikkosuunnitelmaan. Vanhalla hevosella tärkeintä on tasainen liikunta, joten totaalivapaapäivää välttelisin ihan viimeiseen asti.
Oletetaan vaikka niin että hevonen tekee maanantaina yhden tai kaksi opetustuntia, se riittäköön hevoselle liikunnaksi sinä päivänä.
Seuraavana päivänä, eli tiistaina kannattaa hyödyntää hevosen maanantaina tekemät tunnit ja työskentely voi olla vähän vaativampaa. Tiistaina siis voit työskennellä kentällä niitä vähän vaativampiakin juttuja. Erilaiset taivutukset, pohkeenväistöt ja tietysti useat siirtymäharjoitukset sopivat vähän vaatimammiksi harjoituksiksi. Äläkä unohda maapuomeja, niillä saat mukavasti vaihtelua kentällä työskentelyyn.
Keskiviikkona voit pitää hevosella ohjasajo- tai juoksutuspäivän, itse suosittelen ohjasajoa, jolloin hevonen tulee liikkumaan enemmän suoraan kuin liinassa juoksuttaen. Ohjasajossa myös hevonen suoristuu paremmin kuin ratsastajan kanssa, joten se on enemmän kuin tarpeen, erityisesti hevoselle joka tekee opetustunteja. Hevonen joutuu opetustunneilla usein sietämään ratsastajia jotka saattavat istua vähän vinossa. Ohjasajossa tärkeitä asioita ovat siirtymät, jotka myös ovat oivaa tottelevaisuusharjoitusta.
Torstaina hevonen saattaa tehdä taas pari opetustuntia, joten sen päivän osalta ei kommentoitavaa!
Perjantaina työskentelyä kentällä, taas hyödyntäen hevosen eilistä tuntityöskentelyä. Nyt voit keskittyä enemmän liikkeeseen, sen parantamiseen ja ottaa mukaan vaikka vähän estetyöskentelyä! Pidä korkeudet maltillisina, ja keskity hevosen suoruuteen, tasaiseen rytmiin ja omaan istuntaasi.
Lauantaina reipas maastolenkki, jos pohjat vain sen sallivat! Mikäli maastossa et pääse pohjien takia muuta kuin kävelemään, pyri antamaan hevosellesi vapaus liikkua reippaasti vaikka sitten kentällä tai maneesissa, pääasia että hevonen pääsee silloin tällöin liikkumaan oikein kunnolla eteen! Tällä varmistetaan ettei hevosesi lihaksistoon pääse kehkeytymään ikäviä jumeja, jotka vaikuttavat normaaliin liikkeeseen negatiivisesti.
Sunnuntaina voit pitää vähän rauhallisemman maastolenkin, semmoinen ihana sunnuntairatsastus!

Sama lyhyessä muodossa:
Maanantaina 1-2 opetustuntia kentällä
Tiistaina työskentelyä kentällä, taivutukset, väistöt, siirtymät.
Keskiviikkona ohjasajo tai juoksutus.
Torstaina 1-2 opetustuntia kentällä.
Perjantaina työskentelyä kentällä, fokus liikkeessä ja mukaan vähän esteitä!
Lauantaina reipas maasto.
Sunnuntaina rauhallinen maasto.

Mikäli hevonen ei teekään jonain päivänä opetustunteja, muuttaisin sen päivän treenit ehdottomasti maastoiluksi tai edes ratsastukseksi pellolla, jos sellainen hyväpohjainen pelto on tarjolla!

Ajatus tässä tuntisuunnitelmassa on se että aina opetustuntien jälkeen jatka treenejä kentällä, sillä hevonen on edellisenä päivänä liikkunut hyvin ja tasaisesti, sitä ei siis kannata jättää hyödyntämättä. Pari peräkkäistä päivää työskentelyä kentällä, sen jälkeen jotain ihan muuta, olkoon se sitten ohjasajoa tai maastoa, ja sitten voidaan taas palata tylsän kenttätyöskentelyn pariin päiväksi tai pariksi.

