perjantai 25. maaliskuuta 2016

Toivepostaus; laukanvaihtojen alkeet, osa 2

Vihdoinkin päästään laukanvaihtojen toivepostauksessa toiseen osaan. Ensimmäiseen osaan voit tutustua täällä. Ensimmäisissä laukanvaihtoharjoituksissa keskityttiin laukannostoihin ja käyntisiirtymiin, joita tehtiinkin todella paljon. Itse uskon että hevosen herkistely laukannostoille on yksi tärkeimmistä tehtävistä laukanvaihtoja valmistellessa, ja toinen on rennot siirtymät käyntiin laukkojen välissä. Näiden lisäksi pitää olla tarkkana siitä että hevonen liikkuu suorana ja asettuu pehmeästi haluamaasi suuntaan, jotta laukanvaihto on mahdollista suorittaa. Kun nämä asiat on kunnossa voidaan siirtyä varsinaisiin laukanvaihtoihin.

Käytän tässä vaihdon apuna sekä pohkeenväistöä, laukan voimakasta poljentaa että lävistäjää.

En käy tässä nyt läpi varsinaista alkuverryttelyä, vaan keskitytään pelkkiin vaihdon valmisteluihin ja itse vaihtoihin. Aloita verryttelyn jälkeen ratsastamalla hevosta vastalaukassa uraa pitkin, tee kulmiin loivat kaaret jotta hevosen on mahdollista säilyttää tasapaino ja ratsasta lyhyt siirtymä käyntiin jokaisen sivun keskellä. Käyntiaskeleita ei saisi tulla montaa, ja mahdollisimman nopeasti nosta heti uusi vastalaukka. Kun tämä sujuu hyvin, tee sama harjoitus myötälaukassa.  Tämän jälkeen jatka vielä pohkeenväistö-laukannostoharjoituksella siten että ratsasta vasemmassa kierroksessa myötälaukassa lävistäjälle, siirrä hevonen käyntiin, tee muutama askel pohkeenväistöä oikealla pohkeella ja heti muutaman väistöaskeleen jälkeen nosta oikea laukka. Jatka oikeassa laukassa ja käännä taas heti seuraavalle lävistäjälle tehden sama harjoitus, eli lävistäjällä käyntiin, pohkeenväistö ja uuden laukan nosto. Alussa voit tehdä yhdet väistöt ja laukannostot per lävistäjä, mutta mahdollisimman nopeasti pyri siihen että ehdit tehdä kaksi väistöä ja nostoa lävistäjällä, tämä tietysti edellyttää sitä että sekä käynti, väistö että laukkapätkä pysyvät lyhyinä, ja mitä lyhyempinä nämä pysyvät, sitä lähempänä olet varsinaista laukanvaihtoa jossa näitä käyntisiirtymiä ja väistöaskeleita ei enää tarvita!

Väistöä käytän vaihtojen opettelussa lähinnä siksi että se valmistelee ratsastajan avut laukanvaihtoon ja samalla herkistää hevosen. Saman harjoituksen voi tehdä myös pituushalkaisijalla, mutta lävistäjällä on hieman enemmän tilaa joten varsinkin alussa on hyvä käyttää kaikki lävistäjän metrit hyödyksi!

Muista aina säännöllisin väliajoin antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla jotta sen lihakset saavat vähän lepoa eikä se ala esimerkiksi painamaan kädelle väsymyksestä johtuen.

Seuraavaksi siirrytään tekemään vaihto lävistäjällä ilman siirtymää ja pohkeenväistöä. Aloita nostamalla myötälaukka pitkältä sivulta ja ihan ensimmäiseksi tarkista laukan laatu. Laukan pitää olla voimakasta, siten että pystyt kokoamaan sitä hieman säilyttäen samalla aktiivisen poljennan. Mikäli laukan laadussa on haasteita, käytä joko keski- tai pääty-ympyrää hyödyksi ja työskentele laukka kuntoon ympyröillä ennen kääntymistä lävistäjälle. Kun käännät hevosen lävistäjälle, pidä huolta että hevonen on ensin asettuneena käännöksen suuntaan, sen jälkeen suorista hevonen lävistäjällä, aseta hevonen uuden laukan suuntaan ja anna uuden laukan sisäpohkeella merkki tai kaksi (tarvittaessa aika napakkakin!) satulavyön eteen, siihen kohtaan jossa laukannostoapu sinulla normaalistikin olisi. Samalla rentouta asettava ohja sen verran että hevonen saa vapauden uuden laukan puolelta ja fyysisesti "mahtuu" vaihtamaan uudelle laukalle. Kun tämä onnistuu, kehu hevosta ja anna sen laukata rentoa (uutta) myötälaukkaa eteenpäin! Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ennen kuin teet saman harjoituksen toiseen suuntaan.

Harjoitusta voit muuttaa myös siten että käännä hevonen myötälaukassa lävistäjälle, ja tuo hevonen loivassa laukkaväistössä kohti lävistäjän loppua, tämä auttaa tuomaan painoa enemmän uudelle sisätakajalalle. Kun olet tuonut hevosen loivassa laukkaväistössä lähes lävistäjän loppuun, suorita laukanvaihto samalla tavalla kuin ylemmässä harjoituksessa. Tämä laukassa tehtävä väistöpätkä ja siihen perään vaihto saattaa olla hyvä hevoselle joka kuumuu herkästi, sillä hevosta valmistellaan vaihtoon melko pitkään, juurikin väistön avulla ja näin hevonen ei opi ennakoimaan vaihtoa. Vaihtele vaihdon paikkaa, siten että kun väistöpätkä on hyvä, on siitä helppo tehdä myös vaihto, oli se sitten lävistäjän keskellä tai lopussa! Näin saat myös varmistettua että hevonen tekee vaihdon sinun avuistasi, eikä suinkaan aitaan "nojaten".

Hevoselle joka on hieman hidas pohkeelle, voi vaihtoa parantaa tekemällä edelleen vaihdon lävistäjällä, mutta nyt siten että kokoa myötälaukkaa lävistäjälle kääntyessäsi ja vielä suoristuksenkin aikana kokoa pari askelta, sen jälkeen anna laukan suurentua muutaman askeleen ajan ja lävistäjän lopussa suorita laukan vaihto. Kun hevonen on ensin kootummassa laukassa, on sen helppo lisätä muutama askel laukkaa sillä se pysyy siinäkin takaosansa päällä ja tästä on helppo ratsastaa puhdas, ja riittävän iso vaihto. Tällä harjoituksella saat siis myös parannettua hevosen vähän mitäänsanomatonta, maahansidottua vaihtoa.

Jos ja kun meille tavallisille kuolevaisille tulee kuitenkin laukanvaihdoissa ongelmia, muista aina palata takaisin laukka-käynti-laukka siirtymiin, sekä myötä- että vastalaukassa. Palaa vaihtojen pariin vasta kun olet jälleen saavuttanut täydellisen harmonian näissä siirtymissä!

Ja vielä muistutus, kun teet ensimmäisiä laukanvaihtoja, malta lopettaa yhden tai kahden vaihdon jälkeen! Tärkeintä on että hevoselle jää vaihdoistakin hyvä mieli, ja onnistuneeseen vaihtoon on hyvä lopettaa siltä kerralta ja jatkaa taas puhtaalta pöydältä seuraavalla kerralla! 

Toivottavasti saitte näistä apua laukanvaihtojen ihmeelliseen maailmaan, keinoja on näiden lisäksi varmasti lukuisia mutta näitä olen itse käyttänyt joten uskallan jakaa tämän käytännössä hyväksi koetun tiedon teillekin!

Kommenttiboksissa saatte mieluusti jakaa omia kokemuksianne laukanvaihdoista, niiden onnistumisista tai haasteista ja minkälaisilla harjoituksilla te itse olette onnistuneet!

Sari


sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Ulkopohkeen tärkeys sulkutaivutuksessa

Toinen ulkopohkeen tärkeydestä kertova postaus keskittyy sulkutaivutuksen ratsastamiseen uralla. Suosittelen että ratsastat ensin takaosankäännökset kuntoon, eli saat koottua hevosen käyntiä sujuvasti, siten että hevonen pysyy suorana kokoamisen aikana ja lähtee kääntymään takaosansa ympäri lähes täydellisesti! Kun nämä on hallussa, tulee sulkutaivutukset sujumaan kuin vettä vaan!

Sulkutaivutus uralla

Sulkutaivutuksen ratsastamisen vaiheet:

- Varsinkin alussa helpoin keino tuoda hevonen sulkutaivutukseen on ratsastaa vaikka pitkän sivun alkuun n. 10 m voltti, jolla taivutat hevosen huolellisesti voltin kaaren mukaisesti. Ole tarkka että et taivuta pelkällä sisäohjalla, vaan ulkopohje satulavyön takana huolehtii takaosan taivutuksesta yhdessä sisäohjan kanssa. Ulko-ohja säätelee taivutusta (eli estää kaulan liiallisen taivutuksen) ja sisäpohje on satulavyön kohdalla ottamassa taivutuksen vastaan. Tarvittaessa sisäpohkeella voit myös aktivoida askellajia. Kun olet palaamassa voltilta uralle, jätät hevosen etuosan uralle siinä taivutusasteessa jossa se oli voltilla ja huolehdit ulkopohkeella edelleen takaosan taivutuksesta.
- Ota hieman enemmän painoa sisäistuinluulle samalla pitäen sisäpohje satulavyön kohdalla.
- Sisäohja huolehtii pehmeästi etuosan asennosta jotta se pysyy uralla ja ylläpitää taivutuksen. 
- Ulko-ohjalla huolehditaan siitä että taivutus pysyy loivana ja samalla ulko-ohja huolehtii että hevonen ei karkaa uran sisäpuolelle, eli ulko-ohjalla hallitaan ulkolapaa.
- Ulkopohje pysyy satulavyön takana huolehtien jatkuvasti että hevonen säilyttää riittävän ristiinastunnan samalla taipuen myös takaosastaan.

Sulkutaivutus on aivan yhtä helppo ratsastaa kuin avotaivutuskin, mutta jostain syystä siitä tehdään turhan iso juttu. Kun onnistut avotaivutuksessa, onnistut aivan varmasti myös sulkutaivutuksessakin! Muista kuitenkin olla tarkkana ettet jää ratsastamaan pelkkiä sulkutaivutuksia vaan ratsasta tasapuolisesti sekä avoja että sulkuja, näin saat hevosta jumpattua sekä edestä että takaa.
Vaikka sulkutaivutus onkin ratsastajalle helpoin ratsastaa uraa pitkin, voi se jollekin hevoselle olla haastavaa sillä kentän aita tai maneesin seinä voi ahdistaa. Jos tuntuu että hevonen jännittyy uralla sulkua tehdessä, koita tehdä sulku vaikka metrin uran sisäpuolella. Se sekä rentouttaa hevosta että joudut itse tekemään huolellisempaa työtä etuosan hallinnan kanssa, kun aita ei ohjaakaan hevosta "oikeille raiteille".

Ja vielä ne pakolliset haasteet joita saatat kohdata sulkutaivutusta tehdessäsi:

- Sulkutaivutus on apujen kannalta todella yksinkertainen tehtävä, joten lähes ainoa haaste saattaa tulla ratsastajan omasta kehonhallinnasta. Ratsastajan painon tulee olla hieman enemmän sisäistuinluulla, mutta välillä voi käydä niin että ratsastaja ei kannakaan itseään vaan putoaa kokonaan sisäpuolelle ja tällöin ratsastaja menettää myös ulkopohkeensa. Eli ratsastaja putoaa sisälle, pahimmassa tapauksessa sisäkylki menee "ryttyyn" ja samalla ulkokylki venyy ja tämä irrottaa ratsastajan ulkojalan. (Tämä usein kielii myös siitä että ratsastaja on käyttänyt jostain syystä sisäpohjetta aivan liikaa, jonka johdosta sisäpohje jännittyy ja tämä jännitys nousee jalkaa pitkin kylkeen.) Näin ollen tärkein apu eli ulkopohje on poissa pelistä, eikä mikään apu enää kerro hevoselle että pitäisi jatkaa sulkutaivutuksessa. Pidä siis huolta että istut keskellä hevosta ja ennen kaikkea, kannat kroppasi huolella jotta saat hevosen pohkeiden väliin.
- Jos ja kun sulkutaivutuksessa tulee yllämainituista syistä johtuvia ongelmia, älä yritä korjata niitä samalla sulkutaivutuksella vaan aloita homma alusta, eli suorista hevonen heti kun huomaat että pakka hajoaa, käännä hevonen uudelle voltille ja tee sulku uudestaan, omana asentoosi paremmin keskittyen!

Toivon että näistä ohjeista on apua sulkutaivutuksia harjoitellessasi!

Sari

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Toivepostaus; haasteita entisen ravurin kanssa, sivullevievät ja taivuttavat pohkeet

Tällä kertaa keskitytään entisen ravurin kanssa sivullevieviin ja taivuttaviin pohkeisiin. Oletan että eteenpäinvievä pohje on hevosille tuttu, se kun tulee lähes aina opetettua hevoselle pohjeavuista ensimmäisenä. Nyt ollaan siis semmoisen haasteen edessä että hevonen tulkitsee kaikki vähän erilaisetkin pohjeavut eteenpäinvieviksi, ja sitä pitää nyt lähtee vähän jalostamaan!

