sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Ohjastuntuma, kaiken a ja o

Ohjastuntuma on yksi vaikeimmin selitettävistä asioista ratsastuksessa (tai ajossa), se täytyy vaan oppia tuntemaan ja sitä täytyy oppia säätelemään tilanteen vaatiessa. Teen varmasti selittämisen Suomen ennätyksen yrittäessäni selvittää ohjastuntuman saloja teille!

Ohjastuntuma, käden asento ja käden paikka. Siinä kolme asiaa, joista ratsastustunneilla paasaan jatkuvasti, niin uusille kuin vanhoillekin oppilaille. Hevosen suu on niin herkkä kapistus, että pidän erittäin tärkeänä ettei sitä koltella kahdoin ratsastajan toimesta.

Perisynti ratsastajilla tuntuu olevan liian pitkällä ohjalla (ja jalustimilla, mutta siitä lisää tuonnempana) ratsastaminen. Luodaan illuusio siitä että pitkä ja löysä ohja on yhtäkuin hyvä ja kevyt ohjastuntuma. Samoin ajatellaan virheellisesti että kun ohjassa ei ole mitään tuntoa, ollaan asian ytimessä ja ratsastetaan kevyellä tuntumalla. Tosiasiassa siinä kohtaa hevonen on jo paennut ohjastuntumaa, jännittänyt kaulansa lyhyeksi ikäänkuin kadottanut ratsastajan käden. Todella, todella harvoin näkee ratsastajia jotka ratsastavat liian lyhyellä ohjalla. Mikä siihen voi olla syynä, että pitkä ohja on nykyajan trendi?

Siihen on varmasti monia syitä, mutta yksi suurimmista on varmasti ratsastajien oma vartalon hallinta. Ja tarkemmin ottaen keskivartalon hallinta, vai pitäisikö sanoa hallitsemattomuus? Pitkällä ohjalla ratsastaminen ohjaa ratsastajan istuntaa takakenoon, ja tämähän tarkoittaa sitä että ratsastajan ei tarvitse käyttää keskivartalon lihaksiaan istuntansa kannattelemiseen vaan voi rauhassa nojata satulan takakaareen ja ihmetellä miksi hevonen juoksee alta pois, olematta kuitenkaan pohkeen edessä... Oikean pituinen ohja ohjaa myös ratsastajan istuntaa oikeaan asentoon, sillä oikean pituisella ohjalla ratsastaja istuu oikeassa paikassa ja asennossa, piste.

Miten sen oikean ohjaspituuden pystyy määrittämään? Toki se on hevoskohtaista, mutta muutamalla yleispätevällä säännöllä olet jo oikealla tiellä. Käsien oikea paikka on hevosen harjan yläpuolella, satulan etukaaren edessä. Nyrkit on pystyssä, ranteet suorina ja kyynärpäissä kulma. Kyynärpäät lähellä kylkilinjaa ja kädet kannettuina, ei siis lepuuteta käsiä siinä satulan päällä! Kun kätesi ovat oikeassa paikassa ja asennossa, tuntuma hevosen suuhun pitäisi olla sellainen että ohja ei roiku löysänä ja hevonen saa vähän liikuttaa sinun kättäsi. Kun ohja ei roiku löysänä, tuntuma hevosen suuhun on tasainen (hevonen voi siis luottaa siihen tilanteessa kuin tilanteessa) ja kun hevonen saa vähän liikuttaa kättäsi on kätesi joustava, ja hevonen liikkuu luottavaisena tukeutuen kevyesti kätesi tarjoamaan tukeen.

Tällä reseptillä istuntasikin ohjautuu oikeaan muottiin, huomaat että kun kätesi on oikeassa paikassa, "joudut" kannattelemaan keskivartaloasi ihan eri tavalla kuin pitkällä ohjalla ratsastaessasi. Tätä kutsutaan ryhdiksi! Usko kun sanon, käden paikkaa muuttelemalla pystyt säätelemään omaa istuntaasi. Eli, jos istut takakenossa, yksinkertaisesti lyhennä ohjaa riittävästi, niin joudut istumaan keskellä hevosta. Käytännössä et joudu uhraamaan oman istuntasi korjaamiseen ajatustakaan, kun vaan pidät ohjan oikean pituisena! Ja kun istut oikeassa paikassa, on pohkeesikin oikeassa kohdassa! Tadaa, helppoa kuin heinänteko!

Entä sitten se tuntuma ja sen muuttaminen? Kun ratsastaja ei aseta hevoselle mitään suurempia haasteita, on ohjastuntuma kevyt, niin että tunnet hevosen suun ja pään liikkeet käsissäsi ja kätesi joustaa juuri niin paljon kuin hevonen sitä tarvitsee. Valmistellessasi hevosta johonkin liikkeeseen, "hillitse" kätesi joustoa hieman, toisin sanoen tee kädestäsi vähän raskaampi, jolloin hevonen hidastaa vauhtiaan, ja kun tiivistät istuntaasi samalla, kokoaa hevonen painoaan vähän enemmän takajaloilleen. Kun haluamasi tehtävä on suoritettu, palaa taas astetta joustavampaan tuntumaan, eli kätesi kevenee hieman.
Myös silloin kun hevonen syystä tai toisesta jännittyy (johtuen jostain ulkoisesta tekijästä), vahvista tuntumaa siksi aikaa kunnes hevonen on päässyt jännittävästä tilanteesta ohi. Sen jälkeen taas käsi kevenee, kuitenkin niin että koko ajan säilytät tuntuman, eli ohja ei pääse löysäksi missään vaiheessa.

Käännöksissä suosittelen lyhentämään kääntävää ohjaa hieman, jotta käsi ei ajaudu liian taakse, etkä näin ollen joudu vetämään ohjasta taaksepäin. Käännöksen jälkeen päästä ohja taas samanpituiseksi toisen ohjan kanssa.

Hevosesta ja ratsastettavasta harjoituksesta riippuen voi ohjaspituutta vähän vaihdella, mutta pidä aina huoli että ohja ei pääse löysäksi, käden paikka ja asento pysyy oikeana ja hevosen suuhun ei kohdistu vetoa. Jos ratsastat vähän pidemmällä ohjalla, eli hevosen kaula on pidempi kuin normaalisti, ole tarkka ettet laske kättäsi alas vaan tuo kättä aina hevosen suuta kohti, kun haluat tarjota sille pidempää ohjaa ja mahdollisuutta pidentää kaulaansa.

