Tällä tunnilla tehdään töitä väistöjen ja avojen kanssa, joiden tarkoituksena tai tuloksena on saavuttaa yksinkertaisesti parempi voltti. Voltti on turhan usein vähän aliarvostettu liike, moni mieltää sen "vaan ympyränä" jota ei käytännössä tule ratsastettua kunnolla, kunhan nyt vaan vähän kääntelee hevosta!
Vaikka sisäohja onkin pääasiallinen kääntävä apu, ei muitakaan apuja tule unohtaa sillä pelkkä sisäohjasta kääntäminen ylitaivuttaa kaulaa, ja kun muita apuja ei huomioida, "putoaa" hevonen niiden muiden apujen saavuttamattomiin. Käytännössä voltilla tämä tuntuu siltä että hevosta joutuu kääntämään sisäohjasta todella reilusti, ja siltikään se ei käänny, eikä voltista tule ikinä pyöreää. Tällöin tapahtuu myös se kuuluisa ulkolavan putoaminen voltin ulkopuolelle! Tämän tunnin jälkeen volttisi lähentelevät täydellisyyttä!
Aloitetaanpa ottamalla ohjat tuntumalle, mutta jätä ohja hieman normaalia pidemmäksi. Näin alussa annetaan hevoselle mahdollisuus näyttää missä muodossa sen on helpoin liikkua, ja tunnin edetessä kyllä lyhennetään ohjaa normaalipituuteen. Koko ajan ole käden kanssa menossa hevosen suuta kohti, jos hevonen vähänkään pyytää mahdollisuutta pidempään kaulaan, sinun kätesi on jo menossa suuta kohti! Tässä ensimmäisessä käyntitehtävässä sinun tehtäväsi on ainoastaan varmistaa että hevonen on pohkeen edessä, eli reagoi pohkeeseen aina ja heti kun sitä käytät. Ei ole tarkoitus saada hevosta kävelemään mitenkään erityisen aktiivisesti, nyt ollaan kuitenkin vielä niin tunnin alussa ettei hevonen edes kykene näyttämään sitä parasta käyntiään. Käynnissä työskennellään "kahdeksikolla" eli ratsasta jokaisella kierroksella lävistäjälle ja tee lävistäjän keskellä temponhidastus, käyttäen mahdollisimman vähän ohjaa, pääasiallisesti istuntaa tiivistämällä. Kun olet tehnyt lävistäjät muutaman kierroksen ajan, siirrä hevonen raviin ja jatka suoraa uraa kevyessä ravissa.
Edelleen ravissa ohja on hieman normaalia pidempi, ja käsi antaa hevoselle koko ajan mahdollisuuden venyttää kaulaa pidemmäksi, eteen ja alas. Työskentele ensin muutama kierros suoralla uralla kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen taa sama harjoitus kuin käynnissä, eli käännä hevonen joka kierroksella lävistäjälle ja lävistäjän keskellä temponhidastus, jälleen käyttäen ainoastaan istuntaa apuna. Kun olet ratsastanut lävistäjät muutaman kierroksen ajan, jatka vielä hetki ravissa ja jää pääty-ympyrälle.
Ympyrällä tarkkaillaan sinun kätesi ja sitä kautta hevosen suun rentoutta. Istu ympyrän avoimella sivulla aina harjoitusraviin, ja tarkkaile hevosen suuta. Jos suu jännittyy (tuntuu käteen kovemmalta ja staattisemmalta, eli hevonen ei rennosti ime kuolainta) on se merkki siitä että sinun kätesi on jännittynyt. Aika usein näin käy kun ratsastaja istuu harjoitusraviin, joka aiheuttaa jännityksen kropassa ja sitä kautta helposti myös kädessä. Yritä ajatella kättä "irtonaiseksi kropastasi" eli tietyllä tavalla käden pitää toimia omana yksikkönään, ja ajatella aina eteenpäin, vaikka muu kroppa saattaisikin vähän jännittyä! Ei ole helppoa ei, mutta treenaamalla saat senkin kyllä onnistumaan. Jos hevonen jännittyy harjoitusravissa, kannattaa sinun korjata se jatkamalla keventämistä, jolloin käsi taas vähän rentoutuu ja hevonen myös. Taas parin kierroksen jälkeen avoimella sivulla harjoitusraviin, ja keskity rentoon käteen. Tee tämä harjoitus kumpaankin suuntaan muutaman kerran ja sen jälkeen hetkeksi käyntiin ja hevoselle vapaat ohjat.
Käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja nyt voit ottaa ne jo normaalipituisiksi. Tehdään vähän verryttelylaukkaa ennen varsinaisen tehtävän aloittamista. Siirrä hevonen raviin ja valmistele laukannosto siten että pääset mahdollisimman nopeasti laukkaamaan pääty-ympyrälle. Jatka pääty-ympyrää laukassa ja muuttele omaa istuntaasi kevyen ja perusistunnan välillä. Sen lisäksi tarkkaile taas hevosen muotoa, ja anna aina käden mennä suuta kohti jotta hevonen saa pyöristää itseään. Ainoat korjaukset jotka voit tehdä liittyvät laukan tahtiin ja tempoon. Jos laukan tahti on jostain syystä menossa rikki, ei sitä useinkaan kannata yrittää korjata sillä samalla laukalla, vaan siirrä hevonen raviin ja nosta nopeasti uusi laukka. Näin sinulla on taas tahdikas laukka! Jos taas hevosen laukan tempo hidastuu, sitä voit toki korjata samalla laukalla, käyttämällä erityisesti sisäpohjetta jolla saat laukkaan ikäänkuin yhden vaihteen lisää! Muista että sisäpohkeen pitää olla nopea ja vaativa ja rentoutuen heti kun hevonen reagoi siihen.
Työskentele muutaman kierroksen ajan vasemmassa laukassa, sen jälkeen suunnanmuutos ja samat laukkatyöskentelyt myös oikeassa kierroksessa. Tämän jälkeen taas hetkeksi käyntiä vapain ohjin.
Ota käynnin jäkeen ohjat tuntumalle ja aloitetaan seuraava harjoitus vasemmassa kierroksessa. Ratsasta käynnissä uraa pitkin ja lyhyeltä sivulta käännä pituushalkaisijalle. Ratsasta hevonen suoraksi käännöksen jälkeen, ja ratsasta pohkeenväistöä oikealle, kohti uraa. Nyt on tarkoitus päästä uralle suurinpiirtein pitkän sivun keskelle, joten tee väistöstä sen verran jyrkkä että tämä on mahdollista. Kun olet väistänyt uralle, jatka pitkän sivun loppuun avotaivutuksessa, ja avotaivutuksesta käännä hevonen voltille pitkän sivun lopussa. Voltin jälkeen nosta harjoituslaukka, ja laukkaa seuraavalle pitkälle sivulle jossa käännä hevonen keskiympyrälle ja laukkaa siinä 1-2 kierrosta. Sen jälkeen siirrä hevonen raviin ja tule sama harjoitus uudestaan ravissa. Jos et ole vielä valmis tulemaan harjoitusta ravissa, voit toki tulla sen joka kerta myös käynnissä!
Väistössä on tärkeää huolehtia ohjilla hevosen etuosasta, etuosan tulee hieman johtaa liikettä ja ole erityisen tarkka ristikkäisten apujen käytöstä, eli vasen pohje ja oikea ohja. Kun olet väistämässä viimeistä askelta uralle, rentouta ja siirrä sisäpohje omalle paikalleen jotta hevonen pääsee taipumaan sen ympärille avotaivutuksessa. Avossa huolehdi ohjilla taas hevosen etuosasta, ohjilla työskentele kuten olisit kääntämässä hevosta voltille, ja sisäpohje kevyesti omalla paikallaan estää hevosta kääntymästä kokonaan pois uralta. Ulkopohje siirtyy hieman satulavyön taakse, pitäen huolta ettei takaosa putoa uran ulkopuolelle. Tarkkaile että pääset rentouttamaan sisäohjaa, tämä on mahdollista ainoastaan jos hevonen on tuettu ulko-ohjalla. Kun olet ratsastanut avon loppuun, rentouta sisäpohje jotta hevonen pääsee kääntymään voltille, mutta pidä kaikki muut avut "voimassa". Näin ratsastaen saat aikaiseksi täydellisen voltin jossa hevonen on tasaisesti taipunut koko kropastaan ja pystyy säilyttämään tasaisen tahdin läpi koko voltin. Huomaat myös että sinun ei tarvitse kääntää hevosta sisäohjalla juuri yhtään, sillä kaikki avut yhdessä huolehtivat kääntämisestä.
Voltin viimeisillä askelilla aktivoi hevosta hieman sisäpohkeella, ja voltin jälkeen siirrä sisäpohje eteen ja rentouta sisäkäsi ja nosta laukka ja jatka laukassa keskiympyrälle.
Työskentele tämä harjoitus vasemmassa kierroksessa muutaman kerran, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ennen kuin teet saman harjoituksen oikeassa kierroksessa. Tee ensimmäinen väistö ja avo käynnissä, jotta saat tarkastettua miten hevonen reagoi apuihisi tässä uudessa suunnassa ja sen jälkeen voit jatkaa tehden väistöt ja avot ravissa.
Muutama kerta harjoitus myös oikeaan kierrokseen, ja sen jälkeen loppuun kevyttä ravia taas vähän pidemmällä kaulalla ja sen jälkeen hevoselle kiitos ja vapaat ohjat!
Oikein hyviä treenejä ja kertokaapa saitteko uusia fiiliksiä voltin ratsastamiseen?!
Sari
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevyt ravi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevyt ravi. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 16. lokakuuta 2016
perjantai 28. elokuuta 2015
Ratsun oppikoulu, osa 5, ratsastajan istunnan vaikutus hevosen liikkeisiin
Tähän mennessä ratsuprojektimme ovat jo kohtalaisen tottuneita sekä ihmisen painoon selässä että ratsastajan apuihin. Se osaa jo kävellä ja ravata ratsastajan alla, sekä suorittaa helppoja käännöksiä sekä siirtymiä. Nyt kannattaa pitää pieni paussi varsinaisen uuden oppimisesta, ja keskittyä yhden postauksen ajan ratsastajan istunnan vaikutukseen.
Ratsastajalla on suuri vastuu ratsunsa hyvinvoinnista ja siitä miten ratsu oppii uusia asioita. Tämän vastuun yksi suurimmista osa-alueista on ratsastajan istunta, sillä se vaikuttaa hevoseen aina siitä hetkestä lähtien kun ratsastaja istuu hevosen selkään, aina siihen hetkeen asti kunnes hän laskeutuu hevosen selästä alas. Tarkastellaanpa hetki miten voimme istunnalla helpottaa hevosen työskentelyä.
Tärkein muistettava asia on istunnan osalta varmasti "älä puske". Älä siis missään vaiheessa yliratsasta hevosta istunnalla, (joku voisi sanoa sitä jo rynkyttämiseksi!) vaan myötäile hevosen luontaista liikettä lantiollasi. Jos haluat hevosen liikkuvan isommin, käytä ääni- ja pohjeapua sekä avaa istuntaasi (eli tarkasta että polvesi eivät purista) jotta hevonen pääsee etenemään isommin. Jos taas haluat hevosen hidastavan tempoaan, tiivistä istuntaasi (tuo polvet tiiviimmin hevosta vasten ja rauhoita lantion liikettä hieman). Näiden lisäksi voit, ja sinun pitääkin, vapauttaa hevosen selkää jotta hevonen pääsee käyttämään koko selkäänsä liikkumisensa parantamiseksi. Tästä selän vapauttamisesta koostuu tämän kerran harjoitus, jossa liikutaan nyt vain ravissa, mutta tulevaisuudessa teemme samankaltaista harjoitusta myös käynnissä ja laukassa.
Suorita ensin normaali alkuverryttely, jossa hevonen saa ensin kävellä riittävän pitkään (15 minuuttia), käynnissä tarkista hevosen suoruus ja suorita pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä niin monta kertaa kumpaankin suuntaan, että hevonen loppua kohden suorittaa aina vaan tasapainoisempia pysähdyksiä. Muista aina pysähdyksissä säilyttää ohjastuntuma (älä siis pudota käsiäsi alas pysähdyksen aikana) ja istu ryhdikkäänä vaikka hevonen ei liikukaan. Näin ollen saat ratsastettua pysähdyksestä tasapainoisen siirtymän, jolloin käynti on heti ensiaskeleista lähtien laadukasta ja matkaavoittavaa.
Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja sen jälkeen siirry verryttelemään hevosta kevyessä ravissa, keskittyen taas suoruuteen ja hevosen ravin irtonaisuuteen. Voit tehdä muutamia isoja pääty-ympyröitä, muista vaan pitää hevonen mahdollisimman suorana, jotta hevosen liike ei kärsi. Vielä ei olla siinä vaiheessa että projektimme kykenisivät taipumaan juuri ollenkaan.
Kun olet ravannut molempiin suuntiin kevyessä ravissa, on taas aika antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki. Tämän jälkeen ota ohjat, ja jatka suoraa uraa.
Nyt on tarkoitus edetä ravissa, muuttaen istuntaa säännöllisesti. Ravataan siis perusistunnassa, kevyessä istunnassa ja keventäen. Muuten edetään suoraa uraa, mutta aina kun ratsastat kevyttä ravia (eli keventäen) käännä hevonen joko isolle ympyrälle tai kaartoon poikki radan. Syy miksi tämä tehdään kevyessä ravissa on se että keventäen saat hieman autettua hevosta säilyttämään ravin myös käännöksen aikana. Voit määritellä itse missä kohtaa ravaat perusistunnassa, kevyessä istunnassa ja keventäen. Yksi tapa voisi olla vaikka siten että puoli kierrosta perusistunnassa, sitten puoli kierrosta keventäen (jonka aikana suorita käännös) ja sitten yksi kokonainen kierros ravia kevyessä istunnassa (eli peppu vähän irti satulasta). Muista kaikissa tilanteissa tukea hevosta kaarteissa ulkoavuilla, ettei se menetä tasapainoaan, hätäänny ja jännity siitä.
Perusistunnassa istuntasi on (toivottavasti) mahdollisimman vakaa, jolloin painopisteesi ei heittelehdi ja näin ollen häiritse hevosta. Varsinkin näin ratsu-uran alkuvaiheessa on tärkeää istua perusistunnassakin melko "kevyesti" eli ei niinkään vahvasti "takataskujen päällä", vaan ihan aavistus kevyemmin kuin jo valmiilla ratsulla. Mikäli istut kovin vahvasti tämmöisen projektihevosen selässä, aiheuttaa se turhaa jännitystä hevosen selkään, ja tämä vaikuttaa hevosen liikkumiseen negatiivisesti.