Kuten varmaan arvaattekin, palataan takaisin ruohonjuuritasolle, eli pois selästä ja esitellään hevoselle sivullevievä pohjeapu maastakäsin. Hevonen pyrkii kaikissa tilanteissa tasapainottamaan itsensä, oli sillä ratsastaja selässä tai ei, eli käytännössä se korjaa itsensä heti jos sitä horjuttaa. Tämä onkin ensimmäinen haaste kun hevoselle esitetään sivullevievää pohjetta. Olette varmaan huomanneet vaikka hevosta harjatessanne että kun kyljestä työntämällä yritätte väistättää hevosta tieltänne pois, se saattaa joskus työntää itseään kättänne vasten. Erityisesti varsoilla tai nuorilla tämä on täysin tavallista. Tämä johtuu juuri siitä tasapainottamisesta, ja mitä nuorempi hevonen on, sitä herkemmin se tuntuu painavan itseään sinun vasten, koska sille ei ole opetettu paineesta poispäin väistämistä. Tämmöisessä tapauksessa ei pidä missään nimessä hermostua, lyödä hevosta tai tönäistä lujempaa vaan opettaa hevoselle että sinä haluat sen väistävän vaikka takajaloillaan muutaman askeleen.

Tämä onnistuu helpoiten kääntämällä hevosen päätä. Jos esimerkiksi olet hevosen oikealla puolella ja haluat saada sen väistämään pari askelta vasemmalle, käännä rauhallisesti hevosen päätä oikealla niin että turpa lähestyy hevosen omaa kylkeä (oikeastaan ylitaivutat sitä rauhallisesti kaulasta). Tämä saa hevosen takajalat liikkumaan vastakkaiseen suuntaan. Heti kun hevonen liikuttaa takajalkojaan, päästä sen pää ja kaula suoraksi. Kun olet tehnyt tätä muutaman kerran, voit lisätä pienen merkin kylkeen, pohkeen kohdalle jolloin hevonen alkaa pikkuhiljaa yhdistää myös pohkeen merkin väistämiseen. Mitä kauemmin teet harjoitusta, sitä vähemmän voit kääntää päätä ja kaulaa ja keskittyä enemmän "pohkeeseen".

Kun tämä on hevoselle opetettu molemmilta puolilta, helpoin se on opettaa ensin karsinassa, voit siirtyä opettamaan samaa asiaa vaikka kentälle, joka on hevoselle taas vähän haastavampi ympäristö. Hevosen pitää kentälläkin reagoida sinun antamiin merkkeihin samalla tavalla kuin karsinassa. Kentällä väistöharjoitusta tehdessäsi voit pitää hevosella suitset päässä ja pitää kiinni kuolainrenkaasta tai ohjasta läheltä kuolainta. Samalla kun annat kädellä merkin pohkeen paikalle, tee ihan pieni pidäte tai asetuksen omainen liike kuolaimessa, tämä tulee auttamaan pohkeenväistöharjoituksia jatkossa selästä käsin. Tee tämäkin harjoitus molemmilta puolilta, ja muista että pysy poissa aidoilta, ettei aidan läheisyys jää jarruttamaan hevosta. Jos tuntuu siltä että hevosesi ei tässä alkuvaiheessa millään muotoa reagoi sinun kädellä antamaan pohjeapuun (eli pohkeen paikalta painamiseen) voit koittaa käyttää vaikka lyhyttä raippaa ja koskettaa sillä hevosen takajalkaa kintereen ja takapolven väliseltä korkeudelta. Ravurit ovat tottuneet aisoihin, ja käännöksissä aisojen aiheuttama paine antaa hevoselle merkin väistää takajaloilla. Tätä kannatta kokeilla ja jos se toimii, hyödynnä sitä alussa ja siirrä siitä pikkuhiljaa merkki oikean pohkeen kohdalle!

Kun hevonen on sinut sinun kätesi antamaan "pohjeapuun" voit jatkaa siten että pyydä avustajaa nousemaan selkään ja toista samat harjoitukset nyt avustajan kanssa. Ratsastajan tehtävä on nyt antaa pohkeella merkki, sinä voit vahvistaa pohjeapua ensin saman puolen ohjalla ja mikäli se ei riitä, tue ratsastajan pohjetta omalla kädelläsi. Heti kun tunnette että hevonen on astumassa takaosallaan ristiin, hellittäkään avut. Tämä harjoitus on hevoselle taas aavistuksen haasteellisempi sillä ratsastaja selässä järkyttää sen tasapainoa. Kun väistävä pohje on tuttu hevoselle ratsastajan kanssa sekä oikealta että vasemmalta, voi taluttaja jäädä pois ja ratsastaja siirtyy tekemään samoja harjoituksia yksin hevosen kanssa. Yhä edelleen asettava ohja toimii tarvittaessa pohkeen vahvistajana ja vielä tässä vaiheessa harjoitukset tehdään paikallaan seisten.

Seuraava etappi onkin saada aikaiseksi väistöaskelia liikkeessä. Tätä varten aloitetaan taas ilman ratsastajaa, ja kentällä pidetään kiinni ohjasta läheltä kuolainta ja kävellään hevosen kanssa voltilla. Voltilla siirry pikkuhiljaa hevosen kyljen viereen, ja paina kädellä väistävän pohkeen paikalle. Kun hevonen lähtee käynnissä astumaan ristiin, irrota käsi kyljestä välittömästi. Mikäli hevonen ei heti lähde pohjeavusta väistämään, voit muistuttaa sitä asettavalla ohjalla. Tee tämä muutaman kerran toiseen suuntaan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee sama harjoitus toiseen kierrokseen. Muista että hevosella on toinen puoli aina jäykempi kuin toinen, joten älä hermostu vaikka hevonen ei toiseen suuntaan ihan heti pystyisikään väistävää pohjetta tottelemaan. Kun tämä harjoitus on hevoselle helppo, voit lisätä väistäviä askeleita asteittain ja pikkuhiljaa ottaa molemmista ohjista yhdellä kädellä kiinni jotta hevonen saa tuntumaa myös ulko-ohjasta.

Seuraavaksi sama harjoitus tehdään ratsastajan kanssa, vielä avustaja maastakäsin tarvittaessa auttamassa. Mikäli tässä vaiheessa (tai missä tahansa muussakin vaiheessa) teille tulee ongelmia väistössä, muistakaa aina hidastaa vauhtia, eli käytännössä pysäyttää hevonen hetkeksi, jotta se saa taas kasattua itsensä sille vaikean tehtävän edessä. Jännittynyt hevonen ei opi, eikä hevosta voi myöskään pakottaa rennoksi, siksi hengähdystauot aina välillä ovat enemmän kuin paikallaan!

Kun ratsastaja alkaa tekemään selästä käsin ensimmäisiä "kunnon" väistöharjoituksia, kannattaa ne tehdä uran sisäpuolelta uralle ja mielellään vielä lähellä porttia, jotta sekä uran että portin "imuvoima" vähän auttaa hevosta oikeaan suuntaan. Ensimmäisillä väistökerroilla on tärkeää uskaltaa käyttää ristikkäisiä apuja selkeästi ja vuorotellen, jotta hevonen ei hermostu kummaltakin puolelta tulevan paineen vuoksi. Ristikkäisillä avuilla tarkoitan sitä että esimerkiksi väistössä oikealle ratsastaja ensin hidastaa hevosen käyntiä käyttäen hieman enemmän oikeaa ohjaa, eli hevonen jää hitaammaksi oikeasta ohjasta. Kun hevonen on hyväksynyt oikean ohjan, käytetään väistävää, eli vasenta pohjetta sivullevievän askeleen aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen väistävä askel otetaan vastaan oikealla ohjalla, eli hevonen saa taas hidastaa oikeasta ohjasta. Taas tämän jälkeen vasen pohje väistää jne. Alussa väistöt saavat olla vähän katkonaisia, mutta tärkeintä on että hevonen reagoi molempaan apuun (väistävä pohje ja vastakkainen ohja) selkeästi ja rauhassa. Väistöjen edetessä avut pienenevät ja hevosen väistökin tulee sujuvammaksi. Kuitenkin aina, jos missään koulutuksen vaiheessa väistöissä tulee ongelmia, yleensä hevonen ei väistä pohjetta, korjataan tilanne vastakkaisella ohjalla pidättämällä, eli ensin hevosen tulee reagoida siihen ohjaan ja sen jälkeen väistävään pohkeeseen.

Postauksen toinen haaste, taivuttavaan pohkeeseen reagoiminen onkin pidempi prosessi, johon en pysty "valmista" vastausta antamaan vaan joudun jättämään tilanteen hieman avoimeksi. Ravureiden tapa liikkua radalla on mahdollisimman suorana, myös kaarteissa jotta ne voivat maksimoida vauhtinsa. En tiedä miten paljon ravureita jumpataan treenin ohella, joitain varmasti ratsastetaankin mutta sitä taivutusten määrää on vaikea tietää. Olettamus on että niitä ei juurikaan taivutella joten se tulee olemaan todella pitkä tie kuljettavaksi. Taivutuksen alkuun kyllä päästään sillä että hevoselle esitetään asettava ohja huolella, kun se asettuu aina rentona voidaan asettavan ohjan otetta pidentää ja pitää se taivuttavana ohjana. Tähän pikkuhiljaa lisätään vastakkainen pohje satulavyön takana joka siis pitää huolta että myös takaosa tulee mukaan taivutukseen. Sisäpohje jää satulavyön kohdalle, on lähellä hevosta mutta antaa sille tilaa taipua sen ympärille. Ulko-ohja huolehtii että kaula ei taivu liikaa.

Tärkein asia taivutusharjoituksissa on nimenomaan ylitaivutuksen välttäminen, ja siinä kehotan että sinulla on joku katsomassa taivutusharjoituksia maastakäsin ja kertomassa heti jos taivutus erityisesti kaulassa on liian voimakas.

Taivutusharjoituksiin voit hevostasi valmistella maastakäsin rauhallisilla porkkanataivutuksilla, toki siinä on se huono puoli että se ylitaivuttaa ainoastaan kaulaa mutta pääasia että saat rauhallisesti edes jonkinlaisia taivutuksia aikaiseksi.

Myös ohjasajolla voit jonkin verran valmistella hevosta taivutuksiin. Taivutusharjoituksissa voisi toimia se että ohjia ei laitetakaan sieltä selän päältä tulevien renkaiden läpi, vaan hevosen kyljen korkeudella olevista renkaista. Näin saadaan ohjista vähän aisoja jäljittelevät, ja ulko-ohja voisi näin toimia "väistävänä aisana" ja samalla sisäohja houkuttelee asetuksen kautta taivutukseen. Eli hevonen saa vähän väistää ulko-ohjaa, mutta samalla sisäohja pehmeästi houkuttelee sitä taipumaan, jolloin saat hieman sulkutaivutuksen omaista liikettä aikaiseksi!

Vielä yksi keino jolla saat taivutusharjoituksista hevoselle hieman miellytävämmät. Kun teet taivutusharjoituksia isolla voltilla, ota taivuttava, eli sisäohja, hieman ulko-ohjaa lyhyemmäksi. Näin sinulla pysyy käsi koko ajan oikealla paikallaan eikä kädestä tule missään vaiheessa vetoa taaksepäin joka estää hevosen liikettä. Näin ratsastaen sisäohja on vakaa mutta vaativa.

Tämä taivutus tulee olemaan yksi suurimmista haasteista entisen ravurin kanssa, ja se vie aikaa ja saattaa varsinkin alussa vähän jopa kipeyttääkin hevosta, joten tarkkaile hevostasi ja anna sille tauko heti jos näyttää siltä että sen ilme muuttuu happamaksi harjoitusten aikana. Kuvittelepa itsesi elämäsi ensimmäiselle joogatunnille, ei paljon naurata kaikenmaailman aurinkoterveyhdykset!

Seuraavassa toivepostauksessa käsitellään laukannostojen parantamista ja sitä ainaista haastetta, eli vauhdin hurman hallintaa!

