maanantai 29. kesäkuuta 2015

Toivepostaus; sitkeäksi jäävä hevonen

Hevosen jäädessä "sitkeäksi" eli tietyllä tapaa hitaaksi avuille tulee ratsastajan reagoida tilanteeseen melko nopeasti, jotta tilanne ei  lähde aivan käsistä, ja sitkeydestä tule ns. normitilanne.

Ihan ensimmäiseksi täytyy lähteä miettimään syitä minkä takia hevonen jää sitkeäksi, se on kuitenkin aina seurausta jostain. En ota tässä nyt kantaa hevosen terveydentilaan, toivon että jokainen teistä tarkkailee hevosensa terveydentilaa tarkalla silmällä ja puuttuu muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Myös varusteiden sopivuus tulee tarkastaa säännöllisesti, joskus pelkkä kuolaimen vaihtokin voi vaikuttaa suuresti. Nivelestä kolmipalaan vaihto on todella usein hevoselle miellyttävämpi vaihtoehto!


Lähtökohtaisesti se että hevonen jää sitkeäksi  ohjalle, on seurausta ratsastajan "hitaasta" kädestä myötäyksissä tai ratsastajan vahvasta kädestä muissa ohjasotteissa. Usein käy niin että ratsastajan käsi siirtyy taaksepäin ihan huomaamatta, ja hevonen reagoi tähän hidastamalla tai puremalla kiinni kuolaimeen (ikään kuin suojelemalla omaa suutaan tältä vetävältä ohjalta). Eli näissä harjoituksissa ensisijaisesti otetaan huomioon ratsastajan omien apujen oikeanlainen käyttö, niitä parantamalla saadaan hevosen "sitkeys" poistettua kokonaan!


Tässä otan ensin käsittelyyn hevosen sitkeyden ohjasavuille. Jos hevonen ei avun jälkeen rentoudu ja myötää ohjalle, pitää lähteä vähän purkamaan tilannetta. Kehotan aina asetuksissa, taivutuksissa ja käännöksissä ratsastajaa lyhentämään sisäohjaa muutaman sentin, jotta sisäkäsi ei vahingossakaan liiku taaksepäin. Mikäli näin käy, kädestä häviää jousto ja se taas antaa hevoselle merkin hidastaa vauhtia tai jopa kokonaan pysähtyä. "Kun käsi pysähtyy, pysähtyy hevonenkin".Tällä lyhyemmällä sisäohjalla on myös se vaikutus, että ohjan ote ei muutu missään vaiheessa vahvemmaksi, vaan pysyy kokoajan tasaisen vaativana, odottaen sitä hetkeä että hevonen sille myötää.

Puretaanpa osiin harjoitus jossa ratsastetaan isolla voltilla vasemmalla, ja haluamme luonnollisesti saada hevosen taipumaan voltin kaaren suuntaisesti. Juuri ennen voltille kääntämistä, lyhennä vasen ohja hieman oikeaa lyhyemmäksi, rentouta vasen pohje ja siirrä oikeaa pohjetta aavistus taaksepäin (jotta hevosen takaosa pysyy samalla uralla etuosan kanssa myös voltilla) ja käännä hevonen voltille. Pidä vasen ohja koko voltin ajan hieman lyhyempänä, ja huomaat että siinä tuntuu hieman vahvempi tuntu kuin oikeassa. Tämä johtuu siitä että hevonen ei vielä ole myödännyt taivuttavalle ohjalle. Tästä hermostuneena ei pidä lähteä voimistamaan sisäohjan otetta, mutta ei myöskään myötäämään siitä, vaan sisäkäsi tulee nyt pitää mahdollisimman vakaana, omalla paikallaan (joka on siis vähän edempänä kuin ulkokäsi ohjan lyhentämisen vuoksi) ja odottaa että hevonen myötää (eli taipuu) ohjalle ja näin ollen ohjan myötäys tulee hevoselle ihan itsestään. Sinun ei siis tarvitse erikseen tehdä myötäämisen eteen mitään, vaan kun sisäohja on hieman lyhyempi, myötäys aiheutuu heti siitä kun hevonen itse myötää ohjalle ja taipuu loivasti. Sinun tehtäväsi on vain pitää ulkopohkeella (hieman satulavyön takana) huolta että takaosa pysyy samalla uralla etuosan kanssa ja näin ollen hevonen taipuu tasaisesti koko rungostaan, ei pelkästään etuosastaan. Sisäpohje pysyy satulavyön kohdalla, tarpeen tullen aktivoi askellajia ja estää hevosta kääntymästä pienemmälle voltille. Kun olet tyytyväinen voltilla tapahtuvaan taipumiseen, päästä hevonen taas suoralle uralle, ja samalla päästä vasen ohja saman pituiseksi kuin oikea. Tällä tavalla työskenneltyäsi tulet huomaamaan että hevosen sitkeys ohjaa vastaan häviää pikkuhiljaa, sillä ohjan myötäys tulee aina oikeaan aikaan (eli heti hevosen reagoitua ohjaan oikein) ja samoin ohjan ote ei missään vaiheessa muutu hevoselle epämiellyttäväksi, vaan se pysyy tasaisen vaativana, ja on hevosen oma valinta, milloin se rentoutuu ja myötää ohjalle.