Kevyttä ravia ratsastaessasi kiinnitä huomiota keventämiseen, kevennä mahdollisimman vähän, oikeastaan se riittää että ikäänkuin annat hevosen nostaa sinut ylös kevennykseen ja laskeudut myös kevennyksestä hallitusti. Kevyttä ravia kannattaa varsinkin alussa ratsastaa vain pieniä pätkiä kerrallaan, sillä hevonen ei vielä pysty kunnolla kantamaan ratsastajaa, saatikka tasapainoilemaan kevennyksen aiheuttaman häiriötekijän kanssa. Täältä voit lukea vinkkejä hallittuun kevennykseen.
Viimeiseksi se kaikista merkittävin, eli kevyt istunta. Kevyt istunta on toki ratsastajalle aavistuksen raastavaa (ellei keskivartalon lihakset ole kunnossa) mutta hevoselle se on miellyttävin tapa liikkua, varsinkin näin alussa. Kevyeen istuntaan noustessasi muista lyhentää ohjaa riittävästi, jotta tuntuma hevosen suuhun säilyy samanlaisena koko ajan. Kun ohja on sopivan pituinen, ohjaa se myös ratsastajan ylävartalon automaattisesti oikeaan asentoon, eli painopiste sijoittuu oikein ja silloin siinä kevyessä istunnassa pysyminen on helppoa! Toki jaloilla täytyy olla hevosen ympärillä, mutta jalkalihaksetkin paranee vain treenaamalla! Kevyessä istunnassa riittää että peppu on aavistuksen irti satulasta, etsi itsellesi sopiva asento, pääasia että et huoju hevosen selässä. Kevyessä istunnassa huomaat välittömästi miten hevonen rentoutuu, suu pehmenee, ravin askeleeseen tulee aivan erilaista joustoa ja ravin tempo rauhoittuu. Vastoin yleistä luuloa kevyt istunta ei suinkaan kiihdytä hevosen ravia, vaan juuri päinvastoin, hevosen saadessa vapautta selälle, se pääsee käyttämään sitä aivan eri tavalla ja näin ollen hyödyntämään luontaisen liikkeensä myös ratsastaja selässään.
Työskentele tämä raviharjoitus ensin vasempaan kierrokseen muutaman kierroksen ajan, anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki ja toista harjoitus vielä muutaman kierroksen ajan myös oikealle. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle vapaat ohjat ja päivän treeni oli sitten siinä!
Huomasitko sinä eroa hevosen ravissa istuntasi vaikutuksesta? Voit myös pyytää ystävääsi tarkkailemaan hevosta kun vaihtelet istuntaasi ja hän voi myös kertoa milloin hevonen näyttää rennommalta ja milloin taas jännittyneemmältä, jolloin opit parhaiten tuntemaan eron ja sinun on helppo taas jatkaa työskentelyä yksin.
Hyviä treenejä!
Ratsastajalla on suuri vastuu ratsunsa hyvinvoinnista ja siitä miten ratsu oppii uusia asioita. Tämän vastuun yksi suurimmista osa-alueista on ratsastajan istunta, sillä se vaikuttaa hevoseen aina siitä hetkestä lähtien kun ratsastaja istuu hevosen selkään, aina siihen hetkeen asti kunnes hän laskeutuu hevosen selästä alas. Tarkastellaanpa hetki miten voimme istunnalla helpottaa hevosen työskentelyä.
Tärkein muistettava asia on istunnan osalta varmasti "älä puske". Älä siis missään vaiheessa yliratsasta hevosta istunnalla, (joku voisi sanoa sitä jo rynkyttämiseksi!) vaan myötäile hevosen luontaista liikettä lantiollasi. Jos haluat hevosen liikkuvan isommin, käytä ääni- ja pohjeapua sekä avaa istuntaasi (eli tarkasta että polvesi eivät purista) jotta hevonen pääsee etenemään isommin. Jos taas haluat hevosen hidastavan tempoaan, tiivistä istuntaasi (tuo polvet tiiviimmin hevosta vasten ja rauhoita lantion liikettä hieman). Näiden lisäksi voit, ja sinun pitääkin, vapauttaa hevosen selkää jotta hevonen pääsee käyttämään koko selkäänsä liikkumisensa parantamiseksi. Tästä selän vapauttamisesta koostuu tämän kerran harjoitus, jossa liikutaan nyt vain ravissa, mutta tulevaisuudessa teemme samankaltaista harjoitusta myös käynnissä ja laukassa.
Suorita ensin normaali alkuverryttely, jossa hevonen saa ensin kävellä riittävän pitkään (15 minuuttia), käynnissä tarkista hevosen suoruus ja suorita pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä niin monta kertaa kumpaankin suuntaan, että hevonen loppua kohden suorittaa aina vaan tasapainoisempia pysähdyksiä. Muista aina pysähdyksissä säilyttää ohjastuntuma (älä siis pudota käsiäsi alas pysähdyksen aikana) ja istu ryhdikkäänä vaikka hevonen ei liikukaan. Näin ollen saat ratsastettua pysähdyksestä tasapainoisen siirtymän, jolloin käynti on heti ensiaskeleista lähtien laadukasta ja matkaavoittavaa.
Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja sen jälkeen siirry verryttelemään hevosta kevyessä ravissa, keskittyen taas suoruuteen ja hevosen ravin irtonaisuuteen. Voit tehdä muutamia isoja pääty-ympyröitä, muista vaan pitää hevonen mahdollisimman suorana, jotta hevosen liike ei kärsi. Vielä ei olla siinä vaiheessa että projektimme kykenisivät taipumaan juuri ollenkaan.
Kun olet ravannut molempiin suuntiin kevyessä ravissa, on taas aika antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki. Tämän jälkeen ota ohjat, ja jatka suoraa uraa.
Nyt on tarkoitus edetä ravissa, muuttaen istuntaa säännöllisesti. Ravataan siis perusistunnassa, kevyessä istunnassa ja keventäen. Muuten edetään suoraa uraa, mutta aina kun ratsastat kevyttä ravia (eli keventäen) käännä hevonen joko isolle ympyrälle tai kaartoon poikki radan. Syy miksi tämä tehdään kevyessä ravissa on se että keventäen saat hieman autettua hevosta säilyttämään ravin myös käännöksen aikana. Voit määritellä itse missä kohtaa ravaat perusistunnassa, kevyessä istunnassa ja keventäen. Yksi tapa voisi olla vaikka siten että puoli kierrosta perusistunnassa, sitten puoli kierrosta keventäen (jonka aikana suorita käännös) ja sitten yksi kokonainen kierros ravia kevyessä istunnassa (eli peppu vähän irti satulasta). Muista kaikissa tilanteissa tukea hevosta kaarteissa ulkoavuilla, ettei se menetä tasapainoaan, hätäänny ja jännity siitä.
Perusistunnassa istuntasi on (toivottavasti) mahdollisimman vakaa, jolloin painopisteesi ei heittelehdi ja näin ollen häiritse hevosta. Varsinkin näin ratsu-uran alkuvaiheessa on tärkeää istua perusistunnassakin melko "kevyesti" eli ei niinkään vahvasti "takataskujen päällä", vaan ihan aavistus kevyemmin kuin jo valmiilla ratsulla. Mikäli istut kovin vahvasti tämmöisen projektihevosen selässä, aiheuttaa se turhaa jännitystä hevosen selkään, ja tämä vaikuttaa hevosen liikkumiseen negatiivisesti.
Kevyttä ravia ratsastaessasi kiinnitä huomiota keventämiseen, kevennä mahdollisimman vähän, oikeastaan se riittää että ikäänkuin annat hevosen nostaa sinut ylös kevennykseen ja laskeudut myös kevennyksestä hallitusti. Kevyttä ravia kannattaa varsinkin alussa ratsastaa vain pieniä pätkiä kerrallaan, sillä hevonen ei vielä pysty kunnolla kantamaan ratsastajaa, saatikka tasapainoilemaan kevennyksen aiheuttaman häiriötekijän kanssa. Täältä voit lukea vinkkejä hallittuun kevennykseen.
Viimeiseksi se kaikista merkittävin, eli kevyt istunta. Kevyt istunta on toki ratsastajalle aavistuksen raastavaa (ellei keskivartalon lihakset ole kunnossa) mutta hevoselle se on miellyttävin tapa liikkua, varsinkin näin alussa. Kevyeen istuntaan noustessasi muista lyhentää ohjaa riittävästi, jotta tuntuma hevosen suuhun säilyy samanlaisena koko ajan. Kun ohja on sopivan pituinen, ohjaa se myös ratsastajan ylävartalon automaattisesti oikeaan asentoon, eli painopiste sijoittuu oikein ja silloin siinä kevyessä istunnassa pysyminen on helppoa! Toki jaloilla täytyy olla hevosen ympärillä, mutta jalkalihaksetkin paranee vain treenaamalla! Kevyessä istunnassa riittää että peppu on aavistuksen irti satulasta, etsi itsellesi sopiva asento, pääasia että et huoju hevosen selässä. Kevyessä istunnassa huomaat välittömästi miten hevonen rentoutuu, suu pehmenee, ravin askeleeseen tulee aivan erilaista joustoa ja ravin tempo rauhoittuu. Vastoin yleistä luuloa kevyt istunta ei suinkaan kiihdytä hevosen ravia, vaan juuri päinvastoin, hevosen saadessa vapautta selälle, se pääsee käyttämään sitä aivan eri tavalla ja näin ollen hyödyntämään luontaisen liikkeensä myös ratsastaja selässään.
Työskentele tämä raviharjoitus ensin vasempaan kierrokseen muutaman kierroksen ajan, anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki ja toista harjoitus vielä muutaman kierroksen ajan myös oikealle. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle vapaat ohjat ja päivän treeni oli sitten siinä!
Huomasitko sinä eroa hevosen ravissa istuntasi vaikutuksesta? Voit myös pyytää ystävääsi tarkkailemaan hevosta kun vaihtelet istuntaasi ja hän voi myös kertoa milloin hevonen näyttää rennommalta ja milloin taas jännittyneemmältä, jolloin opit parhaiten tuntemaan eron ja sinun on helppo taas jatkaa työskentelyä yksin.
Hyviä treenejä!
lauantai 30. toukokuuta 2015
Tuntisuunnitelma; suoristus, pohkeenväistö, siirtymät
Tällä tunnilla tehdään pohkeenväistöharjoituksia joissa kiinnitetään huomiota suoruuteen ja siirtymät toimivat suoruuden mittareina.
Aloitetaan alkuverryttely alkukäyntien jälkeen ratsastamalla oikeassa kierroksessa käynnissä uraa pitkin, ja kirjaimen M kohdalla siirrä hevonen raviin ja jatka kevyessä ravissa kirjaimelle H asti, eli lähes koko kierros. H kirjaimen kohdalla siirry siis käyntiin, ja taas M kirjaimesta uusi siirtymä raviin.
Kun käännyt kulmasta pitkälle sivulle ja kohti M kirjainta, pidä huolta että hevonen ehtii suoristua kulman jälkeen ennen ravisiirtymää. Kulmassa ja myös kulman jälkeen tarkasta että kätesi ovat kannettuina samalla tasolla, tunnet hevosesi molemmat suupielet ja samoin sinun pitää tuntea hevosen molemmat kyljet pohkeillasi. Mikäli hevonen ei ehdi suoristua ennen M kirjainta, jatka sen verran suoraan että suoruus on hallussa, ja tee siirtymä vasta sen jälkeen. Siirtymän jälkeen on tärkeää myös pitää hevonen suorana linjalla, eli älä päästä hevosta "putoamaan" pois linjalta siirtymän jälkeenkään.
Esimerkki; jos hevonen on M kirjaimen kohdalla tullut hieman uran sisäpuolelle, mutta on siinä suora, tee sillä linjalla siirtymä raviin, mutta pidä hevonen samalla linjalla pitkän sivun loppuun asti, jotta ravi ei kärsi. Hevosen pitää siis pysyä läpi koko linjan molempien ohjien ja pohkeiden välissä.
Muutaman kierroksen jälkeen lisää harjoitukseen pääty-ympyrä kevyessä ravissa (L-päädyssä) jossa taivutat hevosta loivasti ympyräuran suuntaisesti. Ratsasta ensin oikeassa kierroksessa ravit ja siirtymät haltuun ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, jonka jälkeen vaihda suuntaa ja tee sama harjoitus siirtymineen ja pääty-ympyröineen vasemmalle. Tämän jälkeen voit laukkailla ympyröillä molempiin suuntiin ihan vaan verryttelymielessä, hevonen saa kulkea laukassa vähän pidemmässä muodossa!
Alkuverryttelyn jälkeen siirrytään itse pohkeenväistöharjoitukseen. Aloitetaan vasemmassa kierroksessa käynnissä. Ratsasta uraa pitkin ja käännä H kirjaimesta hevonen lävistäjälle ja jatka lävistäjää pitkin pohkeenväistössä vasemmalle. Väistä alkuun loivasti siten että pääset pituushalkaisijalle X kirjaimen kohdalla. Viimeisen väistöaskeleen jälkeen pysäytä hevonen pituushalkaisijalle. Pysähdyksen jälkeen siirry taas käyntiin, ja käännä päädystä vasemmalle, eli suunta pysyy samana. Tule pohkeenväistöharjoitus muutaman kerran siten että pikkuhiljaa tee väistöstä jyrkempi, eli väistön jälkeinen pysähdys tulee lähemmäs I kirjainta.
Pohkeenväistöä ollaankin tässä blogissa treenattu ahkerasti, joten en sen tarkemmin käy nyt läpi varsinaisia pohkeenväistöapuja, vaan keskityn enemmän siihen miten juuri tässä harjoituksessa kannattaa tehdä.