Tässä pieni yhteenveto ohjastuntumasta, toivottavasti selittely antoi pientä osviittaa tuntuman ymmärtämiseen. Harjoittelemalla pääset parhaaseen tulokseen, ja kuuntele hevostasi, se kertoo sinulle milloin tuntuma on hyvä!




perjantai 27. kesäkuuta 2014

Avotaivutuksen alkeet

Käyn tässä läpi avotaivutuksen alkeita siten että ne on ratsastettavissa nuorella hevosella ja ratsastajalla joka on vasta aloittamassa avotaivutuksen harjoittelua.

Ennen avotaivutukseen siirtymistä tulee varmistaa että hevonen taipuu tasaisesti koko rungostaan, ei pelkästään kaulasta. Ratsasta taivutuksia ympyräkahdeksikolla, siten että ympyrät ovat 15-20 metrin halkaisijalla. Näin ollen saat aikaiseksi riittävän loivan taivutuksen, jossa käynnin laatu ei kärsi, mutta hevonen saadaan kuitenkin taipumaan hyvin. Jos et saa hevosta taipumaan ympyrällä, ratsasta toinen ympyrä ennen kuin vaihdat toiselle ympyrälle.

Hyvän ja tasaisen taivutuksen aikaansaamiseksi suosittelen lyhentämään taivuttavaa ohjaa muutaman sentin, siten että taivuttavan käden kyynärpää ei ylitä ratsastajan kylkilinjaa. Näin ollen käsi pysyy jatkuvasti joustavana, taivuttava ote on tasaisen vaativa mutta joustava käsi antaa hevosen liikkua aktiivisesti eteen. Mikäli ohjaa ei lyhennä, kyynärpää tulee kylkilinjan taakse, käden jousto häviää ja hevonen lakkaa liikkumasta. Haluamme siis kaikin keinoin välttää vetämästä ohjasta taaksepäin, eiköstä vaan? Taivutuksessa pidä sisäpohje satulavyön kohdalla ja käytä sitä silloin jos hevonen reagoi taivuttavaan ohjaan kääntymällä liikaa sisäänpäin. Ulkopohkeella on tärkeä merkitys taivutuksessa, se on aavistuksen satulavyön takana ja vaikuttaa siinä tasaisesti, jotta hevosen takaosa pysyy ympyräuralla, jolloin hevonen on taipunut koko rungostaan, ei pelkästään kaulasta. Ulko-ohja säätelee taivutusta, ole erityisen tarkkana ettei kaula taivu liikaa, sillä silloin joudut käyttämään melko vahvaakin ulkopohjetta saadaksesi takaosan taas ympyräuralle.

Kun taivutus tällä tavalla onnistuu molempiin suuntiin, voit siirtyä ratsastamaan avotaivutuksen alkeita pitkälle sivulle.

Aloita ratsastamalla pitkän sivun alkuun voltti, jolla tarkastat taivutuksen. Mikäli hevonen vastustaa apujasi voltilla, älä jatka vielä avoon, vaan tee toinen voltti ja vasta kun hevonen reagoi taivuttaviin apuihin, jatka pitkälle sivulle avoon.

Voltilta palatessasi jätä siis kääntävät avut "päälle" eli sisäohja kääntää ja johtaa etuosan vähän uran sisäpuolelle, sisäpohje jää omalle paikalleen ja estää hevosta kääntymästä kokonaan pois uralta. Ulko-ohja säätelee taivutusta ja ulkopohje hieman satulavyön takana pitää hevosen takaosan uralla. Jatka tällä tavalla muutaman askeleen verran, hevonen loivasti taipuneena sisälle ja poikituksen pysyessä loivana. Kun "alkaa ahdistaa", rentouta sisäpohje ja päästä hevonen kääntymään voltille. Voltilla voit taas tarkastaa hevosen reagoinnin apuihisi,ja kun ne on kunnossa, jatka taas uralle, toiseen avotaivutukseen. Ennen pitkänsivun loppua, päästä hevonen taas voltille. Jatka seuraava pitkäsivu suoraan, jotta saat aktivoitua hevosen käynnin ja saat itsekin vähän hengähtää. Ja seuraavalle pitkälle sivulle taas voltti, avo, voltti, avo ja voltti. Ensimmäinen voltti valmistaa avoon, toinen voltti korjaa tilanteen ja kolmas voltti on lähestulkoon kiitos!
 
Muutamia ongelmia ja ratkaisuja:

Ongelma: hevonen taipuu voltilla liikaa kaulastaan.
Ratkaisu: ratsasta isompi voltti, ja muista aktivoida omalla ulkopohkeellasi hevosen takaosa tulemaan mukaan taivutukseen. Tarkasta kaulasta taivutusaste, sen pitää olla todella loiva.

Ongelma: hevonen pyrkii avotaivutuksessa vahvasti pois uralta.
Ratkaisu: tarkista onko sisäpohkeesi riittävän vahva. Myös omalla katseellasi on merkitystä, muista katsoa ratsastettavaa uraa kohden, jotta oma kroppasi antaa hevoselle impulssin jatkaa pitkää sivua pitkin. Mikäli hevonen nämä korjattuasi pyrkii edelleen pois uralta, pidätä molemmilla ohjilla.

Ongelma: hevonen taipuu avossa liikaa kaulastaan (toisin sanoen tuntuu vähän liian taipuvaiselta)
Ratkaisu: yleensä tässä tapauksessa hevonen on siirtänyt takaosansa uran ulkopuolelle, eli on rungostaan suora ja ylitaipunut kaulastaan. Korjaa tilanne ulkopohkeella ja loivenna kaulan taivutusta kevyemmällä sisäohjalla ja tukevammalla ulko-ohjalla.

Ongelma: hevosen käynti (tai ravi) hiipuu taivutuksessa liikaa.
Ratkaisu: korjaa tilanne käyttämällä hevonen välillä voltilla, jossa aktivoit askellajin ennen uutta avopätkää. Edistyneemmät ratsastajat pystyvät aktivoimaan hevosen liikettä myös ulkopohkeella.

Muista, avotaivutus on hevoselle (ja ratsastajallekin) varsinkin alussa melko raskasta, anna hevosen levätä parin avotaivutusharjoituksen jälkeen.

Muista ratsastaa avoja molempiin suuntiin, vaikka niin että teet kaksi kertaa vasemmalle, sen jälkeen lepoa ja taas kaksi kertaa oikealle.

Ja ei muuta ku reeniä!






keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Suoraan, suoraan aina vaan suoraan...

Alkaako jo ärsyttää koko suoristamistoitotus? Et ole yksin, lähes jokainen joka on ollut ratsastustunnillani tai jonka hevosta olen ratsastanut, on saanut kuulla samaa paasausta.Ensin esitetään ongelma ja siihen odotetaan saavan korjaus, joka edellyttää joko apuohjia, kannuksia, raippaa tai muuten vaan hevosen "paukuttamista". Ikävä tuottaa pettymys, mutta suoristaminen on yksi ainoista keinoista saada hevonen liikkumaan oikein.

Ongelma: hevonen vastustaa jompaa kumpaa ohjaa, liikkuu lähes taipuneena kaulastaan ja pikkuhiljaa liike vain häviää.
Ratkaisu: ratsasta hevosta jatkuvasti uran sisäpuolella, jotta "joudut" itse ratsastamaan hevosen etuosan oikealle paikalleen eli samalle uralle takaosan kanssa. Muista siirtää etuosaa ohjilla, älä työnnä hevosta pohkeella sillä se vain lisää vinoutta kun hevosen vahva kylki vahvistuu entisestään. Kun hevonen tästä suoristuu, pystyt ratsastamaan lisää sitä liikettäkin.

Ongelma: ratsastettaessa esimerkiksi pituushalkaisijaa pitkin, hevonen kiemurtelee puolelta toiselle ja tuntuu kovin vinolta.
Ratkaisu: hevonen saattaa todellisuudessa olla ihan suora, mutta liike on liian hidasta joka aiheuttaa "keinumisen" vasemmalta oikealle. Paranna perusaskellajia jo ennen pituushalkaisijalle kääntymistä, ja tarkkaile että pituushalkaisijalla istuntasi ei estä hevosen liikettä. Pyri ratsastamaan liikettä lisää istunnalla ja ääniavulla, jotta pohkeen käyttö ei johda siihen että hevonen väistää sitä sivulle. Temponmuutokset askellajin sisällä parantavat liikettä, ja saat hevosen pohkeen eteen.

Ongelma: hevonen heiluttelee päätään ratsastaessa ja yrittää kiskoa ohjaa ratsastajan kädestä. Usein luullaan että tämä on opittu tapa, mutta se on vain hevosen tapa kertoa joko liian vahvasta kädestä tai puutteellisesta eteenratsastuksesta.
Ratkaisu: tarkasta ensin hevosen suoruus, ja sen jälkeen pääset ratsastamaan hevosta eteen. Mikäli tämän jälkeen hevonen vielä heiluttaa päätään, tarkasta ohjaspituus ja tuntuma. Kädellä ei saisi olla "maitopurkin" verran painoa, vaan reilusti vähemmän, siten että ohjastuntuma on vakaa (ei löysä) ja käsi joustaa hevosen liikeen mukana. Jos hevonen vielä heiluttelee päätään tai painaa kädelle, tarkista eteenratsastus.

Tässä ainoastaan muutama ongelmanratkaisu liittyen suoruuteen. Jatkossa tulen myös paasaamaan toisesta yksinkertaisesta mutta usein unohdetusta asiasta, nimittäin siirtymistä!

Suoruutta harjoitellessasi kannattaa pyytää apua keneltä tahansa "hevosummikoltakin", sillä kuka tahansa pystyy katsomaan liikkuuko hevonen suorana, eli etu- ja takajalat samalla uralla! Ei muuta kuin pysäyttämään ohikulkijoita!


tiistai 24. kesäkuuta 2014

Harjoituksia suoristamisen parantamiseksi

Tässä muutama hyväksihavaittu harjoitus hevosen suoristamiseksi.

En lähde tässä nyt käymään läpi alkuverryttelyä, luotan siihen että teette sen juuri niin kuin se pitääkin tehdä, ja pienen lepotauon jälkeen sitten voitte siirtyä tekemään varsinaisia harjoituksia.

Työskentele ensin käynnissä neliön muotoisella uralla ja käännä hevosen etuosa aina kulmassa haluamaasi suuntaan. Kun teet neliön kentän keskelle, sinulla on vapaus vaihtaa suuntaa koska vaan, sillä aidat eivät ole tielläsi. Muutenkin, uran sisäpuolella ratsastaminen on yksi helpoimpia keinoja parantaa hevosen etuosan hallintaa ja sitä kautta suoruutta, kehotan tekemään sitä jokaisella ratsastuskerralla!
Kun olet työskennellyt neliöllä käynnissä, ala kiinnittämään enemmän huomiota käynnin kokoamiseen ennen kulmaa, jotta pääset pikkuhiljaa työstämään kulmissa takaosankäännöstä. Kun kokoat käyntiä ennen kulmaa, muista tehdä se istunnalla ja kulman jälkeen on erittäin tärkeää antaa hevosen kävellä reilua, matkaavoittavaa käyntiä riittävän pitkään ennen seuraavaa käynnin kokoamista ja takaosankäännöstä. Tässä takaosankäännöksessä et tätä harjoitusta varten juuri tarvitse muita apuja kuin ohjat, jotka siirtävät hevosen etuosan uudelle uralle. Teen kyllä tarkempia postauksia varsinaisista takaosankäännöksistä, kun sen aika tulee!

Olen itse työskennellyt tällä tavalla ainoastaan käynnissä ja laukassa, joten en lähde tässä neuvomaan miten harjoituksen voisi ratsastaa ravissa. Laukassa harjoitus toistetaan aivan samalla tavoin kuin käynnissä, laukan pitää olla jo lähtökohtaisesti hyvin pyörivää ja voimakasta jotta hevonen pystyy sitä kokoamaan riittävästi ennen käännöstä. Laukassa tehtävä takaosankäännös (tai piruetintynkä) vaatii jo vähän ulkopohkeella tukemista. Ole kuitenkin varovainen pohkeen kanssa, älä siirrä sitä taaksepäin ettei hevonen lähde väistämään sitä takaosallaan vaan pidä se omalla paikallaan ja vaikuta sillä vähän voimakkaammin.

Tämä harjoitus on hevoselle aika vaativa, joten muista antaa sen levätä välillä, tai jaa harjoitus osiin eri päiville. Ja ennen kaikkea, harjoitusten välissä, anna hevosen liikkua voimakkaasti ja pidentäen eteen, jotta liike ei missään vaiheessa häviä. Hevonen kyllä venyttää askelta aika voimakkaasti, harjoituksen mukanaan tuoman suoristuksen vuoksi! Muista nauttia suoran hevosen upeasta liikkeestä ja makustele tunnetta jossa molemmilla ohjilla on ihan oikeasti yhtä paljon painoa. Sinulla on nyt suora hevonen!