Jos voltilla ratsastaessa jostain syystä hevonen kuitenkin jää painamaan kädelle, hidasta vauhtia hieman ja nosta sen jälkeen molemmilla ohjilla hevosen etuosaa hieman ylöspäin. Tämän jälkeen ratsasta sisäpohkeella taas hieman sisätakajalkaa alle, jotta hevonen ottaa painoa enemmän takaosalle, ja jatka voltilla taivutusharjoitusta.

Erityisen hyvä harjoitus on ratsastaa voltti- tai ympyräkahdeksikkoa, näin saat omia ohjasapujasi treenattua tasaisesti kumpaankin suuntaan, kunhan vaan muistat olla huolellinen volttien tai ympyröiden välillä ratsastettavan suoristamisen kanssa! Muista siis hellittää taivuttavasta ohjasta riittävän aikaisin, jotta hevonen ehtii suoristua lyhyelläkin matkalla.

Myös erilaiset taivutusharjoitukset ovat todella hyviä ohjasapujen treenaamisessa, erityisesti pitkällä sivulla ratsastettava voltti, avotaivutus, voltti, avotaivutus, voltti-harjoitus. Täällä olen käynyt läpi avotaivutuksen alkeita, ja siinä otettiin haltuun juuri tämä voltti,avo,voltti-harjoitus.

Seuraavaksi tarkastellaan hevosen sitkeyden poistamista pysähtymisharjoituksilla. Hevonen voi siis myös jäädä tietyllä tavalla sitkeäksi pidättävälle avulle, tämä tuntuu pienoisena kädelle painamisena pysähtyessä. Otetaanpa ensimmäiseksi haltuun oikeanlainen tapa pysäyttää hevonen.

Liikkeessä ratsastajan käden tulee joustaa hevosen pään ja kaulan liikkeen mukaan, tämä onnistuu ainoastaan jos ohja on oikean pituinen ja oikeanlainen tuntuma on näin ollen saavutettu. Täällä on otettu haltuun se oikeanlainen ohjastuntuma, käy ihmeessä lukemassa postaus niin tiedät mistä tässä puhun.

Jatketaanpa, eli liikkeessä ratsastajan käsi on siis joustava. Silloin kun halutaan pysäyttää hevonen, tulee käden liikekin pysäyttää. Hevonen siis pysähtyy kun ratsastajan käden liikekin pysähtyy. Jotta pysähdyksestä ei tule töksähtävä, tulee hevonen valmistella pysähdykseen rauhassa. Teen sen itse ihan yksinkertaisesti hidastamalla käden joustoliikettä, eli tekemällä kädestä vähän "raskaampi" ja vähemmän liikkuva, mutta kuitenkin vielä jonkin verran joustava. Hevonen siis tuntee että käsi on vielä liikkeessä mukana, mutta nyt sen verran hitaampi, että se tarkoittaa hevoselle liikkeen hidastamista. Tästä kun hevonen on muutaman askeleen ajan hidastanut vauhtia, voi käden liikkeen pysäyttää rauhallisesti ja hevonen pysähtyy pehmeästi käden mukana. Harjoittele ensin muutaman kerran tätä pysäyttämistapaa, jotta saat itsellesi selvyyden miten paljon se käden jousto voi "pienentyä" ja miten nopeasti hevonen pysähtyy käden mukana. Kun tämä on teillä hallussa, eli hevonen reagoi melko nopeasti erilaiseen tuntumaan ja pysähtyy rennosti, on aika lisätä haastetta.