Ensimmäisissä väistöissä keskity siihen että hevonen pysyy hyvässä liikkeessä, rungostaan mahdollisimman suorana astuen loivasti ristiin. Ole erityisen tarkka oman istunnan hallinnan kanssa, istunta on loivasti menossa väistön suuntaan, mutta ole varovainen että et keikahda vartalollasi voimakkaasti väistön puolelle. Kun lähestyt pistettä jossa pysäytät hevosen, tiivistä ja vakauta istuntaasi, hellitä väistävä pohje ja yksinkertaisesti pidä hevonen molemman ohjan ja pohkeen välissä ja pysäytä hevonen. Mikäli viimeisetkin väistöaskeleet ovat onnistuneet, hevonen on siis astunut ristiin kropastaan suorana, tulee hevonen pysähtymään täydellisessä tasapainossa, tasajaloin ja rentona. Siitä on hyvä lähteä uudestaan käyntiin! Mikäli viimeisissä väistöaskeleissa hevonen pääsee taipumaan rungostaan, tulee pysähdyksestä vino, eli hevosen etu- ja takaosa on eri urilla ja hevonen joutuu korjailemaan asentoaan useita kertoja. Samoin mikäli hevonen ei etene riittävästi väistössä, jää pysähdys etupainoiseksi, eli hevonen jää painamaan kädelle ja joutuu tällöin korjaamaan pysähdystään eteenpäin. Tästä siirtymä käyntiin tulee olemaan raskas ja hevonen luultavasti painuu vähän kuolaimen alle. Yksinkertaisesti, hyvää väistöä seuraa automaattisesti hyvä ja tasapainoinen pysähdys, ilman että sinun tarvitsee sitä pysähdystä oikeastaan edes pahemmin ratsastaa!
Kun olet tehnyt tämän harjoituksen molempiin suuntiin sekä loivemmalla että jyrkemmällä väistöllä, on aika antaa hevosen levätä hetki.
Seuraavaksi jatketaan muuten ihan samalla harjoituksella, mutta nyt pysähdyksen sijaan viimeisen väistöaskeleen jälkeen tehdään siirtymä harjoitusraviin. Keskity tässäkin tehtävässä aivan samoihin asioihin kuin alun väistöissä, varmista riittävä eteenpäinpyrkimys, suoruus sekä ristiinastunta. Myös tullessasi ravisiirtymään, valmistele se yhtä huolellisesti kuin tullessasi pysähdykseen väistön jälkeen, eli hevonen molempien ohjien ja pohkeiden väliin, avaa istuntaasi vähän (lähinnä polvia ja reisiä) ja anna pohkeella merkki jotta hevonen siirtyy raviin. Tässäkin hyvin tehty väistö palkitsee, sillä siitä saat aikaiseksi siirtymän suoralla hevosella, joka taas takaa askeleen laadukkuuden heti ensimmäisestä askeleesta lähtien.Ratsasta väistö-ravisiirtymäharjoitus myös molempiin suuntiin, ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken.
Jos puhtia vielä riittää, voit lisätä tuntiin pieniä laukkapätkiä siten että tee sama väistö kuin koko tunnin ajan ollaan tehty, eli vasemmassa kierroksessa lävistäjää väistäen käynnissä, väistä pituushalkaisijalle, ja nosta pituushalkaisijalla oikea laukka ja jatka nyt laukassa oikealle. Ratsasta pitkän sivun keskelle ympyrä laukassa, ja ympyrän jälkeen tee siirtymä raviin ja käyntiin. Siitä jatka seuraavalle lävistäjälle, nyt olet siis oikeassa kierroksessa, tee väistö käynnissä lävistäjää pitkin oikealle, pituushalkaisijalla nosta vasen laukka ja jatka vasemmalle, pitkän sivun keskeltä taas keskiympyrä laukassa. Tee tämä pari kertaa molempiin suuntiin, ja sen jälkeen voit ratsastaa loppuverryttelyn kevyessä ravissa, käytä loppuverryttelyssä apuna isoja ympyröitä, loivaa taivutusta ja hevosella isoa liikettä!
Tällä tunnilla olet toivottavasti saanut hevosen suoristamiseen apuja, sekä siirtymien pitäisi nyt olla varsin hyvällä mallilla. Pohkeenväistö mukavasti aktivoi sisätakajalkaa, joka auttaa tekemään siirtymästä voimakkaan ja tasapainoisen. Pohkeenväistön jälkeinen pysähdys on omiaan rauhoittamaan kiirehtivää hevosta, ja mikäli hevosesi kiirehtii läpi koko pohkeenväistön, voit toki aina muutaman väistöaskeleen jälkeen suorittaa pysähdyksen, jotta hevosesi jää paremmin odottamaan apujasi. Jos taas hevosesi on hieman hidas väistöissä, helpota tilannetta kävelemällä aina välillä muutama askel suoraan, ja muutama askel väistöä ja taas muutama askel suoraan. Hitaalla hevosella keskity siis enemmän eteenpäinpyrkimykseen kuin väistöön, ja kun eteenpäinpyrkimys paranee, voit taas tehdä väistöä vähän jyrkemmin ja pidempään. Ja muista, mitä herkemmäksi avuillesi hevonen tunnin edetessä muuttuu, pienennä apujasi sen mukaan, jotta pääset aina ratsastamaan mahdollisimman kevyillä avuilla!
Ihania treenejä ihanassa auringonpaisteessa!
Aloitetaan alkuverryttely alkukäyntien jälkeen ratsastamalla oikeassa kierroksessa käynnissä uraa pitkin, ja kirjaimen M kohdalla siirrä hevonen raviin ja jatka kevyessä ravissa kirjaimelle H asti, eli lähes koko kierros. H kirjaimen kohdalla siirry siis käyntiin, ja taas M kirjaimesta uusi siirtymä raviin.
Kun käännyt kulmasta pitkälle sivulle ja kohti M kirjainta, pidä huolta että hevonen ehtii suoristua kulman jälkeen ennen ravisiirtymää. Kulmassa ja myös kulman jälkeen tarkasta että kätesi ovat kannettuina samalla tasolla, tunnet hevosesi molemmat suupielet ja samoin sinun pitää tuntea hevosen molemmat kyljet pohkeillasi. Mikäli hevonen ei ehdi suoristua ennen M kirjainta, jatka sen verran suoraan että suoruus on hallussa, ja tee siirtymä vasta sen jälkeen. Siirtymän jälkeen on tärkeää myös pitää hevonen suorana linjalla, eli älä päästä hevosta "putoamaan" pois linjalta siirtymän jälkeenkään.
Esimerkki; jos hevonen on M kirjaimen kohdalla tullut hieman uran sisäpuolelle, mutta on siinä suora, tee sillä linjalla siirtymä raviin, mutta pidä hevonen samalla linjalla pitkän sivun loppuun asti, jotta ravi ei kärsi. Hevosen pitää siis pysyä läpi koko linjan molempien ohjien ja pohkeiden välissä.
Muutaman kierroksen jälkeen lisää harjoitukseen pääty-ympyrä kevyessä ravissa (L-päädyssä) jossa taivutat hevosta loivasti ympyräuran suuntaisesti. Ratsasta ensin oikeassa kierroksessa ravit ja siirtymät haltuun ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, jonka jälkeen vaihda suuntaa ja tee sama harjoitus siirtymineen ja pääty-ympyröineen vasemmalle. Tämän jälkeen voit laukkailla ympyröillä molempiin suuntiin ihan vaan verryttelymielessä, hevonen saa kulkea laukassa vähän pidemmässä muodossa!
Alkuverryttelyn jälkeen siirrytään itse pohkeenväistöharjoitukseen. Aloitetaan vasemmassa kierroksessa käynnissä. Ratsasta uraa pitkin ja käännä H kirjaimesta hevonen lävistäjälle ja jatka lävistäjää pitkin pohkeenväistössä vasemmalle. Väistä alkuun loivasti siten että pääset pituushalkaisijalle X kirjaimen kohdalla. Viimeisen väistöaskeleen jälkeen pysäytä hevonen pituushalkaisijalle. Pysähdyksen jälkeen siirry taas käyntiin, ja käännä päädystä vasemmalle, eli suunta pysyy samana. Tule pohkeenväistöharjoitus muutaman kerran siten että pikkuhiljaa tee väistöstä jyrkempi, eli väistön jälkeinen pysähdys tulee lähemmäs I kirjainta.
Pohkeenväistöä ollaankin tässä blogissa treenattu ahkerasti, joten en sen tarkemmin käy nyt läpi varsinaisia pohkeenväistöapuja, vaan keskityn enemmän siihen miten juuri tässä harjoituksessa kannattaa tehdä.
Ensimmäisissä väistöissä keskity siihen että hevonen pysyy hyvässä liikkeessä, rungostaan mahdollisimman suorana astuen loivasti ristiin. Ole erityisen tarkka oman istunnan hallinnan kanssa, istunta on loivasti menossa väistön suuntaan, mutta ole varovainen että et keikahda vartalollasi voimakkaasti väistön puolelle. Kun lähestyt pistettä jossa pysäytät hevosen, tiivistä ja vakauta istuntaasi, hellitä väistävä pohje ja yksinkertaisesti pidä hevonen molemman ohjan ja pohkeen välissä ja pysäytä hevonen. Mikäli viimeisetkin väistöaskeleet ovat onnistuneet, hevonen on siis astunut ristiin kropastaan suorana, tulee hevonen pysähtymään täydellisessä tasapainossa, tasajaloin ja rentona. Siitä on hyvä lähteä uudestaan käyntiin! Mikäli viimeisissä väistöaskeleissa hevonen pääsee taipumaan rungostaan, tulee pysähdyksestä vino, eli hevosen etu- ja takaosa on eri urilla ja hevonen joutuu korjailemaan asentoaan useita kertoja. Samoin mikäli hevonen ei etene riittävästi väistössä, jää pysähdys etupainoiseksi, eli hevonen jää painamaan kädelle ja joutuu tällöin korjaamaan pysähdystään eteenpäin. Tästä siirtymä käyntiin tulee olemaan raskas ja hevonen luultavasti painuu vähän kuolaimen alle. Yksinkertaisesti, hyvää väistöä seuraa automaattisesti hyvä ja tasapainoinen pysähdys, ilman että sinun tarvitsee sitä pysähdystä oikeastaan edes pahemmin ratsastaa!
Kun olet tehnyt tämän harjoituksen molempiin suuntiin sekä loivemmalla että jyrkemmällä väistöllä, on aika antaa hevosen levätä hetki.
Seuraavaksi jatketaan muuten ihan samalla harjoituksella, mutta nyt pysähdyksen sijaan viimeisen väistöaskeleen jälkeen tehdään siirtymä harjoitusraviin. Keskity tässäkin tehtävässä aivan samoihin asioihin kuin alun väistöissä, varmista riittävä eteenpäinpyrkimys, suoruus sekä ristiinastunta. Myös tullessasi ravisiirtymään, valmistele se yhtä huolellisesti kuin tullessasi pysähdykseen väistön jälkeen, eli hevonen molempien ohjien ja pohkeiden väliin, avaa istuntaasi vähän (lähinnä polvia ja reisiä) ja anna pohkeella merkki jotta hevonen siirtyy raviin. Tässäkin hyvin tehty väistö palkitsee, sillä siitä saat aikaiseksi siirtymän suoralla hevosella, joka taas takaa askeleen laadukkuuden heti ensimmäisestä askeleesta lähtien.Ratsasta väistö-ravisiirtymäharjoitus myös molempiin suuntiin, ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken.
Jos puhtia vielä riittää, voit lisätä tuntiin pieniä laukkapätkiä siten että tee sama väistö kuin koko tunnin ajan ollaan tehty, eli vasemmassa kierroksessa lävistäjää väistäen käynnissä, väistä pituushalkaisijalle, ja nosta pituushalkaisijalla oikea laukka ja jatka nyt laukassa oikealle. Ratsasta pitkän sivun keskelle ympyrä laukassa, ja ympyrän jälkeen tee siirtymä raviin ja käyntiin. Siitä jatka seuraavalle lävistäjälle, nyt olet siis oikeassa kierroksessa, tee väistö käynnissä lävistäjää pitkin oikealle, pituushalkaisijalla nosta vasen laukka ja jatka vasemmalle, pitkän sivun keskeltä taas keskiympyrä laukassa. Tee tämä pari kertaa molempiin suuntiin, ja sen jälkeen voit ratsastaa loppuverryttelyn kevyessä ravissa, käytä loppuverryttelyssä apuna isoja ympyröitä, loivaa taivutusta ja hevosella isoa liikettä!
Tällä tunnilla olet toivottavasti saanut hevosen suoristamiseen apuja, sekä siirtymien pitäisi nyt olla varsin hyvällä mallilla. Pohkeenväistö mukavasti aktivoi sisätakajalkaa, joka auttaa tekemään siirtymästä voimakkaan ja tasapainoisen. Pohkeenväistön jälkeinen pysähdys on omiaan rauhoittamaan kiirehtivää hevosta, ja mikäli hevosesi kiirehtii läpi koko pohkeenväistön, voit toki aina muutaman väistöaskeleen jälkeen suorittaa pysähdyksen, jotta hevosesi jää paremmin odottamaan apujasi. Jos taas hevosesi on hieman hidas väistöissä, helpota tilannetta kävelemällä aina välillä muutama askel suoraan, ja muutama askel väistöä ja taas muutama askel suoraan. Hitaalla hevosella keskity siis enemmän eteenpäinpyrkimykseen kuin väistöön, ja kun eteenpäinpyrkimys paranee, voit taas tehdä väistöä vähän jyrkemmin ja pidempään. Ja muista, mitä herkemmäksi avuillesi hevonen tunnin edetessä muuttuu, pienennä apujasi sen mukaan, jotta pääset aina ratsastamaan mahdollisimman kevyillä avuilla!
Ihania treenejä ihanassa auringonpaisteessa!
keskiviikko 15. huhtikuuta 2015
Hallittu kevennys
Käsitellään tässä ratsastajan istuntaa, ja siitä erityisesti kevennystä. Hallittu kevennys on äärimmäisen tärkeä taito ratsastajalle, parhaassa tapauksessa se auttaa hevosta ravaamaan rennosti ja tasapainossa, ja ratsastaja pystyy myös hallitsemaan hevosen ravia kevennyksellä.
Keventämisen suurin synti taitaa olla liiallinen kevennys, usein ratsastajat keventävät vähän turhan tarmokkaasti, ja näin ollen hevosen tasapaino järkkyy, se tulee entistä etupainoisemmaksi ja ravin luontainen tahti häiriintyy.
Käyn tässä läpi muutamia keventämisessä esiintyviä haasteita, sekä harjoituksia joilla nämä haasteet selvitetään, mutta myös muutamia harjoituksia joita kannattaa käyttää vaikka keventäminen olisikin jo hallussa! Pieni lisätreeni ei ole meille kenellekään pahitteeksi!