Toinen harjoitus yhdistää ystävämme pohkeenväistön ja suoristamisen. Tuo hevonen pituushalkaisijalle, tarkista että se on suora ja väistä hevosella vasemmalle, uraa kohden muutama askel. Väistön jälkeen suorista hevonen ja jatka muutama askel suoraan. Jatka uudestaan väistöllä vasemmalle, ja taas muutaman askeleen jälkeen ratsasta suoraan. Muista, väistöä ei jatketa ennen kuin tunnet hevosen olevan kummallakin ohjalla eli suora. Muista myös että väistössä ratsastat pohkeella eli hallitset takaosaa, mutta suoristamisessa työskentelet ohjalla sillä hallitset etuosaa. Tämä harjoitus parantaa myös ratsastajan apujen koordinaatiota.
Kun väistöt vasemmalle ovat hallussa, tee sama oikealle. Tietysti sekä käynnissä että ravissa.

Kolmas harjoitus on lähes samanlainen kuin toinen, ainoastaan sillä erotuksella että väistöt tehdään nyt vuorotellen vasemmalle ja oikealle. Eli yhden pituushalkaisijan aikana teet ensin väistön vasemmalle, sitten suoraan, sitten väistö oikealle, taas suoraan ja taas väistö vasemmalle ja suoristus. Mikäli teet vain muutaman askeleen väistöjä, pysyt lähellä pituushalkaisijaa ja väistät vaan pituushalkaisijan puolelta toiselle! Älä hermostu vaikka alussa et ehtisikään tehdä kuin yhdet väistöt kumpaankin suuntaan, muutaman kerran jälkeen suoristaminen nopeutuu, hevonen väistää herkemmin ja ehdit tehdä parikin väistöä kumpaankin suuntaan pituushalkaisijan aikana.

Mikäli harjoituksissa tulee haasteita suoruuden kanssa, palaa muutama askel taaksepäin ja treenaa suoristamista neliöharjoituksella. Sen jälkeen voit taas palata haastavampiin harjoituksiin!

Hyviä treenejä!

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Suoruus, yllättävän vaikeaa, vai onko?

Harva ratsastajista ymmärtää hevosen suoristamisen ja suorana kulkemisen tärkeyttä. Tai ehkä ymmärtää, mutta eivät syystä tai toisesta saa aikaiseksi ratsastaa hevosta suoraksi. Joku saattaa sanoa että se on vaikeaa, kun hevonen on niin vino. Toinen moittii peilien puutetta, kun ei pääse näkemään itse onko hevonen suora vai ei. Onhan näitä tekosyitä, ihminen on varsin luova niitä keksiessään! Kuten kaikki muukin ratsastus, suoristaminen on aivan helppoa ja yksinkertaista, kun ratsastaja vaan malttaa olla tekemättä liikaa, tai sanotaanko että tekee ainoastaan niitä oikeita asioita!

Suoruuteen liittyy muutama asia, jotka toivoisin että muistatte aina ratsastaessanne: Hevosella riittävä eteenpäinpyrkimys ja ratsastajalla sopivan pituiset ohjat jotka takaavat tasaisen tuntuman hevosen suuhun. Käytännössä nämä kaksi asiaa ovat avain suoraan hevoseen. On totta, että hevoset ovat luonnostaan hieman vinoja ja ratsastajat usein vielä enemmän vinoja, mutta kummankaan vinoutta ei korjata hitaasti hiipimällä pitkällä ohjalla...

Itse aloitan aina ratsastuksen tarkistamalla hevosen suoruuden, tai pitäisikö sanoa tarkistamalla miten hyvin hallitsen hevosen etuosaa. Oma ohjenuorani on että hevosen etuosaa hallitaan ohjilla ja takaosaa pohkeilla. Suoristamisessa haluan pystyä siirtämään hevosen etuosaa takaosan kanssa samalle linjalle. Eli jos takaosa on liikaa oikealla, siirrän etuosaa myös oikealle jolloin etu- ja takaosa tulevat samalle uralle. Tämä tapahtuu tietenkin ohjilla. En varsinaisesti ajattele ulko- tai sisäohjaa, vaan pidän ohjat riittävän lyhyinä ja siirrän hevosen etuosaa haluamaani suuntaan kummallakin ohjalla. Tällöin tasainen tuntuma suuhun säilyy kokoajan, ja hevosen pysyy rentona kädelleni sillä kumpikaan ohja ei ole olennaisesti vahvempi toista.

On totta että yksin ratsastaessa on hieman haastavaa saada varmuus hevosen suoruuteen. Varsinkin ns. perinteisellä tavalla, eli ratsastaen pituushalkaisijaa pitkin voi olla epävarma tunne siitä onko hevonen varmasti suora. Alla on harjoitus joka sopii hyvin yksin ratsastavalle, jolla hevosen suoruus tulee helpommin varmistettua ja tästä on helpompi jatkaa varsinaista työskentelyä.

Kävele alkukäynti pitkällä ohjalla, mutta ota vapaaseen käyntiin mukaan käännöksiä molempiin suuntiin, siten että hevosen seuraa sekä istuntaasi että kääntävää ohjaa. 

Ratsasta kentän keskelle neliönmuotoiselle uralle. Neliön koolla ei ole väliä, sillä harjoituksen aikana sitä kokoa joka tapauksessa muutellaan. Tarkista ensin ohjan pituus. Varsinkin tässä harjoituksessa ohjan tulee olla mielellään jopa liian lyhyen tuntuinen. Normaalisti ohja on riitävän lyhyt silloin kun kätesi ovat kannettuina harjan yläpuolella, ja tunnet tasaisesti hevosen suun. Nyt on aika lyhentää ohjaa tästä vielä vähän! Tunne saattaa olla jopa sellainen että joudut istumaan vähän edempänä satulassa lyhyestä ohjasta johtuen. Tämä on erityisen tärkeätä, sillä tässä harjoituksessa keskitytään nimenomaan siihen etuosan hallintaan, ja se ei onnistu pitkällä ohjalla.