Normaalisti pysähdyksessä en löysää ohjaa myötäämisen merkiksi, vaan ainoastaan kannan käteni ryhdikkäästi, ettei hevosen suussa juuri sillä hetkellä tunnu painetta, mutta ohjastuntuma kuitenkin säilyy.
Nyt kun haluamme saada hevosen suusta tietynlaista sitkeyttä pois, teetetään pysähtymishajoituksia joissa huolellisesti ratsastetun pysähdyksen jälkeen ratsastaja siirtää molempia käsiään reilusti eteenpäin hevosen suuta kohti, eli myötää vähän liioitellusti ohjalla. Hevosen pitää kuitenkin jäädä paikalleen seisomaan, sillä pohje ei anna merkkiä liikkeellelähdön merkiksi. Kun hevonen on odottanut ryhdikkäänä (se ei saa siis pudota alas) pari sekuntia, siirretään kädet taas omalle paikalleen, ja pyydetään hevonen pohkeella käyntiin. Näitä pysähdyksiä voi ensin tehdä uralla, vaikka aika lähellä kulmaa, jolloin saat kulmasta vähän kuvitteellista jarrua, eli hevosen ei pitäisi niin herkästi olla lähdössä liikkeelle vaikka ohjastuntuma häviääkin. Harjoitusta voit vaikeuttaa tekemällä pysähdyksiä urien lisäksi pituushalkaisijalla, lävistäjällä ja missä nyt vaan tuleekaan mieleen! Pääasia että päästät ohjan irti hevosen suusta heti pysähdyksessä, näin hevosella ei ole mitään mihin jäädä kiinni suullaan!

Samaa harjoitusta voit muokata myös muissa siirtymissä, aloittaen käynnistä ja edeten maltillisesti ravi- ja laukkasiirtymiin. Eli aina siirtymän jälkeen siirrä käsiä sen verran eteen että ohjastuntuma löystyy hetkeksi, tällä siis estetään hevosta jäämästä kiinni kuolaimeen, mutta ennenkaikkea opetetaan sitä samaa ratsastajalle. Kädellä ei saa jäädä pitämään kiinni siirtymissäkään, luodaan hevoselle tuntuma mutta ei missään nimessä vetoa ohjasta, tähän hevonen vastaa aina puremalla kiinni kuolaimeen. Tätä siirtymäharjoitusta voit helpottaa hieman tekemällä aina voltin ennen siirtymää, ja voltin viimeisillä askelilla väistämällä muutaman askeleen takaosaa uran ulkopuolelle. Näin saat hieman paremmin takaosaa alle ennen siirtymää, ja hevosen pitäisi jäädä hieman kevyemmäksi etuosastaan.

Hevonen voi jäädä tietyllä tapaa myös sitkeäksi pohkeelle. Tämä on usein seurausta siitä että ratsastaja toistuvasti käyttää pohjeapua turhan monta kertaa, eikä niiden välissä anna hevoselle riittävästi aikaa reagoida siihen ensimmäiseenkään apuun. Tämä korjataan muuttamalla ratsastajan omaa pohjemerkkiä. Ratsasta pohkeella jatkossa niin että annat pohjeavun KERRAN. Vain kerran, ja odotat että hevonen reagoi siihen. Ei siis pohkeella naputtamista, potkimista, kantapäällä kaivelua tai muutakaan epämääräistä. Purista molemmilla pohkeilla hevosen kylkiin, ja odota kunnes hevonen lähtee liikkeelle. Heti liikkeellelähdön aikeestakin hellitä pohkeilla, jotta hevonen huomaa että pohjeapu hellittää välittömästi  hevosen reagoitua siihen. Välillä voit joutua puristamaan pohkeilla vähän pidempäänkin, jos kyseessä on erityisen sitkeä hevonen, mutta koita jaksaa, pitkässä juoksussa tilanne helpottuu suuresti! Jos hevonen ei reagoi pohkeeseen kovinkaan nopeasti, muista tässäkin että pohjeapu ei saa voimistua, mutta ei myöskään keventyä kun odottelet sitä hevosen reaktiota. Tämä on käytännössä vaan hevosen herkistelyä eri avuille, mutta päämääränä tässä on ratsastajan apujen yksinkertaistaminen ja niiden tekeminen hevoselle miellyttävimmiksi. Näin ollen hevosen "sitkeys" jää ajan myötä kokonaan pois ja ratsastus on taas yhtä juhlaa!

