Tämä postaus on jatkoa osalle 1, joka löytyy täältä. Tällä tunnilla keskitytään enemmän väistöjen suomiin mahdollisuuksiin sekä otetaan kaikki hyöty irti laukannostoista ristiselän liikkuvuuden parantamiseksi.
Kuten viime postauksessakin mainitsin, on huolellinen ja pitkä alkuverryttely erittäin tärkeää ristiselkäongelmaiselle hevoselle. Eli alkukäynnit tulee olla vähintään 15 minuuttia, ja siitä ei pidä poiketa tälläkään kerralla. Sen jälkeen alkuverryttely ravissa vähän normaalia pidemmällä ohjalla, kuitenkin siten että hevonen pysyy hyvällä tasaisella tuntumalla. Pidä ravin tempo rauhallisena, siten että hevosella on rauhassa mahdollisuus vertyä myös ravissa, ja vasta kun olet ravannut rauhallisessa tempossa molempiin suuntiin, voit kerätä ohjaa vähän lyhyemmäksi, nosta hevosen ryhtiä vähän ylemmäs ja työskennellä ravin perustempossa. Liitä alkuverryttelyyn mukaan voltteja ja siirtymiä siten, että tee ravista siirtymä käyntiin ja käännä hevonen voltille heti siirtymästä, kävele voltti ja siirrä hevonen raviin taas voltin jälkeen. Tee samalla periaatteella myös harjoitus "toisinpäin" eli kävele uralla, siirrä hevonen raviin ja käännä se voltille heti ravisiirtymästä. Ravivoltin jälkeen siirtymä käyntiin ja jatka uraa pitkin käynnissä.
Raviverryttelyn jälkeen hetkeksi käyntiä vapain ohjin ja sen jälkeen siirrytään verryttelemään hevosta laukassa. Laukkaverryttelyssä tärkeintä on saada "paikkoja auki" eli anna hevosen laukata mahdollisimman pitkää ja rentoa laukkaa, itse nouse kevyeen istuntaan jotta hevosen selkää saa sen vaatiman vapauden. Ole kuitenkin tarkkana että hevonen ei pääse tässä alkuverryttelylaukassakaan vetämään itseään pitkäksi siten että se lähtee pois tuntumalta, sillä silloin se ei työskentele takapäällään vaan kyntää etuosa raskaana voimatonta laukkaa. Vaikka verryttelyssä nyt vaan laukataan eteenpäin, tekemättä sen suurempia tehtäviä, on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä että itse laukannostot ovat parhaita mahdollisia. Muista että huonosta nostosta ei voi tulla hyvää laukkaa, joten jos huomaat että nosto meni vähän plörinäksi, nosta rauhassa uusi laukka. Työskentele laukassa molempiin suuntiin ja anna hevoselle sen jälkeen vapaat ohjat ja kävele hetki.
Varsinainen työskentely aloitetaan ympyrällä. Ratsasta toisessa päädyssä pääty-ympyrällä käyntiä, ja tarkista ensin että hevosen käynti on mahdollisimman laadukasta. Hevonen kävelee pitkällä ja rennolla askeleella, tukeutuen kätesi tarjoamaan tuntumaan ja on pohkeen edessä. Kun tämä on kunnossa, aloitetaan tekemällä pohkeenväistöä siten että aina ympyrän avoimella sivulla väistä hevosen takaosaa ympyrän ulkopuolelle. Eli, käytännössä hevosen etuosa jatkaa ympyräuralla ja takaosa ympyräuran ulkopuolella. Vaikka tämä väistö tehdään ympyrällä, käytetään apuja aivan samalla tavalla kuin tehdessä väistöä esimerkiksi diagonaalilla. Sisäpohje on väistävä apu, ja ulko-ohja toimii sisäpohkeen tukena, pidättäen mikäli hevonen ei lähdekään väistämään sisäpohjetta. Molemmat ohjat pitävät hevosen etuosan uralla. Ulkopohje on varmistamassa siinä vaiheessa mikäli hevonen on lähdössä kokonaan pois ympyräuralta.
Tässä harjoituksessa väistöä tulee siis puolen ympyrän verran, ja toinen puoli ympyrästä keskitytään käynnin laadun ylläpitämiseen. Mikäli käynti on jännittynyttä tai liian hidasta, tee ympyrän sisälle voltti jotta saat vähän enemmän aikaa työstää käyntiä kuntoon ennen väistöä. Muistathan että hyvästä käynnistä tulee hyvää väistöä!
Tee väistöharjoitus ensin toisessa suunnassa muutaman kierroksen ajan, ja sen jälkeen vaihda ympyrällä suuntaa ja toista sama harjoitus myös toisessa kierroksessa. Tämän jälkeen hevoselle hetkeksi vapaat ohjat.
Lyhyen välikäynnin jälkeen ohjat taas tuntumalle ja tehdään sama väistöharjoitus myös harjoitusravissa, eli ympyrän avoimella sivulla takaosa väistää ympyrän ulkopuolella. Tämäkin harjoitus muutaman kierroksen ajan molempiin suuntiin ja sen jälkeen jatketaan harjoituksia suoralla uralla.
Siirrä hevonen käyntiin, ja siirry pituushalkaisijalle. Nyt on tarkoitus tehdä väistöjä todella jyrkässä kulmassa, siten että hevonen joutuu astumaan ristiin todella vahvasti. Syy miksi väistöt tehdään pituushalkaisijalla on se että silloin pystytään tekemään väistöjä vuorotellen kumpaankin suuntaan, eli tehdään väistöä pituushalkaisijan kummallekin puolelle. Kun tehdään näin jyrkkää väistöä, on tärkeää pitää väistöaskelien määrä pienenä, eli vain muutamia jyrkkiä väistöaskelia pituushalkaisijan kummallekin puolelle. Jos käy niin, että käynti olennaisesti huononee väistöjen aikana, jatka hetki pituushalkaisijaa suoraan ja paranna siinä käyntiä kunnes taas jatkat väistöaskelia.
Työskentele jyrkillä väistöillä käynnissä muutaman pituushalkaisijan verran, ja sen jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat. Kun hevonen on saanut hetken kävellä, ota ohjat taas tuntumalle ja jatketaan tuntia siirtymällä seuraavaksi laukannostoharjoituksiin. Tämän harjoituksen voit tehdä joko käynnissä tai ravissa, tai miksei vaikka molemmissa!
Siirry ratsastamaan pari metriä uran sisäpuolelle, ja aloitetaan vasemmassa kierroksessa. Ratsasta ensin muutama metri suoraan ja sen jälkeen tee pohkeenväistöä vasemmalle, eli uran sisäpuolelle. Muutaman väistöaskeleen jälkeen, nosta oikea laukka suoraan viimeisestä väistöaskeleesta ja laukkaa muutama askel. Siirrä hevonen laukasta käyntiin/raviin (kummassa nyt päätitkään harjoituksen aloittaa) ja tee heti siirtymän jälkeen väistöä vasemmalle, eli kohti uraa. Taas viimeisestä väistöaskeleesta laukannosto, ja muutama laukka-askel. Jatka tätä harjoitusta koko kierroksen ajan ja pyri pikkuhiljaa siihen että väistöaskeleet vähenevät kerta kerralta ja pääset tilanteeseen jossa teet vaikka vaan yhden väistöaskeleen, jolla saat sisätakajalan hyvin rungon alle, jotta hevonen pääsee ponnistamaan laukkaan kunnolla takapäällään, eikä etuosalla "kyntäen". Hevonen saa tässä nostoharjoituksessa tuntua siltä että se lähes istuu takapäälleen laukannoston aikana. Työskentele samalla harjoituksella myös oikeassa kierroksessa, noin yhden kierroksen ajan. Tämä harjoitus on loppujen lopuksi myös hyvää harjoitusta laukanvaihtoja varten, sillä tässä hevonen joutuu kokoajan olemaan erityisen kuulolla laukannostoapuihin ja niihin reagointiin. Myös omien apujesi hienosäätöön tämä harjoitus on erityisen hyvä, kunhan vaan muistat käyttää aina niin pientä ja kevyttä apua kuin mahdollista.