Sari




perjantai 18. maaliskuuta 2016

Ulkopohkeen tärkeys takaosankäännöksessä

Ulkopohje, tärkeä mutta todella usein vähän unohdettu apu. Huolestuttavan usein tulee ratsastuksen opettajan suusta muistutus sisäohjasta. Aseta, käännä, rentouta sisäsuupieltä, taivuta, tee sitä ja tee tätä sisäohjasta. Ja ratsastaja tekee koska niin käsketään. Pikkuhiljaa olemme tilanteessa jossa hevonen on ylitaipunut (pelkästään) kaulastaan sisäohjan vaikutuksesta, samalla kuitenkin pudottaen ulkolapansa ulos ja "alas" (eli ei kanna itseään ulkoa) ja pikkuhiljaa kaatuu ratsastajan sisäapujen päälle. Nämä ja lukuisat muutkin ongelmat johtuvat liiallisesta sisäohjalla ratsastamisesta  tai puutteellisesta ulkopohkeella ratsastamisesta. Kun näin käy, eli hevonen kaatuu sisäapujen päälle, tulee ratsastajalle mieleen tai opettajakin saattaa siitä mainita että potkaise se pois sisäpohkeen päältä, se ei saa kaatua sun sisäpohkeen päälle.
Tässä vaiheessa huomautan että hevonenhan ei tee tätä tahallaan, miksi sitä pitäisi siis rankaista potkaisemalla sisäpohkeella kun olet itse sen siihen tilanteeseen ajanut? Jos alunperinkin olisit ratsastanut hevosen ristikkäisillä avuilla paremmin tasapainoon, ei tätäkään tilannetta olisi aiheutunut. Jos ja kun hevonen kaatuu sisälle, se korjataan luonnollisesti tasapainottamalla hevonen ulkoavuille, eli voimistamalla ulko-ohjaa ja ottamalla enemmän omaa painoa ulkojalustimelle. Ei siis potkita pois sisäpohkeesta vaan otetaan vastaan ulkoavuille. No niin, nyt kun sain tämän vuodatuksen kirjoitettua, voidaankin keskittyä postauksen aiheeseen, eli ulkopohkeeseen ja ensimmäiseen harjoitukseen joissa ulkopohkeen tärkeys korostuu. Tämän jälkeen käsittelemme vielä ulkopohkeen tärkeyttä sulkutaivutuksessa sekä uralla että diagonaalilla.

Takaosankäännös

Takaosankäännöksen ratsastamisen vaiheet:
- Sisäpohje on satulavyön kohdalla, lähellä hevosta mutta ei "aktiivinen". Sisäpohkeella ei ole takaosankäännöksessä suurta tehtävää, käytännössä sen pitää antaa hevoselle tilaa kääntyä ulkopohkeen vaikutuksesta.
- Ratsastajan tulee istua ryhdikkäänä ja itsensä kantaen, paino voi olla hieman enemmän sisäistuinluulla. Ratsastaja voi myös kääntää katsettaan käännöksen suuntaan, tämä auttaa istunnan oikeassa sijoittelussa. Näin ratsastajan sisäpolvi aukeaa ja ulkopolvi tiivistyy, tämä ohjaa hevosta kääntymään.
- Ratsastaja asettaa hevosen käännöksen suuntaan pehmeästi sisäohjasta, ulko-ohjan säädellessä asetuksen määrää.
- Ulkopohje siirretään satulavyön taakse ja koko pohje (älä siis nosta kantapäätä ylös) voimistuu ja antaa hevoselle impulssin siirtyä pohkeen vaikutuksesta sisällepäin.
- Samaan aikaan ulkopohkeen kanssa ratsastaja voimistaa ulko-ohjan vaikutusta, ikäänkuin työntää hevosta ulko-ohjalla käännöksen suuntaan. Ole tarkkana että ohjat ovat riittävän lyhyet, ulkokäsi ei saa missään nimessä tulla kaulan yli väärälle puolelle. Ajattele että ikäänkuin tuet hevosta ulko-ohjalla, tuoden ulkokättä lähes kiinni hevosen kaulaan tai harjaan.
- Fiilis tässä käännöksessä tulisi olla sellainen että sinä tuot hevosen ulkoa sisälle muutaman askeleen ajan, ja käännöksen jälkeen suoristat sen rentouttamalla apusi.

Aloita takaosankäännösten ratsastaminen mahdollisimman vähillä askelilla, ensimmäiset käännökset kannattaa ratsastaa kulmassa, eli muutama metri ennen sivun loppua kokoa käyntiä hieman, ja käännä hevonen takaosallaan uudelle uralle. Kun tämä sujuu, voit siirtyä ratsastamaan takaosankäännöksiä vaikka pitkän sivun keskellä, jolloin sinulla on mahdollisuus kääntää hevosta useampi askel ilman että aita tulee vastaan. Muista että mitä pidempään ratsastat takaosankäännöstä (siis mitä useampia askeleita) sitä paremmin hevosen käynnin tulee olla koottuna. Ratsasta siis koottuja käyntipätkiä suoralla uralla riitävän pitkään varmistaaksesi että käynnissä säilyy poljennan aktiivisuus ennen kuin käännät hevosta takaosalla.

Ulkopohkeen toimintaa tukeaksesi ja takaosankäännöstä vahvistaaksesi voit ratsastaa ravissa loivaa kiemurauraa siten että käytät samoja apuja kuin takaosankäännöksessä, erityisesti ulkopohjetta tuodessasi hevosta uran sisäpuolelle. Ja kun tuot hevosta takaisin uralle, tuot sen luonnollisesti toisella pohkeella!  Muista että loiva kiemura on todellakin loiva, hevosen ei tarvitse siirtyä kuin pari askelta uralta pois ja takaisin, pääasia että pääset ratsastamaan sitä enemmän aina ulkopohkeella.

Kun olet treenannut itse takaosankäännöksiä riittävästi ja avut ovat sinulle selvät, voit tarkkailla vielä miten saat käännöksen osumaan juuri tietyn kirjaimen kohdalle. Itse olen huomannut että kun kädet ovat kirjaimen kohdalla, samaan aikaan lähden kääntämään hevosta ulkoavuilla ja käännös "osuu" juuri oikeaan paikkaan. Tämä tietysti edellyttää että hevonen kääntyy oikein, eli takaosansa päällä eikä liiku paikaltaan juurikaan. Testaa itse omalla hevosellasi ja omien apujesi oikea-aikaisuutta, ja pyri siihen että saat käännöksen tehtyä juuri kirjaimen kohdalla!

Ja loppuun vielä muistutus kaikista niistä ikävistä jutuista, jotka voivat aiheuttaa haasteita takaosankäännöksessä.

- Mikäli lähdet ratsastamaan käännöstä liian voimakkailla avuilla, hevosesi saattaa mennä lukkoon ja lopettaa liikkumisen kokonaan, pahimmassa tapauksessa lähteä peruuttamaan. Jos näin käy, rentouta avut, hengitä rauhallisesti ja tee käännös uudestaan, kevyemmillä avuilla.
- Samalla kun käännät katsettasi hieman käännöksen suuntaan, ylävartalosi kääntyy luonnollisesti hieman katseesi mukana. Ole kuitenkin tarkkana ettet käännä ylävartaloa liikaa sillä silloin siitä usein häviää tietynlainen kantokyky, ja tämä saattaa antaa hevoselle signaalin kääntyä juuri vastakkaiseen suuntaan. Usein ensimmäisissä takaosankäännöksissä itsekin kehotan ratsastajia kääntämään katsettaan rohkeasti käännöksen suuntaan, joskus jopa olan yli, mutta tätä käytetään ainoastaan silloin kun ratsastajalle pitää vähän rohkeammin opettaa katseen merkitystä. Kun ratsastaja uskaltaa kääntää katsettaan sillä tavalla "normaalin rohkeasti" tämä olan yli katsominen jää vähemmälle eikä ylävartalon anneta enää kiertyä.
- Mikäli sisäpohje jää vahvaksi käännöksessä, se estää hevosta kääntymästä. Sisäpohje rennoksi mutta satulavyön kohdalla, hevosen kyljen lähellä.
- Liika paine sisäohjasta johtaa hevosen ylitaipumiseen joka lukitsee sisälavan ja myöskin estää hevosta kääntymästä.
- Jos vedät ulko-ohjasta tällöin hevonen usein jatkaa käyntiä suoraan eteenpäin, sillä ulko-ohjan veto estää sitä kääntymästä.
- Ole tarkkana ettet myöskään päästä ulko-ohjaa löysäksi, sillä silloin se luultavasti putoaa sisäapujesi päälle.
- Ulkopohkeen käytössä on myöskin oltava tietty herkkyys, liika puristaminen ja jännittäminen aiheuttaa helposti sen että ratsastajan ulkopolvi "aukeaa" ja se ikäänkuin antaa hevosen jatkaa liikettä eteenpäin sen sijaan että tiiviimpi polvi ohjaisi hevosta kääntymään.


Nyt treenaamaan takaosankäännöksiä, siitä on vain lyhyt tie laukkapiruetin ratsastamiseen!

Sari

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Tuntisuunnitelma; etuosan hallintaa

Tällä tunnilla keskitytään hevosen etuosan hallintaan. Se että ratsastaja huolehtii missä hevosen etuosa liikkuu on yksi tärkeimmistä asioista ratsastuksessa, sillä kun etuosa on hallussa, ei tarvitse ihan niin paljon huolehtia takaosasta, karkeasti sanottuna se kyllä tulee sieltä perästä! Ja onhan se etuosa helpompi siirtää paikasta toiseen, se kun on takaosaa hieman kevyempi kapistus!

Silloin tällöin törmään kuitenkin siihen että hevonen ei kovin mielellään siirrä etuosaansa ratsastajan haluamaan paikkaan, eli vastustelee ohjasapuja kun taas takaosaansa siirtää pohkeiden vaikutuksesta vaikka mihin. Tiedä häntä mistä se johtuu, onko kyseessä enemmän henkinen jumi vai eikö ratsastaja "uskalla" työskennellä ohjalla riittävästi? On totta että ohjalla voi työskennellä sekä väärin (ohjasta taaksepäin vetäminen, ohjalla sahaaminen ym) että oikein (etuosan siirtäminen sivuille tai "ylös", pidättäminen ja myötääminen), mutta kun ohja on oikean pituinen, tuntuma hevosen suuhun pehmeä ja tasainen, ei etuosan siirtely ohjalla pitäisi olla homma eikä mikään. Koitetaan siis tällä tunnilla ottaa vähän rohkeampi ote siihen hevosen etuosaan, siis silleen pehmeästi rohkeampi!

Aloitetaan alkuverryttelyssä siirtymillä. Ratsasta käynnissä ohjat tuntumalla kumpaankin päätyyn pääty-ympyrä, ja aina ympyrän avoimella sivulla ratsasta puoli kierrosta harjoitusravia, ja siirry käyntiin taas puolen ympyrän ajaksi. Pitkän sivun puoleen väliin ratsasta pysähdys, ja pyydä että hevonen odottaa rauhassa paikallaan muutaman sekunnin ajan. Jos hevonen liikkuu pysähdyksestä ennen sinun apujasi, ota se rauhassa samaan paikkaan pysähdykseen niin monta kertaa kuin se itsestään lähtee liikkeelle, eli korjaat pysähdyksen aina uudestaan. Kun hevonen seisoo tasajaloin (hyvässä tasapainossa) ja rentoutuu siihen, voit kiittää sitä ja siirtää sen käyntiin. Ja taas seuraavaan päätyyn ympyrä, josta avoin sivu harjoitusravissa. Ole ympyrän siirtymissä erityisen tarkka että siirtymät tapahtuvat juuri siinä pisteessä mihin olet sen päättänyt tehdä. Jos hevosesi on hieman hidas pohkeelle, voit valmistella sitä siirtymään hieman kokoamalla (muista että kokoaminen ei tapahdu ohjalla, vaan istunnalla ja pohkeella) käyntiä, ikäänkuin virittämällä sen moottoria, ja näin saat aikaiseksi nopeamman reaktion pohkeelle ja voimakkaamman siirtymän. Tee kolme kierrosta vasempaan tätä harjoitusta, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus oikeaan kierrokseen.

Tämän jälkeen jatka koko uraa kevyessä ravissa, ja tee edelleen pääty-ympyrät kumpaankin päätyyn. Nyt ympyrän avoimella sivulla ratsasta pohkeenväistöä siten että siirrä hevosen takaosa ympyrän ulkopuolelle ja väistä siinä muutama askel. Pitkien sivujen puoleen väliin ratsasta nopea siirtymä käyntiin, eli ikäänkuin käyt hevosesi kanssa käynnissä, ja heti kun tunnet että hevonen on siirtämässä itseään käyntiin, sinä ajattelet jo uudestaan ravia ja näin saat aikaiseksi hyvin voimakkaan ponnistuksen takaosalla ja nopean reaktion pohkeellesi. Toista kevyen ravin harjoitus molempiin suuntiin, ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.