Ihania kesätreenejä kaikille teille!




maanantai 22. kesäkuuta 2015

Tuntisuunnitelma; pohkeenväistössä uraa pitkin, vastalaukka

Tällä kertaa keskitytään tekemään pohkeenväistöä uraa pitkin sekä nostetaan muutamia vastalaukkoja.

Alkukäyntien jälkeen aloita ratsastamalla uraa pitkin käynissä siten että kulmissa suorita käännökset käyttäen enemmän ulkoapuja, tällä varmistetaan että hallitset hevosesi lavat (eli etuosan) ja siten hevosesi pysyy suorana ja käynti laadukkaana. Jokaisen sivun keskelle ratsasta käynnissä voltti, jolla sitten taas taivutat hevosta loivasti ympyrän uran mukaan. Taivutuksessa voltilla ota sisäohja aavistuksen lyhyemmäksi, näin ohjan taivuttava ote on tasainen, mutta ei missään vaiheessa vedä taaksepäin. Jos hevonen ei vastaa sisäohjan taivutukseen, pidät vaan ohjasta rauhallisesti kiinni, ja odotat että hevonen myötää sille. Muista siirtää ulkopohjetta aavistus satulavyön taakse, tällä hallitset hevosen takaosan taivutuksessa. Haluammehan että hevonen taipuu tasaisesti rungostaan, ei pelkästään kaulasta! Kun siirryt voltilta taas suoralle uralle, päästä sisäohja saman pituiseksi kuin ulko-ohja.

Ratsasta tällä tavalla muutama kierros molempiin suuntiin, eli kulmissa käännös ulkoavuilla ja sivujen keskelle voltit loivasti taivuttaen. Tämän jälkeen voit jatkaa verryttelyä kevyessä ravissa. Ratsasta ensin hetki suoralla uralla, varmistaaksesi että hevosesi eteenpäinpyrkimys on hyvä. Tämän jälkeen siirry pääty-ympyrälle, ja työskentele hetki ympyrällä. Huomaa että taivutus on varsin loiva ympyrällä, kaula on lähes suora, kuitenkin niin että hevonen vastaa sisäohjan taivutukseen ja ulkopohkeen avulla myös taipuu loppurungostaan. Muutaman kierroksen jälkeen käännä ympyrän avoimelta sivulta hevonen voltille toiseen suuntaan. Eli, jos olet ravannut pääty-ympyrällä vasempaan kierrokseen, käännä hevonen avoimelta sivulta voltille oikealle. Voltilla taivuta hevosta vähän jyrkemmin kuin ympyrällä. Voltin jälkeen jatka taas vasemmassa kierroksessa ympyrällä. Ratsasta hevosta tällä tavalla muutama kierros vasempaan kierrokseen, sen jälkeen vaihda suuntaa ja työskentele samalla tavalla myös oikeaan kierrokseen pääty-ympyrällä. Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.

Kävelyn jälkeen ota muutamia laukkapätkiä molempiin suuntiin, lähinnä vaan että saadaan hevonen myös vähän laukkaamaan ennen varsinaista työskentelypätkää. Vaikka tässä verryttelyvaiheessa ei laukata paljoa, pidä silti huolta siitä että laukannostot ovat huolellisesti ratsastettuja, laukka pysyy laadukkaana ja hevonen pohkeen edessä. Laukan jälkeen taas pieni hetki vapaalla ohjalla, nyt riittää ihan yksi kierros kentällä.