Kevennyksen oikea "suunta" on yläviistoon ja eteenpäin, ei suoraan ylös. Vaikka ratsastuksenopettaja huutaakin kevennyksen alussa tahtia "ylös-alas-ylös-alas" ei sitä kannata ottaa ihan niin kirjaimellisesti! Ajattele että lantio/lonkka suuntautuu kevennyksessä enemmän yläviistoon ja eteenpäin, näin ylävartalosi pysyy oikeassa asennossa ja mikä tärkeintä, hiljaa paikallaan. Ja kun ylävartalo on rauhassa, pysyy ne kädetkin paikallaan, eikä ne lähde keventämään itsekseen! Hyvä ajatus on antaa hevosen liikkeen nostaa sinut kevennykseen, silloin et tule keventäneeksi "liikaa".
Jos on keventämisessä tärkeää saada se itse ylösnousu oikean suuntaiseksi niin on lähes yhtä (ellei jopa tärkeämpi) tärkeää hallita kevennyksessä se itse satulaan laskeutuminenkin. Satulaan tulee laskeutua hevosen selkää säästäen, ottaen ikäänkuin vähän vastaan reisillä se oma laskeutuva istunta.Jos olet onnistunut keventämään "oikeaan suuntaan" pitäisi satulaan laskeutuminenkin sujua rennosti, mutta jos kevennyksesi suuntautuu suoraan ylös, tömähdät ikävästi satulaan laskeutuessasi, vaikka yrittäisit vähän sitä hillitäkin. Liian suora selkä aiheuttaa tämän, samoin käy kun laskeudut kevyestä istunnasta takaisin perusistuntaan, liian suoralla selällä laskeutuminen ei silloinkaan ole pehmeä.
Kevennyksellä pystyt jonkin verran vaikuttamaan hevosen askeleeseen, lähinnä tempon hidastuksessa. Jos hevosesi on kovin kiireinen ravissa, voit kevennyksellä hieman hidastaa sen tempoa. Yksinkertaisesti kevennä hieman hitaammin mitä hevonen haluaisi ravata, toisinsanoen tee istunnastasi hieman raskas ja anna hevosen nostaa sinut kevennykseen, mutta vain vähän. Pysy silti kevennyksessä oikeassa askelten rytmissä, mutta ole "raskaampi" istunnallasi. Taas hieman haastava selittää, mutta käytännössä kokeilemalla ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan!
Tempon lisäämiseen en käyttäisi kevennystä, sillä omasta mielestäni hevosen pitää lähteä ensisijaisesti pohkeesta eteen. Mikäli kevennyksellä halutaan lisätä ravin tempoa, käy siinä valitettavan usein niin että hevosen luontainen tasapaino häiriintyy, jonka johdosta hevonen tulee entistä etupainoisemmaksi ja painaa kädelle aina vaan enemmän.
Mikäli sinulla on vaikeuksia löytää kevennykseen ravin oikea rytmi, voit käyttää apuna ravipuomeja, jotka tulee mitata siten että hevonen ei joudu "harppomaan" niiden yli vaan puomien välin tulee sopia hevosen askeleeseen täydellisesti. Siinä puomeja ylittäessä hevonen joutuu nostelemaan jalkojaan hieman enemmän, ja tämä tekee ravin rytmistä helpomman sinulle seurattavaa! Puomeja voit laittaa 4-7 kappaletta peräkkäin tähän harjoitukseen, vaikka normaalisti en suosittele kovin monen puomin peräkkäin laittamista. Puomien jälkeen keskityt vaan pitämään yllä saman rytmin, joskus ihan ääneen laskeminen auttaa. Eli yks-kaks-yks-kaks ja mikäli saat kaverin vaikka taluttamaan tai juoksuttamaan liinassa, tee sama harjoitus silmät kiinni!
Kun kevennyksen rytmi on sinulla hallussa, voit alkaa vähän "leikittelemään" sillä. Muuta kevennystä siten että kevennätkin 2 askelta, istu alas 2 askeleen ajaksi ja taas kevennä 2 askelta. Tai sitten voit keventää 1 askeleen, istua 2 alas ja taas keventää 1 askeleen. Ja kaikki variaatiot mitä keksit käyttää ovat oivallisia! Oikein hyvä harjoitus on myös jäädä tietyksi ajaksi kevyeen istuntaan ja jatkaa vähän ajan päästä taas keventämistä. Vaikka siten että lyhyillä sivuilla jäät kevyeen istuntaan, ja pitkällä sivulla siirryt pehmeästi kevyeen raviin. Tämä harjoitus on myös hyvää treeniä kevyt istunta-harjoituksia varten.
Jalustimen oikea pituus on myös tärkeä tekijä onnistuneessa kevennyksessä. Täältä kannattaa käydä tarkistamassa oikean jalustinhihnan pituuden merkitys.
Mikäli ratsastajan jalustin on liian pitkä, jalka valuu usein liian taakse ja vie ratsastajan hevosen painopisteen eteen. Tämän lisäksi ratsastaja joutuu seisomaan jalustimilla jännittäen varpaitaan ja päkiöitään.
Liian lyhyellä jalustimella taas ratsastajan jalka tulee liian eteen, ratsastajan painopiste tulee liian taakse. Jos sinulla on jatkuvasti tunne että jäät kevennyksellä ikäänkuin hevosen liikkeestä vähän jälkeen (tai joudut tekemään hirveästi töitä kevennyksen eteen), on jalustimesi luultavasti hieman liian lyhyt.
Ja luonnollisesti, kun kaikki tekijät ovat kunnossa, kevennyksesi siis hipoo täydellisyyttä, on aika päästää jalustimet pois ja nautiskella ilman jalustimia keventämisestä! Usko pois, se ei ole yhtään hankalaa kun perusasiat on kunnossa!
Ei muuta kuin yks-kaks-yks-kaks!
Keventämisen suurin synti taitaa olla liiallinen kevennys, usein ratsastajat keventävät vähän turhan tarmokkaasti, ja näin ollen hevosen tasapaino järkkyy, se tulee entistä etupainoisemmaksi ja ravin luontainen tahti häiriintyy.
Käyn tässä läpi muutamia keventämisessä esiintyviä haasteita, sekä harjoituksia joilla nämä haasteet selvitetään, mutta myös muutamia harjoituksia joita kannattaa käyttää vaikka keventäminen olisikin jo hallussa! Pieni lisätreeni ei ole meille kenellekään pahitteeksi!
Kevennyksen oikea "suunta" on yläviistoon ja eteenpäin, ei suoraan ylös. Vaikka ratsastuksenopettaja huutaakin kevennyksen alussa tahtia "ylös-alas-ylös-alas" ei sitä kannata ottaa ihan niin kirjaimellisesti! Ajattele että lantio/lonkka suuntautuu kevennyksessä enemmän yläviistoon ja eteenpäin, näin ylävartalosi pysyy oikeassa asennossa ja mikä tärkeintä, hiljaa paikallaan. Ja kun ylävartalo on rauhassa, pysyy ne kädetkin paikallaan, eikä ne lähde keventämään itsekseen! Hyvä ajatus on antaa hevosen liikkeen nostaa sinut kevennykseen, silloin et tule keventäneeksi "liikaa".
Jos on keventämisessä tärkeää saada se itse ylösnousu oikean suuntaiseksi niin on lähes yhtä (ellei jopa tärkeämpi) tärkeää hallita kevennyksessä se itse satulaan laskeutuminenkin. Satulaan tulee laskeutua hevosen selkää säästäen, ottaen ikäänkuin vähän vastaan reisillä se oma laskeutuva istunta.Jos olet onnistunut keventämään "oikeaan suuntaan" pitäisi satulaan laskeutuminenkin sujua rennosti, mutta jos kevennyksesi suuntautuu suoraan ylös, tömähdät ikävästi satulaan laskeutuessasi, vaikka yrittäisit vähän sitä hillitäkin. Liian suora selkä aiheuttaa tämän, samoin käy kun laskeudut kevyestä istunnasta takaisin perusistuntaan, liian suoralla selällä laskeutuminen ei silloinkaan ole pehmeä.
Kevennyksellä pystyt jonkin verran vaikuttamaan hevosen askeleeseen, lähinnä tempon hidastuksessa. Jos hevosesi on kovin kiireinen ravissa, voit kevennyksellä hieman hidastaa sen tempoa. Yksinkertaisesti kevennä hieman hitaammin mitä hevonen haluaisi ravata, toisinsanoen tee istunnastasi hieman raskas ja anna hevosen nostaa sinut kevennykseen, mutta vain vähän. Pysy silti kevennyksessä oikeassa askelten rytmissä, mutta ole "raskaampi" istunnallasi. Taas hieman haastava selittää, mutta käytännössä kokeilemalla ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan!
Tempon lisäämiseen en käyttäisi kevennystä, sillä omasta mielestäni hevosen pitää lähteä ensisijaisesti pohkeesta eteen. Mikäli kevennyksellä halutaan lisätä ravin tempoa, käy siinä valitettavan usein niin että hevosen luontainen tasapaino häiriintyy, jonka johdosta hevonen tulee entistä etupainoisemmaksi ja painaa kädelle aina vaan enemmän.
Mikäli sinulla on vaikeuksia löytää kevennykseen ravin oikea rytmi, voit käyttää apuna ravipuomeja, jotka tulee mitata siten että hevonen ei joudu "harppomaan" niiden yli vaan puomien välin tulee sopia hevosen askeleeseen täydellisesti. Siinä puomeja ylittäessä hevonen joutuu nostelemaan jalkojaan hieman enemmän, ja tämä tekee ravin rytmistä helpomman sinulle seurattavaa! Puomeja voit laittaa 4-7 kappaletta peräkkäin tähän harjoitukseen, vaikka normaalisti en suosittele kovin monen puomin peräkkäin laittamista. Puomien jälkeen keskityt vaan pitämään yllä saman rytmin, joskus ihan ääneen laskeminen auttaa. Eli yks-kaks-yks-kaks ja mikäli saat kaverin vaikka taluttamaan tai juoksuttamaan liinassa, tee sama harjoitus silmät kiinni!
Kun kevennyksen rytmi on sinulla hallussa, voit alkaa vähän "leikittelemään" sillä. Muuta kevennystä siten että kevennätkin 2 askelta, istu alas 2 askeleen ajaksi ja taas kevennä 2 askelta. Tai sitten voit keventää 1 askeleen, istua 2 alas ja taas keventää 1 askeleen. Ja kaikki variaatiot mitä keksit käyttää ovat oivallisia! Oikein hyvä harjoitus on myös jäädä tietyksi ajaksi kevyeen istuntaan ja jatkaa vähän ajan päästä taas keventämistä. Vaikka siten että lyhyillä sivuilla jäät kevyeen istuntaan, ja pitkällä sivulla siirryt pehmeästi kevyeen raviin. Tämä harjoitus on myös hyvää treeniä kevyt istunta-harjoituksia varten.
Jalustimen oikea pituus on myös tärkeä tekijä onnistuneessa kevennyksessä. Täältä kannattaa käydä tarkistamassa oikean jalustinhihnan pituuden merkitys.
Mikäli ratsastajan jalustin on liian pitkä, jalka valuu usein liian taakse ja vie ratsastajan hevosen painopisteen eteen. Tämän lisäksi ratsastaja joutuu seisomaan jalustimilla jännittäen varpaitaan ja päkiöitään.
Liian lyhyellä jalustimella taas ratsastajan jalka tulee liian eteen, ratsastajan painopiste tulee liian taakse. Jos sinulla on jatkuvasti tunne että jäät kevennyksellä ikäänkuin hevosen liikkeestä vähän jälkeen (tai joudut tekemään hirveästi töitä kevennyksen eteen), on jalustimesi luultavasti hieman liian lyhyt.
Ja luonnollisesti, kun kaikki tekijät ovat kunnossa, kevennyksesi siis hipoo täydellisyyttä, on aika päästää jalustimet pois ja nautiskella ilman jalustimia keventämisestä! Usko pois, se ei ole yhtään hankalaa kun perusasiat on kunnossa!
Ei muuta kuin yks-kaks-yks-kaks!
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Tuntisuunnitelma herkästi kuumuvalle hevoselle
Herkästi kuumuvan hevosen ratsastus koetaan usein todella haastavaksi, sillä ratsastajalle jää tunne että hän joutuu jatkuvasti pidättämään hevosta joka luonnollisesti tästä jännittyy eikä tämä tilanne auta kyllä ratsastajaakaan rentoutumaan.
Kuulostaa ihan noidankehältä, ja siihen se helposti meneekin, ellei ratsastaja ota heti alusta asti hevosta ihan normaalisti ohjan ja pohkeen väliin.
Ennen tuntisuunnitelman alkua kehotan sinua lukemaan ohjeita herkän hevosen ratsastukseen täältä.
Kun olet sisäistänyt tämän asian, voidaan aloittaa varsinainen tunti!
Alkuverryttely (siis vapaan käynnin jälkeen) ratsastetaan ensin vähän normaalia pidemmällä ohjalla, kuitenkin pitäen huolta että hevonen on tuntumalla koko ajan. Heti jos hevonen painuu vähänkään kuolaimen taakse, rohkaise sitä kevyellä pohkeella aktiivisempaan käyntiin ja pidä samalla huolta että kätesi pysyy rentona ja hevonen uskaltaa tukeutua siihen.
Aloita työskentely käynnissä ratsastaen mahdollisimman usein suuntaa vaihdellen, vältä pelkkää uralla ratsastamista vaan käytä uran sisäpuolta, kääntele hevosta isoille ympyröille ja ota alkuverryttelyyn mukaan myös kaarevat urat, eri kokoisilla kaarilla. Tärkeintä tässä alun käyntiharjoituksessa on välttää samojen asioiden toisto samoissa kohdissa, sekä pitää hevonen mieli keskittyneenä juuri näiden usein toistuvien suunnanmuutosten avulla. Jos hevonen jostain syystä kiirehtii apujesi edelle, vältä ohjalla jarruttamista, käytä sen sijaan hyväksi istuntaa ja rauhoittavaa ääniapua.
