Yksi ratsastajien yleisimmästä haasteista on askeleen pidennyksen ratsastaminen. En tässä nyt puhu keski- enkä lisätyistä askellajeista, vaan yritän pitää tässäkin asiat yksinkertaisena, siksi käytän nyt termiä "askeleen pidennys". Askeleen pidennys on ensimmäinen askel (!) kohti keski- ja lisättyjä askellajeja, ja onkin erittäin tärkeää että ratsastaja hallitsee ennen niitä askeleen pidennyksen ratsastamisen.
Askeleen pidennyksen idea on saada aikaiseksi kontrolloitua, voimakasta liikettä takajaloista lähtien, siten että hevonen tukeutuu kuolaimeen ollen kuitenkin kevyt etuosastaan, ja samalla ratsastajan käden tulee olla koko ajan menossa "eteenpäin".
Ihan ensimmäiseksi ratsastajan pitää tarkastella hevostaan, sen koulutustasoa, luontaista liikettä sekä rakennetta. Kovin aikaisessa koulutusvaiheessa oleva hevonen ei ole vielä valmis pidentämään askeltaan ratsastajan pyynnöstä, johtuen niiden puutteellisesta tasapainosta. Jos hevonen on luonnostaan normaalia etupainoisempi, on askeleen pidennyksen ratsastaminen juuri sillä hevosella aavistuksen vaikeampaa kuin hevosella jolla paino on enemmän takaosalla.
Jotta hevonen kykenee pidentämään askeliaan tasapainossa, tulee sillä olla luontaista eteenpäinpyrkimystä sekä sen tulee olla riittävän notkea. Ratsastajan tulee myös muistaa että kyseessä tulee olla pidempiä, ei nopeampia askeleita. Mikäli hevonen kiiruhtaa askelissaan (usein huonosta tasapainosta johtuen), johtaa se hevosen koko kropan jäykistymiseen ja tämä vaikuttaa negatiivisesti askellajin laatuun.
Kun olet tekemässä ensimmäisiä askeleen pidennyksiä ravissa, suorita ne kentän pitkillä sivuilla. Näin hevonen saa aidoista hieman "tukea". Askeleen pidennyksessä on erittäin tärkeää että ratsastaja säilyttää tasapainoisen istunnan. Liian usein näkee että ratsastaja nojaa askelta pidentäessä reilusti taakse (ja samalla tulee vetäneeksi ohjista taaksepäin) joka johtaa juurikin hevosen jäykistymiseen ja nopeisiin askeleisiin. Ratsastajan istuessa tasapainossa, hieman istuntaansa avaten on hevosen fyysisesti mahdollista pidentää askeliaan niitä kiirehtimättä. Näin ratsastaen hevonen myös pystyy kantamaan etuosaansa siten että se ei rojahda koko painollaan ratsastajan käsien kannettavaksi. Kun istunta on kunnossa, suorita pidäte (sekä ohjalla että istunnalla) varmistaaksesi että hevonen ottaa painoaan enemmän takajaloilleen ja tämän jälkeen kumpikin pohje aktivoi hevosta pidentämään askeleitaan, samalla istunta "aukeaa" eli antaa hevoselle tilaa pidentyä.
Tuntuman tulee "ottaa takajalkojen voima kevyesti vastaan" kuitenkin samalla antaen hevosen kaulalle tilaa pidentyä. Ajattele siis aina kädellä eteenpäin, kuitenkaan menettämättä tuntumaa, sillä silloin hevonen painuu etupainoiseksi. Ja mitä ikinä teetkin, älä missään nimessä vedä ohjasta taaksepäin, sillä siitä hevonen saa ristiriitaisia apuja, pohkeen pyytäessä impulssia takaa eteen, ohjan samalla kuitenkin jarruttaessa.
Ensimmäisten askeleen pidennysten määrä kannattaa pitää pienenä, mieluummin vain muutamia hyviä askeleita kuin monta huonoa. Pidä pohkeet koko pidennyksen ajan lähellä hevosta ja aktivoi niillä askeleita tarvittaessa. Tarkkaile hevosen luontaista eteenpäinpyrkimystä, heti kun tuntuu siltä että eteenpäinpyrkimys jostain syystä kärsii, lopeta pidempien askelien ratsastus ja tee se hetken päästä, huolellisen valmistelun jälkeen uudestaan. Mikäli hevonen rikkoo ravin laukalle, älä missään nimessä pidätä sitä rajusti, vaan ratsasta aivan normaali siirtymä raviin ja vaikka vielä käyntiinkin, rauhoita tilanne ja aloita alusta. Laukalle rikkominen on merkki siitä että hevonen ei vielä ole fyysisesti aivan valmis pidentämään askelta niin paljon kuin sinä pyysit, mutta rauhallisesti treenaamalla tämäkin asia jää pikkuhiljaa pois. Tee seuraavalla kerralla vähän vähemmän pidempiä askeleita, jotta hevoselle jää harjoituksesta päällimmäisenä hyvä ja onnistunut fiilis.
Mikäli et kentällä saa hevoseesi riittävää eteenpäinpyrkimystä askeleen pidennyksiä varten, hae sitä maastosta. Ota maastoon kaveriksi ratsukko, jonka hevosella on aktiivinen ravi, siis isompi askel kuin omalla hevosellasi. Ravatkaa vierekkäin tiellä siten että hevosesi joutuu hieman "pinnistelemään" pysyäksesi toisen hevosen vauhdissa, rikkomatta kuitenkaan askeltaan laukalle. Toista itse samoja apuja joita juuri äsken kävimme läpi, istunta, pohkeet ja ohjastuntuma, eli "ratsasta" pidempää askelta, vaikka hevonen tässä tilanteessa tekeekin sen melkein itsestään!
Joku ratsukko on myös kokenut helpottavaksi tavaksi lähteä pidentämään askelta 10-12 m voltilta uralle palattaessa. Voltilla ratsastus pakottaa ratsastajan kontrolloimaan istuntaansa ja muiden apujen käyttöä, ja näin ollen askeleen pidennys usein lähtee paremmin heti voltin jälkeen, kun "pakka" on vielä kasassa.
Entä pitääkö askelta pidentäessä istua perusistunnassa vai keventää? Tämä on täysin ratsukkokohtaista, ja on tärkeää että ratsastaja vaihtelee istuntaansa tilanteen mukaan. Vaikka monelle ratsastajalle askeleen pidennys keventäen voi olla tasapainon puolesta helpompi tapa, käy siinä usein niin että ratsastaja tulee keventäneeksi "liikaa" ja tämän johdosta hevonen menettää tasapainonsa. Tarkkaile omaa istuntaasi ja tee askeleen pidennys itsellesi helpoimmalla tavalla, tämä vaikuttaa positiivisesti myös hevosesi liikkumiseen.
Askeleen pidennys on hevoselle todella kuluttava tapa liikkua, joten maltti on valttia näitä harjoitellessa.
Näin talvikaudella onkin hyvää aikaa tarkastella askeleen laatua ja pituutta, ja rakentaa hevosen lihaksistoa siten että kevään kisakauden alkaessa teiltä irtoaa ne upeimmat askeleen pidennykset!
Tsemppiä treeneihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti