maanantai 23. helmikuuta 2015

Istuntaharjoituksia maapuomeilla käynnissä ja ravissa

Nyt aloitamme maapuomiharjoitteet ottaen ensimmäiseksi haltuun ratsastajan istunnan, sillä haluan varmistaa että et istunnallasi ja kädelläsi häiritse hevosen tasapainoa puomeilla.

Rakenna ensimmäiseksi pitkänsivun keskelle 4 maapuomin linja, käyntiväleillä (60-80 cm). Ensimmäisen puomin eteen laita 2 puomia muodostamaan johteet tai kuja, siten että näiden puomien väli on noin 2 metriä. Tämän on tarkoitus auttaa sinua tähtäämään keskelle puomeja. Näiden johdapuomien väliä voit harjoituksen edetessä lyhentään aina 1,5 metriin asti, ja kun puomien keskelle ratsastaminen onnistuu sujuvasti, voit ottaa nämä johdepuomit pois kokonaan. Ylitä puomit ensimmäistä kertaa käynnissä vapain ohjin, siten että voit tarkkailla hevosen pään ja kaulan liikettä, miten pitkälle se venyttää niitä? Pidä istunta vakaana, mutta älä kevennä sitä vielä. Tarkkaile miten pitkälle viet käsiäsi hevosen suuta kohti puomilla. Tarkkaille myös omia pohkeitasi, pohkeiden pitää jäädä omalle paikalleen heti satulavyön kohdalle, tukien hevosta, mutta ei aiheuttaen turhaa painetta. Hevosen ei tulisi kiirehtiä puomien yli, mutta se ei saa myöskään hidastaa tempoaan puomeilla. Sinun pohkeidesi tehtävä on säilyttää tasainen rytmi puomeilla, vaikka ohjastuntumaa ei olisikaan.
Muista ratsastaa muutama metri suoraan myös puomien jälkeen. Ylitä käyntipuomit muutaman kerran ensin vapain ohjin, ja sen jälkeen ohjat tuntumalla. Muista myödätä kädellä sen verran mitä hevonen tarvitsee, kuitenkaan menettämättä tuntumaa hevosen suuhun. Hevosen pitää tuntea kätesi koko ajan, jotta se voi luottaa siihen, mutta kätesi pitää antaa hevosen päälle ja kaulalle sen tarvitsema vapaus ja venytys. Kun puomit sujuu hyvin käynnissä, pidä pieni lepotauko hevoselle ja muuta puomit sillä välillä raviväleihin (100-150 cm). Muista tarkistaa ja tarvittaessa säätää puomit juuri sinun hevosesi askeliin sopiviksi, sekä käynnissä että ravissa!

Käytä alussa taas käyntipuomeista tuttuja johdepuomeja, ensin noin 2 metrin välillä. Tämän tarkoitus on taas auttaa sinua "osumaan" keskelle puomeja. Ensimmäisillä kerroilla puomit ylitetään kevyessä ravissa. Kallista ylävartaloa hieman eteenpäin ennen ensimmäistä puomia, ja tartu varmuuden vuoksi toisella kädellä hevosen harjaan. Seuraavalla kerralla siirrä toista kättä kohti hevosen suuta ja seuraavilla kerroilla siirretään jo molempia käsiä kohti hevosen suuta, juuri sen tarvitsema määrä. Mikäli jossain kohtaa oma tasapainosi horjahtelee, tukeudu seuraavalla kerralla rohkeasti hevosen harjaan, jotta et tule vahingossakaan kiskaisseesi hevosta suusta. Kun tasapainosi on taas kunnossa, siirrä molemmat kädet jälleen kohti hevosen suuta.

Kun puomit ylittyvät kevyessä ravissa sujuvasti, tasaisessa rytmissä ja pehmeällä kädellä, pidä pieni tauko. Jatketaan seuraavaksi ravipuomien ylitys kevyessä istunnassa, eli takapuoli ei enää kosketa satulaa, mutta on kuitenkin satulan lähellä. Taas ensimmäisillä kerroilla tukeudu käsillä hevosen harjaan, oman tasapainosi vuoksi. Kevyessä istunnassa on aina suurempi vaara horjahtaa, joten on tärkeää suojella hevosen suuta kunnes saat oman tasapainosi kuntoon. Jälleen kun tasapainosi on hallussa, voit siirtyä myötäämään molemmilla käsillä kohti hevosen suuta. Kuten käynnissäkin, pidä ravissa pohkeilla huolta tasaisen rytmin säilymisestä läpi koko harjoituksen.