Ota ohjat tuntumalle, aloitetaan vasemmassa kierroksessa käynnissä. Ratsasta pitkän sivun alusta pohkeenväistössä siten että hevosen etuosa on uralla, ja takaosa uran sisäpuolella. Oikea pohje väistää, vasen ohja ottaa tarvittaessa askeleet "vastaan" ja molemmat ohjat pitävät huolta että etuosa pysyy uralla. Jos tarvitset apua käynnin ylläpitämiseksi, käytä ääniapua ja tarvittaessa vasenta pohjetta. Pidä väistö riittävän loivana, pääasia että käynti etenee hevosen astuessa loivasti ristiiin. Pitkän sivun puolessa välissä suorista hevonen uralle, käännä kaarto poikki radan ja vaihda suuntaa oikealle. Heti kaarron jälkeen jatka pohkeenväistössä samalla tavalla kyseisen pitkän sivun loppuun, eli etuosa pysyy uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Nyt siis vasen pohje väistää, oikea ohja säätele ja molemmat ohjat pitävät etuosan uralla. Vasen pohje tarvittaessa aktivoi käyntiä, pysyen ihan satulavyön kohdalla. Suorista hevonen pitkän sivun loppuun, ja aloita taas seuraavalta pitkältä sivulta samanlainen väistö, eli ensimmäinen puolikas pitkältä sivulta väistöä, sitten suoristus, kaarto poikki radan suuntaa vaihtaen ja uudella pitkällä sivulla taas väistöä tehden. Tee tämä väistöharjoitus kolmen kierroksen ajan, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki.

Harjoitusta voi helpottaa hieman siten, että "fuskaat" vähän kulmissa. Eli esimerkiksi vasemmassa kierroksessa, L ja B välissä älä käy kulmassa, vaan tee kulman kohdalle kaarre, josta on helppo jättää takaosa uran sisäpuolelle. Voit jopa aloittaa väistön siinä kulman kohdalla, säätelet vaan ohjilla etuosan paikan sitten uralle. Siitä sitten vaan B ja R väli väistössä, R-kirjaimesta kaarto poikki radan, jälleen S-kirjaimen kohdalla kaarre oikealle ja heti väistäen siten että S ja H väli tehdään taas väistöä. Eli nyt saa ihan luvalla unohtaa tarkan kulman ratsastuksen näissä kohdissa. Toki H-kirjaimen jälkeen tulee kulma ratsastaa huolella, sillä seuraava kulma tehdään taas kaartaen sillä siitä alkaa jo uusi väistöpätkä. Jos hevosesi käynti hiipuu väistöissä tai kohtaat muita ongelmia, tee siinä tapauksessa S-H välisen väistön jälkeen M-E kokorataleikkaa, jossa sinulla on aikaa parantaa käyntiä ja aloita taas väistö kirjaimen B kohdalta. 

Paussin jälkeen sama harjoitus tehdään ravissa, eli nyt tehdään väistöt ravissa, kuitenkin ihan samalla tavalla, etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Nyt on tärkeää hieman koota ravia väistöihin, jotta askel pysyy lyhyenä ja tarmokkaana, jolloin myös etuosan hallinta helpottuu. Mikäli raviväistö leviää, siirrä hevonen käyntiin, tee väistö kerran käynnissä ja jatka sen jälkeen taas ravissa. Muista olla tarkkana kootessasi ravia että se tulee tehtyä istunnalla vaikuttaen, ei ohjalla hidastaen. Pidä kädet kannettuina niin pysyt itsekin ryhdikkäänä. Askeleen kokoamisia en ole vielä ehtinyt pohtia kovinkaan syvällisesti, mutta tuolla on ajatuksia laukan kokoamisesta. Sama fiilis toimii siis myös käynnissä ja ravissa!

Kun olet tehnyt raviväistöt muutaman kierroksen ajan, pidä pieni paussi ja sen jälkeen tehdään loppuun vielä vähän vastalaukkaharjoituksia. Tule samanlaisessa raviväistössä uraa pitkin, eli etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Aloita muutamalla raviväistöaskeleella, sen jälkeen suorista hevonen uralle, ja nosta vastalaukka. Jatka vastalaukassa uraa pitkin loivalla kaarteella ja tee ympyräkahdeksikko. Eli, jos olet aloittanut harjoituksen vasemmassa kierroksessa, väistä B-R väli, nostat siis oikean laukan R-M välissä ja käännä toisen pitkän sivun keskeltä S-kirjaimesta vasemmalle kentän keskelle, ja keskeltä jatka oikealle R-kirjaimesta ympyrälle. Tämä toinen ympyrä ollaan siis myötälaukassa. Laukatessa muista olla istunnallasi menossa laukan suuntaan, eli enemmän oikealle, pitäen vasemmalla pohkeella huolta että hevosen takaosa ei putoa vasemmalle. Tee yksi ympyräkahdeksikko ja siirry sen jälkeen raviin, ja tee sama väistö- ja laukkaharjoitus vielä toisen kerran samaan suuntaan. Tämän jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama väistö- ja laukkaharjoitus oikeaan kierrokseen pari kertaa.