Talven tullen (jos siis sitä lunta saadaan riittävästi) aukeaa yksi uusi mahdollisuus hevosen liikuttamiseksi, nimittäin hankitreeni. Siinä pitää olla vaan todella varovainen, sillä hankitreeni on hevoselle todella raskasta, ja se pitää totuttaa siihen huolella, eikä hankitreenin kesto saa olla liian pitkä. Huolellinen alkuverryttely tasaisella pohjalla ennen hankeen menoa, ja hankitreenissä rauhallinen tempo, sillä hevonen joutuu käyttämään aivan eri lihaksia kuin tasaisella pohjalla liikkuessaan. Aina välillä kannattaa tulla pois hangelta, kävelemään tasaiselle pohjalle, ennen kuin jatketaan taas hetki hangessa. Yhteensä 10-15 minuuttia hankitreeniä on jo todella kova suoritus hevoselle, joten pidä tämä mielessä kun nautit hangista! Ja tietysti huolellinen loppuverryttely treenin jälkeen, ja vaikka vähän hevosen venyttelyä vielä tallissa, jotta varmasti vältytään lihasjumeilta.

Tässä nyt yksi versio vanhemman hevosen viikkosuunnitelmasta, herättikö ajatuksia, oliko tästä apua ja haluatteko samantapaisia suunnitelmia eri ikäisille hevosille?

Mitä laitetaan?

Niin, mitä laitetaan, arvon yleisö?

Luonnoksissa on jos jonkinlaista tekstiä, harjoituksia sun muuta, mutta nyt ajattelin kysellä teiltä, onko mielessä joku ihan erityinen juttu johon haluaisitte apuja?

Eikö yksin ratsastamisessa riitä mielikuvitus suoltamaan sopivia tuntiharjoituksia?

Onko hevosesi jossain tilanteissa vähän haastava ratsastaa?

Onko omassa ratsastuksessasi mielestäsi jotain parannettavaa, mutta et oikein tiedä miten sen parantaisi?

Laittakaapa kommentteihin postaustoiveita, näpyttelen niitä valmiiksi tämän loppuviikon aikana!

Vastataivutuksesta parempaan laukkaan

Tässä tulee nyt toinen harjoitus paremman laukannoston ja sitä kautta paremman peruslaukan saavuttamiseksi. Tässä harjoituksessa laukannostoa valmistellaan vastataivutuksella, kun viimeksi valmisteltiin laukannostoa pohkeenväistöllä. Toki, jos vastataivutus on sinulle tai hevosellesi vielä liian vaativa liike, tulee postauksen lopussa myös harjoitus jossa ei vielä taivutusta vaadita!

Ratsasta käynnissä ympyrällä, ja ollaan vaikka nyt oikeassa kierroksessa. Tarkista ensin että hevosesi väistää oikeaa pohjettasi, siirrä hevosen takaosa hieman ympyräuran ulkopuolelle. Jatka muutama askel hevosen takaosa ympyrän ulkopuolella ja keskity kummallakin ohjalla pitämään hevosen etuosa ympyräuralla. Tässä on todella tärkeää pitää ohjat riittävän lyhyinä, ja hae ohjiin vähän samanlaista fiilistä kuin tässä neliöharjoituksessa. Molemmat ohjat siis huolehtivat hevosen etuosasta, tarvittaessa nosta käsiä hieman ja tuo etuosa takaisin ympyräuralle mikäli se siitä karkaa. Kun olet varma että hallitset ohjilla hevosen etuosaa ja pohkeilla takaosaa, rentouta vähän oikeaa ohjaa ja voimista vasenta ohjaa jotta saat hevosen aavistuksen taipumaan. Muista pitää vasemmalla pohkeella huolta että hevonen ei karkaa ympyrältä pois. Vasemman pohkeen ympärille hevosen pitää myös lievästi taipua. Huh huh, onpa paljon tekemistä, mutta kun olet varmistanut että hevonen on aavistuksen vastataivutuksessa, suorista hevonen, voimista vasenta ohjaa ja tarkista että hevosen suu rentoutuu oikealle ohjalle. Siirrä oikea pohje vähän satulavyön eteen ja nosta harjoituslaukka. Käynnissä tehtävään laukannostoon hevonen saattaa tarvita vähän napakamman pohjemerkin, joten ole alusta asti riittävän vaativa pohkeella!