Laukannostoharjoitusten jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla. Loppuun työskennellään vielä hetki ravissa tehden vähän sulkutaivutusta. Aloitetaan vasemmassa kierroksessa harjoitusravissa uraa pitkin. Tehdään ensin sulkua uralla (taivutus vasemmalle) ja sen jälkeen pohkeenväistöä uran sisäpuolelle (väistöä vasemmalle) kohti pituushalkaisijaa. Muista olla huolellinen sulkutaivutuksen jälkeen ja suoristaa hevonen ennen väistöä. Jos ehdit, voit tehdä saman vielä pituushalkaisijalla siten että tee pituushalkaisijalla sulkua muutama askel (taivutus oikealle), ja sen jälkeen väistä pohkeenväistössä takaisin uralle (väistö oikealle). Jos kuitenkin haluat työstää sekä sulkua että väistöä vähän pidempään, tee harjoitus siten että tee sulkua uralla noin pitkän sivun puoleen väliin asti, siitä suoristus ja pohkeenväistössä pituushalkaisijalle, sinne pituushalkaisijan loppupäähän! Sen jälkeen toisella pitkällä sivulla sama harjoitus. Työskentele tällä tavalla muutama kierros kumpaankin suuntaan, siten että suunnanmuutoksen aikana anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, muuten harjoitus on liian vaativa hevoselle.
Tämän jälkeen voit jatkaa loppuverryttelyä kevyessä ravissa, pidä tässä lopussakin huolta että hevonen liikkuu kevyesti tuntumalla ja keskity tuntemaan hevosen takaosan vahva liike ja sen mukanaan tuoma "ilma" askeleessa. Ravin pitäisi tuntua siltä että siinä on vähän normaalia enemmän joustoa, silloin tiedät että tunnin harjoitukset ovat osuneet juuri oikeaan paikkaan, eli sinne vähän jäykkään ristiselkään!
Loppuverryttelyn jälkeen käyntiin ja vapain ohjin loppukäynnit. Muista malttaa kävellä riittävän pitkään, erityisesti näin haastavan tunnin jälkeen on tärkeää antaa hevosen palautua lopussa rauhassa.
Tässä oli nyt toinen osa tähän postaustoiveeseen, mutta teen vielä kolmannen, joka ei ole varsinainen tuntisuunnitelma vaan siinä on otettu kokonaisvaltaisemmin huomioon miten ristiselän ongelmista kärsivän hevosen kanssa olisi elo mahdollisimman hedelmällistä, jotta pikkuhiljaa ne ristiselän ongelmat olisivat paremmin hallittavissa.
Oikein hyviä treenejä kaikille!
Sari
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sulkutaivutus uralla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sulkutaivutus uralla. Näytä kaikki tekstit
torstai 3. elokuuta 2017
lauantai 17. syyskuuta 2016
Tuntisuunnitelma; siksakkia siksakkia
Tällä tunnilla tehdään taivutuksia ja väistöjä, ja väistöt ratsastetaan siksakin muodossa. Tunnin tavoite on saada hevoset liikkumaan pohkeesta sekä eteen että sivulle yhtä herkästi.
Aloitetaan erityisen pitkillä alkukäynneillä, parasta olisi jos pääsisit maastoon kävelemään alkukäynnit ja mielellään vielä vähän epätasaiselle pohjalle, esimerkiksi metsään. Metsässä kävely on parasta mahdollista alkuverrryttelyä, saat tehtyä käynnissä todella monipuolisen verryttelyn kun hevonen joutuu nostelemaan jalkojaan ja astumaan niillä erityisen tarkasti, se ikäänkuin koko ajan kokoaa itseään tilanteen vaatimalla tavalla. Ja mikä parasta, sinun ei tarvitse kuin istua kyydissä!
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloitetaan ratsastamalla kentän toiselle pitkälle sivulle avotaivutusta puoleen väliin pitkää sivua ja sen jälkeen loppu siitä samasta pitkästä sivusta sulkutaivutuksella. Jos koet tarpeelliseksi, voit aloittaa pitkän sivun ratsastamalla sen alkuun voltin, jonka jälkeen sinun on helpompi jäädä avotaivutukseen. Avotaivutuksesta (eli pitkän sivun puolessa välissä) käännä hevonen voltille, joten sinun on helppo jäädä sulkutaivutukseen uralle heti voltin jälkeen. Näillä volteilla pyritään siis helpottamaan apujen käyttöäsi, voltit auttavat ikäänkuin "asettamaan" hevosen oikeaan asentoon tulevaa avoa tai sulkua varten, eikä sinun tarvitse tehdä avuilla niin paljon ja se taas helpottaa hevosen herkkyyden ylläpitämistä.
Avotaivutusta ennen tehtävällä voltilla on hyvä huolehtia erityisesti ristikkäisten apujen vaikutuksesta, sisäohja ja ulkopohje huolehtivat tasaisesta taivutuksesta. Ole erityisen tarkka ulkopohkeen kanssa, voltin loppuvaiheessa tarkasta että ulkopohkeesi on satulavyön takana vaikuttamassa, eikä sen vaikutus saisi lakata voltin ja avon välissä, vaan ulkopohje huolehtii takaosan hallinnasta koko tuon ajan. Näin toimien hevosen takaosa ei putoa aidalle missään vaiheessa. Ohjat huolehtivat etuosasta, itse ajattelen siirtäväni hevosen etuosaa kummallakin ohjalla hieman uran sisäpuolelle, jolloin saan pidettyä ulkolavan myös ylhäällä ja hallinnassa. Istunnalla olen aavistuksen menossa taivutuksen suuntaan, kuitenkin niin että paino on tasan. Sisäpohje on satulavyön kohdalla, antaen hevosen taipua sekä estäen hevosta karkaamasta kokonaan pois uralta. Vaikka karkeasti sanottuna avotaivutus onkin samojen apujen käyttämistä kuin käännettäessä, tulee pikkuhiljaa kiinnittää entistä enemmän huomiota, miten ja milloin kutakin apua käytetään jotta hevosen kokonaisvaltainen hallinta paranee.
Avotaivutuksessa liian jyrkkä poikitus saa aikaan sen että hevonen tekee pohkeenväistöä, eli on suora ja väistää (pääsee siis helpommalla) joten ole tarkka että poikitusaste on riittävän lievä ja hevonen joutuu hieman taipumaan. Liian jyrkkä taivutus pysäyttää liikkeen, joten kun mietit yksinäsi ratsastaessasi onkohan poikitusaste sopiva ja taivutus riittävä, on hevosen helppo liikkuminen ja keveys edestä siitä hyvä merkki!
Sulkutaivutusta edeltävä voltti toimii samalla tavalla valmistelevana kuin avoa edeltävä volttikin. Tässäkin ulkopohkeella on tärkeä merkitys, ulkopohje jää "voimaan" voltin jälkeenkin jolloin hevonen jättää takaosansa uran sisäpuolelle ja voit rauhassa ja kevyillä avuilla keskittyä taivutuksen ylläpitämiseen. Jälleen on tärkeää muistaa että ohjat hallitsevat etuosaa, sisäohja hieman taivuttaen, pitäen kuitenkin huolta että hevosen otsa on kohtisuorassa lyhyttä sivua kohti, ulko-ohja säädellen taivutusta, sisäpohje satulavyön kohdalla antaa hevosen taipua ja ulkopohje satulavyön takana huolehti takaosan taivutuksesta ja paikasta. Jos hevosen liike hiipuu sulkutaivutuksen aikana, on se lähes aina merkki liian jyrkästä taivutuksesta.
Tee siis toisella pitkällä sivulla tämä voltti, avo, voltti, sulku-harjoitus käynnissä ja toisella pitkällä sivulla ratsasta 3-4 lyhyttä ravisiirtymää. Lyhyttä siksi että nyt haluamme vain herkistää hevosta pohkeelle, emme vielä varsinaisesta verrytellä ravissa. Tee muutaman kierroksen ajan harjoitukset ensin vasempaan kierrokseen, sen jälkeen voit hetken työskennellä vasemmassa kierroksessa kevyessä ravissa ja sen jälkeen vaihda suuntaa, tehden samat harjoitukset myös oikeaan kierrokseen muutaman kierroksen ajan ja taas sen jälkeen kevyttä ravia muutama kierros. Tämän jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Käynnin jälkeen tee vielä muutaman kerran molempiin suuntiin sama harjoitus pitkällä sivulla harjoitusravissa, eli voltti, avo, voltti, sulku, ihan vaan tarkistaaksesi että hevonen on avuillasi myös ravissa. Ravissa hevosen pitäisi joutua kokoamaan itseään hieman enemmän, joten sinun pitäisi tuntea oikein tehty liike hevosen etuosan kevenemisenä, edellyttäen tietysti että olet istunnallasi auttanut hevosta kokoamisessa!