Vastalaukan ratsastamisesta kannattaa käydä lukaisemassa tämä postaus, olen siinä yrittänyt selventää myötä- ja vastalaukan ratsastamista.

Kun viimeinenkin vastalaukkaharjoitus on saatu tehtyä, on aika päästää hevonen loppuverryttelyn jälkeen kävelylle!

Ilmenikö haasteita vai menikö kuin vettä vaan? 


maanantai 8. kesäkuuta 2015

Toivepostaus; oikean ponnistuspaikan löytäminen

Tänään otetaan käsittelyyn postaustoive, jossa ratsukko löytää oikean ponnistuspaikan korkeammilla esteillä mutta jostain syystä matalammilla korkeuksilla paikka ei enää löydykään.

"Ongelma" on varsin mielenkiintoisen kuuloinen, ja toivottavasti saatte tästä edes jotain apua vastaavanlaisiin haasteisiin.

Noin yleisellä tasolla oikean ponnistuspaikan löytämisessä suurin este on riittämätön laukka. Usein ratsastaja ihan luonnostaan ratsastaa laukkaa isommaksi mitä korkeampia esteitä hypätään, mutta pienemmillä esteillä laukan laatuun ei tule kiinnitettyä riittävästi huomiota. Ehkä sitä alitajuisesti ajatellaan että matalammilla esteillä ei laukkaa tarvita niin paljon, kun "kyllä se hevonen pääsee matalan esteen yli vaikka vähän huonommassakin laukassa". Totta, kyllähän se pääsee siitä yli, mutta lähestyminen tapahtuu etupainoisella hevosella, kädelle painaen, ja hevosen ponnistuskin tuntuu lähtevän enemmän etuosasta kuin vahvasta takapäästä. Mitä huonommin laukka pyörii, eli se on voimatonta ja hevonen jää etupainoiseksi, ei ratsastajalla ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa hevosen laukan laatuun ilman että se rikkoo laukan joko raville tai vaan kadottaa tasaisen laukan rytmin. Eli, ensimmäinen ohje onkin rakentaa laukka riittävän vahvaksi ja ilman esteitä tarkastaa että todellakin pystyt pidentämään ja lyhentämään laukkaa ilman että hevonen painaa kädelle. Tuo kädelle painaminen on hyvä viesti sinulle itsellesi että silloin laukka ei ole toivotulla tasolla, eli hevonen vaatii enemmän pohkeella ratsastusta ja laukka pitää siis saada aktiivisemmaksi. Esteillä tarvittava laukka on syytä rakentaa riittävän aktiiviseksi, joskus jopa niin että se tuntuu sinusta itsestäsi hieman liiankin reippaalta, yleensä silloin se on hyvä!

Jos et ole vielä lukenut tätä postausta, jossa käydään läpi harjoituksia ennen esteiden ylitystä, kehotan käymään sen ensin läpi teoriassa ja sitten ihan ratsain. Siinä on muutaman ihan simppelin harjoituksen avulla otettu haltuun esteratsastuksessa tarvittavat asiat. 

Sen jälkeen kannattaa lukea täältä postaus, jossa käsitellään esteillä kuumuvan hevosen ratsastusta. Se siksi, että siinä on opastettu juuri sitä riittävän aktiivisen laukan ratsastamisen tärkeyttä, jota myös tässä oikean ponnistuspaikan löytämisessä tarvitaan. 

Otetaanpa sitten tarkempaan syyniin matalalle esteelle lähestyminen, ja tehdään se niin että se oikea ponnistuspaikka löytyy! 