Laukkaverryttelyssä tehdään hieman töitä sekä myötä- että vastalaukassa hyödyntäen edelleen pääty-ympyröitä. Aloita vasemmassa kierroksessa nostamalla myötälaukka käynnistä, ja jatka päätyyn ympyrälle. Ympyrällä huolehdi että hevonen asettuu (eli myötää asettavalle ja kääntävälle ohjalle) pehmeästi vasemmalle, laukan pyöriessä samalla aktiivisena mutta kuitenkin rauhallisessa tempossa. Tarvittaessa voit aktivoida laukkaa sisäpohkeella, joka pysyy satulavyön kohdalla. Ratsasta 1-2 ympyrää laukassa, sen jälkeen jatka pitkälle sivulle ja siirrä hevonen raviin ja käyntiin pitkän sivun aikana. Toisessa päädyssä nosta vastalaukka lyhyen sivun aikana, siten että jatkat heti ympyrälle vastalaukassa. Ympyrän avoimella sivulla käännä hevonen voltille ympyrän ulkopuolelle, eli voltti käännetään kentän keskeltä oikealla ja hevonen on voltin ajan myötälaukassa. Tällä voltilla voit vähän koota ja tasapainottaa laukkaa jotta hevonen on taas hyvin avuilla kun jatkat palaamalla ympyrälle vastalaukassa. Jos hevonen pysyy hyvässä tasapainossa läpi koko harjoituksen, voit jatkaa toisen ympyrän heti perään, mutta jos laukka jostain syystä leviää, siirrä hevonen rauhassa raviin ja käyntiin ja suorita uusi vastalaukan nosto. Toista tämä harjoitus 2-3 kierrosta, ja sen jälkeen hetkeksi vapaat ohjat, ja sen jälkeen toista sama laukkaharjoitus vielä toisessa suunnassa. Tämän jälkeen hetki vapain ohjin käyntiä.

Varsinaiseen etuosan hallintaan päästään alkuverryttelyn jälkeen, ja aloitetaan pohkeenväistöllä johon yhdistetään myös avotaivutus.  Ratsasta ensin käynnissä uraa pitkin, ja tarkasta että hevosen käynti on parasta mahdollista. Jos hevonen tuntuu käynnissä "tahmealta", tee muutamia temponlisäyksiä käynnissä, siten että keskityt siihen että hevonen reagoi pohkeeseen nopeasti, itse temponlisäyksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä. Kun käynti on hallussa, siirrytään itse harjoitukseen.

Ratsasta vasemmassa kierroksessa lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, ja kun hevonen on suoristunut käännöksen jälkeen (on siis ohjien ja pohkeiden välissä) ratsasta pohkeenväistöä oikealle, kohti pitkän sivun keskiväliä. Väistö on näin melko jyrkkä, jos tuntuu siltä että hevosen käynti häviää näin jyrkän väistön aikana, tee muutama askel välissä suoraan ja jatka sen jälkeen taas väistöä. Kun olet päässyt uralle väistäen, käännä hevonen voltille. Sinun pitäisi nyt olla siis aika tarkkaan pitkän sivun puolivälissä, jossa siis teet voltin. Voltin jälkeen jatka pitkä sivu loppuun avotaivutuksessa. Suorista hevonen avotaivutuksesta ennen kulmaa, jotta saat ratsastettua huolellisen kulman. Toisella pitkällä sivulla ei tehdä väistöä eikä avoa, vaan siinä huolehdi askellajin laadukkuudesta tarvittaessa tekemällä temponmuutoksia. Ja taas lyhyen sivun keskeltä sama juttu, pituushalkaisijalta väistöön, väistön jälkeen voltti ja voltin jälkeen avo. Tee tämä harjoitus kolme kertaa vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen hetki vapain ohjin käyntiä ja toista sama harjoitus myös oikeassa kierroksessa. Nämä harjoitukset voit tehdä sekä käynnissä että ravissa.

Pohkeenväistössä huomiota tulee kiinnittää hevosen suoruuteen, jos kaula lähtee taipumaan vasemmassa kierroksessa ratsastettaessa vasemmalle, on se suoristettava oikealla ohjalla sillä ylitaipunut kaula saa aikaiseksi myös sen että hevosen takaosaa jää väistössä jälkeen. Takaosa tulee "oikealle" paikalleen heti kun saat etuosan hallintaan, joten takaosaan sinun ei tarvitse varsinaisesti keskittyä! Jos taipuminen vasemmalle tapahtuu usein, tarkista että et vahingossa ole kiinni vasemmassa ohjassa. Kun teet vasemmassa kierroksessa väistöä oikealle, pääasialliset avut tulisi olla vasen pohje ja oikea ohja. Jos etuosa johtaa liikettä liikaa, eli hevonen ikäänkuin kääntyy suoraan kohti pitkää sivua eikä astu enää ristiaskeleita, on tämä merkki siitä että hevonen ei jostain syystä väistä vasenta pohjettasi. Ota tämä haltuun pidättämällä oikealla ohjalla ja ottamalla sitä kautta taas haltuun ristikkäiset avut! Joskus hevonen myös pitää pysäyttää kesken väistön jos se ei huomioi oikeaa ohjaa. Kun oikea ohja on taas hallussa, voi hevonen reagoida myös vasempaan pohkeeseen.

Avotaivutuksessa on tärkeää olla tekemättä liikaa, ajattelet vaan avuilla kääntäväsi hevosta voltille, mutta sisäpohje, joka on satulavyön kohdalla estää hevosta kokonaan kääntymästä. Ulko-ohja tukee ja säätelee taivutusta aivan kuten käännöksissä, sisäohja asettaa ja taivuttaa, aivan kuten käännöksissä, ulkopohje pitää huolta että takaosa ei putoa ulospäin ja tuo takaosan mukaan taivutukseen, aivan kuten käännöksissä ja sisäpohkeen ympärille hevonen pystyy myös loivasti taipumaan, aivan kuten käännöksissä! Helppoa ku hengittäminen, vai mitä?!

Seuraavaksi tehdään pelkkää väistöä, siten että hevosen takaosa pysyy uralla ja etuosa uran sisäpuolella. Tämän voi tehdä kahdella tavalla, joko siten että tullessasi kulmasta pitkälle sivulle (tai miksei lyhyellekin sivulle) jätät etuosan uran sisäpuolelle ja jatkat siitä väistöä tai teet "normaalin" kulman ja kulman jälkeen siirrät ensin etuosan uran sisäpuolelle ja jatkat siitä väistöä. Jälkimmäinen keino on tehokkaampi, sillä siinä joudut hallitsemaan ja liikuttelemaan etuosaa enemmän jota tällä tunnilla vähän haetaankin. Mutta tuo ensimmäinen keino on ihan hyvä jos et ole ihan varma vielä saatko etuosaan hallintaa siten että hevonen pysyy rentona. Tee väistöjä etuosa uran sisäpuolella molemmilla pitkillä sivuilla ja vaihda sen jälkeen suuntaa tehden samat väistöt myös toiseen kierrokseen. Keskity tässä harjoituksessa erityisesti hevosen rungon suoruuteen, todella helposti tämä harjoitus "valuu" avotaivutusmaiseksi, eli hevonen pääsee vähän taipumaan, ja sitä tässä nyt yritetään välttää. Tämän jälkeen hetkeksi vapaat ohjat. Tämänkin harjoituksen voit tehdä sekä käynnissä että ravissa.

Loppuun vielä muutamia takaosankäännöksiä. Ratsasta kentän keskellä keskiympyrän kokoista neliötä siten että aina ennen kulmaa kokoa hevosen käyntiä istunnallasi ja kulmaan tee takaosankäännös (tai itse asiassa puolikas käännös) ja jatka sen jälkeen kohti seuraavaa kulmaa käynnissä. Taas ennen kulmaa muutaman askeleen kokoaminen ja takaosankäännös. Toista tätä harjoitusta pari kierrosta toiseen suuntaan, sen jälkeen  vaihda suuntaa ja tee samat käännökset toiseen suuntaan parin kierroksen ajan.

Takaosankäännöksessä hevonen kääntyy rungostaan lähes suorana, ulko-ohjan ja ulkopohkeen avulla, sisäohjan näyttäessä hieman suuntaa. Muista huolehtia oman katseesi suuntaamisesta käännöksen suuntaan, käytännössä oma katseesi on ensimmäinen kääntävä apu. Sen jälkeen sisäohja näyttää käännöksen suuntaa, mutta varsinaiset kääntävät avut ovat ulko-ohja (tukeutuen hevosen kaulaa vasten) ja ulkopohje (siirtyen hieman satulavyön taakse, ettei hevonen tulkitse sitä eteenpäinvievänä apuna). Muutama askel ennen kulmaa ja takaosankäännöstä, kokoa käyntiä muutama askel istunnallasi (eli istu ikäänkuin paremmin hevosen ympärille ja "nosta" sen askelia omalla ryhdillä ja pohkeilla). Mikäli kokoaminen on onnistunut, polkee hevonen takajaloillaan pientä ympyrää käännöksen aikana, eli lähes paikallaan. Jos kuitenkin käy niin että hevonen kävelee takajaloillaan isompaa ympyrää kuin olit ajatellut, on se merkki heikosta kokoamisesta (käynti on saattanut pelkästään hidastua) mutta en lähtisi tästä hevosta korjaamaan, sillä mieluummin annan sen kävellä pientä ympyrää kuin että se esimerkiksi peruuttaa. 

Näiden harjoitusten jälkeen onkin hyvä antaa hevosen ravailla ja vaikka vähän laukkaillakin rennosti molempiin suuntiin ja sen jälkeen kiitos ja vapain ohjin käyntiä, vaikka maastossa!

Hyviä treenejä!

Sari

Toivepostaus; haasteita entisen ravurin kanssa, tuntuma, asetus, kääntäminen

Sain mielenkiintoisen ja kattavan toivepostauksen Aidalta, kiitosta vaan, joka koski entisten ravureiden opettamista ratsastuksen saloihin. Aidan tapauksessa nämä hevoset ovat jo jonkin aikaa toimineet ratsuina, erityisesti maastossa, eli ratsastaja sinänsä on jo tuttu asia, mutta muutama asia on tullut ilmi kenttätyöskentelyssä, ja niihin pyrin antamaan tässä apuja!

Haasteita ilmenee mm. seuraavissa asioissa:
- vauhtia tuntuu olevan välillä liiaksikin, ja kenttä tuntuu loppuvan kesken
- pidätteiden ja yleensäkin kuolaintuntuman hyväksyminen on vaikeaa
- asetus ja kääntyminen on vaikeaa, kaula kääntyy mutkalle mutta hevonen ei asetu eikä välttämättä käännykään
- pohjeavuista eteenpäinvievä apu on varsin hyvin hallussa, mutta vielä pitäisi sisäistää sivullevievä ja taivuttava pohje
- laukannostojen parantaminen, itse laukka on hyvää ja tahdikasta mutta nostot menevät vähän miten sattuu

Näihin asioihin perehdytään nyt muutaman postauksen ajan, ja uskon ja toivon että te muutkin saatte näistä apuja, oli teillä sitten täysinoppinut ratsu tai entinen ravuri kaverina!

Jotta ratsastus tulee onnistumaan, on äärettömän tärkeää saada hevonen ensin hyväksymään kuolaintuntuma. Se vaikuttaa asetukseen, taivutukseen, kääntämiseen, pidätteisiin ja niin kauan kuin hevonen vastustelee näistä yhtäkään, ei se pysty täysin rentoutumaan ratsastaessa, ja näin ollen kaikki muukin tekeminen vaikeutuu.

Tuntuman harjoittelu kannattaa aina aloittaa maastakäsin työskentelyssä. Ohjasajo on yksi parhaista tuntuman harjoittelumuodoista, mutta ennen sitä kannattaa pysyä "lähempänä" hevosta jotta pääset vaikuttamaan hevoseen nopeasti ja pienillä avuilla. Ihan ensimmäiseksi tarkista hevosen suu, onko hevosellasi korkea vai matala kitalaki. Korkeaan kitalakeen mahtuu nivelkuolain, mutta matalassa kitalaessa joko kolmipala tai suora kuolain on hevoselle miellyttävämpi. Kokeile muutamia erilaisella suuosalla varustettuja kuolaimia ja tarkkaile hevosen reaktioita. Kun hevonen jää suunsa kanssa rauhassa "maistelemaan" kuolainta ja pikkuhiljaa jopa antaa sen vaan olla, on sille sopivin kuolain löytynyt! Tässä vaiheessa ei ole syytä kikkailla erikoiskuolaimella, mitään vipuvartta tms. en suosittele, sillä kun hevonen vasta harjoittelee kuolaintuntuman hyväksymistä, ei ole mitään syytä aiheuttaa sille enempää painetta vipuvarren kanssa. Uskon että erityisesti entisten ravureiden kanssa tulee välillä olo että jotain vahvempaa kuolainta olisi miellyttävämpi käyttää, jotta yllättävissä tilanteissa on jarrut edes jotenkuten hallussa, mutta malta mielesi vielä, ensin tuntuma kuntoon ja sen jälkeen voidaan miettiä muita kuolainvaihtoehtoja.
Itse suosin ratsutuksen tai ajo-opetuksen alkuvaiheessa varrellista, eli fullcheek-kuolainta. Se on (oikein mitoitettuna) hevosen suussa tasainen, hyvin paikallaan pysyvä kuolain jonka viikset auttavat hevosta kääntymisessä. Kun esimerkiksi hevosta käännetään vasemmalle, oikean puolen viiksi painuu hieman hevosen suupieltä vasten ja ikäänkuin työntää hevosta käännökseen. Viikset myös estävät kuolainrengasta tulemasta hevosen suuhun. Oikealla mitoituksella tarkoitan että kuolain ei missään nimessä saa olla liian pitkä hevosen suuhun, se ei saisi liikkua sivusuunnassa vaan saa olla aika "napakka" koska tässä kuolaimessa ei ole pyöriviä kuolainrenkaita, jotka voivat ikävästi nipistää hevosta suupielistä.