Tässä välissä anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Kun hevonen on käynnissä pehmeä ja odottaa apujasi, siirry ratsastamaan samanlaista harjoitusta kevyessä ravissa. Pidä edelleen ohja vähän normaalia pidempänä, tuntuma kuitenkin säilyttäen. Ja jälleen paljon erikokoisia kaarteita ja ympyröitä, mutta pidä ne riittävän isoina, ettei hevonen joudu liian jyrkkien käännösten myötä huonoon tasapainoon joka saa sen turhaan kiirehtimään ja jännittymään. Lisää nyt temponmuutokset mukaan alkuverryttelyyn, siten että aina suorilla hidastat ravin tempoa hidastamalla omaa kevennystäsi ja ikäänkuin vaatimalla hevosta mukauttamaan oman temponsa sinun kevennykseesi sopivaksi. Ympyröillä ja kaarilla tempo saa palautua taas normaaliksi. Kun hevonen on kuuliainen ravissa, anna sen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Aloita varsinainen työskentely käynnissä, ratsastamalla pitkällä sivulla avotaivutuksessa uran puoleen väliin asti. Käännä suoraan avosta voltille, ja heti voltilta uralle palattuasi siirrä hevonen raviin ja jatka pitkäsivu loppuun harjoitusravissa, ja ennen kulmaa käännä hevonen uudestaan voltille. Voltin aikana siirrä hevonen käyntiin.
Kävele lyhyttä sivua, ja pysäytä hevonen kerran lyhyen sivun aikana. Pyydä että hevonen jää paikalleen seisomaan rauhassa, kätesi tarjoamaan tasaiseen tukeen. Kiireisellä hevosella on tärkeää että paikallaan seisominen ei kestä kovin kauaa, pääasia että hevonen pysähtyy hyvässä tasapainossa, ja odottaa sinun eteenpäinvievää apuasi hetken. Tee toisellakin pitkällä sivulla sama avotaivutusharjoitus. Toista harjoitus parin kierroksen ajan, siten että saat hevosen pysymään rauhallisena kaikissa harjoituksen kohdissa, ja sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee sama harjoitus toiseen suuntaan. Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Laukkatyöskentelyssä tulee ottaa huomioon rauhalliset siirtymät, sekä laukan valmistelu siten että hevonen todellakin malttaa odottaa laukan merkiksi annettavaa apua. Laukasta raviin siirryttäessä suosittelen käyttämään käännöstä voltille, jotta ohjasta pidättämistä tulee tehtyä mahdollisimman vähän. Siirrä hevonen keskiympyrälle, jossa etenet käynnissä. Ympyrän avoimella sivulla, siirrä hevosen takaosa vähän ympyrän ulkopuolelle ja väistätä hevosta muutama askel käynnissä. Pyri pitämään etuosa ympyrällä, loivasti väistäen ja takaosa siis väistää vähän ympyräuran ulkopuolella. Tällä tavoin valmistelet hevosta laukannostossa tarvittaviin apuihin, eli ulko-ohjaan ja sisäpohkeeseen. Muutaman askeleen väistön jälkeen siirrä sisäpohje omalle paikalleen, suorista hevonen ympyräuralle ja siirrä hevonen raviin. Mahdollisimman nopeasti ravisiirtymän jälkeen nosta harjoituslaukka ja jatka kierroksen verran laukassa ympyrällä. Jos laukka on hallinnassa, jatka laukassa suoralle uralle, ja kun laukka on hyvässä kontrollissa myös suoralla uralla, siirrä hevonen raviin, mutta heti kun hevonen on siirtynyt raviin, käännä se rauhallisesti voltille. Voltti itsessään toimii tällöin eräänlaisena jarruna, et siis joudu aktiivisesti pidättämään ohjalla ja hevonen pysyy rennompana. Ravista siirry taas käyntiin ja jatka uudestaan keskiympyrälle jossa teet saman harjoituksen uudestaan. Voit myös nostaa laukan suoraan käynnistä väistöharjoituksen jälkeen, mutta ole tarkkana ettei hevonen ala ennakoimaan seuraavilla kerroilla nostoa. Jos näin uhkaa käydä, suorita taas ravisiirtymä ennen seuraavaa laukannostoa. Jos edelleen hevonen kuumenee ravissa, ikäänkuin odottaen laukannostoa, siirrä se ympyrällä uudestaan käyntiin, toista väistöharjoitus ja niin edelleen.
Tee harjoitus ensin toisessa suunnassa, ja ennen kuin vaihdat suuntaa, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla. Vasta sen jälkeen voit tehdä harjoituksen uudestaan, toisessa suunnassa. Kun laukkatyöskentely on tehty, on aika verrytellä hevonen kevyessä ravissa. Tarjoa hevoselle vähän pidempi ohja myös loppuverryttelyssä, samalla tavoin kuin alussa, ja hae raviin rentoutta erityisesti huolehtimalla tempon rauhallisuudesta omalla istunnallasi ja ääniavuillasi, eli käytä mahdollisimman vähän pidättävää ohjaa!
Kaiken kaikkiaan herkästi kuumuvan hevosen ratsastuksessa pitää muistaa muutama tärkeä asia:
- tarjoa hevoselle koko ajan tasainen tuntuma sekä ohjalla että pohkeella.
- vältä vahvoja pidätteitä pelkällä kädellä, hyödynnä istunta, ääniapu ja tarvittaessa pehmeä käännös esimerkiksi voltille.
- varo tekemistä harjoituksia joka kierroksella samassa paikassa, sillä hevonen oppii herkästi ennakoimaan harjoituksia ja tästä syystä johtuen kuumenee ylikierroksille.
- siirtymien ratsastus on erityisen tervetullut tapa saada herkästi kuumuva hevonen avuille, mutta muista tässäkin pitää huolta että siirtymät tulee ratsastettua laadukkaasti, hyvästä askeleesta hyvään askeleeseen!
- mitä useammin annat hevosen kävellä vapaalla ohjalla, sitä rennompi siitä tulee. Herkästi kuumuva hevonen jännittyy erityisesti niskastaan, ja mitä pidempään se joutuu itseään kannattelemaan, sitä kipeämmäksi sen lihakset tulevat ja rentouttahan ei tämmöisestä paketista löydy sitten yhtään millään! Jo puoli kierrosta pitkällä ohjalla auttaa teitä kummasti!
Usein herkästi kuumuvalle hevoselle laitetaan automaattisesti suuhun vähän monimutkaisempi kuolain kuin oikeasti tarvittaisiinkaan, tämä ei kuitenkaan ole suotavaa. Mikäli suussa on vahva kuolain, ja hevonen on jo entisestään jännittynyt, tulee jännitys kuolaimesta johtuen entistä vahvemmaksi ja tie kohti rentoutta on vieläkin pidempi. Siirtymillä ja huolellisesti ratsastetuilla harjoituksilla saat hevosesi aivan varmasti avuille, muista vaan pysyä itse tyynen rauhallisena, niinkuin aina hevosten kanssa touhutessa!
Hyviä treenejä kaikille kuumakalleille!
Kuulostaa ihan noidankehältä, ja siihen se helposti meneekin, ellei ratsastaja ota heti alusta asti hevosta ihan normaalisti ohjan ja pohkeen väliin.
Ennen tuntisuunnitelman alkua kehotan sinua lukemaan ohjeita herkän hevosen ratsastukseen täältä.
Kun olet sisäistänyt tämän asian, voidaan aloittaa varsinainen tunti!
Alkuverryttely (siis vapaan käynnin jälkeen) ratsastetaan ensin vähän normaalia pidemmällä ohjalla, kuitenkin pitäen huolta että hevonen on tuntumalla koko ajan. Heti jos hevonen painuu vähänkään kuolaimen taakse, rohkaise sitä kevyellä pohkeella aktiivisempaan käyntiin ja pidä samalla huolta että kätesi pysyy rentona ja hevonen uskaltaa tukeutua siihen.
Aloita työskentely käynnissä ratsastaen mahdollisimman usein suuntaa vaihdellen, vältä pelkkää uralla ratsastamista vaan käytä uran sisäpuolta, kääntele hevosta isoille ympyröille ja ota alkuverryttelyyn mukaan myös kaarevat urat, eri kokoisilla kaarilla. Tärkeintä tässä alun käyntiharjoituksessa on välttää samojen asioiden toisto samoissa kohdissa, sekä pitää hevonen mieli keskittyneenä juuri näiden usein toistuvien suunnanmuutosten avulla. Jos hevonen jostain syystä kiirehtii apujesi edelle, vältä ohjalla jarruttamista, käytä sen sijaan hyväksi istuntaa ja rauhoittavaa ääniapua.
Tässä välissä anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Kun hevonen on käynnissä pehmeä ja odottaa apujasi, siirry ratsastamaan samanlaista harjoitusta kevyessä ravissa. Pidä edelleen ohja vähän normaalia pidempänä, tuntuma kuitenkin säilyttäen. Ja jälleen paljon erikokoisia kaarteita ja ympyröitä, mutta pidä ne riittävän isoina, ettei hevonen joudu liian jyrkkien käännösten myötä huonoon tasapainoon joka saa sen turhaan kiirehtimään ja jännittymään. Lisää nyt temponmuutokset mukaan alkuverryttelyyn, siten että aina suorilla hidastat ravin tempoa hidastamalla omaa kevennystäsi ja ikäänkuin vaatimalla hevosta mukauttamaan oman temponsa sinun kevennykseesi sopivaksi. Ympyröillä ja kaarilla tempo saa palautua taas normaaliksi. Kun hevonen on kuuliainen ravissa, anna sen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Aloita varsinainen työskentely käynnissä, ratsastamalla pitkällä sivulla avotaivutuksessa uran puoleen väliin asti. Käännä suoraan avosta voltille, ja heti voltilta uralle palattuasi siirrä hevonen raviin ja jatka pitkäsivu loppuun harjoitusravissa, ja ennen kulmaa käännä hevonen uudestaan voltille. Voltin aikana siirrä hevonen käyntiin.
Kävele lyhyttä sivua, ja pysäytä hevonen kerran lyhyen sivun aikana. Pyydä että hevonen jää paikalleen seisomaan rauhassa, kätesi tarjoamaan tasaiseen tukeen. Kiireisellä hevosella on tärkeää että paikallaan seisominen ei kestä kovin kauaa, pääasia että hevonen pysähtyy hyvässä tasapainossa, ja odottaa sinun eteenpäinvievää apuasi hetken. Tee toisellakin pitkällä sivulla sama avotaivutusharjoitus. Toista harjoitus parin kierroksen ajan, siten että saat hevosen pysymään rauhallisena kaikissa harjoituksen kohdissa, ja sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee sama harjoitus toiseen suuntaan. Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Laukkatyöskentelyssä tulee ottaa huomioon rauhalliset siirtymät, sekä laukan valmistelu siten että hevonen todellakin malttaa odottaa laukan merkiksi annettavaa apua. Laukasta raviin siirryttäessä suosittelen käyttämään käännöstä voltille, jotta ohjasta pidättämistä tulee tehtyä mahdollisimman vähän. Siirrä hevonen keskiympyrälle, jossa etenet käynnissä. Ympyrän avoimella sivulla, siirrä hevosen takaosa vähän ympyrän ulkopuolelle ja väistätä hevosta muutama askel käynnissä. Pyri pitämään etuosa ympyrällä, loivasti väistäen ja takaosa siis väistää vähän ympyräuran ulkopuolella. Tällä tavoin valmistelet hevosta laukannostossa tarvittaviin apuihin, eli ulko-ohjaan ja sisäpohkeeseen. Muutaman askeleen väistön jälkeen siirrä sisäpohje omalle paikalleen, suorista hevonen ympyräuralle ja siirrä hevonen raviin. Mahdollisimman nopeasti ravisiirtymän jälkeen nosta harjoituslaukka ja jatka kierroksen verran laukassa ympyrällä. Jos laukka on hallinnassa, jatka laukassa suoralle uralle, ja kun laukka on hyvässä kontrollissa myös suoralla uralla, siirrä hevonen raviin, mutta heti kun hevonen on siirtynyt raviin, käännä se rauhallisesti voltille. Voltti itsessään toimii tällöin eräänlaisena jarruna, et siis joudu aktiivisesti pidättämään ohjalla ja hevonen pysyy rennompana. Ravista siirry taas käyntiin ja jatka uudestaan keskiympyrälle jossa teet saman harjoituksen uudestaan. Voit myös nostaa laukan suoraan käynnistä väistöharjoituksen jälkeen, mutta ole tarkkana ettei hevonen ala ennakoimaan seuraavilla kerroilla nostoa. Jos näin uhkaa käydä, suorita taas ravisiirtymä ennen seuraavaa laukannostoa. Jos edelleen hevonen kuumenee ravissa, ikäänkuin odottaen laukannostoa, siirrä se ympyrällä uudestaan käyntiin, toista väistöharjoitus ja niin edelleen.
Tee harjoitus ensin toisessa suunnassa, ja ennen kuin vaihdat suuntaa, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla. Vasta sen jälkeen voit tehdä harjoituksen uudestaan, toisessa suunnassa. Kun laukkatyöskentely on tehty, on aika verrytellä hevonen kevyessä ravissa. Tarjoa hevoselle vähän pidempi ohja myös loppuverryttelyssä, samalla tavoin kuin alussa, ja hae raviin rentoutta erityisesti huolehtimalla tempon rauhallisuudesta omalla istunnallasi ja ääniavuillasi, eli käytä mahdollisimman vähän pidättävää ohjaa!
Kaiken kaikkiaan herkästi kuumuvan hevosen ratsastuksessa pitää muistaa muutama tärkeä asia:
- tarjoa hevoselle koko ajan tasainen tuntuma sekä ohjalla että pohkeella.
- vältä vahvoja pidätteitä pelkällä kädellä, hyödynnä istunta, ääniapu ja tarvittaessa pehmeä käännös esimerkiksi voltille.
- varo tekemistä harjoituksia joka kierroksella samassa paikassa, sillä hevonen oppii herkästi ennakoimaan harjoituksia ja tästä syystä johtuen kuumenee ylikierroksille.
- siirtymien ratsastus on erityisen tervetullut tapa saada herkästi kuumuva hevonen avuille, mutta muista tässäkin pitää huolta että siirtymät tulee ratsastettua laadukkaasti, hyvästä askeleesta hyvään askeleeseen!
- mitä useammin annat hevosen kävellä vapaalla ohjalla, sitä rennompi siitä tulee. Herkästi kuumuva hevonen jännittyy erityisesti niskastaan, ja mitä pidempään se joutuu itseään kannattelemaan, sitä kipeämmäksi sen lihakset tulevat ja rentouttahan ei tämmöisestä paketista löydy sitten yhtään millään! Jo puoli kierrosta pitkällä ohjalla auttaa teitä kummasti!