Saman harjoituksen voi ja kannattaakin tehdä ravissa, ravista saat suoritettua laukannoston varmasti pienemmillä avuilla ja sujuvammin.

Muista, jos hevonen ei siirrä takaosaansa ympyrän ulkopuolelle ja vastustelee taivuttavaa ohjaa, ei laukannostoa siitä kannata tehdä. Suorista hevonen, aloita harjoitus alusta ja kun hevonen vastaa toivotusti apuihisi, ratsasta hallittu ja laadukas laukannosto! Ratsasta laukassa ympyrällä muutama kierros, jotta pääset rauhassa vaikuttamaan laukan poljentaan. Ympyrä itsessään on jo aavistuksen jarruttava, joten vältä turhaa pidättämistä ohjalla, keskity siihen että hevosesi liikkuu pohkeesta eteen ja tukeutuu kätesi tarjoamaan joustavaan tuntumaan. Ympyrällä vain lievä taivutus ohjalla riittää!

Mikäli vastataivutus on vielä tässä vaiheessa teille liikaa, pidetään hevonen suorana ja tehdään harjoitus siten että ratsastat hevosen pääty-ympyrällä. Ympyrän avoimella sivulla (eli siinä kentän keskellä, jossa aidat eivät ole tiellä) väistät takaosan ympyräuran ulkopuolelle, pitäen ohjilla etuosan uralla. Siitä suoristat hevosen kun avoin sivu päättyy, ja aidalla nostat laukan. Jatka laukassa koko uraa, ja tarvittaessa ratsasta toiseen päätyyn ympyrä laukassa. Voit tehdä saman harjoituksen myös ravissa, jos raviväistö on sinulla hallussa!

Mitä haasteita harjoituksissa voi tulla?

Hevonen hyytyy vastataivutukseen tai väistöön.
Korjaa suoristamalla hevonen, sillä luultavasti olet taivuttanut tai väistänyt hevosta liian jyrkästi. Tarkista hevosen eteenpäinpyrkimys ensin suorana, ja aloita harjoitus sen jälkeen uudestaan. Taivuta/väistä hevosta vain sen verran että saat varmuuden sen reagoinnista pohkeeseesi. Tämä on aivan riittävä, sillä tehtävän pääasiallinen tarkoitushan on se laukannosto!

Hevonen kiihdyttää vauhtiaan taivutuksessa/väistössä, eli yrittää päästä helpommalla tilanteesta pois.
Korjaa pidättämällä ohjilla, ja erityisesti väistävän pohkeen vastakkaisella ohjalla. Ihan samalla tavalla kuin "normaalissa" pohkeenväistössäkin. Hevosen pitää reagoida pidättävään ohjaan jotta se voi väistää vastakkaista pohjetta! Kun olet saanut hevosen taas avuille, tee harjoitus loppuun.

Laukka ei nousekaan "askeleesta" vaan hevonen kiihdyttää raviin, painuen samalla etupainoiseksi ja vahvaksi kädelle.
Korjaa pidättämällä voimakkaammin ulko-ohjalla, ja varmista että sisäohja on kevyt, tämän pitäisi riittää ja hevosen pitäisi ulko-ohjan pidätteen jälkeen nostaa harjoituslaukka.

Muista kaikissa tapauksissa pitää huolta että taivutus/väistö onnistuu ennen kuin nostat laukan. Vain laadukkaasta askeleesta voidaan siirtyä toiseen laadukkaaseen askeleeseen!

Tsemppiä treeneihin!