Kun sopiva kuolain on löytynyt, on aika siirtyä varsinaisen tuntumaharjoittelun pariin.

Aloitetaan tuntuman harjoittelu ensin ihan maastakäsin. Tuo hevonen kentälle ja pysäytä hevonen uralle, siten että aita ikäänkuin toimii "ulkoapuna". Kävele hevosen lavan kohdalla, sen sisäpuolella ja ota ohjat käsiisi siten että pyrit pitämään kätesi lähes siinä paikassa missä ne olisivat jos olisit selässä. Toivottavasti hevosesi on maltillisen kokoinen, kokemuksesta voin sanoa että yli 170 cm korkealla hevosella tämä on todella vaikeaa! Jos siis olet vasemmassa kierroksessa, vasen kätesi on hevosen harjan vieressä ja oikea käsi tulee hieman harjan yli vasemman käden viereen. Ratsastaessa kätesi ei tietysti tulisi harjan väärälle puolelle, mutta näin alkuvaiheessa ja maastatyöskentelyssä tämä sallittakoon! 
Kun sinulla on ohjat tuntumalla, tarkkaile hevosesi reaktioita. Jos se seisoo rauhassa ja rentoutuu suustaan tuntumalle (tuntuu käteen pehmeältä, hevonen voi vähän liikuttaa kuolainta, nielaista tms) voit vähän keventää kättä jolloin hevonen saa kiitoksen tuntuman hyväksymisestä. Jos taas hevonen on vähän jännittynyt suustaan, pidä vaan rauhassa tuntuma päällä, älä vahvista sitä mutta älä myöskään päästä tuntumaa pois, vaan odota rauhassa että hevonen malttaa rauhoittua tuntumalle. Kun rauhoittuminen ja rentoutuminen tapahtuu, käsi kevenee hieman. Jos taas hevonen ihan selkeästi vastustelee tuntumaa, heittelee päätään ylös tai alas tai jopa sivuille, kätesi tulee rauhallisesti seurata hevosen pään ja kaulan liikkeitä niin että hevonen ei vastustelulla ikään kuin saavuta mitään, tuntuma ei häviä mihinkään mutta se ei myöskään vahvistu vaan ainoastaan odottaa että hevonen rauhoittuu. Kun tämä tapahtuu, kevennä kättä välittömästi. 
Kun hevonen hyväksyy tuntuman paikallaan seisten, siirrä se käyntiin ja hevosen vieressä kävellen jatka samoja tuntumaharjoituksia. Nyt on tärkeää että hevonen saa hieman liikuttaa kättäsi, mutta tuntuma kuitenkin säilyy mahdollisimman tasaisena. Jälleen työskentele tässä sen aikaa että hevonen hyväksyy tuntuman ja jatkaa käyntiä rentona, sen jälkeen voit pysäyttää sen (käytä ensin ääniapu ja sen jälkeen vasta ohjasapu) ja odottaa että hevonen rentoutuu myös pysähdyksessä. Toista samat harjoitukset myös toisessa suunnassa. 

Kun tuntuman hyväksymistä on harjoiteltu riittävästi, voidaan siirtyä itse asetuksen harjoitteluun. Asetushan on käytännössä ohjasavulle myötäämistä. 

Pysäytä hevonen uralle, eli seinän tai aidan vierelle ja ota ensin sisäohjasta kiinni n. 10-20 cm kuolaimesta, ja ota sillä ote "kohti ratsastajan kättä" eli sitä paikkaa jossa ratsastajan käsi olisi oikeastikin. Ei siis suoraan sivulle vaan aavistus taaksepäin. Otteen tulee olla pieni, jotta se ei ole vetävä, ja seuraa miten hevonen siihen reagoi. Hevosen tulisi liikuttaa päätään paineen suuntaan, eli hieman kääntää sitä ja asettua. Jos hevonen ei reagoi siihen, pidä apu "päällä" ja odota kunnes hevonen kääntää hieman päätään. Heti kun näin tapahtuu, myötää ohjasta ja kiitä vaikka äänellä. Toista tätä harjoitusta siten että hevonen reagoi kolme kertaa asettavaan ohjaan kääntämällä päätään ja rentouttamalla suutaan. Tämän jälkeen käännä hevonen toiseen suuntaan, mutta pysy edelleen paikallaan uralla ja tee sama nyt toisella ohjalla.
Pikkuhiljaa voit ottaa ohjasta kiinni vähän kauempaa kuolaimesta ja näin saat otteen suuntautumaan entistä enemmän ratsastajan käden paikalle.
Mikäli hevonen reagoi asetukseen vastustamalla apua, esimerkiksi heittämällä päätä ylös tai vastaavasti painumalla kuolaimen alle, on todella tärkeää pitää apu kuitenkin päällä, mutta varo ettet yhtään voimista sitä vaan ikäänkuin kädellä seuraat hevosen pään liikkeitä ja odotat että hevonen myötää.
Alussa voi myös käydä niin että hevonen ei varsinaisesti vastusta apua, mutta ei syystä tai toisesta sitä "ymmärrä". Tällöin voit aivan hieman ohjata otetta hieman enemmän sivullepäin kuin taakse, mutta vain siksi aikaa että hevonen hoksaa mitä otteesi tarkoittaa.

Kun tämä sujuu paikallaan maastakäsin, voit tehdä saman selästä, eli pysäyttäen hevosen aidan vierelle ja tästä asettaa hevosta pehmeästi vasemmalle ja oikealle. Ja kun tämä sujuu, samat asiat tehdään muissakin askellajeissa. Kun hevonen asetetaan liikkeessä, tulee muistaa pitää asetuksen puoleisella pohkeella huolta että hevonen ei lähde kokonaan kääntymään asettavan ohjan puolelle vaan kääntää ainoastaan päätään. Samoin hevosen tulee myös tukeutua vastakkaiseen ohjaan, joka ei siis missään nimessä olla kova vaan sallia hevoselle tuntuma, samalla säädellen kaulan suoruutta.

Kaikista tärkein asia onnistuneessa asetuksessa on hevosen myötääminen ohjan pienelle paineelle ja ratsastajan käden riittävän pieni apu. Niin kauan kun hevonen vastustaa ratsastajan ohjasapua, ei se voi asettua. 


Kun hevonen myötää ohjalle eli asettuu, voidaan seuraavaksi tarkastella kääntämistä. Kääntämisessä itse ohjasapu on hyvin samanlainen kuin asetuksessa, mutta sillä erotuksella että muutkin avut tulevat voimakkaammin mukaan kuvioihin. Ulkoavut auttavat kääntymisessä, ulkopohje pitää huolta että hevonen hieman taipuu käännöksen aikana ja ulko-ohja pitää huolta että kaulan taivutus ei mene "yli" (eli hevonen kääntää ainoastaan kaulaansa mutkalle mutta ei käänny kropastaan), sisäpohkeen tulee olla satulavyön kohdalla, rentona mutta kuitenkin hevosen kyljen lähellä. 

Kun hevosella on jo ajettu on syytä olettaa että kääntävät avut ovat sille ainakin jollain tasolla tuttuja. Tosin uskoisin että ravureilla käännökset ovat hevoselle erilaisia kuin ratsuille, joten ne on syytä "ohjelmoida" sille uudestaan. Kun opetat hevosen kääntymään, voit senkin tehdä ensin maastakäsin, toimien samalla tavalla kuin asetuksessa, mutta nyt pidä asettavan ohjan apu päällä niin kauan kunnes hevonen lähtee fyysisesti kääntymään. Kun näin tapahtuu, myötää ohjasta. Voit myös hieman tukea ulko-ohjalla, ikäänkuin työntää ulkokättä hevosen harjaan, jolloin siitä tulee lähes samanlainen apu kuin jos olisit hevosen selässä ja tukisit sitä ulko-ohjalla. Melko nopeasti kääntymisharjoitukset kannattaa kuitenkin suorittaa selästä käsin, jotta saat myös pohje- ja painoavut hevoselle selväksi. Käännöksissä muista olla tarkkana että käännät oman katseesi selkeästi käännöksen suuntaan, pidät sisäpohkeen rentona jotta se ei estä hevosta kääntymästä ja voit vielä hieman avata sisäpuolen polvea irti satulasta, jotta voit olla aivan varma ettei istunnassasi mikään estä hevosta kääntymästä.

Kun käännöksiä opetetaan hevoselle uudestaan tai niitä parannellaan, on hyvä ottaa ensin vähän vauhtia pois. Ehkä paras keino käännösten uudelleen opettamisessa on vanha kunnon pysähdyksestä suoraan käännökseen-kikka! Voit tehdä sen joko kulmassa tai missä kohtaa kenttää tahansa. Pääasia että hevonen ensimmäiseksi reagoi pidättävään apuun, ja jää rauhassa seisomaan paikalleen ennen kuin käännät sisäohjalla ja ulkopohkeella, samalla tukien ja ikäänkuin vähän työntäen hevosta ulko-ohjalla. Näin saat aikaiseksi muutaman väistävän askeleen etujaloilla, ja tällä varmistat sen että hevosen kaula pysyy suorahkona, hallitset siis sen lavat, erityisesti ulkolavan. Tämä on todella tehokas harjoitus hevosille jotka ovat kaulastaan aivan kuin purkkaa käännöksissä! Kun nämä käännökset onnistuvat pysähdyksestä kummassakin suunnassa, toista samoja käännöksiä myös käynnissä, aloittaen siten että hidasta ensin käynnin tempoa jotta hevosellakin on aikaa asetella jalkansa rauhassa! Kaikissa käännöksissä muista kantaa omat kätesi ja seuraa hevosen pään ja kaulan liikkeitä, jos se jossain vaiheessa vaikka vähän vastustaa ohjasapuja, muista silloin seurata sen liikkeitä kädelläsi kunnes tilanne taas rauhoittuu. 

Toinen käännöksiä parantava harjoitus on pieni ympyrä tai iso voltti, jolla pääset yhden kierroksen aikana tekemään neljä käännöstä. Ajattele että jaat ympyrän neljään osaan, ja jokaisessa osassa suoritat samanlaisen käännöksen kuin yllä on opastettu. Ikäänkuin ratsastaisit neljä loivaa kulmaa yhdelle ympyrälle. 

Tämän onnistuttua voit vielä tehdä kääntäviä harjoituksia loivalla kiemuralla, siis niin loivalla että tuot hevosen vain metrin tai kaksi uran sisäpuolelle ja siitä taas palaat uralle. Tällä harjoituksella saat tehtyä loivia käännöksiä vuorotellen vasemmalle ja oikealle. Muista tässäkin hallita hevosen ulkolapaa ulko-ohjalla, hevosen pitää kääntyä, ei taipua! Mieluummin liian suora kaula kuin taipunut, purkkamainen kaula!

Tämän postaussarjan seuraavassa osassa tarkastellaan sivullevievien ja taivuttavien pohkeiden opettelua, siihen asti, hyviä treenejä!

Sari

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kuukauden koulurata; Helppo C:2 2000

Maaliskuun kouluratana ratsastetaan Helppo C:2 2000.
Laitan oheen linkit SRL:n sivuille sekä kouluradan kirjaimista että itse ohjelmasta.

Rata B (20 x 40 m)

Helppo C:2 2000

Helppo C:2 on Aikuisohjelman tavoin oikein hyvä ohjelma perusratsastuksen esittämiseen, mutta mielestäni kuitenkin aavistuksen sitä haastavampi. Ohjelmassa esitetään ravia monipuolisesti, keskiympyrällä, täyskaarolla sekä lävistäjällä. On harjoitusravia, askeleen pidennystä keventäen sekä pysähdyksiä ravista. Käyntiä ohjelmassa on todella vähän, ainoa käyntipätkä esitetään lävistäjällä keskikäynnin muodossa. Keskikäynti tällä tasolla on mielestäni hieman liian haastava, mutta pitäähän se nyt esittää kun se ohjelmassa on! Tämän lisäksi esitetään myös peruutus, sekä laukassa ympyröitä sekä melko vaativa tie ja siirtymä, eli lävistäjä laukassa josta siirtyminen raviin ennen kulmaa.

Ei hätää, ohjelma on kyllä varsin hyvin ratsastettavissa, kunhan vaan valmistaudut siihen hyvin harjoittelemalla mm. seuraavia asioita:

Tarkat kulmat ja huolelliset käännökset käynnissä, ravissa ja laukassa.
Keskimpyrä ravissa.
Täyskaarto ravissa.
Pysähdys ravista- peruutus-siirtymä raviin.
Askeleen pidennys keventäen.
Keskikäynti.
Laukan nosto harjoitusravista.
Laukka keskiympyrällä ja lävistäjällä.
Siirtymä laukasta raviin.