Jos ja kun kevyt istunta puomeilla on hallussa, voit vielä hullutella ja ylittää ravipuomit kevyessä istunnassa, mutta nyt ilman ohjia, siten että kädet on ristittynä rintakehän korkeudella. Apua! Ennen tätä harjoitusta on tärkeää varmistaa että hevonen on rauhallinen puomeilla, mutta jos olet tehnyt tämän postauksen harjoitukset järjestyksessä, pitäisi hevosenkin olla jo ihan sinut puomien kanssa. Tämä ilman ohjia tehtävä harjoitus varmistaa viimeistään sen että hallitset istuntasi vaikka hevosen askel vähän nouseekin puomien myötä! 

Viimeisenä voit ratsastaa ravipuomit vielä harjoitusravissa, keskittyen tiiviiseen mutta rentoon istuntaan ja tasaiseen rytmiin. Harjoitusta voit monipuolistaa vielä vähän siirtämällä viimeistä puomia yhden välin kauemmas, jolloin hevonen joutuu ottamaan yhden väliaskeleen ennen viimeistä puomia. Tämäkin väliaskel tulisi sujua samassa tasaisessa rytmissä kuin puomitkin.

Muista vaihdella suuntaa riittävän usein ja antaa hevosesi kävellä vapain ohjin riittävän usein. Yhdellä tunnilla en tämän enempää teettäisi puomiharjoituksia, vaikka ne eivät fyysisesti tässä vaiheessa olekaan hevoselle kovin raskaita, on raskaus enemmän henkisellä puolella jatkuvan tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vuoksi. Anna hevosen aivoille vähän lomaa ja käy vaikka lopuksi laukkailemassa maastossa!




Hevoset kiittävät!

Silloin tällöin tulee tutkailtua Bloggerin tilastoja, ja ilokseni olen saanut havaita että melko moni on käynyt ratsastusharjoituksiani tutkailemassa! Tämä on aina mukava asia, ja erityisesti jos olette saaneet vietyä harjoitukset käytännön tasolle, ollaan jo todella hyvässä tilanteessa! Ja todellinen kliimaksi on syntynyt, jos olette saaneet näistä virtuaaliharjoituksista jopa apuja omaan ratsastukseenne, ehkä jopa saaneet ihan uuden lähestymistavan johonkin harjoitukseen tai kokonaisvaltaisesti ratsastukseen. Tässä kohtaa hevoset kiittävät!

Mielestäni ratsastuksessa tulisi pyrkiä siihen tilanteeseen että ratsastajalla olisi aina vähemmän hiki kuin hevosella, itse asiassa ideaali tilanne on se että ratsastaja on vaan saanut nauttia hevosensa liikkumisesta, kuitenkin halliten hevosensa täysin, mutta vailla puskemista ja väkisin tekemisen tunnetta. Silloin hevonenkin on tehnyt töitä mielellään, eikä hevosenkaan hiki johdu stressistä vaan ihan puhtaasti työn tekemisestä.

Toki kehittyäkseen pitää uskaltaa vaatia sekä itseltään että hevoselta haastaviakin asioita, mutta vasta sitten kun molemmat olette siihen valmiita ja siten että liian vaikean tehtävän edessä olette valmiita korjaamaan asioita ottamalla askeleen taaksepäin, koska mahdolliset ongelmat ovat aina perusasioissa! Perusasioiden tärkeyttä en voi riittävästi korostaa, olette varmasti jo sen huomanneetkin.

Ratsastushetken onnistumista ei mitata väistöaskelien määrällä, kokoamisasteella tai ravilisäysten laadulla, vaan sillä että hevonen lähtee seuraavaankin ratsastushetkeen innoissaan, saadessaan tehdä töitä juuri sinun kanssasi! Pitää muistaa että hevonen on kuitenkin saaliseläin, joka on antanut saalistajansa kavuta selkäänsä ja käskyttää, joka on varsin harvinainen tilanne luonnossa. Kunnioitetaan siis tätä "luonnonihmettä" ja pidetään hevoset jatkossakin ystävinä, niin maastakäsiteltäessä kuin ratsastaessakin.