Sitten lähdet vaan ratsastamaan käyntiä neliöllä siten, että aina kulman lähestyessä hidastat käyntiä muutaman askeleen ajaksi, ja siirrät hevosen etuosan uudelle uralle. Ja siirtämisellä tarkoitan molemmilla ohjilla siirtämistä, eli mikäli ratsastat oikeassa kierroksessa, kulman lähestyessä nosta ja siirrä molempia käsiä vähän ylös ja oikealle, ei kuitenkaan niin paljon että vasen käsi nousisi kaulan väärälle puolelle. Hevosen etuosa siirtyy yllättävän nopeasti uudelle uralle, yleensä muutaman toiston jälkeen. Muuta suoraan ratsastettavan tien pituutta, siten että aloitat lyhyellä tiellä ja ratsastat sitä pikkuhiljaa pidemmäksi. Muista vaihdella suuntaa riittävän usein. Muista käynnin hidastamisessa käyttää ensisijaisesti istuntaa ja ääniapua, jotta ohjasavut saavat työskentelyrauhan ainoastaan siihen etuosan siirtämiseen. Tiedät hevosen olevan suora kun tunnet käännöksen jälkeen yhtä paljon "painoa" kummallakin ohjalla. Kun kaula on suora, on hevosen takaosakin suora. Simple as that!

Käyntityöskentelyn jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja sen jälkeen tee sama harjoitus harjoitusravissa, hitaassa tempossa. Taas molempiin suuntiin, ja kun olet onnistunut molemmissa suunnissa saavuttamaan saman tunteen ohjissa kuin käynnissä, voit siirtyä verryttelemään hevosta kevyessä ravissa.
Älä pelästy, sillä tämän alkutyöskentelyn jälkeen hevosesi tulee ravaamaan aivan giganttisen isolla askeleella!!! Syystä että se on oikeasti suora!!! Kevennät vaan niin maan perkeleesti, äläkä tee ohjalla mitään muuta kuin ohjaat hevosta.

Verryttelyravin jälkeen voit siirtyä suoraan haastavampiinkin harjoituksiin, sillä käynnissä ja harjoitusravissa tekemäsi harjoitteet takaavat että hevosesi on normaalia suorempi, ja suorana hevosen on helpompi liikkua ja suoritua eteentulevista tehtävistä. Tästä olisi helppo vaikka jatkaa suoraan pohkeenväistöön pituushalkaisijalta pitkälle sivulle! Tai mitä nyt ikinä keksitkin, huomaat että suoralla hevosella kaikki on monin verroin helpompaa!!!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Pohkeenväistön C

Nyt ollaan jo saatu pohkeenväistön harjoittelu hyvälle tasolle, hevonen väistää pohjetta molempiin suuntiin ja ratsastaja osaa käyttää sivullevieviä ja pidättäviä apua hyvässä rytmissä. Voimme siis siirtyä pohkeenväistöharjoituksissa "varsinaiseen" linjalla tehtävään väistöön.

Verryttele hevonen normaalisti käynnissä ja kevyessä ravissa, tempoa ja suuntaa vaihdellen. Lepotauon jälkeen aloita väistöharjoitus, ensin käynnissä. Tule oikeassa kierroksessa lyhyeltä sivulta pituushalkaisijalle, ja aloita väistämällä vasemmalle, pitkälle sivulle. Ratsasta pituushalkaisijaa käynnissä muutama metri, jotta hevonen on suora ja käynti aktiivista. Sen jälkeen vie oma katseesi kohti pitkää sivua, pisteeseen johon haluat väistää hevosesi. Muista kääntää päätä, pelkkä silmämunien kääntäminen pitkää sivua kohti ei riitä! Kun käännät päätä vasemmalle, samalla "avaat" vasemman polven ja ylävartalosi on vähän menossa väistön suuntaan. Hevonen tietää tästä jo mihin suuntaan ollaan menossa. Ensimmäisissä väistöissä ei kannata kiinnittää huomiota asetukseen, ainoastaan siihen että tuntuma säilyy ja hevonen pysyy suorana. Aloita väistö siirtämällä oikea pohje aavistuksen taakse ja antamalla sillä merkki. Mikäli hevonen ei väistä tai kiihdyttää vauhtiaan, ota tasainen pidäte vasemmalla ohjalla ja tiivistä samalla istuntaa. Kun hevonen ottaa pidätteen vastaan eli hidastaa, toista oikean pohkeen apu. Jatka tällä tavalla ristikkäisillä avuilla kunnes olet päässyt hevosen kanssa uralle, pohkeenväistössä. Voit rytmittää vasemman ohjan ja oikean pohkeen käyttöä vuorotellen, käyntiaskelten rytmiin. Ajattele vaikka että vasen ohja ottaa jokaisen väistöaskeleen vastaan.

Oikealla ohjalla ei ole suurta tehtävää vielä, sillä emme aseta hevosta liikkeestä poispäin. Pidä oikealla ohjalla hyvä tuntuma ja huolehdi hevosen suoruudesta. Samoin vasen pohje on tässä harjoituksessa aika turha, sillä emme halua sen estävän hevosta väistämästä. Pidä vasen pohje mahdollisimman rentona, alussa vaikka ihan irti hevosen kyljestä! Eli, vielä kerran, väistävän pohkeen ja vastakkaisen ohjan vuorovaikutus, siitä on hyvä pohkeenväistö tehty!

Tee sama harjoitus vasemmassa kierroksessa. Alkuun tee väistö riittävän lievänä, ja ole joka kerta tarkkana että ohja ei saa "työntää" hevosta väistöön, jolloin kaula taipuu, vaan ohja pitää kaulan suorana, ja jarruttaa tarvittaessa. Väistävä pohje antaa impulssin väistöön, ei kokoajan puskien vaan ikäänkuin vuorotellen vastakkaisen ohjan kanssa.

Mitä herkemmäksi hevonen tulee väistävälle pohkeelle, voit pikkuhiljaa lieventää vastakkaisen ohjan pidätettä ja pikkuhiljaa ottaa mukaan asetuksen väistävän pohkeen puolelle. Muista, jos tässä kohtaa hevonen taipuu kaulastaan, olet tehnyt ohjalla vähän liikaa, palaa askel takaisin ja suorista ja tarvittaessa jarruta ohjalla. Kun työskentelet täsmällisesti näiden ohjeiden mukaan, pääset lopulta tilanteeseen jossa hevonen lähtee väistöön heti kun siirrät pohjetta vähän taakse ja käännät katsetta väistön suuntaan! Usko pois, niin helppoa se on!