Yleisvaikutelmassa kertoimella kaksi arvostellaan ratsastajan vaikutus hevoseen sekä asento, istunta ja apujen käytön moitteettomuus. Tämän lisäksi kertoimella kaksi arvostellaan myös oikeiden teiden ratsastaminen.
Tätä silmällä pitäen kiinnitä siis erityistä huomiota pehmeään ja huomaamattomaan apujenkäyttöön, ja siihen että hevosella ei ole mitään syytä vastustaa apujasi. Valmistele jokainen liike huolellisesti, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Eikä pidä unohtaa oikeiden teiden ratsastamista, eli huolelliset kulmat (ihan jokaisessa kulmassa), sekä pääty-ympyrän pyöreys ja oikea koko ja kiemurauran ratsastaminen radan poikki siten että käyt kaikissa kolmessa pisteessä.

Hevosen tulee liikkua pehmeällä kuolaintuella, älä siis keskity missään nimessä ratsastamaan hevosta "muotoon" sillä se aiheuttaa aina hieman vastustelua (syystä että ratsastajat kovin usein tekevät sen kädellä sahaamalla). Luota siihen että hevonen kulkee juuri siinä muodossa jossa sen on helpoin liikkua tämän tasoisessa tehtävässä, se muoto kyllä riittää. Hevosen pitää myös kulkea kaikissa kouluohjelmissa hyvässä  eteenpäinpyrkimyksessä, joten ole tarkkana että kätesi tai istuntasi ei estä hevosen luontaista liikettä.

Verryttelyssä tärkeintä on löytää kaikkiin askellajeihin rentous ja hyvä eteenpäinpyrkimys, siirtymistä pitäisi löytyä pehmeyttä (ei siis töksähtävää siirtymää jossa uusi askellaji lähes pysähtyy tai häviää). Tämä ohjelma on niin simppeli, että verryttelyssäkään sinun ei tarvitse käydä mitään ohjelman osia varsinaisesti läpi, riittää kun verryttelet hevosen sopivan aikaa ja löydätte hyvän yhteisen tekemisen meiningin ennen radalle menoa! Muista antaa hevosen kävellä vapain ohjin hieman ennen suoritusta, jotta se jaksaa kantaa itsensä läpi koko radan. Tämä ohjelma on niin lyhyt että tässä ei esitetä käyntiä vapain ohjin ollenkaan.

Ohjelma alkakoon!
Aloita ratsastamalla radalla (tai radan ulkopuolella, riippuen kilpailun järjestäjän säännöistä) harjoitusravissa niin kauan kunnes saat lähtömerkin. Tarkista että ohjasi ovat hyvän pituiset, eli riittävän lyhyet ja käännä hieman ennen L kirjainta hevonen pituushalkaisijalle. Muista hymyillä, tästä se taas lähtee, teidän hetkenne parrasvaloissa!

Kohta 1, L Radalle harjoitusravissa 
               I Pysähdys - Tervehdys - Harjoitusravia
               C Oikealle    

Kun olet kääntämässä hevosta pituushalkaisijalle, muista kääntää ensimmäiseksi oma katseesi ja vasta sen jälkeen hevonen. Ole tarkkana että suoritat käännöksen riittävän ajoissa, jotta olet oikella linjalla heti hevosen suoristuttua etkä joudu enää korjaamaan linjaa kun olet ratsastamassa tuomareita kohti. Pidä myös huolta että hevonen ravaa riittävästi, jotta sen on mahdollista säilyttää suoruus aina pysähdykseen asti. Pisteessä I suorita pysähdys, muista pitää pohkeet hevosen lähellä pysähdykseen asti jotta hevosen takaosa tulee pysähdyksessä mahdollisimman hyvin alle ja tiivistä istuntaa ja ohjaa juuri ennen pysähdystä pehmeän pysähdyksen aikaansaamiseksi. Kun hevonen on pysähtynyt hyvin, siirrä ohjat vasempaan käteen ja laske oikea kätesi tervehdykseen samalla kumartaen tai nyökäten tuomarille. Muista katsoa tuomaria silmiin ennen ja jälkeen pysähdyksen ja hymyillä! Kun tuomari antaa lähtöluvan, siirrä hevonen harjoitusraviin ja käännä C kirjaimesta oikealle. Muista suorittaa huolellinen kulman ratsastus C kirjaimessa, jotta seuraavakin kulma onnistuu!       

Kohta 2, RSR Keskiympyrä oikealle

Lähestyessäsi R kirjainta valmistele käännös lyhentämällä hieman sisäohjaa, jotta saat sisäohjalla aikaiseksi tasaisen ja loivan taivutuksen ympyrän kaaren suuntaisesti. Rentouta sisäpohje, mutta pidä se satulavyön kohdalla hevosen kyljen lähellä jotta hevonen pääsee taipumaan sen ympärille, ulkopohkeen avustaessa satulavyön takana. Ympyrällä sinun katseesi tulee olla noin puoli kierrosta edellä, näin istunta kertoo koko ajan hevoselle mitä linjaa pitkin edetään. Muista käydä kirjaimessa S, ja ole tarkkana että ympyrän kumpikin kaari tulee ratsastettua yhtä symmetrisesti. Tosin, jos taivutat hevosen hieman lyhyemmällä sisäohjalla ja pidät sen pohkeilla myös takaosastaan taivutettuna, ei mitään ongelmaa pitäisi syntyä. Sisäpohje voi tarvittaessa myös aktivoida ravia, jos siihen tulee tarve. 

Kohta 3, BXR Täyskaarto

B kirjaimesta lähde kääntymään täyskaartoon, eli B kirjaimen kulmaan ei ratsasteta kulmaa, vaan se on osa täyskaarron kaarretta. Käy pisteessä X ja kaarra siitä takaisin uralle kirjaimeen R. Muista säilyttää tasainen taivutus aina B ja X kirjainten välissä, jonka jälkeen suorista hevonen kun ratsastat kohti R kirjainta johon täyskaarto päättyy. Jälleen oma katse mukana käännöksessä, ja hymyä hymyä, tuomari näkee yllättävän kauas!

Kohta 4, RSR Keskiympyrä vasemmalle

Heti R kirjaimesta käännytään taas keskiympyrälle, huolehdi samoista asioista kuin edelliselläkin ympyrällä. 

Kohta 5, MGR Täyskaarto

M kirjaimesta täyskaartoon, käyden pisteessä G ja palaten uralle pisteeseen R. Samat jutut taas kuntoon kuin viime täyskaarrossa! Jatka täyskaarron jälkeen harjoitusravissa, ja ratsasta huolellinen kulma B kirjaimen jälkeen sillä heti kulman jälkeen tulee suorittaa tasapainoinen pysähdys. Hevonen saa koota itseään kulmassa jonkin verran, jotta tasapainoinen pysähdys onnistuu.

Kohta 6, L Pysähdys - Peruutus 4 askelta - Harjoitusravia

Kulman jälkeen suoristus, L kirjaimessa pysähdys, ja muista malttaa odottaa että hevonen saa itsensä varmasti tasapainoon. Pidä katse eteenpäin, selkä suorana, kädet kannettuina ja pohkeet hevosen kylkien lähellä, näin luot itse parhaan mahdollisuuden hyvään pysähdykseen. Peruuta 4 askelta, mutta ole tarkkana että hevonen peruuttaa vain 4 askelta, ei 3, ei 5 tai 6. Kun hevonen on kolmannen peruutusaskeleen kohdalla, voit jo lopettaa aktiivisen peruuttamisen, sillä se viimeinen askel kyllä tulee sieltä! Peruutuksen jälkeen rentouta kädet jotta hevonen pääsee eteenpäin ja anna pohkeilla selvä mutta tasainen merkki jotta hevonen lähtee raviin. 



Kohta 7, EM Askeleen pidennys keventäen
               MCH Harjoitusravia

Harjoitusravissa kohti kulmaa, jossa huolellinen käännös, hevosta samalla hieman kooten jotta askeleen pidennys lävistäjällä on mahdollista suorittaa ilman istunnalla puskemista. Kulmassa siis ikäänkuin hieman pidätät hevosen askelta (eli kokoat sitä istunnalla) ja lävistäjällä suoristuksen jälkeen avaat istuntasi, aktivoit hevosta hieman pohkeilla ja tuot käsiä hieman hevosen suuta kohti. Älä kuitenkaan päästä ohjaa löysäksi, sillä silloin hevonen hätääntyy ja jännittyy, vaan ota kevyellä tuntumalla pidemmät askeleet vastaan. Lähestyessäsi M kirjainta, tiivistä istuntaa, jolloin hevonen lyhenee hieman ja jatka harjoitusravissa kohti kulmaa, jonka suoritat huolellisesti! 

Kohta 8, HB Askeleen pidennys keventäen
               BL Harjoitusravia

Ennen H kulmaa kokoa hevosta taas hieman jotta kulmassa hevonen on kootumpana ja saat valmisteltua sen taas hyvin tulevaan lävistäjään ja askeleen pidennykseen. Suorita askeleen pidennys aivan samalla tavalla kuin viimeksikin, ota nyt vaan huomioon että kun olet menossa tuomareista pois päin, saattaa hevonen olla hieman lennokkaampi, sillä kaverit luultavasti ovat siellä päädyssä johon olet nyt menossa! Varo siis ratsastamasta ravia liikaa! Taas B kirjaimessa paluu harjoitusraviin, tarkka kulma ja valmistaudu siirtymään käyntiin. 

Kohta 9, LEIM Keskikäyntiä

Kirjaimessa L käyntiin, ja ole tarkkana että lopetat siirtymässä pidättämisen heti kun tunnet että hevonen on siirtymässä käyntiin, jotta hevonen saa heti mahdollisuuden kävellä aktiivisesti ja itseään venyttäen. Ajattele keskikäynnissä samalla tavalla kuin ravissa askelta pidentäen, eli käsi antaa tilaa, samoin kuin tasapainoinen istunta antaa tilaa ja pohkeet aktivoivat. Kulmassa joudut hieman kokoamaan hevosta, jotta saat aikaiseksi tarkan käännöksen mutta taas lävistäjällä taas on hyvää aikaa ratsastaa näyttävä keskikäynti! Ennen M kirjainta kokoa käyntiä hieman, sillä seuraavaksi siirrytään taas harjoitusraviin.

Kohta 10, MC Harjoitusravia
                 C Harjoituslaukkaa (vasen)

M kirjaimesta siirtymä raviin, huollinen kulma jossa ravia vähän kootaan, ja C kirjaimesta laukannosto. Muista pitää ulko-ohja tukevana, jotta saat aikaiseksi täsmällisen ja tasapainoisen laukannoston. Jos hevonen lähtee kiihdyttämään ravia, pidätä nopeasti ulko-ohjalla joka usein riittää laukannoston korjaamiseen. 

Kohta 11, SRS Keskiympyrä

Jatka laukassa huolellinen kulma C kirjaimen jälkeen, ja S kirjaimesta käänny keskiympyrälle. Ota taas sisäohja hieman lyhyemmäksi jotta saat ympyrällä aikaiseksi tasaisen taivutuksen. Muista pitää sisäpohje satulavyön kohdalla jotta hevonen voi taipua sen ympärille ja sillä saat myös tarvittaessa aktivoitua laukkaa. Ulkopohje hieman satulavyön takana tukee taivutusta samoin kuin ulko-ohja joka myös huolehtii että kaula ei taivu liikaa. Muista käydä pisteessä R ja tee symmetriset kaaret ympyrälle. 

Kohta 12, BH Suunnanmuutos
                 HC Harjoitusravia

Ympyrän jälkeen jatka uraa suoralla hevosella ratsastaen huolelliset kulmat sekä E että B kulmiin, ja erityisesti B kulmassa kokoa laukkaa hieman jotta pääset kääntymään lävistäjälle tasapainoisessa laukassa joka ei leviä etupainoiseksi. Erityisesti lähestyessäsi kirjainta H kokoa laukkaa istunnallasi jotta saat aikaiseksi siirtymän raviin kirjaimen H kohdalla. Heti siirtymän jälkeen tuleekin kulma, jossa voit koota ravia vielä hieman jos se vaikka siirtymän vuoksi pääsi hieman etupainoiseksi. Kulman jälkeen valmistele uusi laukannosto. 

Kohta 13, C Harjoituslaukkaa (oikea)

C kirjaimesta nosta harjoituslaukka, muista taas tukea hevosta ulko-ohjalla laukan nostossa, jotta se tulee ajallaan ja tasapainoisena. Kulmassa laukkaa saa hieman koota, jotta kulman ratsastus laukassa yleensäkään on mahdollista. 

Kohta 14, RSR Keskiympyrä

R kirjaimesta keskympyrälle, huolehdi samoista asioista kuin edelliselläkin laukkaympyrällä. Ja taas huolellinen ratsastus lävistäjälle hymyn kera!

Kohta 15, EM Suunnanmuutos
                 M Harjoitusravia

Lävistäjä tasapainoisessa laukassa, pidä pohkeet koko ajan hevosen lähellä ja istunta ryhdikkäänä, kädet kannettuina jotta laukka pysyy kasassa. Lähestyessäsi M kirjainta kokoa laukkaa hieman, jotta siirtymä raviin pysyy takaosalla. M kirjaimen jälkeen huolellinen kulma, jossa voit vielä parantaa ravia kokoamalla sitä hieman. Jatka lyhyt sivu ravissa, suorita huolellinen kulma ja valmistele käännös S kirjaimessa. 

