Ratsun oppikoulu, osa 3, ensimmäiset raviaskeleet ratsastajan kanssa

No niin, nyt on tuleva ratsumme jo tottunut ratsastajaan selässä, sekä kävellyt ratsastajan kanssa onnistuneesti useita kertoja. Seuraavaksi tarkastellaan ravia.

Tärkein asia joka ratsastajan tulee huomioida on hevosen liikkumisen vapaus. Hevosta ei saa siis jäädä jarruttamaan, vaikka se saattaisikin ravata ensimmäiset kerrat vähän turhankin reippaasti. Ratsastajan tulisi aina, ja tässäkin tilanteessa, olla jarruttamatta kädellä. Mikäli jarruja kaipaa, tulee käyttää rohkeasti sitä ääniapua ja omaa istuntaa, ja luottaa siihen että se riittää. Toki se on "hitaampi" keino hidastamiseen kuin ohjalla pidättäminen, mutta hevoselle huomattavasti miellyttävämpi.

Toinen asia joka ensimmäisissä raveissa tulee ilmi, on hevosen, tai pitäisikö sanoa ratsukon, puutteellinen tasapaino. Tästä johtuen suosittelen istumaan perusistunnassa ensimmäisillä ravikerroilla keventämisen sijaan.
 
Ja vielä kolmas asia, ratsastitpa missä tahansa, maastossa, pellolla tai kentällä, pidä huolta että siirtyessäsi raviin sinulla on riittävästi tilaa, jotta esimerkiksi kentän aidat eivät ole hidastamassa hevosta heti sen siirryttyä raviin. 

Apujen käytöstä tärkeä huomio; kun siirrät hevosta reippaampaan askellajiin, käytä ensin pohjeapu ja sen jälkeen lisää siihen ääniapu. Vaikka hevosesi ei välttämättä vielä tässä vaiheessa kunnolla ymmärtäisikään pohjeavun tarkoitusta, käytä se silti ensin. Sitten pohjeapua tehostaaksesi lisää siihen ääniapu. Näin hevonen oppii ensisijaisesti siirtymään pohkeesta eteen, sillä jos käytät ensin maiskutusta ja vasta sen jälkeen pohjetta, voi käydä niin että hevonen siirtyy jo maiskutuksesta raviin, etkä "ehdi" käyttää pohjetta ollenkaan. Ja kun sitä pohjetta sitten käytät, tulee se hevoselle yllätyksenä ja herkempi hevonen saattaa reagoida siihen turhankin voimakkaasti!
Kun taas siirrät hevosta hitaampaan askellajiin, käytä ensin ääniapu ja vasta sen jälkeen istunta ja ohjasapu. Näin toimien hidastava ääniapu toimii ikäänkuin valmisteluna tulevaan hidastukseen eikä pidäte itsessään tule hevoselle yllätyksenä.

Aloitetaan siirtymillä, sillä ne määrittelevät tulevan askellajin. Mitä parempi siirtymä, sitä parempi uusi askellaji! Hevosten ollessa etupainoisia, pidetään huolta että jo ensimmäisistä ravisiirtymistä ratsastajan kanssa tulisi mahdollisimman tasapainoisia, ja tästä syystä ratsastetaan siirtymät seuraavanlaisesti:
Käynnissä pidä huolta että sinulla on sopivan pituinen ohja (ei siis missään nimessä liian pitkä) ja sen myötä hyvä, kevyt tuntuma. Aloita hidastamalla käynnin tempoa muutaman askeleen ajan, käyttämällä ääniapua ja tiivistämällä istuntaa (älä siis pidätä ohjalla) sen jälkeen nosta molemmilla käsillä hevosen etuosaa hieman ylöspäin, ja kun etuosa on "noussut" aavistuksen, siirrä hevonen pohkeella ja ääniavulla raviin. Muista "avata" myös oma istuntasi jotta hevonen saa vapauden siirtyä raviin. Näin ratsastettuna saat hevosen painoa siirtymään edes aavistuksen pois etuosalta, ja siirtymä on hevosellekin miellyttävämpi. Jatka ravissa ainoastaan sen aikaa kun se tuntuu hyvältä, eli heti kun ravi alkaa kiihtyä liikaa (siis selkeästi pois avuiltasi) tai hevonen tulee kovin etupainoiseksi, tee siirtymä käyntiin ja kun käynti on taas kunnossa, voit tehdä uuden siirtymän raviin. Pyri siis välttämään huonoja ravipätkiä. Tässä kohtaa sinun tulee olla skarppina, sillä ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä vielä tässä vaiheessa kovinkaan lyhyitä siirtymiä (siis vain muutaman askeleen pituisia) vaan hevosen tulee kyllä ravata jonkinlainen matka, ja sinun tulee pitää huolta että teet kaiken tarvittavan ravin laadun hyvänäpitämiseksi, ennen kuin hevonen voimattomuuttaan rikkoo ravin huonommaksi. Mutta, kun ravi ennenpitkää kuitenkin muuttuu huonoksi, helpota teidän molempien elämää ja siirrä se rauhallisesti käyntiin ja valmistele uusi siirtymä!

Tee alussa ravisiirtymiä ensin toisessa kierroksessa, anna sen jälkeen hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki ennenkuin vaihdat suunnan ja toista harjoitukset myös toisessa kierroksessa. Ihan maksimiaika siirtymien ratsastukselle on 5-10 minuuttia, ehkä jopa lähempänä viittä ja sen jälkeen jo lepoa. Pyri siis antamaan hevoselle lepotauko jo ennen kuin se väsähtää lihaksistaan, joka ilmenee usein juuri etupainoisuuden lisääntymisenä tai pään heiluttamisena.

Mitä enemmän teet näitä hallittuja siirtymiä, sitä nopeammin pääset ratsastamaan hevosellasi jo pidempiä matkoja ravissa. Muista kuitenkin tarkkailla ravin laatua vielä myöhemmässäkin vaiheessa, jos se alkaa oleellisesti muuttua huonommaksi matkan edetessä, ota askel taaksepäin ja palaa takaisin siirtymäharjoituksiin ja niiden kautta saatavaan parempaan tasapainoon. Muista aina hallita hevosen etuosa, oli se sitten käännöksissä paikan määrittämisessä tai tässä tapauksessa siirtymissä etuosan keveytenä. Takaosa kyllä tulee siellä perässä, näin karkeasti sanottuna!

Näin alussa ei vielä tehdä käännöksiä ravissa, vaan keskitytään ainoastaan niihin hyviin ja tasapainoisiin siirtymiin ja niiden kautta saatavaan varmuuteen tässä uudessa asiassa. Jos mahdollista vie näidenkin harjoitusten tekeminen maastoon, jossa hevosella usein on parempi eteenpäinpyrkimys ja vireystila!

Ihania treenejä ratsunalkujenne kanssa! Olisi kiva kuulla minkälaisia projekteja teillä on, käy ilmiantamassa hevosesi kommenttiboksissa!