Usein herkästi kuumuvalle hevoselle laitetaan automaattisesti suuhun vähän monimutkaisempi kuolain kuin oikeasti tarvittaisiinkaan, tämä ei kuitenkaan ole suotavaa. Mikäli suussa on vahva kuolain, ja hevonen on jo entisestään jännittynyt, tulee jännitys kuolaimesta johtuen entistä vahvemmaksi ja tie kohti rentoutta on vieläkin pidempi. Siirtymillä ja huolellisesti ratsastetuilla harjoituksilla saat hevosesi aivan varmasti avuille, muista vaan pysyä itse tyynen rauhallisena, niinkuin aina hevosten kanssa touhutessa!
Hyviä treenejä kaikille kuumakalleille!
maanantai 23. helmikuuta 2015
Istuntaharjoituksia maapuomeilla käynnissä ja ravissa
Nyt aloitamme maapuomiharjoitteet ottaen ensimmäiseksi haltuun ratsastajan istunnan, sillä haluan varmistaa että et istunnallasi ja kädelläsi häiritse hevosen tasapainoa puomeilla.
Rakenna ensimmäiseksi pitkänsivun keskelle 4 maapuomin linja, käyntiväleillä (60-80 cm). Ensimmäisen puomin eteen laita 2 puomia muodostamaan johteet tai kuja, siten että näiden puomien väli on noin 2 metriä. Tämän on tarkoitus auttaa sinua tähtäämään keskelle puomeja. Näiden johdapuomien väliä voit harjoituksen edetessä lyhentään aina 1,5 metriin asti, ja kun puomien keskelle ratsastaminen onnistuu sujuvasti, voit ottaa nämä johdepuomit pois kokonaan. Ylitä puomit ensimmäistä kertaa käynnissä vapain ohjin, siten että voit tarkkailla hevosen pään ja kaulan liikettä, miten pitkälle se venyttää niitä? Pidä istunta vakaana, mutta älä kevennä sitä vielä. Tarkkaile miten pitkälle viet käsiäsi hevosen suuta kohti puomilla. Tarkkaille myös omia pohkeitasi, pohkeiden pitää jäädä omalle paikalleen heti satulavyön kohdalle, tukien hevosta, mutta ei aiheuttaen turhaa painetta. Hevosen ei tulisi kiirehtiä puomien yli, mutta se ei saa myöskään hidastaa tempoaan puomeilla. Sinun pohkeidesi tehtävä on säilyttää tasainen rytmi puomeilla, vaikka ohjastuntumaa ei olisikaan.
Muista ratsastaa muutama metri suoraan myös puomien jälkeen. Ylitä käyntipuomit muutaman kerran ensin vapain ohjin, ja sen jälkeen ohjat tuntumalla. Muista myödätä kädellä sen verran mitä hevonen tarvitsee, kuitenkaan menettämättä tuntumaa hevosen suuhun. Hevosen pitää tuntea kätesi koko ajan, jotta se voi luottaa siihen, mutta kätesi pitää antaa hevosen päälle ja kaulalle sen tarvitsema vapaus ja venytys. Kun puomit sujuu hyvin käynnissä, pidä pieni lepotauko hevoselle ja muuta puomit sillä välillä raviväleihin (100-150 cm). Muista tarkistaa ja tarvittaessa säätää puomit juuri sinun hevosesi askeliin sopiviksi, sekä käynnissä että ravissa!
Käytä alussa taas käyntipuomeista tuttuja johdepuomeja, ensin noin 2 metrin välillä. Tämän tarkoitus on taas auttaa sinua "osumaan" keskelle puomeja. Ensimmäisillä kerroilla puomit ylitetään kevyessä ravissa. Kallista ylävartaloa hieman eteenpäin ennen ensimmäistä puomia, ja tartu varmuuden vuoksi toisella kädellä hevosen harjaan. Seuraavalla kerralla siirrä toista kättä kohti hevosen suuta ja seuraavilla kerroilla siirretään jo molempia käsiä kohti hevosen suuta, juuri sen tarvitsema määrä. Mikäli jossain kohtaa oma tasapainosi horjahtelee, tukeudu seuraavalla kerralla rohkeasti hevosen harjaan, jotta et tule vahingossakaan kiskaisseesi hevosta suusta. Kun tasapainosi on taas kunnossa, siirrä molemmat kädet jälleen kohti hevosen suuta.
Kun puomit ylittyvät kevyessä ravissa sujuvasti, tasaisessa rytmissä ja pehmeällä kädellä, pidä pieni tauko. Jatketaan seuraavaksi ravipuomien ylitys kevyessä istunnassa, eli takapuoli ei enää kosketa satulaa, mutta on kuitenkin satulan lähellä. Taas ensimmäisillä kerroilla tukeudu käsillä hevosen harjaan, oman tasapainosi vuoksi. Kevyessä istunnassa on aina suurempi vaara horjahtaa, joten on tärkeää suojella hevosen suuta kunnes saat oman tasapainosi kuntoon. Jälleen kun tasapainosi on hallussa, voit siirtyä myötäämään molemmilla käsillä kohti hevosen suuta. Kuten käynnissäkin, pidä ravissa pohkeilla huolta tasaisen rytmin säilymisestä läpi koko harjoituksen.
Jos ja kun kevyt istunta puomeilla on hallussa, voit vielä hullutella ja ylittää ravipuomit kevyessä istunnassa, mutta nyt ilman ohjia, siten että kädet on ristittynä rintakehän korkeudella. Apua! Ennen tätä harjoitusta on tärkeää varmistaa että hevonen on rauhallinen puomeilla, mutta jos olet tehnyt tämän postauksen harjoitukset järjestyksessä, pitäisi hevosenkin olla jo ihan sinut puomien kanssa. Tämä ilman ohjia tehtävä harjoitus varmistaa viimeistään sen että hallitset istuntasi vaikka hevosen askel vähän nouseekin puomien myötä!
Viimeisenä voit ratsastaa ravipuomit vielä harjoitusravissa, keskittyen tiiviiseen mutta rentoon istuntaan ja tasaiseen rytmiin. Harjoitusta voit monipuolistaa vielä vähän siirtämällä viimeistä puomia yhden välin kauemmas, jolloin hevonen joutuu ottamaan yhden väliaskeleen ennen viimeistä puomia. Tämäkin väliaskel tulisi sujua samassa tasaisessa rytmissä kuin puomitkin.
Muista vaihdella suuntaa riittävän usein ja antaa hevosesi kävellä vapain ohjin riittävän usein. Yhdellä tunnilla en tämän enempää teettäisi puomiharjoituksia, vaikka ne eivät fyysisesti tässä vaiheessa olekaan hevoselle kovin raskaita, on raskaus enemmän henkisellä puolella jatkuvan tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vuoksi. Anna hevosen aivoille vähän lomaa ja käy vaikka lopuksi laukkailemassa maastossa!
Rakenna ensimmäiseksi pitkänsivun keskelle 4 maapuomin linja, käyntiväleillä (60-80 cm). Ensimmäisen puomin eteen laita 2 puomia muodostamaan johteet tai kuja, siten että näiden puomien väli on noin 2 metriä. Tämän on tarkoitus auttaa sinua tähtäämään keskelle puomeja. Näiden johdapuomien väliä voit harjoituksen edetessä lyhentään aina 1,5 metriin asti, ja kun puomien keskelle ratsastaminen onnistuu sujuvasti, voit ottaa nämä johdepuomit pois kokonaan. Ylitä puomit ensimmäistä kertaa käynnissä vapain ohjin, siten että voit tarkkailla hevosen pään ja kaulan liikettä, miten pitkälle se venyttää niitä? Pidä istunta vakaana, mutta älä kevennä sitä vielä. Tarkkaile miten pitkälle viet käsiäsi hevosen suuta kohti puomilla. Tarkkaille myös omia pohkeitasi, pohkeiden pitää jäädä omalle paikalleen heti satulavyön kohdalle, tukien hevosta, mutta ei aiheuttaen turhaa painetta. Hevosen ei tulisi kiirehtiä puomien yli, mutta se ei saa myöskään hidastaa tempoaan puomeilla. Sinun pohkeidesi tehtävä on säilyttää tasainen rytmi puomeilla, vaikka ohjastuntumaa ei olisikaan.
Muista ratsastaa muutama metri suoraan myös puomien jälkeen. Ylitä käyntipuomit muutaman kerran ensin vapain ohjin, ja sen jälkeen ohjat tuntumalla. Muista myödätä kädellä sen verran mitä hevonen tarvitsee, kuitenkaan menettämättä tuntumaa hevosen suuhun. Hevosen pitää tuntea kätesi koko ajan, jotta se voi luottaa siihen, mutta kätesi pitää antaa hevosen päälle ja kaulalle sen tarvitsema vapaus ja venytys. Kun puomit sujuu hyvin käynnissä, pidä pieni lepotauko hevoselle ja muuta puomit sillä välillä raviväleihin (100-150 cm). Muista tarkistaa ja tarvittaessa säätää puomit juuri sinun hevosesi askeliin sopiviksi, sekä käynnissä että ravissa!
Käytä alussa taas käyntipuomeista tuttuja johdepuomeja, ensin noin 2 metrin välillä. Tämän tarkoitus on taas auttaa sinua "osumaan" keskelle puomeja. Ensimmäisillä kerroilla puomit ylitetään kevyessä ravissa. Kallista ylävartaloa hieman eteenpäin ennen ensimmäistä puomia, ja tartu varmuuden vuoksi toisella kädellä hevosen harjaan. Seuraavalla kerralla siirrä toista kättä kohti hevosen suuta ja seuraavilla kerroilla siirretään jo molempia käsiä kohti hevosen suuta, juuri sen tarvitsema määrä. Mikäli jossain kohtaa oma tasapainosi horjahtelee, tukeudu seuraavalla kerralla rohkeasti hevosen harjaan, jotta et tule vahingossakaan kiskaisseesi hevosta suusta. Kun tasapainosi on taas kunnossa, siirrä molemmat kädet jälleen kohti hevosen suuta.
Kun puomit ylittyvät kevyessä ravissa sujuvasti, tasaisessa rytmissä ja pehmeällä kädellä, pidä pieni tauko. Jatketaan seuraavaksi ravipuomien ylitys kevyessä istunnassa, eli takapuoli ei enää kosketa satulaa, mutta on kuitenkin satulan lähellä. Taas ensimmäisillä kerroilla tukeudu käsillä hevosen harjaan, oman tasapainosi vuoksi. Kevyessä istunnassa on aina suurempi vaara horjahtaa, joten on tärkeää suojella hevosen suuta kunnes saat oman tasapainosi kuntoon. Jälleen kun tasapainosi on hallussa, voit siirtyä myötäämään molemmilla käsillä kohti hevosen suuta. Kuten käynnissäkin, pidä ravissa pohkeilla huolta tasaisen rytmin säilymisestä läpi koko harjoituksen.
Jos ja kun kevyt istunta puomeilla on hallussa, voit vielä hullutella ja ylittää ravipuomit kevyessä istunnassa, mutta nyt ilman ohjia, siten että kädet on ristittynä rintakehän korkeudella. Apua! Ennen tätä harjoitusta on tärkeää varmistaa että hevonen on rauhallinen puomeilla, mutta jos olet tehnyt tämän postauksen harjoitukset järjestyksessä, pitäisi hevosenkin olla jo ihan sinut puomien kanssa. Tämä ilman ohjia tehtävä harjoitus varmistaa viimeistään sen että hallitset istuntasi vaikka hevosen askel vähän nouseekin puomien myötä!
Viimeisenä voit ratsastaa ravipuomit vielä harjoitusravissa, keskittyen tiiviiseen mutta rentoon istuntaan ja tasaiseen rytmiin. Harjoitusta voit monipuolistaa vielä vähän siirtämällä viimeistä puomia yhden välin kauemmas, jolloin hevonen joutuu ottamaan yhden väliaskeleen ennen viimeistä puomia. Tämäkin väliaskel tulisi sujua samassa tasaisessa rytmissä kuin puomitkin.
Muista vaihdella suuntaa riittävän usein ja antaa hevosesi kävellä vapain ohjin riittävän usein. Yhdellä tunnilla en tämän enempää teettäisi puomiharjoituksia, vaikka ne eivät fyysisesti tässä vaiheessa olekaan hevoselle kovin raskaita, on raskaus enemmän henkisellä puolella jatkuvan tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vuoksi. Anna hevosen aivoille vähän lomaa ja käy vaikka lopuksi laukkailemassa maastossa!
lauantai 24. tammikuuta 2015
Tuntisuunnitelma hitaalle hevoselle
Tällä tunnilla keskitytään harjoituksiin jotka parantavat hitaan hevosen eteenpäinpyrkimystä. Hevosen "hitaus" ei ole hevoselle kovinkaan luontaista, joten ensin on syytä tarkistaa että hevosen terveydentila ei ole aiheuttanut hitautta sekä se että varusteet ovat sopivat. Jos nämä asiat ovat kunnossa, on yleensä kentällä työskentelyssä hitauden aiheuttanut yksinkertaisesti tylsistyminen, hevosta kun ei ole luotu liikkumaan pienessä hiekkalaatikossa päivästä toiseen! Ja luonnollisesti ratsastajan apujen käytöllä on suuri vaikutus siihen miten hevonen liikkuu. Tässä tuntisuunnitelmassa otetaan kantaa ratsastajan apujen käyttöön ja tehdään harjoituksia joilla hevosta saadaan edes vähän hitaammaksi. Toivon kuitenkin että viette hitaat hevoset pois kentältä ja maastoon löytämään liikkumisen ilon uudelleen!
Tehdään alkuverryttelystä vähän poikkeuksellisempi normaaliin verrattuna, sillä aloitetaan verryttely laukalla normaalin kevyen ravin sijaan! Tätä ennen hevosen pitää ensin saada kävellä ainakin 15 minuuttia vapaalla ohjalla, vaikka juuri siellä maastossa! Tämän jälkeen voit ottaa ohjat, ja työskennellään vielä hetki käynnissä. Aloitetaan yksinkertaisella pysähtymisharjoituksella. Ratsasta hevonen suoraksi uralle, ja pysäytä hevonen. Muista pidättää ohjalla riittävän vaativasti, mutta pehmeästi. Kun hevonen on pysähtynyt, siirrä molempia käsiäsi niin paljon eteenpäin että ohja on ihan löysä, eli tuntumaa suuhun ei ole ollenkaan. Hevosen pitää jäädä paikalleen vaikka et tuekaan sitä ohjalla koko ajan. Jos hevonen liikkuu eteenpäin, pysäytä se rauhallisesti uudelleen ja myötää taas ohjalla. Alkuun vaadi hevosta seisomaan paikallaan vain hetki, ja muutamien toistojen jälkeen voit pyytää sitä seisomaan paikallaan vähän kauemminkin. Pysähdyksen jälkeen siirrä hevonen käyntiin siten että ohjat ovat edelleen löysät, ja siirrä kädet omalle paikalleen kun hevonen kävelee.