Kertokaapa nyt te vuorostanne mitkä ovat juuri teidän lempipostauksianne, mistä olette saaneet ahaa-elämyksiä ja mitä toivotte seuraaviksi postausaiheiksi? Tulossa on jatkoa maapuomiharjoitteille sekä tuntisuunnitelma herkästi kuumuvalle hevoselle, näin ensi alkuun. Jos  kommenttiboksi ei rohkaise kommentointiin, voit laittaa myös sähköpostia vasenkarisari@gmail.com.



maanantai 16. helmikuuta 2015

Maapuomien alkeet

Maapuomien käyttö ratsastuksessa on yksi parhaita ratsastustunnin monipuolistajia. Maapuomeilla pääset aloittamaan varsinaiset hyppyharjoitukset, saat kiireisen hevosen keskittymään ja odottamaan apujasi, pystyt parantamaan hevosesi askelta sekä niistä on apua myös hevosen suoruuden tarkkailussa.

Toivottavasti teillä kaikilla on käytössänne edes 6-8 samanpituista ja painavaa puomia, mielellään kahdeksankulmaisia (pyöreät liukuvat helposti alta pois jos hevonen astuu niille) sekä kavalettipalat, eli ne muoviset "sokeripalat" jotka laitetaan puomien päihin ja näin saadaan puomeja nostettua vähän ylös maasta.

Käydään tässä postauksessa läpi maapuomien välit eri askellajeissa, niiden sijoittelu kentällä ja muutamia pointteja niiden ylittämisestä. Tulevissa postauksissa otetaan paremmin haltuun erilaisia harjoituksia maapuomeilla.

Maapuomeja voi ylittää kaikissa askellajeissa mutta kullekin askellajille ja hevoselle puomien välit tulee säätää sopiviksi. Hevonen ei saa missään nimessä jännittyä puomeja ylittäessään (väärä väli voi tämän aiheuttaa) sillä silloin menetetään puomeista saatava hyöty.

Käynnissä ylitettävien puomien väliksi laitetaan 60-80 cm. Tämä kannattaa testata ratsastamalla puomien yli, ja jos hevonen joutuu ikäänkuin "harppomaan" puomeilla, ovat välit liian pitkät, ja jos se taas joutuu sipsuttamaan jännittyneesti, on väli liian lyhyt. Askellajin rytmin tulisi säilyä tasaisena läpi puomien, toki askeleeseen tulee hieman lisää aktiivisuutta puomien johdosta. Käynnissä puomeja voi ratsastaa aika montakin peräkkäin, pidän itse "vähimmäismääränä" 4 puomia, ja käyntipuomien määrää voi lisätä jopa 6 tai 7 puomiin. Yleisesti niitä kuitenkin on 4 tai 5 peräkkäin, tämä on ihan hyvä määrä! Käyntipuomeja en kehota nostamaan juurikaan maasta ylös kavalettipalojen avulla, se kun helposti rikkoo käynnin rytmin. Ravissa ja laukassa puomeja voi irrottaa maasta vähän rohkeamminkin!

Ravipuomeilla väliksi laitetaan 100 - 150 cm, taas tämä on hyvin hevoskohtaista. Muista testata välit ja korjaa tarvittaessa! Ravipuomeja en suosittele käytettäväksi enempää kuin 4 tai 5 peräkkäin, ihan vaan turvallisuuden vuoksi!

Laukassa puomien välit ovat 250 - 350 cm. Laukassa puomien määräksi suosittelen 4 kappaletta, siinäkin on jo ihan riittävästi tekemistä, trust me!

Puomeja voi sijoittaa kentälle luonnollisesti ihan miten vaan, mutta muutama muistisääntö kannattaa pitää mielessä:

- puomeja ennen ja niiden jälkeen on oltava riittävästi tilaa, jotta puomeille on mahdollista tulla suoralla hevosella, eikä aita jarruta tempoa välittömästi puomien jälkeen.
- puomeja ei kannata laittaa ihan uralle, sillä ura on usein vähän painunut, ja tästä aiheutuu turhaa tasapainon järkkymistä. Pidä puomit siis tasaisella maalla! Lisäksi jos puomi on uralla, eli täten vähän irti maasta, menee se helposti poikki jos hevonen astuu sille.
- puomien välit pitäisi saada mahdollisimman tasamittaan, tai ainakaan suuria heittoja puomivälien kesken ei saisi tulla.
- puomeja voi sijoitella myös ympyrälle, mutta tarkista ensin ratsastettava tie, ja laita puomit vasta sitten. Ympyrän muoto ei saa hajota puomien vuoksi, vaan tie puomeille pitää olla mahdollisimman sujuva.