Näiden jälkeen harjoitus on helppo toistaa myös ravissa, muista, väistö on ravissa hevoselle helpompaa, meille vaan vähän haastavampaa! Jos ravissa tulee haasteita, palaa hetkeksi käyntiin, jotta et jää kiskomaan kädellä hevosta väistöön.

Väistöharjoitukset eri muodoissa tulisi mielestäni sisällyttää jokaiseen ratsastuskertaan, niin hyödyllisiä ne ovat sekä hevoselle että ratsastajalle! Tulen tekemään useita harjoituksia joissa pohkeenväistö on mukana, odottakaapa vaan!

Herättikö pohkeenväistön ABC ajatuksia, kommentteja, menikö kaikki niin kuin tanssia vaan vai ahdistuitko kaiken maailman apujen käytöstä?


lauantai 14. kesäkuuta 2014

Pohkeenväistön B

Tämän harjoituksen onnistuminen edellyttää että hevonen ymmärtää sivullevievän pohkeen vaikutuksen ja ratsastajan tulee osata käyttää pohjetta oikeaan aikaan oikealla paineella. Mikäli etuosankäännöksissä on saatu takaosa mukavasti väistämään, on luonnollista siirtyä tähän harjoitukseen pohkeenväistön opettelussa.

Alkukäyntien jälkeen voit varmistaa hevosen kuuliaisuuden kulmassa tehtävillä pysähdyksillä molempiin suuntiin. Voit myös herkistellä hevosta väistävälle pohkeelle tekemällä muutamia etuosankäännöksiä kentän keskellä, jolloin joudut hallitsemaan ohjilla hevosen etuosaa huomattavasti enemmän kuin kulmissa tehtävissä käännöksissä.

Näiden jälkeen verryttele hevonen kevyessä ravissa, ja lepotauon jälkeen siirry harjoitukseen. Ratsasta ensin uraa pitkin, ja pitkällä sivulla pidä hevosen etuosa uralla ohjien avulla, ja samalla siirrät ulkopohjetta aavistuksen taaksepäin ja pyydät hevosta väistämään ensin takaosan uran sisäpuolelle ja siitä jatkamaan väistössä, etuosan pysyessä uralla koko ajan. Lyhyelle sivulle tultaessa suorista hevonen ja ratsasta käyntiä aktiivisemmaksi. Lyhyellä sivulla käännä hevonen isolle voltille ja työskentele voltilla muutama kierros siten että pienennät volttia kierros kierrokselta. Tällä varmistetaan se että todellakin hallitset ohjilla hevosen etuosan! Muista pitää ohja riittävän lyhyenä ja kädet kannettuna harjan yläpuolella, jotta ohjasotteesi menevät perille nopeasti. Voltilla ei ole tärkeää taivuttaa hevosta, vaan etuosan siirtäminen on se juttu.

Voltin jälkeen jatka seuraavalle pitkälle sivulle jossa toistat saman harjoituksen. Ja taas lyhyelle sivulle volttiharjoitukseen. Tee harjoitus muutaman kerran toiseen suuntaan, anna hevosen kävellä välillä pitkällä ohjalla ja toista harjoitus sitten toiseen suuntaan.

Käynnissä onnistuneen harjoituksen jälkeen voit toistaa saman harjoituksen ravissa. Työskentele harjoitusravissa, ja muista, jos hevonen ei siirrä takaosaansa uran sisäpuolelle, älä voimista pohjeapua vaan muistuta hevosta pidätteellä ja tiiviillä istunnalla että ratsastajan apua tulee odottaa. Kun hevonen on reagoinut pidätteeseen, toista väistävä pohje uudestaan. Edelleen, kiinnitä huomiota ohjaspituuteen, ravissa voit jopa vähän lyhentää ohjaa entisestään, sillä hevonen nousee vähän parempaan ryhtiin ravatessaan ja tuntuman säilyttämiseksi voi olla tarpeen lyhentää ohjaa. Pidä ohjilla jatkuvasti huolta että hevosen etuosa pysyy uralla, voit välillä jopa "siirtää" etuosaa lähemmäs uraa jos se uhkaa siirtyä uran sisäpuolelle. Muista, ohjilla hallitset etuosaa ja pohkeilla takaosaa!

Mikäli hevonen ei väistä pohjetta, hidasta tempoa tai pysäytä hevonen kokonaan ja vasta sen jälkeen käytä väistävä pohje uudestaan. Hevosen pitää reagoida pidättävään apuun ennen kuin se voi reagoida sivullevievään apuun! Voit myös palata askelissa taaksepäin ja työskennellä muutaman etuosankäännöksen molempiin suuntiin jotta askelmerkit palautuvat taas kohdilleen!

Käynnissä ja ravissa tehtyjen väistöharjoitusten jälkeen voit työskennellä hevosta laukassa isolla keskiympyrällä loivasti taivuttaen muutaman kierroksen ja välillä siirtyä laukassa uralle, jossa huolehdit hevosen suoruudesta ja aktiivisesta laukasta.

Harjoitusta voi hieman vaikeuttaa siirtämällä hevosen kokonaan uran sisäpuolelle ja toistaa harjoituksen siinä. Näin ollen kentän aita ei vaikuta hevoseen jarruttavasti, ja ratsastaja joutuu entistä tarkemmin huolehtimaan hevosen etuosasta.

Tässä onkin vierähtänyt jo tovi, joten verryttele hevonen vaikka maastossa ravaten ja kävellen ja se oli taas sitten siinä!

Pohkeenväistön A

Perehdytäänpä muutaman postauksen ajaksi lempiaiheeseeni, eli pohkeenväistöön. Pohkeenväistö on ehkä parasta mitä ratsastuksessa voi tehdä, se parantaa sekä ratsastajan apujen koordinointia että hevosen irtonaisuutta ja kuuliaisuutta. Ja kun se on vielä niin kivaakin, että mikäs sitä on mennessä vinottain ja poikittain, kuten eräs vanha valmentajani tapasi sanoa! Tämähän on siis pohkeenväistön ABC:n ensimmäinen osa, eli A!

Tämä harjoitus sopii sekä ensimmäisiä väistöharjoituksia tekevälle hevoselle että ratsastuskouluoppilaiden ensimmäisiksi väistöharjoituksiksi. Pyrin rakentamaan tämän harjoituksen niin että se on helppo ottaa vaikka suoraan käyttöön ratsastustunnille!