Tämän jälkeen jatketaan pohkeenväistöillä, ravissa ja siksakkia tehden. Käytetään hyväksi pituushalkaisijaa, ja tarkoitus on tehdä pohkeenväistöjä ravissa pituushalkaisijan molemmin puolin. Aloita vasemmassa kierroksessa siten että ratsasta uraa pitkin harjoitusravissa, käännä päädystä pituushalkaisijalle ja heti käännöksen jälkeisestä suoristuksesta ratsasta muutama askel pohkeenväistöä vasemmalle. Pohkeenväistöstä nopea suoristus, ja heti suoristuksesta väistö pituushalkaisijan toiselle puolelle eli oikelle. Taas suoristus ja väistö vasemmalle ja suoristus ja väistö oikealle. Jos olet ns. tavallinen kuolevainen ns. tavallisella hevosella ns. tavallisen pituisella kentällä, et alussa välttämättä ehdi tehdä kuin yhden väistön vasemmalle ja toisen oikealle ja kentän pituus loppuu kesken. Tämä on varsin normaalia, hevonen ei vielä ole riittävän herkkä väistäville avuille eikä sinunkaan reaktiosi ole vielä riittävän nopeat! Kun vaan jaksat sitkeästi jatkaa harjoitusta, huomaat että pikkuhiljaa saat pidettyä väistöpätkät lyhyinä ja tehokkaina, ja näin ollen saat tehtyä pituushalkaisijan aikana yhteensä 4 väistöä, vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle! Loppujen lopuksi tässä pitäisi tulla tunne että vaan nopeasti siirtelet hevosta pituushalkaijan puolelta toiselle, muutaman väistöaskeleen voimin.
Tehdään ensin siten että pidetään aina vasen kierros, ja kun olet tehnyt väistöt vasemmassa kierroksessa, anna hevosen hetki kävellä vapaalla ohjalla ennen kuin vaihdat suuntaa ja teet samat väistöt myös oikeassa kierroksessa. Kun käännät oikealta pituushalkaisijalle, tulee ensimmäinen väistö tehdä oikealle.
Jotta nämä nopeat siksak-väistöt onnistuvat, on tärkeää että hallitset oman istuntasi huolella. Hevonen ei ehdi suoristua väistöjen välissä jos oma painosi on edelleen menossa väistön suuntaan. Samoin jännitys pohkeessa vaikuttaa hevosen suoristumiseen negatiivisesti, muista siis rentouttaa kaikki avut kun haluat suoristaa hevosen väistöjen välissä. Eikä pidä myöskään vähätellä oman katseesi merkitystä, käännä aina katseesi väistön suuntaan, vaikka onkin kyseessä varsin lyhyt väistö!
Näiden raviväistöjen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja tehdään loppuun vielä laukkaharjoitus. Laukkaharjoituksessa hyödynnetään myös pituushalkaisijaa siten että tuodaan hevonen pituushalkaisijalle laukassa, suoristuksen jälkeen siirtymä raviin ja välittömästi siirtymästä pohkeenväistö vasemmalle ja mahdollisimman nopeasti väistön jälkeen nosta oikea harjoituslaukka. Laukkaa muutama askel, siirrä hevonen raviin ja väistä oikealle. Väistöstä heti vasemman laukan nosto ja jatka uraa pitkin vasemmalle. Jatka laukassa taas päätyyn ja käännä pituushalkaisijalle, siirtymä raviin, väistö vasemmalle, oikean laukan nosto, muutama askel laukkaa, siirtymä raviin, väistö ravissa oikealle ja vasemman laukan nosto.
Ja luonnollisesti täydellisessä maailmassa hevonen on niin avuilla, ja sinä olet niin skarppina apujesi kanssa että tämä onnistuu luontevasti juuri kuten tässä on mainittu, mutta todellisuudessa ensimmäisillä kerroilla tuntuu että on kauhea kiire, pituushalkaisija loppuu kesken ja hevonen vastustaa väistäviä apuja ja ihan takuuvarmasti nostaa aina väärän laukan! Älä masennu, tee harjoitus ajatuksen kanssa, keskity ensin tulemaan pituushalkaisijalle laukassa ja tekemään siitä siirtymä raviin. Suorista rauhassa ja tee vasta sen jälkeen väistö ravissa vasemmalle. Jos väistö onnistuu hyvin, voit nostaa suoraan viimeisestä väistöaskeleesta oikean laukan etkä tee ensimmäisillä kerroilla mitään muuta. Seuraavilla kerroilla pääset nopeuttamaan siirtymiä ja ennen kaikkea omia apujasi, jolloin tämä tulee onnistumaan juuri siten miten se on tässä ohjeistettu! Näin nopeassa harjoituksessa on tärkeää että keskityt jokaiseen tehtävään ikään kuin yksittäisenä harjoituksena, käännös pituushalkaisijalle, siirtymä, väistö, laukannosto, näistä jokainen on oma tehtävänsä joka tulee suorittaa huolella. Mikäli ajattelet koko ajan tulevien tehtävien määrää ja nopeutta, hermostut itse ja jännityt ja silloinhan ei mikään onnistu, kuten varmasti kaikki tiedämme!
Kun olet tehnyt harjoituksen vasemmassa kierroksessa muutaman kerran, vaihda suuntaa ja tee sama oikeassa kierroksessa. Silloin tulet siis oikeassa laukassa pituushalkaisijalle, siirry raviin, väistä ravissa oikealle ja nosta väistöstä vasen laukka jne. Muutaman toiston jälkeen voit siirtää hevosen raviin, ja työskennellä loppuravit oikein pitkällä askeleella, anna hevoselle vapautta edestä, sillä se on joutunut työskentelemään aika intensiivisesti koko tunnin ja tarvitsee vähän "vapautta" varsinkin lopussa.
Tämän jälkeen hevoselle kiitos ja loppukäynnit maastossa, eikö vaan?
Kertokaa ihmeessä tuliko onnistumisia, lähes onnistumisia vai jäikö semmoinen sopiva "nälkä" seuraavaa kertaa varten, että joskus vielä tämäkin onnistuu!?
Sari
Aloitetaan erityisen pitkillä alkukäynneillä, parasta olisi jos pääsisit maastoon kävelemään alkukäynnit ja mielellään vielä vähän epätasaiselle pohjalle, esimerkiksi metsään. Metsässä kävely on parasta mahdollista alkuverrryttelyä, saat tehtyä käynnissä todella monipuolisen verryttelyn kun hevonen joutuu nostelemaan jalkojaan ja astumaan niillä erityisen tarkasti, se ikäänkuin koko ajan kokoaa itseään tilanteen vaatimalla tavalla. Ja mikä parasta, sinun ei tarvitse kuin istua kyydissä!
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloitetaan ratsastamalla kentän toiselle pitkälle sivulle avotaivutusta puoleen väliin pitkää sivua ja sen jälkeen loppu siitä samasta pitkästä sivusta sulkutaivutuksella. Jos koet tarpeelliseksi, voit aloittaa pitkän sivun ratsastamalla sen alkuun voltin, jonka jälkeen sinun on helpompi jäädä avotaivutukseen. Avotaivutuksesta (eli pitkän sivun puolessa välissä) käännä hevonen voltille, joten sinun on helppo jäädä sulkutaivutukseen uralle heti voltin jälkeen. Näillä volteilla pyritään siis helpottamaan apujen käyttöäsi, voltit auttavat ikäänkuin "asettamaan" hevosen oikeaan asentoon tulevaa avoa tai sulkua varten, eikä sinun tarvitse tehdä avuilla niin paljon ja se taas helpottaa hevosen herkkyyden ylläpitämistä.