Laukkahan meillä on jo kunnossa, mutta tulet huomaamaan että toistuvasti tulen sen laadusta mainitsemaan, sillä sen tärkeyttä ei vaan voi korostaa. Harjoitellaan oikean ponnistuspaikan löytymistä yksittäisellä esteellä, joka rakennetaan aika tarkkaan kentän keskelle, siten että se on pituushalkaisijalla. Aloitetaan noin 50 cm pystyllä, jossa on maapuomi edessä, 50 cm päästä esteestä. Lähesty estettä aktiivisessa laukassa, kääntäen lyhyeltä sivulta suoralle linjalle kohti estettä. Ensimmäinen haaste tulee juuri siinä käännöksessä, pidä huolta että hevonen ei pääse putoamaan sisälavalle käännöksessä, joten siirrä aavistus ulkopohjetta taaksepäin ennen käännöstä, nosta vähän ulkokättä ylös ja johda käännöstä sisäohjalla, muista oma katse aina ensimmäisenä kääntävänä apuna! Tämän lisäksi laukkaa voit vielä parantaa juuri siinä kaarteessa, eli jos laukka tuntuu vielä voimattomalta, aktivoi laukkaa sisäpohkeella kaarteen aikana. Kun olet suoralla linjalla kohti estettä, ei laukkaan enää voi tehdä rytmillisiä muutoksia, jotta se hevosen luontainen rytmi ei häviä. Sen sijaan, jos ja kun saat laukan pysymään pohkeen edessä kaarteessa, voit helposti muuttaa laukka-askeleen pituutta lyhyemmäksi tai pidemmäksi vielä ennen estettä, rytmin silti häviämättä! Kaarreratsastus on siis huiman tärkeää oikean ponnistuspaikan löytämiseksi, kaarteessa tehdään laukka, suoralla sitä enää säädellään! Tärkeää on tässä harjoituksessa jäädä ikäänkuin odottamaan sitä estettä, jos hevonen etenee aktiivisessa laukassa, paikka yleensä löytyy helposti. Jos näin ei kuitenkaan käy, ota avuksi askeleiden laskeminen. Laita itsellesi joku merkki 10-12 m päähän esteen maapuomista (tämä väli riippuu hevosen laukka-askeleen pituudesta) ja merkistä laske ääneen askeleet 3-2-1 ja hyppy. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta kun toistat sitä riittävästi, opit näkemään paikan paremmin, sekä tarvittaessa säätelemään laukkaa hieman ennen estettä. Muista vaan että useinmiten laukan askeleen lyhentäminen on parempi vaihtoehto kuin sen pidentäminen, lyhyellä laukalla hevonen ponnistaa paremmin takaosallaan. 
Kun kolmen askeleen laskeminen onnistuu sinulta, ja osut siis oikeaan paikkaan, voit harjoitella lisää laskemalla joko enemmän askeleita tai vähemmän, ja tämä harjoitus on oivallinen tehdä ihan maapuomillakin, niin ei hevoselle tule niin paljon hyppyjä. 

Tähän ongelmaan ei siis oikeastaan ole mitään varsinaista kikkaa, jolla se oikea ponnistuspaikka löytyisi, muuta kuin tuo askeleiden laskeminen. Sekin luultavasti jää pois, heti kun laukan eteenpäinpyrkimys on kunnossa, eli hevonen on pohkeen edessä koko ajan. 

Jos siis pitäisi tiivistää tämä postaus, olisi se; laukka aktiiviseksi pohkeen eteen, ja tee sen laukan viimeiset aktivoinnit kaarteessa, silloin oikea ponnistuspaikka löytyy aina!

Tsemppiä treeneihin!

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Arvonnan voittaja

Arvontaan osallistumisaika päättyi 31.05.2015 klo 24.00 ja mukaan ehti 9 kommentoijaa.

Arpanumero määräytyi kommentointijärjestyksen mukaan, ja random.org suoritti arvonnan, jonka voittajaksi selviytyi kommentti numero 8.


Kiitos hyödyllisestä blogista! Löysin itsekin tänne miettiessäni harjoituksia vuokrahevosta varten. Yksittäisistä kirjoituksista hyödyllisin on ollut kuumenevan hevosen ratsastaminen, harjoitukset toimivat hyvin myös ennakoivalla hevosella. Tulevaisuudessa kiinnostaisi lukea vinkkejä helposti sitkeäksi jäävän hevosen ratsastamiseen sekä miten rentouttaa omia hartioita ratsastaessa. Turkoosi, koko 7, mariikka.am[ät]gmail.com.

Oikein paljon onnea!

Otan voittaja sinuun yhteyttä sähköpostilla vielä tänään. 

Kiitos teille kaikille kommenteista, jatketaan harjoituksia!