Aloitellaan tunti vapaan käynnin jälkeen ottaen ohjat tuntumalle ja hevosen kuuliaisuuden toteamiseksi otetaan ensimmäinen harjoitus ratsastamalla hevonen jokaiseen kulmaan ja pysäyttämällä se siihen. Tämähän on meille kaikille tuttu harjoitus ainoasta tarvitsemastasi ratsastusoppaasta, nimittäin Kyra ja Ratsastuksen taito! Kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas harjoitus, ihan jokaisen tunnin alkuun. Kulmaan pysäyttäessä on tärkeää että hevonen on suora ennen pysähdystä ja lähestyy kulmaa matkaavoittavassa käynnissä, jotta tasapainoinen pysähdys on mahdollista. Kun hevonen pysähtyy, sen tulee seistä paikallaan muutama sekunti, ja sen jälkeen ratsastaja kääntää hevosen suoraan pysähdyksestä ja jatkaa kohti seuraavaa kulmaa. Tätä toistetaan molempiin suuntiin siten että hevonen jää kuuliaisena odottamaan ratsastajan apuja pysähdyksessä.

Sen jälkeen verrytellään hevonen ravissa, monipuolisesti tempoa muutellen ja suuntaa vaihdellen. Tähän väliin vapaalla ohjalla käyntiä ennen varsinaisten harjoitusten aloittamista.

Ohjat taas tuntumalle ja jatketaan lähes samalla harjoituksella kuin alussa. Muutetaan harjoitusta sen verran että pysähdys suoritetaan ainoastaan pitkien sivujen jälkeisissä kulmissa. Tämä sen takia että ratsastaja ehtii ratsastaa hevosen hyvään käyntiin ennen seuraavaa kulmaa. Nyt otetaan pysähdyksen jälkeen muutama askel etuosankäännöstä. Esimerkiksi, ratsastetaan vasemmassa kierroksessa ja pysäytetään hevonen kulmaan. Pidä ohjat tuntumalla, siirrä vasen pohje aavistuksen taaksepäin ja anna sillä selkeä merkki ja odota että hevonen siirtää takaosaansa pari-kolme askelta oikealle. Ole tarkkana ettet tee ohjalla juuri mitään, pyri vaan pitämään hevosen kaula suorana ja keskity siihen että hevonen väistää POHJETTA muutaman askeleen!

Tätä työstetään muutama kerta kumpaankin suuntaan, ja kerta kerralta hevosen pitäisi herkistyä väistävälle pohkeelle, edellyttäen että olet pitänyt kätesi rentoina mutta hevosta tukien.

Mahdollisia ongelmatilanteita tässä harjoituksessa;
- hevonen ei väistä pohjetta vaan jumittaa paikallaan. Voit voimistaa pohjetta mutta älä siirrä sitä enempää taakse. Jos tämä ei auta, voit asettaa hevosta vähän vasemmalle, jonka johdosta hevosen on lähes pakko siirtää takaosaansa oikealle. Heti kun hevonen ymmärtää pohkeen sivullevievän tarkoituksen, vähennä asetusta jotta päästään taas tilanteeseen jossa hevonen väistää ainoastaan sitä pohjetta.
- hevonen lähtee pohkeen vaikutuksesta eteenpäin. Tarkista ensin että pohje on siirretty normaalia taaemmas ja sen jälkeen tarkista ettei vastakkainen pohje huomaamattasi ole painunut hevosen kylkeen kiinni. Näiden korjausten jälkeen pidä huolta hyvästä ohjastuntumasta ja tarvittaessa vahvista tukea vielä vähän, jotta hallitset varmasti ohjilla hevosen etuosaa jonka siis pitäisi pysyä lähes paikallaan.

Muista, tämä on vasta alkua, kiitä hevosta ihan muutamistakin sivuaskelista, ja muista rentouttaa pohje heti kun hevonen lähtee väistöön! Nuorella hevosella on "vaarana" että ensimmäisissä väistöharjoituksissa tunteet vähän kuumenevat ja hevonen saattaa vähän nousta jopa pystyyn, syystä että ohja vähän estää sen liikettä samalla kun toinen pohje vaatii sivulle. Älä hermostu, vaan jos hevonen vähän keulii, rentouta kätesi, ja jatka hevosen kanssa pieni pätkä reippaasti eteenpäin. Tämän jälkeen uusi väistöaskel ja heti väistön jälkeen kiitos ja taas eteenpäin!

Nuorella hevoselle auttaa paljon jos olet päässyt työstämään väistöaskelia maastakäsin tehtävillä harjoituksilla. Ratsastajille jotka vasta opettelevat väistöjä on todella tärkeää oppia tuntemaan miltä tuntuu kun hevonen astuu jaloillaan ristiin. Siksi on hyvä että itse vaikka kädellä autat ratsastajan pohkeen vaikutusta niin että hevonen astuu vähän reilummin ristiin, jolloin se tuntuu selkäänkin vähän reilummin! Myöhemmin ratsastajat oppivat tuntemaan väistöaskeleet jo loivempinakin!

Näiden harjoitusten jälkeen on lopputunti syytä treenata aika reippaassa tempossa, jotta hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy. Hyvä harjoitus lopputunniksi on ratsastaa ravissa uraa pitkin, ja toisella pitkällä sivulla loiva kiemuraura, jossa ravin tempon voi pitää vähän hitaampana jotta käännökset tulee tehtyä huolella. Lyhyelle sivulle suoristus ja seuraava pitkä sivu tempoa lisäten. Taas lyhyelle sivulle normaaliin tempoon ja uusi kiemura seuraavalle pitkälle sivulle! Työskentele raviharjoitus molempiin suuntiin.

Tämän jälkeen onkin hyvä jo lopetella, vapaat ohjat ja kiitos!

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Malttia pohkeenväistöön

Tässä lähden purkamaan osiin tilannetta jossa hevonen puskee ratsastajan kättä tai pohjetta vasten pohkeenväistöä tehtäessä.

Lähtökohtana pidetään tilannetta että tällä kertaa on treenissä tarkoitus nimenomaan kehittää pohkeenväistöä maltillisemmaksi ja sitä kautta rytmikkäämmäksi ja rennommaksi. Laukkaa en tässä harjoituksessa käsittele ollenkaan. Varoitus, tässä joutuu istunta koville! Kädet lepäävät ja kaikki muut lihakset joutuvat kyllä töihin!