Kohta 16, S Vasemmalle
                 I Vasemmalle
                 G Pysähdys - Tervehdys

S kirjaimesta käännös vasemmalle, muista kääntää ajoissa ja sopivan koottuna, ja heti käännöksen jälkeen valmistele uusi käännös, sillä I kirjaimesta käännetään kohti tuomareita ja käännöksen aikana tehty kokoaminen auttaa sinua suorittamaan tasapainoinen pysähdys pisteessä G. Pysäytä hevonen kirjaimeen G, odota että pysähdys on valmis (hevonen on tasajaloin ja rauhassa) ja siirrä ohjat vasempaan käteen, pudota oikea kätesi tervehdykseen ja nyökkää tuomarille. Hymyhän on säilynyt loppuun asti, vai mitä!?

Hevoselle kiitos ja radalta vapaassa käynnissä!

Hyviä treenihetkiä kuukauden kouluradan parissa!

Sari




maanantai 7. maaliskuuta 2016

Blogikirppis!

Muutaman viikon loma ja kiireen kaikkoaminen tekee ihmeitä, satulahuonetta siivotaan ja nyt sieltä myydään tarpeetonta tavaraa, vaikka juuri sulle!

Tavarat sijaitsevat Laitilassa, josta ne saa noutaa mutta Posti kuljettaa ne muualle Suomeen! Jätä kommenttiboksiin tai sähköpostiini sari.vasenkari@hongkong.fi maininta minkä tuotteen haluat ostaa, laitan paluuviestinä tilitiedot ja kun maksu on tilillä, paketti lähtee välittömästi Postiin! Tuotteet ovat hyväkuntoisia ja vähän käytettyjä, ainoa poikkeus osa Eskadronin suojista, joihin olen kirjoittanut "käytetyt" mutta nekin vielä täysin käyttökelpoisia ja hinnat olen yrittänyt viilata kuntoon!

Kun näistä on päästy eroon, satulahuoneen siivoaminen jatkuu ja mahdolliset löydöt päivitetään jälleen tälle sivulle!


 Sprengerin bridongeja. Kaksi alinta 15 cm ja ylin 16 cm. Tai 14,5 ja 15,5, mittauksessa oli muutama häiriötekijä! 25€/kpl



Christ lampaankarvasuojus kouluvyöhön, pituus n. 55-60 cm. 30€



Eskadronin käytetyt etujalan hivutussuojat. 10€

Eskadronin vähän käytetyt etujalan jännesuojat 30€
Eskadronin vähän käytetyt etujalan hivutussuojat 20€/kpl



Eskadronin käytetyt takajalan hivutussuojat 10€/kpl.


Stübben neopreenikouluvyö 50 cm 30€


Käyttämättömiä kuolaimia, nivel fullcheek 15 cm, kolmipalabaucher 14 cm, nivel 18 cm. 20€/kpl


Stübben nahkaiset kouluvyöt, ei joustoja. 60 ja 65 cm 50€/kpl

 Stübben nahkaiset satulavyöt, jousto toisessa päässä, pituus molemmissa 135 cm, hinta 60€/kpl





Christ lampaankarvaromaani 80€




Stübben kankisuitset, koko full, väri ebony. Suitsiin vaihdettu Stübbenin extraleveä turparemmi, alkuperäinen kapea turpahihna kuuluu myös kauppaan samoin kuin kahdet ohjat. Leveään pullbackturparemmiin on teetetty pidempi remmi, mutta alkuperäinen alaremmi tulee myös mukana! Hinta 100€


Shires varsan toppaloimi, kaksi käyttämätöntä loimea, toisen selänpituus 60-65 cm ja toisen 70-75 cm. Täysin käyttämättömiä, laput vielä kiinni. Etuosa kiinteä, mahaläppä kahdella soljella. Hinta 40€/kpl


Kaksi Showmaster kärpäsloimea, koko 155 cm. Kerran kokeiltu. Harmillisesti hiiret tehneet pieniä reikiä muutamiin kohtiin, mutta niitä tuskin huomaa. Hinta 25€/kpl



torstai 3. maaliskuuta 2016

Harjoituksia kontrollin parantamiseksi

Otetaanpa tähän väliin muistutus kontrollin tärkeydestä.

Kuten me kaikki tunnolliset ratsastajat tiedämme, kontrolli on kaiken ratsastuksen a ja o. Luonnollisesti kontrollia on hyvä olla jotta voimme olla varmoja siitä että saamme hevosen menemään juuri sinne minne haluamme juuri siinä vauhdissa joka meille sopii. Tämän lisäksi kontrolli on äärimmäisen tärkeä turvallisuustekijä, sillä kun hevonen on kontrollissa, jää joskus jopa vaaralliseksikin äityvät pakoreaktiot pienemmiksi kuin jos kontrollia ei olisi.

Millään ilveellä emme valitettavasti hevosista saa pakoreaktiota kokonaan pois, saaliseläimiä kun ovat, mutta saavuttaessamme täydellisen luottamuksen hevosemme kanssa saamme tuota pakoreaktiota olenneisesti pienennettyä ja hevosen kuulolle. Kuulolle tarkoittaa tässä tapauksessa tapaa että hevonen ikäänkuin kysyy ihmiseltä mitä sen kannattaisi tehdä pelottavassa tilanteessa, sen sijaan että juoksisi ensin vaistojensa varassa karkuun. Kun ihminen omalla rauhallisuudellaan ja päättäväisyydellään näyttää hevoselle että tilanne on hallinnassa, se todellakin on hallinnassa, jopa hevosen mielestä! Tähän tulisi meidän kaikkien pyrkiä, sekä ratsain että maastakäsin hevosten kanssa työskennellessä.

Tovi sitten kävin läpi "vaihtoehtoisia" hevosen liikutustapoja täällä, tuossa postauksessa on paljon asioita jotka ovat hyviä arkiharjoitteita luottamuksen ja sitä kautta kontrollin parantamiseksi.

Tämän jokapäiväisen hevosen käsittelyn lisäksi on lukematon määrä erilaisia harjoituksia joiden kautta kontrolli paranee, otetaan tässä nyt käsittelyyn muutama joita voi tehdä vaikka nyt kun pohjat ovat välillä hieman haastavat vallitsevien keliolosuhteiden johdosta!

Ensimmäinen, ja varmasti eniten tehty harjoitus on yksinkertaisesti hevosen pysäyttäminen. Pysäyttämisen lisäksi tässä harjoituksessa hevosen tulisi jäädä paikalleen seisomaan ilman ohjastuntumaa. Normaalistihan emme menetä tuntumaa pysähdyksessä, vaikka pidättävä ote rentoutuukin, mutta tässä kontrollia parantavassa harjoituksessa ohjat saa olla ihan löysät! Harjoituksen alussa pysäytä hevonen uralle, silloin saatte hieman tukea kentän aidasta. Suorita siis ihan normaali, hyvin valmisteltu pysähdys, ja kun hevonen on asettunut hyvin paikoilleen (paino tasaisesti kaikilla jaloilla ja suht hyvässä tasapainossa) siirrä molempia käsiä hevosen suuta kohti niin paljon että ohjat roikkuvat löysänä. Hevosen tulisi jäädä paikalleen ja myös kantaa itsensä vaikka ohjan tuntuma hetkeksi häviääkin. Tästä siirrä hevonen käyntiin, edelleen ilman tuntumaa. Ota ohjat tuntumalle vasta kun hevonen on kävellyt muutaman askeleen.
Mikäli hevonen lähtee liikkeelle heti kun tuntuma häviää, pysäytä se rauhallisesti uudestaan, ja toista sama tuntuman kevennys. Vaikka hevonen lähtisi jälleen liikkeelle, rauhallinen pysäytys ja tuntuman kevennys. Yleensä muutaman toiston jälkeen hevonen ymmärtää mitä siltä tässä harjoituksessa vaaditaan.
Toista näitä pysäytysharjoituksia kumpaankin suuntaan ja kun ne sujuvat, eli hevonen jää aina paikalleen seisomaan itsensä kantaen, voit tehdä harjoituksesta hieman haastavamman ja tehdä seuraavat pysähtymisharjoitukset poissa uralta, vaikka pituushalkaisijalla tai ihan missä vaan!

Muuta myös pysähtymisharjoitusta siten että suoritat liikkeellelähdön myös tuntumalla, eli kun hevonen on pysähdyksissä ilman tuntumaa, otat ensin ohjat tuntumalle ja vasta sen jälkeen siirrät hevosen käyntiin. 

Harjoituksella haetaan siis sitä että hevonen oppii odottamaan ratsastajan apuja. Olet varmasti huomannut että todella usein hevonen lähtee liikkeelle ikäänkuin ajatuksen voimalla, ennen kuin ratsastaja on ehtinyt käyttää eteenpäinvievää apua. Sama pätee käännöksissä, hevonen kääntyy automaattisesti kentän kulmassa, välittämättä ratsastajan avuista, ja silloin käännös on epätasapainossa, ja tuntuu siltä että hevonen kaatuu sisäapujen päälle.

Tätä pysähtymisharjoitusta voit käyttää myös kulmassa kääntämiseen. Tee siten että pysäytät hevosen juuri ennen kulmaa, ja pyydät että se odottaa rauhassa paikallaan ja sen jälkeen käännät sen kulmassa sisäohjalla ja ulkopohkeella suoraan pysähdyksestä. Tätäkin harjoitusta voit "vaikeuttaa" päästämällä tuntuman pois pysähdyksessä, ja ottamalla ohjat tuntumalle vasta silloin kun lähdet hevosta kulmassa kääntämään.

Nämä molemmat harjoitukset ovat monelle varmasti tuttuja Kyran kirjasta, niin yksinkertaisia juttuja joilla on niin iso merkitys! Kiitos Kyra!

Seuraavaksi voidaan hyödyntää hieman puomeja kontrolliharjoituksissa. Aseta pituushalkaisijalle kaksi puomia käyntivälillä, eli noin 60-80 cm.

Tule pituushalkaisijaa pitkin käynnissä ja valmistele pysähdys siten että hevonen pysähtyy etujalat lähes kiinni ensimmäisessä maapuomissa. Hevosen pitää tässäkin odottaa pysähtyneenä niin kauan kunnes ratsastaja pyytää sitä käyntiin. Tämä harjoitus on niin "lyhyt" että tässä on syytä pitää ohjat tuntumalla koko ajan. Kun hevonen on seissyt pysähtyneenä jonkin aikaa, siirrä se käyntiin siten että hevonen ottaa yhden askeleen, eli etujalat ylittävät tämän ensimmäisen puomin. Ja taas pysähdys siten että etujalat ovat juuri ylittäneet ensimmäisen puomin. Hetken odotus, ja vielä uusi käyntiaskel jotta hevosen takajalatkin tulevat puomien väliin. Tässä vielä hetken odotus ja sen jälkeen käyntiin ja pituushalkaisijan loppuun käynnissä. Tämä harjoitus on todella vaativa, ja vaatii hevoselta ehdotonta kuuliaisuutta ja ratsastajalta tarkkaa apujen käyttöä ja rauhallisuutta.

Myös pohkeenväistössä on hyvä välillä tarkastaa että hevonen kuuntelee kaikkia apuja, ei pelkästään sivullevieviä. Aloita helpolla pohkeenväistölinjalla, lyhyen sivun keskivälin jälkeen käännä pitkälle sivulle, eli jäät reilusti uran sisäpuolelle. Ratsasta käyntiä suoraan muutama metri ja sen jälkeen ratsasta muutama askel pohkeenväistöä uraa kohden. Muutaman askeleen jälkeen pysäytä hevonen ja pyydä että se jää paikalleen seisomaan, ohjat tuntumalla. Kun hevonen malttaa rauhassa odottaa, siirrä se käyntiin ja muutaman käyntiaskeleen jälkeen jatka taas väistöä samaan suuntaan, eli kohti uraa. Taas muutaman askeleen jälkeen pysähdys, rauhallinen odotus ja jälleen uusi siirtyminen käyntiin, ja jos tilaa vielä on, voit tehdä uralle asti väistöaskeleet ja ota vielä uralle viimeinen pysähdys.
Tätä harjoitusta voit muuttaa siten että pysähdysten jälkeen vaihdat väistön suuntaa, eli jos olet tullut oikeassa kierroksessa linjalle ja väistänyt ensin uraa kohti eli vasemmalle, suorita pysähdyksen jälkeen siirtymä käyntiin ja ratsastakin väistöä oikealle. Näin saat aikaiseksi siksakkiväistöä, mutta maltillista sellaista!
Kun käynnissä kontrolliharjoitus on kunnossa ja hevonen pysyy ehdottoman rentona läpi koko harjoituksen, voit tehdä samat asiat harjoitusravissa, tai jopa hieman kootussa ravissa. Eli ravissa väistö, pysähdys, siirtymä raviin ja taas väistö. 