Yksittäisiä maapuomeja voi sijoitella jo vähän vapaammin, ja aina kentällä ratsastaessasi hyödynnä yksittäiset maapuomit, jos niitä vaan kentälle on jäänyt ja ratsasta niiden yli kaikissa askellajeissa!  Hyvä keino on "sirotella" yksittäisiä puomeja vähän sinne sun tänne kentällä, ja ratsastaa niiden yli käyttäen erilaisia lähestymisiä ja eri askellajeja. Voit jopa rakentaa pienen "radan" puomeista, näin on hyvä treenata lähestymistä, laukan vaihtoja, erilaisia teitä ja hevosen kuuliaisuutta sekä omien apujen tarkkuutta, kuitenkaan rasittamatta hevosta varsinaisilla esteillä.

Puomeja ratsastaessasi tiedät että "paikka" on ollut hyvä, kun puomi jää nätisti hevosen etu- ja takajalkojen väliin.

Puomeja ratsastaessa, oli askellaji mikä tahansa, kannattaa pitää mielessä muutama tärkeä asia:

- lähesty puomeja aina suoralla hevosella.
- pidä huolta että puomeille sopiva tempo on saavutettu jo kaarteessa ennen puomeja, suoralla ei pidä häiritä hevosta avuilla turhaan, se aiheuttaa vaan tahtirikkoja ja tämä kostautuu puomeilla kolisteluna. Puomeja lähestytään kuten estettä, hyvällä tuntumalla sekä ohjalla että pohkeella, ja pohjetta voidaan vähän voimistaa juuri ennen ensimmäistä puomia.
- pidä sama linja läpi koko puomijonon. Siis, mikäli lähdet ylittämään puomeja keskeltä, pidä huolta että hevonen pysyy puomien keskellä koko puomijonon. Toki voit ylittää puomit oikeasta tai vasemmasta reunasta, mutta aivan sama juttu, pidä koko ajan se sama linja!
- puomeja lähestyessä (eli siellä kaarteessa) vie katse ensin puomeille, mutta siinä kohtaa kun sinulla on suora linja puomeille, älä enää jää katsomaan alas puomeille, vaan vie katse jo kohti seuraavaa tehtävää. Mikäli jäät katsomaan puomeja niitä ylittäessäsi, selkäsi painuu pyöreäksi, istunnasta tulee voimaton ja hevosen liike häviää. Säilytä siis aktiivinen istunta, tai kevyt istunta, koko puomiharjoituksen ajan. Jos puomeja on vähän nostettu maasta ylös, kannatta istuntaa vähän keventää, hevosen selkää säästääksesi. Varo kuitenkin nojaamasta liikaa eteen, ettette tupsahda nenillenne!
- seuraa hevosen pään ja kaulan liikettä kädelläsi, aivan samalla tavalla kuin tasaisellakin ratsastaessasi. Jotkut hevoset saattavat puomeilla vähän innostua, ole siis valmiina myötämään kädellä vähän enemmän jos näin käy! Tämmöisiä hevosia kannattaa tutustuttaa puomeihin joko taluttamalla tai juoksuttamalla hevosta niiden yli, jotta ylimääräiset pomput saadaan siloteltua!

Tässä kevyt aloituspaketti maapuomeista, seuraavaksi perehdytään vähän tiiviimmin erilaisiin puomiharjoituksiin.

Siihen asti, treeniä ja lepoa, sopivassa suhteessa!

perjantai 13. helmikuuta 2015

Tuntisuunnitelma; keveyttä siirtymiin

Aah, siirtymät, parasta mitä hevosen selässä voi tehdä!!!

Tässä tuntisuunnitelmassa otetaan erityistarkkailuun hevonen joka on päässyt hieman jäämään pohkeen taakse, ja haetaan keveyttä ja jopa pientä liikkumisen iloa siirtymien kautta. Ei unohdeta jumppaakaan, eli taivutusta ja väistöjäkin tehdään jonkin verran, lähinnä alkuverryttelyssä.