Kun valmistelet hevosta pysähdykseen, vähennä käden joustoa vähän, toisin sanoen tee kädestä vähän raskaampi, ja kun haluat pysäyttää hevosen, pysäytä oman käden liikkeesi. Kätesi jäävät paikalleen, ja hevosen tulee pysähtyä käden mukana. Vaativa apu tarkoittaa tässä tapauksessa juuri sitä että kun käsi pysähtyy, sen pitää todellakin jäädä paikalleen, vaikka hevonen ehkä yhden tai kaksi askelta vielä kävelisikin. Se on hevosen oma valinta haluaako se kävellä kättä vasten montaa askelta. Se kyllä herkistyy kädelle muutaman toiston jälkeen, ja huomaat sen pysähtyvän samalla hetkellä kun kätesikin pysähtyy. Jos tässä alkuvaiheessa myötäät kädelläsi yhtään ennen kuin hevonen on pysähtynyt, hevonen tulkitsee myötäyksen kiitokseksi ja jää vähän hämilleen, sillä se kyllä tietää että pidättävä käsi tarkoittaa pysähdystä, mutta miksi ihmeessä se käsi myötää ennen kuin hevonen on ehtinyt pysähtyä? Että haetaanko tässä pysähdystä vai käydäänkö vain lähellä pysähdystä, miettii hevonen.
Toista pysähtymisharjoitus muutaman kerran molempaan kierrokseen, siten että se lopulta pysähtyy heti kun oma kätesi pysähtyy, jää paikalleen vailla tuntumaa ja lähtee liikkeelle heti kun käytät pohkeen. Muista olla tarkkana pohkeen käytössä, käytä molemmat pohkeet jälleen kerran vaativasti, eli puristat (älä potki!) pohkeilla niin kauan että hevonen ottaa askeleen eteenpäin, tämän jälkeen rentouta heti molemmat jalat jotta hevonen ymmärtää tehneensä oikein. Älä missään tapauksessa jää jyystämään hevosta pohkeilla, tai mikä vielä pahempaa, kantapäillä, vaan anna hevosen edetä omaa vauhtiaan. Nyt haetaan ainoastaan täsmällisiä reaktioita sekä ohjalle että pohkeelle, se eteenpäinpyrkimys kyllä paranee pikkuhiljaa!
Ota seuraavaksi työskentelyyn mukaan peruutukset. Pysäytä hevonen suoralle uralle, nyt se saa jäädä seisomaan ohjat tuntumalla, ja suorita muutaman askeleen peruutus. Heti peruutuksen jälkeen siirrä tai päästä hevonen taas käyntiin. Täällä ohje täydelliseen peruutukseen! Suorita muutamia 3-4 askeleen peruutuksia molempiin suuntiin, ja näiden jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja vähän lepoa.
Tämän jälkeen jatketaankin laukalla! Aloita laukkatyöskentely siten että nostat harjoituslaukan käynnistä pitkän sivun alusta, jotta sinulla on hyvä mahdollisuus edetä aktiivisessa laukassa eteenpäin! Älä kuitenkaan ahdista hevosta pohkeella jatkuvasti, pidä vaan huolta sisäavuilla että hevonen pystyy säilyttämään hyvän ja tasapainoisen laukan hetken aikaa. Juuri ennen kuin tuntuu siltä että joudut kohta auttamaan hevosta pohkeella laukan ylläpitämiseksi, suorita siirtymä raviin (voit keventää!) ja ole todella tarkka siitä että et pidätä hevosta yhtään sen jälkeen kun olet saanut sen laskemaan laukan raville! Nyt on tarkoitus vaan antaa hevosen edetä siinä parhaassa mahdollisessa ravissa hetken aikaa, ja noin puolen kierroksen jälkeen voit siirtää sen taas käyntiin. Näillä harjoituksilla haetaan siis sitä tunnetta että hevosta ei ahdisteta "turhilla"avuilla yhtään, pidätetään ainoastaan sen verran mitä tarvitaan siirtymän suorittamiseksi ja käytetään pohjeapua samalla tavalla, vain siirtymän suorittamiseksi. Ei yhtään pohkeella jyystämistä eikä kädellä pitkään pidättämistä. Hevosen pitää voida luottaa siihen että apua käytetään kerran, siihen reagoidaan heti ja sen jälkeen apu on taas hiljaa. Näin toimimalla hitaampikin hevonen herkistyy ja löytää pikkuhiljaa sitä liikettään takaisin! Työskentele harjoituslaukka-kevyt ravi siirtymiä muutamia kertoja molempiin suuntiin, ja anna sen jälkeen hevosen taas levätä hetki vapaalla ohjalla.
Varsinainen työskentely suoritetaan kolmella ympyrällä, eli molemmilla pääty-ympyröillä ja keskiympyrällä. Ympyrällä ratsastaminen ei lähtökohtaisesti ole paras mahdollinen tapa hitaalle hevoselle, mutta tehdään sen kaltaisia harjoituksia jotka itsessään aktivoivat hevosta enemmän kuin ympyrä sitä hidastaa! Tee ensimmäinen pääty-ympyrä käynnissä, ja tee ympyrälle kaksi pysähdystä ja liikkeellelähtöä ja kolmas siirtymä tehdään siten että hevonen hidastaa tempoaan niin paljon että se melkein pysähtyy, mutta lähtee taas aktiivisesti eteen pohkeesi vaikutuksesta. Muista, vain vaativa pohje kerran, sen on riitettävä! Käyntiympyrästä jatka uraa pitkin kohti keskiympyrää, ja nosta laukka ennen keskiympyrälle kääntymistä. Jatka keskiympyrää laukassa puoli kierrosta, tee siirtymä raviin, kontrolloi ravia parin askeleen ajan pidättäen vähän voimakkaammin ulko-ohjalla ja nosta heti uudestaan laukka. Jatka laukassa uraa pitkin kohti viimeistä pääty-ympyrää, ja siirrä hevonen raviin (voit keventää) lyhyen sivun keskellä. Jatka tämä viimeinen pääty-ympyrä kevyessä ravissa, mahdollisimman isolla askeleella. Sama ajatus tässä kuin alun laukka-ravi siirtymässä, ei yhtään liikaa pidätettä, jotta hevosen ravi säilyy mahdollisimman isona. Viimeisen pääty-ympyrän jälkeen siirrä hevonen käyntiin ja jatka kohti toista päätyä jossa aloitat harjoituksen taas uudestaan.
Pidä hevonen ympyröillä lähes suorana, nyt ei ole syytä taivuttaa hevosta vahvasti koska siinä on aina vaara että käsi jarruttaa hevosta enemmän kuin taivuttaa, ja sitähän me emme nyt halua!
Tässä harjoituksessa on todella tärkeää keskittyä ainoastaan siirtymiin ja niistä saataviin hevosen reaktioihin. Älä siis huolehdi suotta hevosen liikkeen laadusta siirtymien välillä, nyt halutaan aktiivisia, vaikka jopa vähän liian rohkeitakin siirtymiä! Jos hevonen jossain siirtymässä lähtee vähän rajusti eteen, kehu sitä äänellä, se teki juuri oikein, vaikka vähän turhan rajusti! Muista huolehtia että sekä pidäte että pohjeapu säilyvät vaativina mutta reiluina, niitä käytetään vaan kerran ja hevonen reagoi siihen. Jokainen siirtymä parantaa sitä hevosen eteenpäinpyrkimystä, joten parempaan päin ollaan menossa!
Kun olet tehnyt harjoituksen pari-kolme kertaa toiseen suuntaan, anna hevosen levätä hetki ja toista sen jälkeen harjoitus toiseen suuntaan. Tämän jälkeen taas hetki lepoa, ja sen jälkeen verryttele hevonen laukassa, kevyessä istunnassa ja anna sen edetä omaa vauhtiaan, älä turhia jarruttele, pidä vaan huolta tasapainosta! Muutama kierros molempiin suuntiin kevyttä laukkaa ja sen jälkeen loppukäynnit!
Kuten varmasti huomasit, tällä tunnilla ei paljoa näperretty ohjilla, ainoa ajatus on saada hevonen reagoimaan ratsastajan apuihin nopeammin ja luottamaan siihen että apu ei jää kiusaamaan sitä sen reagoitua siihen! Pikkuhiljaa hevonen alkaa taas luottaa ratsastajaan tietäen että ratsastaja ei häiritse hevonen liikettä turhilla pohje- tai ohjasavuilla.
Oliko harjoituksesta apua vai haluatko vielä lisää syventäviä ohjeita?
Tehdään alkuverryttelystä vähän poikkeuksellisempi normaaliin verrattuna, sillä aloitetaan verryttely laukalla normaalin kevyen ravin sijaan! Tätä ennen hevosen pitää ensin saada kävellä ainakin 15 minuuttia vapaalla ohjalla, vaikka juuri siellä maastossa! Tämän jälkeen voit ottaa ohjat, ja työskennellään vielä hetki käynnissä. Aloitetaan yksinkertaisella pysähtymisharjoituksella. Ratsasta hevonen suoraksi uralle, ja pysäytä hevonen. Muista pidättää ohjalla riittävän vaativasti, mutta pehmeästi. Kun hevonen on pysähtynyt, siirrä molempia käsiäsi niin paljon eteenpäin että ohja on ihan löysä, eli tuntumaa suuhun ei ole ollenkaan. Hevosen pitää jäädä paikalleen vaikka et tuekaan sitä ohjalla koko ajan. Jos hevonen liikkuu eteenpäin, pysäytä se rauhallisesti uudelleen ja myötää taas ohjalla. Alkuun vaadi hevosta seisomaan paikallaan vain hetki, ja muutamien toistojen jälkeen voit pyytää sitä seisomaan paikallaan vähän kauemminkin. Pysähdyksen jälkeen siirrä hevonen käyntiin siten että ohjat ovat edelleen löysät, ja siirrä kädet omalle paikalleen kun hevonen kävelee.
Kun valmistelet hevosta pysähdykseen, vähennä käden joustoa vähän, toisin sanoen tee kädestä vähän raskaampi, ja kun haluat pysäyttää hevosen, pysäytä oman käden liikkeesi. Kätesi jäävät paikalleen, ja hevosen tulee pysähtyä käden mukana. Vaativa apu tarkoittaa tässä tapauksessa juuri sitä että kun käsi pysähtyy, sen pitää todellakin jäädä paikalleen, vaikka hevonen ehkä yhden tai kaksi askelta vielä kävelisikin. Se on hevosen oma valinta haluaako se kävellä kättä vasten montaa askelta. Se kyllä herkistyy kädelle muutaman toiston jälkeen, ja huomaat sen pysähtyvän samalla hetkellä kun kätesikin pysähtyy. Jos tässä alkuvaiheessa myötäät kädelläsi yhtään ennen kuin hevonen on pysähtynyt, hevonen tulkitsee myötäyksen kiitokseksi ja jää vähän hämilleen, sillä se kyllä tietää että pidättävä käsi tarkoittaa pysähdystä, mutta miksi ihmeessä se käsi myötää ennen kuin hevonen on ehtinyt pysähtyä? Että haetaanko tässä pysähdystä vai käydäänkö vain lähellä pysähdystä, miettii hevonen.
Toista pysähtymisharjoitus muutaman kerran molempaan kierrokseen, siten että se lopulta pysähtyy heti kun oma kätesi pysähtyy, jää paikalleen vailla tuntumaa ja lähtee liikkeelle heti kun käytät pohkeen. Muista olla tarkkana pohkeen käytössä, käytä molemmat pohkeet jälleen kerran vaativasti, eli puristat (älä potki!) pohkeilla niin kauan että hevonen ottaa askeleen eteenpäin, tämän jälkeen rentouta heti molemmat jalat jotta hevonen ymmärtää tehneensä oikein. Älä missään tapauksessa jää jyystämään hevosta pohkeilla, tai mikä vielä pahempaa, kantapäillä, vaan anna hevosen edetä omaa vauhtiaan. Nyt haetaan ainoastaan täsmällisiä reaktioita sekä ohjalle että pohkeelle, se eteenpäinpyrkimys kyllä paranee pikkuhiljaa!
Ota seuraavaksi työskentelyyn mukaan peruutukset. Pysäytä hevonen suoralle uralle, nyt se saa jäädä seisomaan ohjat tuntumalla, ja suorita muutaman askeleen peruutus. Heti peruutuksen jälkeen siirrä tai päästä hevonen taas käyntiin. Täällä ohje täydelliseen peruutukseen! Suorita muutamia 3-4 askeleen peruutuksia molempiin suuntiin, ja näiden jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja vähän lepoa.
Tämän jälkeen jatketaankin laukalla! Aloita laukkatyöskentely siten että nostat harjoituslaukan käynnistä pitkän sivun alusta, jotta sinulla on hyvä mahdollisuus edetä aktiivisessa laukassa eteenpäin! Älä kuitenkaan ahdista hevosta pohkeella jatkuvasti, pidä vaan huolta sisäavuilla että hevonen pystyy säilyttämään hyvän ja tasapainoisen laukan hetken aikaa. Juuri ennen kuin tuntuu siltä että joudut kohta auttamaan hevosta pohkeella laukan ylläpitämiseksi, suorita siirtymä raviin (voit keventää!) ja ole todella tarkka siitä että et pidätä hevosta yhtään sen jälkeen kun olet saanut sen laskemaan laukan raville! Nyt on tarkoitus vaan antaa hevosen edetä siinä parhaassa mahdollisessa ravissa hetken aikaa, ja noin puolen kierroksen jälkeen voit siirtää sen taas käyntiin. Näillä harjoituksilla haetaan siis sitä tunnetta että hevosta ei ahdisteta "turhilla"avuilla yhtään, pidätetään ainoastaan sen verran mitä tarvitaan siirtymän suorittamiseksi ja käytetään pohjeapua samalla tavalla, vain siirtymän suorittamiseksi. Ei yhtään pohkeella jyystämistä eikä kädellä pitkään pidättämistä. Hevosen pitää voida luottaa siihen että apua käytetään kerran, siihen reagoidaan heti ja sen jälkeen apu on taas hiljaa. Näin toimimalla hitaampikin hevonen herkistyy ja löytää pikkuhiljaa sitä liikettään takaisin! Työskentele harjoituslaukka-kevyt ravi siirtymiä muutamia kertoja molempiin suuntiin, ja anna sen jälkeen hevosen taas levätä hetki vapaalla ohjalla.