Avotaivutusta ennen tehtävällä voltilla on hyvä huolehtia erityisesti ristikkäisten apujen vaikutuksesta, sisäohja ja ulkopohje huolehtivat tasaisesta taivutuksesta. Ole erityisen tarkka ulkopohkeen kanssa, voltin loppuvaiheessa tarkasta että ulkopohkeesi on satulavyön takana vaikuttamassa, eikä sen vaikutus saisi lakata voltin ja avon välissä, vaan ulkopohje huolehtii takaosan hallinnasta koko tuon ajan. Näin toimien hevosen takaosa ei putoa aidalle missään vaiheessa. Ohjat huolehtivat etuosasta, itse ajattelen siirtäväni hevosen etuosaa kummallakin ohjalla hieman uran sisäpuolelle, jolloin saan pidettyä ulkolavan myös ylhäällä ja hallinnassa. Istunnalla olen aavistuksen menossa taivutuksen suuntaan, kuitenkin niin että paino on tasan. Sisäpohje on satulavyön kohdalla, antaen hevosen taipua sekä estäen hevosta karkaamasta kokonaan pois uralta. Vaikka karkeasti sanottuna avotaivutus onkin samojen apujen käyttämistä kuin käännettäessä, tulee pikkuhiljaa kiinnittää entistä enemmän huomiota, miten ja milloin kutakin apua käytetään jotta hevosen kokonaisvaltainen hallinta paranee.
Avotaivutuksessa liian jyrkkä poikitus saa aikaan sen että hevonen tekee pohkeenväistöä, eli on suora ja väistää (pääsee siis helpommalla) joten ole tarkka että poikitusaste on riittävän lievä ja hevonen joutuu hieman taipumaan. Liian jyrkkä taivutus pysäyttää liikkeen, joten kun mietit yksinäsi ratsastaessasi onkohan poikitusaste sopiva ja taivutus riittävä, on hevosen helppo liikkuminen ja keveys edestä siitä hyvä merkki!
Sulkutaivutusta edeltävä voltti toimii samalla tavalla valmistelevana kuin avoa edeltävä volttikin. Tässäkin ulkopohkeella on tärkeä merkitys, ulkopohje jää "voimaan" voltin jälkeenkin jolloin hevonen jättää takaosansa uran sisäpuolelle ja voit rauhassa ja kevyillä avuilla keskittyä taivutuksen ylläpitämiseen. Jälleen on tärkeää muistaa että ohjat hallitsevat etuosaa, sisäohja hieman taivuttaen, pitäen kuitenkin huolta että hevosen otsa on kohtisuorassa lyhyttä sivua kohti, ulko-ohja säädellen taivutusta, sisäpohje satulavyön kohdalla antaa hevosen taipua ja ulkopohje satulavyön takana huolehti takaosan taivutuksesta ja paikasta. Jos hevosen liike hiipuu sulkutaivutuksen aikana, on se lähes aina merkki liian jyrkästä taivutuksesta.
Tee siis toisella pitkällä sivulla tämä voltti, avo, voltti, sulku-harjoitus käynnissä ja toisella pitkällä sivulla ratsasta 3-4 lyhyttä ravisiirtymää. Lyhyttä siksi että nyt haluamme vain herkistää hevosta pohkeelle, emme vielä varsinaisesta verrytellä ravissa. Tee muutaman kierroksen ajan harjoitukset ensin vasempaan kierrokseen, sen jälkeen voit hetken työskennellä vasemmassa kierroksessa kevyessä ravissa ja sen jälkeen vaihda suuntaa, tehden samat harjoitukset myös oikeaan kierrokseen muutaman kierroksen ajan ja taas sen jälkeen kevyttä ravia muutama kierros. Tämän jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Käynnin jälkeen tee vielä muutaman kerran molempiin suuntiin sama harjoitus pitkällä sivulla harjoitusravissa, eli voltti, avo, voltti, sulku, ihan vaan tarkistaaksesi että hevonen on avuillasi myös ravissa. Ravissa hevosen pitäisi joutua kokoamaan itseään hieman enemmän, joten sinun pitäisi tuntea oikein tehty liike hevosen etuosan kevenemisenä, edellyttäen tietysti että olet istunnallasi auttanut hevosta kokoamisessa!
Tämän jälkeen jatketaan pohkeenväistöillä, ravissa ja siksakkia tehden. Käytetään hyväksi pituushalkaisijaa, ja tarkoitus on tehdä pohkeenväistöjä ravissa pituushalkaisijan molemmin puolin. Aloita vasemmassa kierroksessa siten että ratsasta uraa pitkin harjoitusravissa, käännä päädystä pituushalkaisijalle ja heti käännöksen jälkeisestä suoristuksesta ratsasta muutama askel pohkeenväistöä vasemmalle. Pohkeenväistöstä nopea suoristus, ja heti suoristuksesta väistö pituushalkaisijan toiselle puolelle eli oikelle. Taas suoristus ja väistö vasemmalle ja suoristus ja väistö oikealle. Jos olet ns. tavallinen kuolevainen ns. tavallisella hevosella ns. tavallisen pituisella kentällä, et alussa välttämättä ehdi tehdä kuin yhden väistön vasemmalle ja toisen oikealle ja kentän pituus loppuu kesken. Tämä on varsin normaalia, hevonen ei vielä ole riittävän herkkä väistäville avuille eikä sinunkaan reaktiosi ole vielä riittävän nopeat! Kun vaan jaksat sitkeästi jatkaa harjoitusta, huomaat että pikkuhiljaa saat pidettyä väistöpätkät lyhyinä ja tehokkaina, ja näin ollen saat tehtyä pituushalkaisijan aikana yhteensä 4 väistöä, vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle! Loppujen lopuksi tässä pitäisi tulla tunne että vaan nopeasti siirtelet hevosta pituushalkaijan puolelta toiselle, muutaman väistöaskeleen voimin.
Tehdään ensin siten että pidetään aina vasen kierros, ja kun olet tehnyt väistöt vasemmassa kierroksessa, anna hevosen hetki kävellä vapaalla ohjalla ennen kuin vaihdat suuntaa ja teet samat väistöt myös oikeassa kierroksessa. Kun käännät oikealta pituushalkaisijalle, tulee ensimmäinen väistö tehdä oikealle.
Jotta nämä nopeat siksak-väistöt onnistuvat, on tärkeää että hallitset oman istuntasi huolella. Hevonen ei ehdi suoristua väistöjen välissä jos oma painosi on edelleen menossa väistön suuntaan. Samoin jännitys pohkeessa vaikuttaa hevosen suoristumiseen negatiivisesti, muista siis rentouttaa kaikki avut kun haluat suoristaa hevosen väistöjen välissä. Eikä pidä myöskään vähätellä oman katseesi merkitystä, käännä aina katseesi väistön suuntaan, vaikka onkin kyseessä varsin lyhyt väistö!
Näiden raviväistöjen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja tehdään loppuun vielä laukkaharjoitus. Laukkaharjoituksessa hyödynnetään myös pituushalkaisijaa siten että tuodaan hevonen pituushalkaisijalle laukassa, suoristuksen jälkeen siirtymä raviin ja välittömästi siirtymästä pohkeenväistö vasemmalle ja mahdollisimman nopeasti väistön jälkeen nosta oikea harjoituslaukka. Laukkaa muutama askel, siirrä hevonen raviin ja väistä oikealle. Väistöstä heti vasemman laukan nosto ja jatka uraa pitkin vasemmalle. Jatka laukassa taas päätyyn ja käännä pituushalkaisijalle, siirtymä raviin, väistö vasemmalle, oikean laukan nosto, muutama askel laukkaa, siirtymä raviin, väistö ravissa oikealle ja vasemman laukan nosto.