Aloita työskentely alkukäyntien jälkeen ohjastuntumalla käynnissä. Käytä ensin pituushalkaisijaa ja uran sisäpuolta saadaksesi hevosen varmasti kulkemaan suorana. Muista että mikäli hevonen alkaa kiemurrella, on sen käynti päässyt vähän turhan vaisuksi, ja silloin on syytä pohkeella vähän huomauttaa! Samoin jos hevonen alkaa yhtäkkiä painaa kädelle, on se seurausta samasta asiasta eli käynnin heikosta laadusta. Taas korjaus pohkeella tai ääniavulla!

Kun hevonen kulkee eteenpäinpyrkivässä käynnissä haluamaasi uraa suorana, ota käyttöön temponmuutokset ja pysähdykset käyttämättä ohjasotetta. Tarkoitus on siis pitää ohjastuntuma koko ajan tasaisena, mutta varsinaista pidätettä ei ohjista pidä tehdä. Keskity temponhidastamiseen ja pysähtymiseen ainoastaan tiivistämällä istuntaa, tuomalla polvet vähän tiiviimmin satulaan ja tiivistämällä myös reidet, samalla kun vedät vatsalihaksia sisään. Ensimmäisillä kerroilla pyri saamaan käynnin tempo alas, ja kun olet saanut muutaman askeleen hidastettua, avaa taas polvesi ja päästä hevonen pidempään käyntiin. Muutama toisto ja sen jälkeen muuta harjoitus niin että pysäytät hevosen samoilla keinoin, jälleen ilman ohjasotetta.
Tämän harjoituksen tarkoitus on pitää hevosen suu rentona temponmuutoksista huolimatta ja rohkaista sinua ratsastamaan kaikilla muilla avuilla paitsi ohjalla! Tämän jälkeen anna hevosen kävellä pitkällä ohjalla muutama kierros, ja sen jälkeen voit verrytellä hevosen kevyessä ravissa. Muista vaihtaa suuntaa usein, pidä hevonen suorana ja muista, mikäli hevonen kiihdyttää tempoa pyri jarruttamaan se istunnalla ja ääniavulla, ei ohjalla.

Alkuverryttelyn jälkeen pieni lepo, ja sen jälkeen alkaa itse pohkeenväistöharjoitus. Teetä pohkeenväistö pituushalkaisijalta uraa kohti käynnissä. Pituushalkaisijalla muutama metri suoraan, ja sen jälkeen ensin oma katse pohkeenväistön suuntaan, ja saman puolen pohje ja polvi rennoksi, jotta jalka ei estä hevosta väistämästä. Siirrä väistävää pohjetta vain vähän, mikäli siirrät pohjetta liikaa sivulle ei hevonen enää tunne sitä kunnolla ja joudut turhaan käyttämään vahvaa pohjetta. Muutama sentti kyllä riittää! Käytä väistävä pohje tasaisesti, kunnes hevonen lähtee väistöön. Mikäli hevonen lähtee tästä puskemaan kättä tai pohjetta vasten, ota käynti haltuun tiiviillä istunnalla ja tiiviillä polvilla ja suorista hevonen takaisin pituushalkaisijan suuntaiseksi, eli väistö loppuu heti jos hevonen "ennakoi tulemalla vahvaksi". Eli, mikäli hevonen kiihdyttää väistössä, ota se suoraksi ja hidasta vähän käynnin tempoa istunnalla ja ääniavulla. Muista, ei ohjaa!!! Toista tämä niin monta kertaa että saat hevosen reagoimaan nopeasti istunnan tiivistämiseen ja sitä kautta jarruttamaan, voit alkaa lisätä väistöaskeleiden määrää. Ole kuitenkin tarkkana ettei hevonen tule vahvaksi kädelle tai jalalle missään vaiheessa. Työskentele väistöt molempiin suuntiin, ja muista antaa hevosen kävellä pitkää ja matkaavoittavaa käyntiä aina väistöjen välissä. Käyntiväistöjen jälkeen taas hetki lepoa, ja sen jälkeen voit toistaa saman harjoituksen ravissa.

Ennen raviväistön aloittamista työskentele hetki harjoitusravissa muutellen tempoa, samalla ajatuksella kuin alun käyntiharjoituksessa. Väistö ravissa on hevoselle helpompi kuin käynnissä, mutta jostain syystä ratsastajalle vähän vaikeampi. Muista että aina jos tuntuu ettet itse pysy harjoituksessa ihan skarppina, ota huoletta hevonen vähän hitaammaksi, jotta ehdit itse apujen kanssa mukaan. Raviväistöt helpottuu ratsastajankin osalta heti kun väistö itsessään on opeteltu oikein ja herkillä avuilla, mutta siihen, varsinaisen väistön opetukseen palaan myöhemmin!

Loppuravit vielä (muista pitää hevonen kuuliaisena myös loppuverryttelyssä) eli ei puskemista kättä vasten vaan edetään juuri ratsastajan haluamassa tempossa! Loppukäynnit luonnollisesti maastossa, eikö vaan!?

torstai 12. kesäkuuta 2014

Uutta pukkaa!

No niin, oli vain ajan kysymys milloin pyöräytän ilmoille toisen blogini. Tätä ajatusta olen pyöritellyt päässäni jo pitkään, itseasiassa jo ennen kuin blogeja edes bittiavaruudessa pyöri! Pitkään olen haaveillut jostain järkevästä tavasta "arkistoida" erilaisia teettämiäni ratsastusharjoituksia oman muistini tueksi ja mahdollisesti myös muille avuksi.

Olen pitänyt ratsastustunteja eri tasoisille ratsastajille jo yli 15 vuoden ajan, ja samalla ratsuttanut jonkin verran hevosia. Ammattipätevyyttä minulla ei ole, mutta vuosien mukanaan tuoma kokemus ja määrätietoinen omaan tekemiseen uskominen on tuonut (vaikka nyt itse sanonkin) aika hyvän taitotason ja näkemyksen.

Kaikki tässä blogissa näkemänne harjoitukset on käytännössä tehty joko itseni tai oppilaideni toimesta, joten ne pitäisi olla aika kivasti pureskeltuja ihan vaikka suoraan siirrettäväksi siihen omaan arkeesi!

Otan välissä kantaa myös muihin ratsastukseen liittyviin aiheisiin, kuten varusteisiin, ruokintaan ja mitkä nyt ratsastukseen olennaisesti liittyy, mutta pääpaino tulee kuitenkin olemaan mahdollisimman monipuolisissa harjoituksissa. 

Postaustahti ei välttämättä päätä huimaa, mutta toivon että teksti ja ohjeet ovat sen verran laadukkaita että näitä jaksatte odottaa vähän pidemmän aikaa!

Tervetuloa ratsaille!