Onko hevosesi suorastaan räjähdysherkkä pohkeelle?
Lähteekö se ihan lapasesta heti kun tuntee pienenkin paineen pohkeesta? Tuntuuko että hevostasi ei voi ratsastaa pohkeella yhtään?
Entä tuntuuko hevosesi myös herkältä ohjalle? Nostaako se pään ylös tuntuman kohdatessaan vai pureeko se kiinni kuolaimeen tai painaako hurjasti kädelle? Tuntuuko että mikään kuolain ei ole tarpeeksi "hellä" hevosellesi?
Nämä tuntemukset ovat varsin normaaleja, varsinkin ex-ravurien kohdalla, jotka opiskelevat uutta uraa ratsuna sekä myös jonkin verran samaa "yliherkkyyttä" tavataan nuorilla hevosilla.
Älä masennu, hevosesi ei ole mitenkään erityisen herkkäkylkinen tai -suinen, luultavasti apusi vaan pääsevät yllättämään sen ikävästi ja se ikäänkuin lähtee niitä vähän normaalia reippaammin karkuun. Tähän "vaivaan" auttaa yksi keino, ja se on, kyllä vaan, sinun oma istunta!!!
Mikäli ratsastajalla on liian pitkät ohjat, ajautuu hän istumaan liikaa satulan takakaarelle, ja painopiste tulee myös liian taakse. Tästä aiheutuu se että samalla pohkeet irtoavat hevosen kyljistä. Eli sinulla on pitkän ohjan aiheuttama "tuntuma" josta ainoa tapa pidättää on vetää ohjasta taaksepäin, ja ainoa tapa keventää tuntumaa on löysätä ohja hetkellisesti. Tästä johtuen hevonen ei tunne kättäsi jatkuvasti, vaan käsi on ikäänkuin päällä ja pois, ja alkaa pikkuhiljaa vastustella kättäsi. Tähän kun vielä lisätään vähän takanojainen istunta, joka jatkuvasti paineistaa hevosta liikkumaan aktiivisesti eteen ja kylkiä "hakkaavat" pohkeet, on soppa valmis. Hevonen singahtaa eteenpäin joka kerta kun pohje heilahtaa kylkeen, ja on taas ilman ratsastajan pohkeen tukea kun se taas irtoaa siitä kyljestä. Eli varsin epätasaista ja epäluotettavaa apujenkäyttöä.
Tästä voi ratsastajalle helposti syntyä vaikutelma "liian herkästä" hevosesta, vaikka todellisuudessa hevonen ei välttämättä olekaan pohkeen edessä, vaan pelokkaana singahtelee erinäisistä yllättävistä avuista johtuen minne sattuu.
Miten tämä noidankehä sitten ratkaistaan?
Yksinkertaisesti korjaamalla omaa istuntaasi, eli ihan ensimmäiseksi, lyhennä ohjat sopivan pituisiksi, siten että tunnet jatkuvasti hevosen suun ja hevonen saa vähän liikuttaa kättäsi. Käsi on omalla paikallaan, harjan yläpuolella, nyrkit pystyssä ja ranteet suorina. Ja joustoa, joustoa, joustoa. Kun ohja on oikean pituinen, oma ryhtisikin paranee ihan huomaamatta. Istut siis keskellä hevosta, jolloin oma istuntasi ei aktiivisesti pakota hevosta eteenpäin.
Tämän jälkeen jalkasikin pitäisi palautua omalle paikalleen heti satulavyön taakse, ja nyt onkin tärkeää saada rakennettua pohkeella tasainen tuntuma jotta hevonen ikäänkuin tuntee sinut kokoajan siellä selässä! Ajattele että ikäänkuin istut hevosen ympärille, tuet sitä sekä jalalla että kädellä, ei vahvasti vaan tasaisesti.
Muista olla tarkkana siitä miten käytät apuja, sekä pohkeen että ohjan antaman avun tulee olla hyvin valmisteltu ja tasaisen vaativa. Näin toimien hevosesikin alkaa pikkuhiljaa rauhoittua allasi, ja pääset ratsastamaan sitä ihan oikeasti pohkeella eteen! Luultavasti tulet myös toteamaan että sen kummempia kuolaimiakaan ei tarvitse hevoselle vaihtaa, kun kätesi on saatu kuntoon!
Tsemppiä treeniin, ja kertokaapa saitteko näistä ohjeista apuja ratsastukseenne.
Tästä blogista löydät eri tasoisia ratsastusharjoituksia sekä ratsastuskoulun tunneille että itsenäiseen työskentelyyn. Toivon että näistä on apua mahdollisimman monelle hevosten parissa elämästään nauttivalle! Ratsastuksen tavoite, olkoon se meidän jokaisen itse asetettavissa! Nautitaan matkasta kohti tavoitteita yhdessä ystävämme hevosen kanssa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkkä hevonen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkkä hevonen. Näytä kaikki tekstit
tiistai 25. marraskuuta 2014
Tilaa:
Kommentit (Atom)