Ja luonnollisesti täydellisessä maailmassa hevonen on niin avuilla, ja sinä olet niin skarppina apujesi kanssa että tämä onnistuu luontevasti juuri kuten tässä on mainittu, mutta todellisuudessa ensimmäisillä kerroilla tuntuu että on kauhea kiire, pituushalkaisija loppuu kesken ja hevonen vastustaa väistäviä apuja ja ihan takuuvarmasti nostaa aina väärän laukan! Älä masennu, tee harjoitus ajatuksen kanssa, keskity ensin tulemaan pituushalkaisijalle laukassa ja tekemään siitä siirtymä raviin. Suorista rauhassa ja tee vasta sen jälkeen väistö ravissa vasemmalle. Jos väistö onnistuu hyvin, voit nostaa suoraan viimeisestä väistöaskeleesta oikean laukan etkä tee ensimmäisillä kerroilla mitään muuta. Seuraavilla kerroilla pääset nopeuttamaan siirtymiä ja ennen kaikkea omia apujasi, jolloin tämä tulee onnistumaan juuri siten miten se on tässä ohjeistettu! Näin nopeassa harjoituksessa on tärkeää että keskityt jokaiseen tehtävään ikään kuin yksittäisenä harjoituksena, käännös pituushalkaisijalle, siirtymä, väistö, laukannosto, näistä jokainen on oma tehtävänsä joka tulee suorittaa huolella. Mikäli ajattelet koko ajan tulevien tehtävien määrää ja nopeutta, hermostut itse ja jännityt ja silloinhan ei mikään onnistu, kuten varmasti kaikki tiedämme!
Kun olet tehnyt harjoituksen vasemmassa kierroksessa muutaman kerran, vaihda suuntaa ja tee sama oikeassa kierroksessa. Silloin tulet siis oikeassa laukassa pituushalkaisijalle, siirry raviin, väistä ravissa oikealle ja nosta väistöstä vasen laukka jne. Muutaman toiston jälkeen voit siirtää hevosen raviin, ja työskennellä loppuravit oikein pitkällä askeleella, anna hevoselle vapautta edestä, sillä se on joutunut työskentelemään aika intensiivisesti koko tunnin ja tarvitsee vähän "vapautta" varsinkin lopussa.
Tämän jälkeen hevoselle kiitos ja loppukäynnit maastossa, eikö vaan?
Kertokaa ihmeessä tuliko onnistumisia, lähes onnistumisia vai jäikö semmoinen sopiva "nälkä" seuraavaa kertaa varten, että joskus vielä tämäkin onnistuu!?
Sari
lauantai 30. heinäkuuta 2016
Tuntisuunnitelma; taivutuksia, taivutuksia ja vielä kerran taivutuksia
Tällä tunnilla hevosta taivutellaan muutamallakin eri harjoituksella, ja loppuun vielä kootaan ravissa ja laukassa. Kokoaminen ei ole kuitenkaan tämän tunnin päätavoite, se on lähinnä tulos hyvin tehdystä alkutunnista, eli taivutusten aikaansaamasta suoristumisesta! Hevosen vinous johtuu mm. siitä että toinen sen kyljistä on heikompi kuin toinen, ja kylkien jumppaamiseen keskitytään tällä tunnilla. Kun hevosen kylkiä jumpataan taivutusten avulla, on sen helpompi kantaa itsensä suorana ja huomaat että koko ratsastus helpottuu huomattavasti!
Hevosen suoristaminen on jatkuva prosessi, ja valitettavan harvoin siihen perehdytään sen vaatimalla tavalla. Monille on varmasti tuttu lause tunnilta "suorista se", "ratsasta se suoraan uraa pitkin", "pidä etu- ja takajalat samalla uralla" jne. Nämä ovat ihan päteviä lauseita, mutta miten usein saat vastauksia siihen miten sen hevosen saa suoraksi? Toivon että tämän tuntisuunnitelman jälkeen joku lamppu kirkastuu omassa päässäsi ja saat jatkossa hevosesi ihan oikeasti suoristumaan, edes vähän, tekemällä siihen soveltuvia harjoituksia.
Aloitetaan verryttelemällä hevosta ensin käynnissä melko pitkällä ohjalla, siten että saavutat tuntuman suuhun mutta ohja on selkeästi normaalia pidempi, jolloin hevonen saa kaulalle enemmän vapautta. Käynnissä tärkeintä on nyt saavuttaa mahdollisimman pitkä ja rento askel, ja voit tehdä kummallekin pitkälle sivulle loivaa kiemuraa rauhallisesti käännellen, jotta saat vähän kumpaakin suupieltä samalla rentoutettua. Kun olet työskennellyt hetken kiemuraurilla, jatka ratsastaen kumpaankin päätyyn ympyrä käynnissä, nyt ohjaa voi jo ottaa vähän lyhyemmäksi, mutta ei kuitenkaan vielä normaalipituuteen. Työskentele ympyröillä huolellisesti taivuttaen hevosta, ja jos hevonen kiirehtii taivutuksessa, ota sen tempo vähän hitaammaksi. Usein käy niin että hevonen lisää tempoa ja pääsee näin "pois" taivutuksesta. Tästä syystä tempo saa olla mielellään vähän hitaampi, jolloin hevonen ehtii ja joutuu taipumaan paremmin. Muista kuitenkin että parempi taivutus ei tarkoita kaulan ylitaivuttamista vaan koko kropan tasaista taivutusta.
Kun olet ratsastanut pari kierrosta käynnissä tehden ympyrät kumpaankin päätyyn, vaihda suuntaa ja tee samalla tavalla ympyrät päätyihin parin kierroksen ajan. Sen jälkeen voit toistaa saman harjoituksen myös kevyessä ravissa, eli ensin pitkillä sivuilla loivaa kiemuraa ja sen jälkeen päätyihin ympyrät, huolellisesti taivuttaen. Erityisesti ravissa pidä huolta rauhallisesta temposta, jotta taivutus varmasti menee läpi. Vaihda ravissa vielä suuntaa, jotta taivutus tulee tehtyä kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Vapaan käynnin jälkeen jatketaan työskentelyä käynnissä, ja otetaan nyt haltuun sekä avo- että sulkutaivutukset. Nyt on tarkoitus tehdä lyhyellä sivulla avotaivutusta ja jatkaa siitä suoraan pitkälle sivulle sulkutaivutukseen, ilman että hevonen suoristetaan välillä. Eli yksinkertaisesti, hevonen on koko ajan taivutettu samaan suuntaan, etuosan paikka vaan vaihtuu! Helppoa ku heinänteko! Apujen käyttöä pitää toki vähän hienosäätää ja muuttaa, joten perehdytäänpä siihen seuraavaksi:
Nyt on siis tarkoitus ratsastaa ensin vasemmassa kierroksessa lyhyellä sivulla avotaivutusta, ja jos haluat vähän auttaa itseäsi ja hevosta, voit aloittaa lyhyen sivun ratsastamalla ensin siihen voltin, ja voltin jälkeen on helppo jäädä avotaivutukseen, sillä käytä samoja apuja kuin käyttäisit kääntyessäsi uudestaan voltille, mutta nyt sisäpohje estää hevosta kääntymästä kokonaan voltille. Etuosa on hieman uran sisäpuolella, sisäohja kääntää, ulko-ohja säätelee taivutuksen määrää (muista välttää liiallista kaulan taivutusta), sisäpohje on satulavyön kohdalla hieman voimakkaammin estäen hevosta kääntymästä kokonaan pois uralta ja ulkopohje satulavyön takana tukemassa ja estämässä että takaosa ei putoa uran ulkopuolelle. Ulkopohje ja sisäohja ovat siis pääasialliset taivuttavat avut, sisäohja huolehtii etuosan taivuttamisesta ja ulkopohje pitää huolta että myös takaosa tulee mukaan taivutukseen.
Jatka siis lyhyt sivu avotaivutuksessa, ja kun pääset lähelle kulmaa, josta käännytään pitkälle sivulle, älä ratsasta ihan kulmaan asti, vaan käännä oma katseesi jo riittävän ajoissa pitkälle sivulle, ja ikäänkuin "päästät" hevosen etuosan pitkän sivun uralle, ja heti kun etuosa on uralla, rentouta vähän sisäpohjetta ja voimista ulkopohjetta sillä ulkopohkeen pitää sulkutaivutuksessa huolehtia takaosan taivutuksesta. Muista pitää kummallakin ohjalla huolta etuosasta, sen pitää siis pysyä uralla ja sisäohja yhä edelleen pitää huolta etuosan taivutuksesta! Kun olet päässyt pitkän sivun loppuun sulkutaivutuksessa, suorista hevonen ja kävele aktiivisessa käynnissä seuraava lyhyt ja pitkä sivu. Tässä välissä on hyvä tarkistaa hevosen reaktio pohkeelle tekemällä vaikka lyhyitä siirtymiä.