Mikäli hevosesi on jo päässyt niin hitaaksi pohkeelle, ettei edes käynti vapain ohjin etene riittävässä tempossa, kehotan sinua taluttamaan hevosta alkukäyntien ajan. Tällä estämme sen ettet jyystä hevosta pohkeella edes alkutunnista, vaan annetaan hevoselle vähän "lomaa" ratsastajan pohkeesta. Kun hevonen on kävellyt riittävästi, voit nousta selkään ja kävellä vaikka kierroksen kentällä ja sitten voitkin ottaa ohjat tuntumalle.
Aloita ensin kävelemällä kumpaankin suuntaan muutama kierros, ja tarkista että hevonen kävelee rennosti, tukeutuen ohjasi antamaan tuntumaan ja on suora. Älä vieläkään patista hevosta pohkeella, pääasia tässä vaiheessa on se että hevonen sentään kävelee, tunnin varsinaiset harjoitukset kyllä saavat hevosesi varsin virkeäksi! Käyntityön jälkeen voit ravata hieman kevyessä ravissa kumpaankin suuntaan, jälleen ainoat huomionarvoiset asiat ovat tuntuman hyväksyminen, rentous ja suoruus, ei pohkeella kiusaamista vieläkään!

Tämän jälkeen siirry käyntiin, ja aloita pitkillä sivuilla avotaivutusten ratsastaminen täältä löytyvällä harjoituksella. Eli pitkän sivun alkuun voltti käynnissä, voltista jatka pitkääsivua lievässä avotaivutuksessa, ja jos tarve vaatii, tee keskelle pitkää sivua korjaava voltti, mutta jos kaikki on ok, jatka avossa pitkän sivun loppuun asti, ja päätä harjoitus volttiin pitkän sivun lopussa. Toista sama harjoitus toisellakin pitkällä sivulla. Tee tämä avoharjoitus kumpaankin suuntaan kahden kierroksen ajan, siten että teet siis yhteensä neljä avotaivutusta oikeassa ja neljä avotaivutusta vasemmassa kierroksessa. Tämän jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaa ohja ja vähän lepoa.

Seuraavaksi ratsastetaan hetki pohkeenväistöä, harjoitukset tehdään taas pitkillä sivuilla. Aloitetaan vasemmassa kierroksessa. Nyt keskitytään etuosan hallintaan, eli jätä hevosen etuosa uralle, ja siirrä takaosa oikealla pohkeella uran sisäpuolelle. Jatka tässä muodossa pohkeenväistöä pitkän sivun loppuun, suorista hevonen uralle ja kävele lyhyt sivu suoraan, ja taas seuraavalla pitkällä sivulla sama homma. Etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella ja loivassa väistössä eteenpäin! Muista olla koko ajan istunnalla ja katseella "menossa" uraa pitkin, silloin hevosesikin seuraa sinua! Jos hevosen etuosa karkaa uralta, pidätä molemmilla ohjilla. Jos takaosa ei siirry oikean pohkeen vaikutuksesta tai hevonen lopettaa väistön, voimista vasenta ohjaa (ristikkäiset avut!) ja saat taas tilanteen haltuun! Muista tarkastaa että ohja on sopivan pituinen, mieluummin liian lyhyt kuin liian pitkä! Kädet kannettuina, katse eteenpäin ja ole tarkkana että väistävä pohje ei siirry liian taakse. Kun olet tehnyt neljä väistöpätkää vasemmassa kierroksessa, anna hevosen hetki kävellä vapaalla ohjalla ja tee sen jälkeen sama harjoitus oikeassa kierroksessa. Tämän jälkeen taas vapaa ohja ja lepo hetkeksi.