Tärkeintä näissä kaikissa harjoituksissa on se että hevonen jää aina rentona paikalleen seisomaan. Ei siis riitä että hevonen pysähtyy ja seisoo paikallaan jos se kuitenkin mielessään on koko ajan menossa. Joskus hyvä tunnusmerkki hevosen rentoutumisesta on se kun hevonen hengähtää syvään, tai huokaisee. Siitä tiedät että juuri sillä hetkellä hevonen on "luovuttanut" päätäntävallan ratsastajalle, eikä itse aktiivisesti ehdota seuraavaa liikettä!

Ja tähän päästään ainostaan äärimmäisellä kärsivällisyydellä, ratsastaja ei saa missään vaiheessa menettää hermojaan vaikka hevonen alussa hermostuneena steppailisikin edestakaisin. Mitä enemmän ratsastaja tästä hermostuu, sitä kauemmin harjoituksen onnistuminen kestää ja sitä vähemmän hevonen luottaa ratsastajaansa. 

Jotta varmasti sisäistätte näiden harjoitusten tärkeyden, kannattaa välillä pysähtyä miettimään sanontaa "hevoseni toimii ajatuksen voimalla". Sinänsä tuo on varsin tavoiteltava asia, mutta aika usein siinä käy niin että hevonen toimii oman ajatuksensa voimalla, eikä ratsastaja ikäänkuin ehdi vaikuttaa hevoseensa ennen kuin se on jo tehnyt seuraavan tehtävän, mitä ikinä se kuvitteleekaan seuraavan tehtävän olevan.  Koska vaadimme hevosiltamme täydellistä reaktiota apuihimme, niin eteenpäinvieviin kuin pidättäviin, on meidän syytä vaatia niiltä myös täydellistä ratsastajan apujen "odottamista" eli sitä että apuihin reagoidaan juuri silloin kun niitä käytetään, ei hetkeä ennen eikä hetkeä liian myöhään.

Aika usein huomaan että monet ratsastajat eivät voi harjoitella kouluratojen ratsastamista riittävästi, sillä heidän hevosensa kuulemma oppivat radat ulkoa. En ole niin perehtynyt hevosen aivokapasiteettiin että voisin kumota tämän myytin täysin, mutta en voi myöskään olla miettimättä voisiko tilanne johtua vain siitä että hevonen ei malta kuunnella ratsastajan apuja juuri ollenkaan, ja ikäänkuin ehdottelee ratsastajalle erinäisiä liikkeitä??

Oletteko te törmänneet tähän ilmiöön, hevosen liialliseen ennakointiin tai siihen että hevonen ajattelee ratsastajan puolesta?




tiistai 1. maaliskuuta 2016

Tuntisuunnitelma; Aikuisohjelma tehtävät

Tällä tunnilla keskitytään ensisijaisesti tehtäviin, joita esitetään Aikuisohjelma 2002-ohjelmassa, eli tämän tuntisuunnitelman tarkoitus on tukea helmikuun koulurataa.

Aloita alkuverryttelyn jälkeen ottamalla ohjat tuntumalle, ja otetaan ihan ensimmäiseksi siirtymiä haltuun. Ratsasta hieman uran sisäpuolella jotta voit varmistua että hevonen pysyy suorana sinun avuistasi, eikä aitaan nojaten, ja ratsasta pysähdyksiä jokaiselle sivulle, siten että kierroksen aikana teet neljä pysähdystä. Pysähdyksissä kiinnitä huomiota oman istuntasi vaikuttamiseen, eli muista tiivistää istuntaa ennen siirtymää, ja tee kädestäsikin hieman "tiiviimpi" jotta hevonen tietää siitä että siirtymä on tulossa. Sitten kun tulee aika pysäyttää hevonen, voit ainoastaan pysäyttää käden liikkeen ja hevonen pysähtyy sen mukana. Muista pitää myös pohkeet hevosen kylkien lähellä, jotta käynnin poljenta säilyy loppuun asti ja hevonen pystyy pysähtymään tasapainossa. Kun hevonen on pysähtynyt, on todella tärkeää että säilytät oman istuntasi ryhdikkäänä sillä se vaikuttaa suoraan hevosenkin ryhtiin! Pidä siis kädet kannettuina, selkä suorana ja katse eteenpäin pohkeet hevosen kylkien lähellä, tästä asennosta liikkeelle lähtökin tulee sujuvammaksi!

Pysähdyksessä laske rauhassa vaikka viiteen, ja sen jälkeen siirrä hevonen käyntiin. Tässä tärkeintä on että hevonen todellakin jää rauhassa paikalleen, odottaa sinun seuraavaa apuasi ja lähtee liikkeelle vasta kun annat siihen merkin, eli pohjeavun. Mikäli hevonen ennakoi liikkeellelähtöä tai peruuttaa turhautuessaan paikallaan seisomiseen, tuo se samaan paikkaan takaisin jossa pysähdys tapahtui, pysäytä siihen rauhassa uudestaan ja odota taas viiteen laskien. Ja vaikka hevonen tekisikin saman uudestaan (eli poistuu paikalta joko eteen- tai taaksepäin) tuo se aina rauhallisesti samaan paikkaan takaisin. Muutaman kerran jälkeen hevonen kyllä ymmärtää että se pääsee helpoimmalla kun vaan seisoo paikallaan!

Kun pysähdykset onnistuvat uralla, siirry ratsastamaan sekä pituushalkaisijaa että kaartoja poikki radan tehden pysähdyksiä näille linjoille. Vaatimus pysyy samana, eli hevonen jää paikalleen kuuliaisena ja tasapainoisena. Tämän jälkeen palataan uralle ja aloitetaan ravisiirtymät.

Ratsasta uraa pitkin ja tee taas jokaiselle sivulle siirtymä raviin, ja tässä alussa tee siirtymät käynnistä raviin, ravaa muutama askel ja siirrä hevonen uudestaan käyntiin. Tee tämä siis jokaisella sivulla, eli edetään muuten käynnissä, ainoastaan sivujen keskellä lyhyet siirtymät raviin. Ratsasta muutama kierros vasemmalle, ja sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee samat siirtymät myös oikeassa kierroksessa. Tämän jälkeen jatketaan verryttelyä kevyessä ravissa.

Kevyessä ravissa lähdetään ratsastamaan kolmikaarista kiemurauraa radan poikki, siten kuin se Aikuisohjelmassa ratsastetaan. Muista olla huolellinen kaarien taivutuksessa, loiva mutta tasainen taivutus läpi hevosen koko kropan ja kaarien välissä aina suoristus. Työskentele kolme kierrosta oikeassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee sama kiemuraura myös vasemmassa kierroksessa kolmen kierroksen ajan. Tämän jälkeen siirrä hevonen käyntiin ja anna sen kävellä hetki vapaalla ohjalla.

Vapaan käynnin jälkeen taas ohjat tuntumalle ja nyt otetaan haltuun sekä kulmat, pysähdykset että temponlisäykset ravissa. Työskennellään siten että ratsastat aina koko rataa leikkaa kun se on mahdollista, eli kummastakin päädystä, käytännössä ikäänkuin ratsastaisit loivaa kahdeksikkoa kentällä. Aloita harjoitus istumalla perusistunnassa ravissa, ja ratsasta erityisen huolellisesti jokainen kulma. Ennen kulmaa voit koota hevosen ravia hieman, ja kulmassa käännä sisäohjalla ja ulkopohkeella, sisäpohkeen salliessa taivutuksen sen ympärille ja ulko-ohjan säädellessä taivutusta ja ulkolapaa. Muista että hevonen saa kulmassa vähän jopa astua etujaloillaan ristiin, ulkoetujalan tullessa hieman sisäetujalan "eteen". Kulman jälkeen suoristus, eli rentoutat kääntävät avut ja valmistaudu ajoissa taas seuraavaan kulmaan. Lyhyen sivun toisen kulman jälkeen käännä hevonen lävistäjälle, pidä se vielä normaalitempossa, nyt tarkistetaan ainoastaan ratsastettavat tiet ja tulevan kulman ratsastus. Lävistäjän loppuessa taas lyhyt ravin kokoaminen ja onnistunut kulma! Ja taas pitkän sivun toisen kulman jälkeen lävistäjälle. Kun tämä tie on sinulle selvä ja kulmat eivät enää tule "yllätyksenä" voidaan ottaa mukaan vähän lisää tehtäviä.

Nyt ratsasta kummankin lyhyen sivun keskelle pysähdykset suoraan ravista, tiivistäen istuntaa ja ohjastuntumaa hieman ennen pysähdystä sekä pitäen pohkeet lähellä hevosen kylkiä. Muista olla riittävän vaativa mutta tasainen pidättäessäsi ohjalla, kuitenkin siten että käsi ei vedä missään nimessä taaksepäin vaan ohjan ollessa oikean pituinen käden ja istunnan tiivistäminen riittää pysäyttämään hevosen. Pysähdyksessä jää itse erityisen ryhdikkääseen asentoon, jotta hevonen säilyy koko ajan pohkeen edessä ja lähtee heti pohkeen merkistä raviin. Jatka pysähdyksestä siis raviin, seuraavan kulman jälkeen lävistäjälle ja lävistäjällä temponlisäys kevyessä ravissa. Muista että kulmassa ennen lävistäjää hevonen hieman kokoaa ravia, jotta se on helpompi päästää isompaan raviin lävistäjällä. Pari askelta ennen lävistäjän loppua kokoa hevosta hieman jotta tuleva kulma ei vie hevosta huonoon tasapainoon. Taas pääty harjoitusravissa, ja lyhyen sivun keskelle pysähdys. Pysähdyksestä raviin ja kulman jälkeen taas lävistäjälle temponlisäykseen. Tee tämä harjoitus kaksi tai kolme kertaa ja sen jälkeen hevoselle taas hetkeksi vapaat ohjat ja käyntiä.

Vapaan käynnin jälkeen jatketaan vielä hetki laukkatyöskentelyllä. Siirrä hevonen harjoitusraviin oikeassa kierroksessa, ja C kirjaimesta nosta harjoituslaukka. Työskentele C päädyssä siten että ratsasta puolikkaalla kentällä tehden tarkat kulmat laukassa C päätyyn sekä kääntyen R ja S kirjaimesta. Helpommin selitettynä ratsasta siis neliön muotoista uraa. Pidä laukan tempo rauhallisena ja muista koota laukkaa aina ennen kulmaa jotta saat kulman käännöksen suoritettua huolellisesti. Itse kulmassa käytettävät avut ovat aivan samat kuin käynnissä ja ravissakin, mutta laukassa tehtävä kulma vaatii eniten kokoamista. Tosin, laukan kokoaminen on istunnan puolesta mielestäni kaikista helpoin askellaji, joten tuskinpa tässä teillekään tulee mitään ongelmia! Kun olet ratsastanut pari kierrosta neliöllä, eli hevonen on suorilla suora ja kulmissa taipuu ja kääntyy hyvin, muuta harjoitusta siten että I kirjaimesta aloitat ratsastamaan pääty-ympyrää, siten kuin se Aikuisohjelmassa ratsastetaan, eli ICI. Nyt kirjaimiin S ja R ei tule kulmaa, eikä myöskään C päätyyn vaan säilytä tasainen taivutus läpi koko ympyrän. Ympyräura pysyy paremmin hallussa kun katseesi on noin puoli kierrosta edellä, näin istuntasi kertoo hevoselle mitä tietä edetään. Parin-kolmen kierroksen jälkeen siirrä hevonen hetkeksi ravin kautta käyntiin ja anna sen kävellä puolisen kierrosta, pidä kuitenkin ohjat tuntumalla. Samalla voit vaihtaa suuntaa. Kun ratsastat siirtymää laukasta raviin, pidä huolta että hevonen on hieman koottu ennen siirtymää, eli paino on enemmän takaosalla, tällöin siirtymästä ei tule kovin etupainoista. Muista myös olla tarkka pidätteellä, tai oikeastaan myötäämisellä, pidä kädet kannettuina koko siirtymän ajan, ja heti kun tunnet että hevonen on siirtymässä laukasta raviin, hellitä pidätteestä jotta hevonen saa tehdä siirtymän rennolle kädelle. Näin tehden hevonenkin pehmenee siirtymissä pikkuhiljaa, eikä kisko siirtymässä kättäsi vastaan, tai mikä pahinta, vedä sinua kokonaan satulasta kaulalle!

Toista sama harjoitus toisessa päädyssä vasemmassa kierroksessa. Ensin siis neliöllä ratsastus, kulmat haltuun ja sen jälkeen pääty-ympyrälle kuten ohjelmassa on mainittu. Kun tämä on onnistunut, voit siirtyä uralle ratsastamaan hevosta kevyessä ravissa, antaen sen pidentää kaulaansa eteen ja alas. Pidä ravin tempo maltillisena jotta hevonen ei pääse painumaan etupainoiseksi. Jos näin uhkaa käydä, hidasta tempoa hetkeksi ja kevyesti nosta hevosen etuosaa vähän ylös (nostamalla vaan käsiäsi ylös) ja jatka ravia taas hevosen kantaessa itseään paremmin!

Kun olet verrytellyt ravissa molempiin kierroksiin, voit siirtyä käyntiin ja antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla.

Hyviä treenihetkiä kohti kevään ensimmäisiä kisoja!

Sari