Eli käytännössä käytetään koko ajan samoja apuja, mutta avossa sisäohja on hieman voimakkaampi apu kun taas sulkutaivutuksessa ulkopohje tekee enemmän töitä. Sulkutaivutuksessa on myös tärkeää muistaa keventää sisäpohjetta jotta hevonen pääsee varmasti taipumaan sen ympärille.
Tuo siirtymä avosta suoraan sulkuun on hieman vaikea selittää, enkä oikein keksi muuta termiä kuin tuo etuosan "päästäminen" pitkän sivun uralle. Uskon että saatte ajatuksesta kyllä kiinni kun vaan sitkeästi harjoittelette! Ja aina saa kysyä lisäneuvoja!
Tee tämä avo-sulkuharjoitus kolme kertaa ensin vasemmassa kierroksessa käynnissä, sen jälkeen vaihda suuntaa antaen hevosen kävellä vapaalla ohjalla suunnanvaihdon ajan ja toista sama harjoitus myös oikeassa kierroksessa kolmen kierroksen ajan.
Tämän jälkeen hetki vapaalla ohjalla käyntiä ja vielä kerran sama harjoitus, mutta nyt tehdään se ravissa. Muista huolehtia että hevosen ravi on aktiivista ja hevonen ravaa "takaosallaan" ennen harjoituksen alkua, sillä näissä taivutuksissa hevonen joutuu hieman kokoamaan itseään, eikä kokoaminen ole mahdollista jos hevosen ravi on voimatonta. Muista että kootessa hevosen liike-energia siirretään enemmän takaosalle, eikä suinkaan menetetä sitä energiaa "hissutteluun" ja siihen kuuluisaan mummoraviin! Toista avo- ja sulkuharjoitus myös ravissa kolme kierrosta kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen taas hetkeksi vapaat ohjat ja käyntiä.
Loppuun tehdään vielä pieniä pätkiä työtä laukassa, ja otetaan vähän laukan kokoamisharjoituksia. Aloita käynnissä siten että ratsasta 1-2 metriä uran sisäpuolella. Pitkän sivun alussa ratsasta hevonen pohkeenväistössä uralle, ja heti viimeisestä väistöaskeleesta nosta harjoituslaukka. Jos väistöä ei ole ratsastettu huolellisesti, ei laukkakaan nouse kunnolla, joten silloin kannattaa aloittaa alusta. Laadukkaat väistöaskeleet tuottavat laadukkaan laukannoston, ja se on tässä nyt tärkeintä. Kun laukka on noussut hyvin takaosalla, jatka uraa pitkin laukassa lyhyelle sivulle josta käännä hevonen pääty-ympyrälle. Ympyrän avoimella sivulla kokoa laukkaa (eli puoli kierrosta) istunnalla ja pohkeilla ja avoimen sivun jälkeen jatka harjoituslaukassa ja siirrä hevonen laukasta käyntiin lyhyen sivun aikana. Taas pitkän sivun alusta väistö uralle, laukannosto suoraan väistöstä ja toiseen päätyyn ympyrälle, ja avoimella sivulla laukan kokoamista puolen kierroksen ajan. Tee laukkaharjoitukset molempiin suuntiin parin kierroksen ajan, antaen hevosen kävellä vapaalla ohjalla suunnanvaihdon ajan. Laukasta siirtyminen käyntiin on melko haastava siirtymä, ja sitä on tarkemmin käyty läpi täällä.
Laukan kokoamistakin on harjoiteltu aiemmissa postauksissa, mutta noin karkeasti sanottuna laukan kokoaminen tuntuu siltä kuin "halaisit" hevosta pitkillä jaloillasi ja istuisit liioitellun ryhdikkäänä ja ikäänkuin nostat hevosen rintakehää ylöspäin. Istunta on kevyt ja jäntevä, ajattele että kun nostat jaloillasi hevosta "ylöspäin", istuntasi ei saa painaa hevosta vasten. Kaikista askellajeista laukan kokoaminen on helpointa juuri sen keinuttavan liikkeen vuoksi. Kokoaminen on onnistunut, kun huomaat tuntuman kevenevän joka on siis merkki siitä että hevosen etuosakin kevenee ja se nousee parempaan ryhtiin. Ohjasta ei siis pidätetä askeleen kokoamisessa, ohjista pidättäminen hidastaa ja sitä emme nyt halua.
Kun olet työskennellyt molemmat laukat läpi, on aika verrytellä hevonen kevyessä ravissa, mielellään tietysti maastossa ja sen jälkeen rentouttavat loppukäynnit!
Oikein hyviä treenejä!
Sari
Hevosen suoristaminen on jatkuva prosessi, ja valitettavan harvoin siihen perehdytään sen vaatimalla tavalla. Monille on varmasti tuttu lause tunnilta "suorista se", "ratsasta se suoraan uraa pitkin", "pidä etu- ja takajalat samalla uralla" jne. Nämä ovat ihan päteviä lauseita, mutta miten usein saat vastauksia siihen miten sen hevosen saa suoraksi? Toivon että tämän tuntisuunnitelman jälkeen joku lamppu kirkastuu omassa päässäsi ja saat jatkossa hevosesi ihan oikeasti suoristumaan, edes vähän, tekemällä siihen soveltuvia harjoituksia.
Aloitetaan verryttelemällä hevosta ensin käynnissä melko pitkällä ohjalla, siten että saavutat tuntuman suuhun mutta ohja on selkeästi normaalia pidempi, jolloin hevonen saa kaulalle enemmän vapautta. Käynnissä tärkeintä on nyt saavuttaa mahdollisimman pitkä ja rento askel, ja voit tehdä kummallekin pitkälle sivulle loivaa kiemuraa rauhallisesti käännellen, jotta saat vähän kumpaakin suupieltä samalla rentoutettua. Kun olet työskennellyt hetken kiemuraurilla, jatka ratsastaen kumpaankin päätyyn ympyrä käynnissä, nyt ohjaa voi jo ottaa vähän lyhyemmäksi, mutta ei kuitenkaan vielä normaalipituuteen. Työskentele ympyröillä huolellisesti taivuttaen hevosta, ja jos hevonen kiirehtii taivutuksessa, ota sen tempo vähän hitaammaksi. Usein käy niin että hevonen lisää tempoa ja pääsee näin "pois" taivutuksesta. Tästä syystä tempo saa olla mielellään vähän hitaampi, jolloin hevonen ehtii ja joutuu taipumaan paremmin. Muista kuitenkin että parempi taivutus ei tarkoita kaulan ylitaivuttamista vaan koko kropan tasaista taivutusta.
Kun olet ratsastanut pari kierrosta käynnissä tehden ympyrät kumpaankin päätyyn, vaihda suuntaa ja tee samalla tavalla ympyrät päätyihin parin kierroksen ajan. Sen jälkeen voit toistaa saman harjoituksen myös kevyessä ravissa, eli ensin pitkillä sivuilla loivaa kiemuraa ja sen jälkeen päätyihin ympyrät, huolellisesti taivuttaen. Erityisesti ravissa pidä huolta rauhallisesta temposta, jotta taivutus varmasti menee läpi. Vaihda ravissa vielä suuntaa, jotta taivutus tulee tehtyä kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Vapaan käynnin jälkeen jatketaan työskentelyä käynnissä, ja otetaan nyt haltuun sekä avo- että sulkutaivutukset. Nyt on tarkoitus tehdä lyhyellä sivulla avotaivutusta ja jatkaa siitä suoraan pitkälle sivulle sulkutaivutukseen, ilman että hevonen suoristetaan välillä. Eli yksinkertaisesti, hevonen on koko ajan taivutettu samaan suuntaan, etuosan paikka vaan vaihtuu! Helppoa ku heinänteko! Apujen käyttöä pitää toki vähän hienosäätää ja muuttaa, joten perehdytäänpä siihen seuraavaksi:
Nyt on siis tarkoitus ratsastaa ensin vasemmassa kierroksessa lyhyellä sivulla avotaivutusta, ja jos haluat vähän auttaa itseäsi ja hevosta, voit aloittaa lyhyen sivun ratsastamalla ensin siihen voltin, ja voltin jälkeen on helppo jäädä avotaivutukseen, sillä käytä samoja apuja kuin käyttäisit kääntyessäsi uudestaan voltille, mutta nyt sisäpohje estää hevosta kääntymästä kokonaan voltille. Etuosa on hieman uran sisäpuolella, sisäohja kääntää, ulko-ohja säätelee taivutuksen määrää (muista välttää liiallista kaulan taivutusta), sisäpohje on satulavyön kohdalla hieman voimakkaammin estäen hevosta kääntymästä kokonaan pois uralta ja ulkopohje satulavyön takana tukemassa ja estämässä että takaosa ei putoa uran ulkopuolelle. Ulkopohje ja sisäohja ovat siis pääasialliset taivuttavat avut, sisäohja huolehtii etuosan taivuttamisesta ja ulkopohje pitää huolta että myös takaosa tulee mukaan taivutukseen.