Varsinainen työskentely suoritetaan kolmella ympyrällä, eli molemmilla pääty-ympyröillä ja keskiympyrällä. Ympyrällä ratsastaminen ei lähtökohtaisesti ole paras mahdollinen tapa hitaalle hevoselle, mutta tehdään sen kaltaisia harjoituksia jotka itsessään aktivoivat hevosta enemmän kuin ympyrä sitä hidastaa! Tee ensimmäinen pääty-ympyrä käynnissä, ja tee ympyrälle kaksi pysähdystä ja liikkeellelähtöä ja kolmas siirtymä tehdään siten että hevonen hidastaa tempoaan niin paljon että se melkein pysähtyy, mutta lähtee taas aktiivisesti eteen pohkeesi vaikutuksesta. Muista, vain vaativa pohje kerran, sen on riitettävä! Käyntiympyrästä jatka uraa pitkin kohti keskiympyrää, ja nosta laukka ennen keskiympyrälle kääntymistä. Jatka keskiympyrää laukassa puoli kierrosta, tee siirtymä raviin, kontrolloi ravia parin askeleen ajan pidättäen vähän voimakkaammin ulko-ohjalla ja nosta heti uudestaan laukka. Jatka laukassa uraa pitkin kohti viimeistä pääty-ympyrää, ja siirrä hevonen raviin (voit keventää) lyhyen sivun keskellä. Jatka tämä viimeinen pääty-ympyrä kevyessä ravissa, mahdollisimman isolla askeleella. Sama ajatus tässä kuin alun laukka-ravi siirtymässä, ei yhtään liikaa pidätettä, jotta hevosen ravi säilyy mahdollisimman isona. Viimeisen pääty-ympyrän jälkeen siirrä hevonen käyntiin ja jatka kohti toista päätyä jossa aloitat harjoituksen taas uudestaan.
Pidä hevonen ympyröillä lähes suorana, nyt ei ole syytä taivuttaa hevosta vahvasti koska siinä on aina vaara että käsi jarruttaa hevosta enemmän kuin taivuttaa, ja sitähän me emme nyt halua!
Tässä harjoituksessa on todella tärkeää keskittyä ainoastaan siirtymiin ja niistä saataviin hevosen reaktioihin. Älä siis huolehdi suotta hevosen liikkeen laadusta siirtymien välillä, nyt halutaan aktiivisia, vaikka jopa vähän liian rohkeitakin siirtymiä! Jos hevonen jossain siirtymässä lähtee vähän rajusti eteen, kehu sitä äänellä, se teki juuri oikein, vaikka vähän turhan rajusti! Muista huolehtia että sekä pidäte että pohjeapu säilyvät vaativina mutta reiluina, niitä käytetään vaan kerran ja hevonen reagoi siihen. Jokainen siirtymä parantaa sitä hevosen eteenpäinpyrkimystä, joten parempaan päin ollaan menossa!
Kun olet tehnyt harjoituksen pari-kolme kertaa toiseen suuntaan, anna hevosen levätä hetki ja toista sen jälkeen harjoitus toiseen suuntaan. Tämän jälkeen taas hetki lepoa, ja sen jälkeen verryttele hevonen laukassa, kevyessä istunnassa ja anna sen edetä omaa vauhtiaan, älä turhia jarruttele, pidä vaan huolta tasapainosta! Muutama kierros molempiin suuntiin kevyttä laukkaa ja sen jälkeen loppukäynnit!
Kuten varmasti huomasit, tällä tunnilla ei paljoa näperretty ohjilla, ainoa ajatus on saada hevonen reagoimaan ratsastajan apuihin nopeammin ja luottamaan siihen että apu ei jää kiusaamaan sitä sen reagoitua siihen! Pikkuhiljaa hevonen alkaa taas luottaa ratsastajaan tietäen että ratsastaja ei häiritse hevonen liikettä turhilla pohje- tai ohjasavuilla.
Oliko harjoituksesta apua vai haluatko vielä lisää syventäviä ohjeita?
perjantai 21. marraskuuta 2014
Ravi askellajina
Ravi, askellaji jota on helpoin parantaa ratsastamalla.
Ravi on kaksitahtinen askellaji, jossa kaksi kaviota laskeutuu aina maahan yhtä aikaa. Ravissa hevonen siirtää vuorotellen ristikkäisiä jalkaparejaan, oej-vtj tai vej-otj. Poljentojen väliin kuuluu liitovaihe, jolloin kaikki jalat ovat yhtä aikaa irti maasta. Ravi on melko vakaa askellaji, eikä hevosen tarvitse tehdä suuria tasapainottavia liikkeitä päällään ja kaulallaan, toisin kuin käynnissä ja laukassa. Ratsastaja saa siis pitää kätensä mahdollisimman vakaana ja rauhallisena, ja keskittyä istunnan ihmeelliseen maailmaan!
Raveja on niin monia kuin on hevosiakin, ja kuten tuossa yllä totesinkin, ravi on askellajeista helpoin parantaa ratsastamalla. Eli vaikka hevosellasi olisi omaan makuusi vähän vaatimaton ravi, on se varsin mahdollista saada ratsastusharjoituksilla näyttävämmän näköiseksi ja askellukseltaan vahvemmaksi. Toki huolellisella työskentelyllä harjoitutat joka tapauksessa hevosen takaosan lihaksia, joten ravi ihan väkisinkin paranee hevosen kunnon noustessa. Kun takaosaan saadaan enemmän lihaksia, tarkoittaa se enemmän kantovoimaa sinne taakse ja se taas tarkoittaa etuosan kevenemistä! Se on sitä ylämäkeen liikkumista, josta varmasti olet kuullut puhuttavan!
Pikku vinkki tuleville hevosenomistajille; jos sinulle tarjotaan muutamia samantasoisia hevosia, valitse se jonka ravi on vaatimattomimman näköistä, sillä siinä ravissa sinä luultavasti pystyt jopa istumaan! Mitä näyttävämmän näköinen ravi hevosella on, oli se sitten luonnostaan tai ratsastuksella tuotettu, on siinä istuminen aina aika haastavaa. Itse en ainakaan halua hikoilla hevosen selässä juurikaan, mun puolestani hevonen saa hikoilla, mä vaan nautin, vai mitä?!
Ravissa voidaan joko keventää tai istua perusistunnassa tai kevyessä istunnassa. Jokaiselle on oma hetkensä. Varsin usein nuoria tai muuten kouluttamattomia hevosia kehotetaan ratsastamaan aina kevyessä ravissa jotta hevosen selkä saa vapauden liikkua ratsastajan alla. Melko usein tämä onkin hyvä vaihtoehto, mutta usein hevosen tasapaino on koulutuksen alussa vielä niin häilyvä, ja mikäli ratsastaja ei hallitse kroppaansa kevennyksessä täydellisesti, voi käydä jopa niin että hevosen tasapaino järkkyy entisestään ratsastajan keventäessä. Itse aloitan aina nuoren hevosen ravityöskentelyn perusistunnassa, mutta en istu raskaasti satulassa, vaan ikäänkuin vähän, siis ihan aavistuksen, kevyessä istunnassa. Tällä tarkoitan ainoastaan sen verran kevyttä istuntaa, että ylävartalo nojaa ihan vähän eteenpäin, jolloin peppu irtoaa satulasta ihan aavistuksen. Kun hevonen on muutaman ratsastuskerran jälkeen saavuttanut paremman tasapainon, voin siirtyä keventämään. Taas jos hevonen jostain syystä hetkellisesti menettää tasapainonsa, istun kevyesti alas satulaan tilanteen rauhoittaakseni. Tämä on hyväksi havaittu keino myös ravurista-ratsuksi-projekteilla, joilla liike on kyllä isoa, mutta ratsastajan paino selässä saattaa hajottaa pakan totaalisesti.
Eräs parhaista, kentällä suoritettavista, ravia parantavista harjoituksista on maapuomit ja kavaletit. Niiden lisäksi luonnollisesti siirtymät, erityisesti ravin sisällä tuovat lisää schwungia raviin! Ja tuleeko yllätyksenä, maastossa ja metsässä ja ylä-ja alamäessä ravailu ovat tietysti erittäin hyviä harjoitteita!
Ravia parantaviin harjoituksiin tulen palaamaan tuonnempana, mutta sitä odotellessa voit etsiä oman hevosesi parasta ravia yksinkertaisella harjoituksella: Ratsasta laukassa sen aikaa että saat laukan pyörimään sujuvasti, ja suorita laukasta siirtymä raviin. Muista lopettaa pidäte juuri kun tunnet että hevonen laskee laukan raville. Kun tunnet ensimmäisen raviaskeleen, älä pidätä ohjalla yhtään, vaan valmistaudu isoon askeleeseen vaikka keventämällä. Nimittäin, juuri laukan jälkeiset raviaskeleet ovat sitä sinun hevosesi parasta ravia, jota ratsastajan pidäte ei vielä ole ehtinyt pilata. Siinä on mukavaa vertailukohtaa siihen miten isoksi juuri sen sinun hevosesi ravin voi rakentaa!
Minkälaisella ravilla sinun hevosesi on varustettu? Lähdetäänkö kehittämään sitä yhdessä?
Ravi on kaksitahtinen askellaji, jossa kaksi kaviota laskeutuu aina maahan yhtä aikaa. Ravissa hevonen siirtää vuorotellen ristikkäisiä jalkaparejaan, oej-vtj tai vej-otj. Poljentojen väliin kuuluu liitovaihe, jolloin kaikki jalat ovat yhtä aikaa irti maasta. Ravi on melko vakaa askellaji, eikä hevosen tarvitse tehdä suuria tasapainottavia liikkeitä päällään ja kaulallaan, toisin kuin käynnissä ja laukassa. Ratsastaja saa siis pitää kätensä mahdollisimman vakaana ja rauhallisena, ja keskittyä istunnan ihmeelliseen maailmaan!
Raveja on niin monia kuin on hevosiakin, ja kuten tuossa yllä totesinkin, ravi on askellajeista helpoin parantaa ratsastamalla. Eli vaikka hevosellasi olisi omaan makuusi vähän vaatimaton ravi, on se varsin mahdollista saada ratsastusharjoituksilla näyttävämmän näköiseksi ja askellukseltaan vahvemmaksi. Toki huolellisella työskentelyllä harjoitutat joka tapauksessa hevosen takaosan lihaksia, joten ravi ihan väkisinkin paranee hevosen kunnon noustessa. Kun takaosaan saadaan enemmän lihaksia, tarkoittaa se enemmän kantovoimaa sinne taakse ja se taas tarkoittaa etuosan kevenemistä! Se on sitä ylämäkeen liikkumista, josta varmasti olet kuullut puhuttavan!
Pikku vinkki tuleville hevosenomistajille; jos sinulle tarjotaan muutamia samantasoisia hevosia, valitse se jonka ravi on vaatimattomimman näköistä, sillä siinä ravissa sinä luultavasti pystyt jopa istumaan! Mitä näyttävämmän näköinen ravi hevosella on, oli se sitten luonnostaan tai ratsastuksella tuotettu, on siinä istuminen aina aika haastavaa. Itse en ainakaan halua hikoilla hevosen selässä juurikaan, mun puolestani hevonen saa hikoilla, mä vaan nautin, vai mitä?!
Ravissa voidaan joko keventää tai istua perusistunnassa tai kevyessä istunnassa. Jokaiselle on oma hetkensä. Varsin usein nuoria tai muuten kouluttamattomia hevosia kehotetaan ratsastamaan aina kevyessä ravissa jotta hevosen selkä saa vapauden liikkua ratsastajan alla. Melko usein tämä onkin hyvä vaihtoehto, mutta usein hevosen tasapaino on koulutuksen alussa vielä niin häilyvä, ja mikäli ratsastaja ei hallitse kroppaansa kevennyksessä täydellisesti, voi käydä jopa niin että hevosen tasapaino järkkyy entisestään ratsastajan keventäessä. Itse aloitan aina nuoren hevosen ravityöskentelyn perusistunnassa, mutta en istu raskaasti satulassa, vaan ikäänkuin vähän, siis ihan aavistuksen, kevyessä istunnassa. Tällä tarkoitan ainoastaan sen verran kevyttä istuntaa, että ylävartalo nojaa ihan vähän eteenpäin, jolloin peppu irtoaa satulasta ihan aavistuksen. Kun hevonen on muutaman ratsastuskerran jälkeen saavuttanut paremman tasapainon, voin siirtyä keventämään. Taas jos hevonen jostain syystä hetkellisesti menettää tasapainonsa, istun kevyesti alas satulaan tilanteen rauhoittaakseni. Tämä on hyväksi havaittu keino myös ravurista-ratsuksi-projekteilla, joilla liike on kyllä isoa, mutta ratsastajan paino selässä saattaa hajottaa pakan totaalisesti.
Eräs parhaista, kentällä suoritettavista, ravia parantavista harjoituksista on maapuomit ja kavaletit. Niiden lisäksi luonnollisesti siirtymät, erityisesti ravin sisällä tuovat lisää schwungia raviin! Ja tuleeko yllätyksenä, maastossa ja metsässä ja ylä-ja alamäessä ravailu ovat tietysti erittäin hyviä harjoitteita!
Ravia parantaviin harjoituksiin tulen palaamaan tuonnempana, mutta sitä odotellessa voit etsiä oman hevosesi parasta ravia yksinkertaisella harjoituksella: Ratsasta laukassa sen aikaa että saat laukan pyörimään sujuvasti, ja suorita laukasta siirtymä raviin. Muista lopettaa pidäte juuri kun tunnet että hevonen laskee laukan raville. Kun tunnet ensimmäisen raviaskeleen, älä pidätä ohjalla yhtään, vaan valmistaudu isoon askeleeseen vaikka keventämällä. Nimittäin, juuri laukan jälkeiset raviaskeleet ovat sitä sinun hevosesi parasta ravia, jota ratsastajan pidäte ei vielä ole ehtinyt pilata. Siinä on mukavaa vertailukohtaa siihen miten isoksi juuri sen sinun hevosesi ravin voi rakentaa!
Minkälaisella ravilla sinun hevosesi on varustettu? Lähdetäänkö kehittämään sitä yhdessä?
Tilaa:
Kommentit (Atom)