Sen jälkeen jatketaan siirtymäharjoituksilla. Jatka ratsastamista vähän uran sisäpuolella, ja ratsasta jokainen kulma vähän takaosankäännösmäisesti. Eli, kulmassa voimista vähän ulko-ohjaa, jotta saat hallittua ulkolavan, ja johda käännöstä hieman sisäohjalla. Oma katseesi kääntyy selkeästi käännöksen suuntaan, sisäpohje on satulavyön kohdalla, puristamatta mutta lähellä. Ulkopohje voi siirtyä aavistuksen taaksepäin, ja vaikuttaa siinä. Näin toimien saamme hevosen suoristumaan todella nopeasti käännöksen jälkeen, ja sehän antaa hevoselle mahdollisuuden suorittaa siirtymän nopeasti ja vahvasti, ja sitähän me tässä juuri haemme! Aloita tekemällä siirtymiä siten että kävelet jokaisen kulman, käännät kulmassa edellämainitulla tavalla ja heti kulman jälkeen vaikuta vahvasti sisäpohkeella ja siirrä hevonen raviin. Voit keventää tai istua perusistunnassa, sillä ei nyt ole väliä. Seuraavaan kulmaan taas käyntiin, ja takaosakäännösmäinen käännös ja heti käännöksen jälkeen taas sisäpohkeesta raviin. Älä vaikuta ohjalla mitenkään muuten kuin pitämällä hevonen suorana ja haluamallasi linjalla (muista pysyä uran sisäpuolella) eli hevosen pitää saada vapaus liikkua pohkeesta kunnolla eteen, ilman että ohja jarruttaa sen liikettä. Ja syy siihen miksi käytämme pelkkää sisäpohjetta on yksinkertaisesti se, että näin vähennämme ratsastajan "takertumista" hevoseen molemmilla pohkeilla. Hevonen kyllä suorittaa siirtymän yhdelläkin pohkeella, kunhan pohje on oikealla paikallaan.
Toista siirtymäharjoitus muutaman kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja anna sen jälkeen hevosen levätä hetki vapailla ohjilla.

Seuraavaksi harjoitus vaikeutuu hieman. Edelleen ratsasta kulmat käynnissä siten kuin edellä on ohjeistettu, mutta muuta nyt siirtymiä  siten että välillä siirryt raviin ja välillä taas laukkaan. Laukkaan siirtymisessä sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin voimistaa vähän ulko-ohjaa, ja siirtää sisäpohje eteenpäin ja antaa sillä impulssi laukan nostoon. Jos hevonen nostaa väärän laukan, korjaa se seuraavan kulman jälkeen, siten että ratsasta kulman jälkeen muutama askel suoraan, jotta voit varmistua hevosen suoruudesta. Vaihtele laukan ja ravin paikkoja sattumanvaraisesti, siten että hevonen ei saa mahdollisuutta ennakoida siirtymiä vaan on koko ajan kuulolla, ja reagoi apuihisi oikein ja oikealla hetkellä. Toista sama harjoitus myös toiseen suuntaan ja taas anna hevosen hetki levätä.

Mikäli vielä intoa riittää, voit muokata harjoitusta siten että ratsastat silloin tällöin pitkältä sivulta kaarron poikki radan ja teet siinä siirtymän. Voit myös vaihdella suuntaa vaikka joka kierroksella. Mitä enemmän toistat harjoitusta, sitä herkemmäksi hevonen tulee pohkeellesi ja voit keventää pohjeapua aina sen mukaan miten hevonen siihen reagoi. Tärkeätä on että hevosta ei missään tilanteessa tule ratsastettua liian voimakkailla avuilla. Muista että missään vaiheessa tunnin aikana sinun ei tule raastaa hevosta pohkeella, vaan tyydyt siihen tempoon mitä hevonen tarjoaa, tärkeintä on saada siirtymistä nopeat ja kevyet. Kun siirtymät on kunnossa, hevosen eteenpäinpyrkimyskin paranee.

Tämä harjoitus on yksinkertaisuudestaan huolimatta todella raskas sekä hevoselle että ratsastajalle, johtuen usein toistuvista siirtymistä joten onkin tärkeää pitää ratsastushetki riittävän lyhyenä, ettei hevonen pääse väsymään liikaa. Muutama kierros kevyttä ravia loppuun on riittävä loppuverryttely, ja kehotan ratsastamaan loppukäynnit maastossa jotta hevonen pää saa muutakin ajateltavaa kuin hiekkalaatikolla tehdyt tuhannet siirtymät!

Tuliko hevosesta kevyt, liikkuiko se voimakkaammin ja herkemmin kuin alussa? Entä jaksoitko itse ratsastaa jokaisen kulman ja siirtymän huolellisesti?!