Jatka siis lyhyt sivu avotaivutuksessa, ja kun pääset lähelle kulmaa, josta käännytään pitkälle sivulle, älä ratsasta ihan kulmaan asti, vaan käännä oma katseesi jo riittävän ajoissa pitkälle sivulle, ja ikäänkuin "päästät" hevosen etuosan pitkän sivun uralle, ja heti kun etuosa on uralla, rentouta vähän sisäpohjetta ja voimista ulkopohjetta sillä ulkopohkeen pitää sulkutaivutuksessa huolehtia takaosan taivutuksesta. Muista pitää kummallakin ohjalla huolta etuosasta, sen pitää siis pysyä uralla ja sisäohja yhä edelleen pitää huolta etuosan taivutuksesta! Kun olet päässyt pitkän sivun loppuun sulkutaivutuksessa, suorista hevonen ja kävele aktiivisessa käynnissä seuraava lyhyt ja pitkä sivu. Tässä välissä on hyvä tarkistaa hevosen reaktio pohkeelle tekemällä vaikka lyhyitä siirtymiä.
Eli käytännössä käytetään koko ajan samoja apuja, mutta avossa sisäohja on hieman voimakkaampi apu kun taas sulkutaivutuksessa ulkopohje tekee enemmän töitä. Sulkutaivutuksessa on myös tärkeää muistaa keventää sisäpohjetta jotta hevonen pääsee varmasti taipumaan sen ympärille.
Tuo siirtymä avosta suoraan sulkuun on hieman vaikea selittää, enkä oikein keksi muuta termiä kuin tuo etuosan "päästäminen" pitkän sivun uralle. Uskon että saatte ajatuksesta kyllä kiinni kun vaan sitkeästi harjoittelette! Ja aina saa kysyä lisäneuvoja!
Tee tämä avo-sulkuharjoitus kolme kertaa ensin vasemmassa kierroksessa käynnissä, sen jälkeen vaihda suuntaa antaen hevosen kävellä vapaalla ohjalla suunnanvaihdon ajan ja toista sama harjoitus myös oikeassa kierroksessa kolmen kierroksen ajan.
Tämän jälkeen hetki vapaalla ohjalla käyntiä ja vielä kerran sama harjoitus, mutta nyt tehdään se ravissa. Muista huolehtia että hevosen ravi on aktiivista ja hevonen ravaa "takaosallaan" ennen harjoituksen alkua, sillä näissä taivutuksissa hevonen joutuu hieman kokoamaan itseään, eikä kokoaminen ole mahdollista jos hevosen ravi on voimatonta. Muista että kootessa hevosen liike-energia siirretään enemmän takaosalle, eikä suinkaan menetetä sitä energiaa "hissutteluun" ja siihen kuuluisaan mummoraviin! Toista avo- ja sulkuharjoitus myös ravissa kolme kierrosta kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen taas hetkeksi vapaat ohjat ja käyntiä.
Loppuun tehdään vielä pieniä pätkiä työtä laukassa, ja otetaan vähän laukan kokoamisharjoituksia. Aloita käynnissä siten että ratsasta 1-2 metriä uran sisäpuolella. Pitkän sivun alussa ratsasta hevonen pohkeenväistössä uralle, ja heti viimeisestä väistöaskeleesta nosta harjoituslaukka. Jos väistöä ei ole ratsastettu huolellisesti, ei laukkakaan nouse kunnolla, joten silloin kannattaa aloittaa alusta. Laadukkaat väistöaskeleet tuottavat laadukkaan laukannoston, ja se on tässä nyt tärkeintä. Kun laukka on noussut hyvin takaosalla, jatka uraa pitkin laukassa lyhyelle sivulle josta käännä hevonen pääty-ympyrälle. Ympyrän avoimella sivulla kokoa laukkaa (eli puoli kierrosta) istunnalla ja pohkeilla ja avoimen sivun jälkeen jatka harjoituslaukassa ja siirrä hevonen laukasta käyntiin lyhyen sivun aikana. Taas pitkän sivun alusta väistö uralle, laukannosto suoraan väistöstä ja toiseen päätyyn ympyrälle, ja avoimella sivulla laukan kokoamista puolen kierroksen ajan. Tee laukkaharjoitukset molempiin suuntiin parin kierroksen ajan, antaen hevosen kävellä vapaalla ohjalla suunnanvaihdon ajan. Laukasta siirtyminen käyntiin on melko haastava siirtymä, ja sitä on tarkemmin käyty läpi täällä.
Laukan kokoamistakin on harjoiteltu aiemmissa postauksissa, mutta noin karkeasti sanottuna laukan kokoaminen tuntuu siltä kuin "halaisit" hevosta pitkillä jaloillasi ja istuisit liioitellun ryhdikkäänä ja ikäänkuin nostat hevosen rintakehää ylöspäin. Istunta on kevyt ja jäntevä, ajattele että kun nostat jaloillasi hevosta "ylöspäin", istuntasi ei saa painaa hevosta vasten. Kaikista askellajeista laukan kokoaminen on helpointa juuri sen keinuttavan liikkeen vuoksi. Kokoaminen on onnistunut, kun huomaat tuntuman kevenevän joka on siis merkki siitä että hevosen etuosakin kevenee ja se nousee parempaan ryhtiin. Ohjasta ei siis pidätetä askeleen kokoamisessa, ohjista pidättäminen hidastaa ja sitä emme nyt halua.
Kun olet työskennellyt molemmat laukat läpi, on aika verrytellä hevonen kevyessä ravissa, mielellään tietysti maastossa ja sen jälkeen rentouttavat loppukäynnit!
Oikein hyviä treenejä!
Sari
sunnuntai 20. maaliskuuta 2016
Ulkopohkeen tärkeys sulkutaivutuksessa
Toinen ulkopohkeen tärkeydestä kertova postaus keskittyy sulkutaivutuksen ratsastamiseen uralla. Suosittelen että ratsastat ensin takaosankäännökset kuntoon, eli saat koottua hevosen käyntiä sujuvasti, siten että hevonen pysyy suorana kokoamisen aikana ja lähtee kääntymään takaosansa ympäri lähes täydellisesti! Kun nämä on hallussa, tulee sulkutaivutukset sujumaan kuin vettä vaan!
Sulkutaivutus uralla
Sulkutaivutuksen ratsastamisen vaiheet:
- Varsinkin alussa helpoin keino tuoda hevonen sulkutaivutukseen on ratsastaa vaikka pitkän sivun alkuun n. 10 m voltti, jolla taivutat hevosen huolellisesti voltin kaaren mukaisesti. Ole tarkka että et taivuta pelkällä sisäohjalla, vaan ulkopohje satulavyön takana huolehtii takaosan taivutuksesta yhdessä sisäohjan kanssa. Ulko-ohja säätelee taivutusta (eli estää kaulan liiallisen taivutuksen) ja sisäpohje on satulavyön kohdalla ottamassa taivutuksen vastaan. Tarvittaessa sisäpohkeella voit myös aktivoida askellajia. Kun olet palaamassa voltilta uralle, jätät hevosen etuosan uralle siinä taivutusasteessa jossa se oli voltilla ja huolehdit ulkopohkeella edelleen takaosan taivutuksesta.
- Ota hieman enemmän painoa sisäistuinluulle samalla pitäen sisäpohje satulavyön kohdalla.
- Sisäohja huolehtii pehmeästi etuosan asennosta jotta se pysyy uralla ja ylläpitää taivutuksen.
- Ulko-ohjalla huolehditaan siitä että taivutus pysyy loivana ja samalla ulko-ohja huolehtii että hevonen ei karkaa uran sisäpuolelle, eli ulko-ohjalla hallitaan ulkolapaa.
- Ulkopohje pysyy satulavyön takana huolehtien jatkuvasti että hevonen säilyttää riittävän ristiinastunnan samalla taipuen myös takaosastaan.
Sulkutaivutus on aivan yhtä helppo ratsastaa kuin avotaivutuskin, mutta jostain syystä siitä tehdään turhan iso juttu. Kun onnistut avotaivutuksessa, onnistut aivan varmasti myös sulkutaivutuksessakin! Muista kuitenkin olla tarkkana ettet jää ratsastamaan pelkkiä sulkutaivutuksia vaan ratsasta tasapuolisesti sekä avoja että sulkuja, näin saat hevosta jumpattua sekä edestä että takaa.
Vaikka sulkutaivutus onkin ratsastajalle helpoin ratsastaa uraa pitkin, voi se jollekin hevoselle olla haastavaa sillä kentän aita tai maneesin seinä voi ahdistaa. Jos tuntuu että hevonen jännittyy uralla sulkua tehdessä, koita tehdä sulku vaikka metrin uran sisäpuolella. Se sekä rentouttaa hevosta että joudut itse tekemään huolellisempaa työtä etuosan hallinnan kanssa, kun aita ei ohjaakaan hevosta "oikeille raiteille".
Ja vielä ne pakolliset haasteet joita saatat kohdata sulkutaivutusta tehdessäsi:
- Sulkutaivutus on apujen kannalta todella yksinkertainen tehtävä, joten lähes ainoa haaste saattaa tulla ratsastajan omasta kehonhallinnasta. Ratsastajan painon tulee olla hieman enemmän sisäistuinluulla, mutta välillä voi käydä niin että ratsastaja ei kannakaan itseään vaan putoaa kokonaan sisäpuolelle ja tällöin ratsastaja menettää myös ulkopohkeensa. Eli ratsastaja putoaa sisälle, pahimmassa tapauksessa sisäkylki menee "ryttyyn" ja samalla ulkokylki venyy ja tämä irrottaa ratsastajan ulkojalan. (Tämä usein kielii myös siitä että ratsastaja on käyttänyt jostain syystä sisäpohjetta aivan liikaa, jonka johdosta sisäpohje jännittyy ja tämä jännitys nousee jalkaa pitkin kylkeen.) Näin ollen tärkein apu eli ulkopohje on poissa pelistä, eikä mikään apu enää kerro hevoselle että pitäisi jatkaa sulkutaivutuksessa. Pidä siis huolta että istut keskellä hevosta ja ennen kaikkea, kannat kroppasi huolella jotta saat hevosen pohkeiden väliin.
- Jos ja kun sulkutaivutuksessa tulee yllämainituista syistä johtuvia ongelmia, älä yritä korjata niitä samalla sulkutaivutuksella vaan aloita homma alusta, eli suorista hevonen heti kun huomaat että pakka hajoaa, käännä hevonen uudelle voltille ja tee sulku uudestaan, omana asentoosi paremmin keskittyen!
Toivon että näistä ohjeista on apua sulkutaivutuksia harjoitellessasi!
Sari
Sulkutaivutus uralla
Sulkutaivutuksen ratsastamisen vaiheet:
- Varsinkin alussa helpoin keino tuoda hevonen sulkutaivutukseen on ratsastaa vaikka pitkän sivun alkuun n. 10 m voltti, jolla taivutat hevosen huolellisesti voltin kaaren mukaisesti. Ole tarkka että et taivuta pelkällä sisäohjalla, vaan ulkopohje satulavyön takana huolehtii takaosan taivutuksesta yhdessä sisäohjan kanssa. Ulko-ohja säätelee taivutusta (eli estää kaulan liiallisen taivutuksen) ja sisäpohje on satulavyön kohdalla ottamassa taivutuksen vastaan. Tarvittaessa sisäpohkeella voit myös aktivoida askellajia. Kun olet palaamassa voltilta uralle, jätät hevosen etuosan uralle siinä taivutusasteessa jossa se oli voltilla ja huolehdit ulkopohkeella edelleen takaosan taivutuksesta.
- Ota hieman enemmän painoa sisäistuinluulle samalla pitäen sisäpohje satulavyön kohdalla.
- Sisäohja huolehtii pehmeästi etuosan asennosta jotta se pysyy uralla ja ylläpitää taivutuksen.
- Ulko-ohjalla huolehditaan siitä että taivutus pysyy loivana ja samalla ulko-ohja huolehtii että hevonen ei karkaa uran sisäpuolelle, eli ulko-ohjalla hallitaan ulkolapaa.
- Ulkopohje pysyy satulavyön takana huolehtien jatkuvasti että hevonen säilyttää riittävän ristiinastunnan samalla taipuen myös takaosastaan.
Sulkutaivutus on aivan yhtä helppo ratsastaa kuin avotaivutuskin, mutta jostain syystä siitä tehdään turhan iso juttu. Kun onnistut avotaivutuksessa, onnistut aivan varmasti myös sulkutaivutuksessakin! Muista kuitenkin olla tarkkana ettet jää ratsastamaan pelkkiä sulkutaivutuksia vaan ratsasta tasapuolisesti sekä avoja että sulkuja, näin saat hevosta jumpattua sekä edestä että takaa.
Vaikka sulkutaivutus onkin ratsastajalle helpoin ratsastaa uraa pitkin, voi se jollekin hevoselle olla haastavaa sillä kentän aita tai maneesin seinä voi ahdistaa. Jos tuntuu että hevonen jännittyy uralla sulkua tehdessä, koita tehdä sulku vaikka metrin uran sisäpuolella. Se sekä rentouttaa hevosta että joudut itse tekemään huolellisempaa työtä etuosan hallinnan kanssa, kun aita ei ohjaakaan hevosta "oikeille raiteille".
Ja vielä ne pakolliset haasteet joita saatat kohdata sulkutaivutusta tehdessäsi:
- Sulkutaivutus on apujen kannalta todella yksinkertainen tehtävä, joten lähes ainoa haaste saattaa tulla ratsastajan omasta kehonhallinnasta. Ratsastajan painon tulee olla hieman enemmän sisäistuinluulla, mutta välillä voi käydä niin että ratsastaja ei kannakaan itseään vaan putoaa kokonaan sisäpuolelle ja tällöin ratsastaja menettää myös ulkopohkeensa. Eli ratsastaja putoaa sisälle, pahimmassa tapauksessa sisäkylki menee "ryttyyn" ja samalla ulkokylki venyy ja tämä irrottaa ratsastajan ulkojalan. (Tämä usein kielii myös siitä että ratsastaja on käyttänyt jostain syystä sisäpohjetta aivan liikaa, jonka johdosta sisäpohje jännittyy ja tämä jännitys nousee jalkaa pitkin kylkeen.) Näin ollen tärkein apu eli ulkopohje on poissa pelistä, eikä mikään apu enää kerro hevoselle että pitäisi jatkaa sulkutaivutuksessa. Pidä siis huolta että istut keskellä hevosta ja ennen kaikkea, kannat kroppasi huolella jotta saat hevosen pohkeiden väliin.
- Jos ja kun sulkutaivutuksessa tulee yllämainituista syistä johtuvia ongelmia, älä yritä korjata niitä samalla sulkutaivutuksella vaan aloita homma alusta, eli suorista hevonen heti kun huomaat että pakka hajoaa, käännä hevonen uudelle voltille ja tee sulku uudestaan, omana asentoosi paremmin keskittyen!
Toivon että näistä ohjeista on apua sulkutaivutuksia harjoitellessasi!
Sari
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)