Tuntisuunnitelma; pehmeitä taivutuksia ja helppoa laukkaa

Tämä tuntisuunnitelma sopii erityisen hyvin nuorelle hevoselle tai entiselle ravurille jolla laukka on vielä vähän voimatonta eikä taivutuskaan ole vielä parhaalla mahdollisella tolalla. Tämä tunti on siis semmoinen "pehmeästi taivuttava" ja "helposti laukattava". Ymmärrätte mitä tarkoitan kun jatkatte lukemista ja ratsastamista!

Aloita tunti alkukäyntien jälkeen ottamalla ohjat tuntumalle mutta ohjan pituus saa pysyä vähän normaalia pidempänä. Erityisesti tässä alussa on tärkeää antaa hevoselle mahdollisuus venyttää kaulaa pidemmälle, kunhan se pysyy samalla kevyenä edestä.

Aloita pääty-ympyrällä käynnissä, ja ympyrällä ainoa vaatimus on loiva asetus sisäohjalla ja ulkopohje satulavyön takana huolehtii että takaosa ei putoa ympyräuran ulkopuolelle. Varsinaista taivutusta ei näin isolla ympyrällä vielä vaadita, varsinkaan näin alussa. Nyt pidetään huolta käynnin laadusta ja kaulan pituudesta. Jos hevonen tulee liian pitkäksi ja painaa kädelle, ota tempoa vähän hitaammaksi ja nosta hevosen etuosaa molemmilla ohjilla pehmeästi ylöspäin. Tämän jälkeen jatka taas työskentelyä. Tee muutama kierros ensin vasempaan kierrokseen, sen jälkeen vaihda suuntaa ja ympyrää ja työskentele muutama kierros oikeaan.

Kun olet saanut asetuksen kuntoon kummassakin suunnassa, ota ohjat lyhyemmäksi, normaalipituuteen ja jatka edelleen pääty-ympyrällä, vasemmassa kierroksessa. Voit tehdä nyt ympyrän hieman pienempänä, jotta pääset taivuttamaan hevosta vähän enemmän, ja lisää ympyrän avoimelle sivulle volttikahdeksikko siten että tee ensimmäinen voltti ympyrän sisälle eli vasemmalle, ja toinen voltti ympyrän ulkopuolelle eli oikealle. Tee yksi volttikahdeksikko ja jatka sen jälkeen taas ympyrällä vasemmalle.

Jos hevonen kiihdyttää vauhtia voltilla, on se usein merkki siitä että hevonen pyrkii vauhtia lisäämällä pääsemään helpommalla, eli silloin se ei joudu juurikaan taipumaan. Jos näin siis käy, hidasta tempoa vaikka vähän liiankin hitaaksi, jotta hevonen pääsee (tai joutuu) rauhassa taipumaan. Sama pätee myös ravissa, jos ravitaivutuksessa vauhti kiihtyy, hidasta tempoa ja vaadi taivutus läpi hitaammassa tempossa. 

Työskentele kolmen kierroksen ajan vasempaan ja ole tarkkana että volteilla taivutus on jo rohkeampi, tarvittaessa voit volteilla lyhentää sisäohjaa jolloin taivuttava ohja pysyy tasaisen vaativana, eikä ohjasta tule vahingossakaan vedettyä taaksepäin.

Kun olet työskennellyt kolmen kierroksen ajan vasempaan, vaihda ympyräkahdeksikon avulla suuntaa ja ympyrää ja toista sama harjoitus toisessa päädyssä kolmen kierroksen ajan.

Tämän jälkeen jatka kevyessä ravissa, vaihda taas suuntaa ja ympyrää ja työskentele vasemmassa kierroksessa pääty-ympyrällä tehden avoimelle sivulle volttikahdeksikot, eli täysin samalla tavalla kuin aiemmin teit käynnissä. Taas kolme kierrosta vasempaan, sen jälkeen suunnanvaihto ympyräkahdeksikolla ja sama harjoitus kolmen kierroksen ajan oikeaan kierrokseen.

Jatka hetki vielä ympyröillä, jätä nyt volttikahdeksikot pois ja työskennellään hetki ympyräkahdeksikolla siten että tee aina ympyrän päädyissä (eli lyhyellä sivulla) temponlisäykset. Tässä ei nyt haeta pitkää temponlisäyspätkää, vaan lähinnä tarkastetaan hevosen reaktio pohkeelle. Temponlisäyksissä on luonnollisesti tärkeää saada pohjeapu läpi, mutta sen lisäksi hevosen tasapainon tulisi säilyä, sillä jos hevonen on päädyssä huonossa tasapainossa, temponlisäys ainoastaan huonontaa tasapainoa lisää ja hevonen kaatuu vahvasti sisäpohkeen päälle. Pidä siis huolta että päädyssä vahvistat hieman painoapuasi ulospäin, eli tuo vähän enemmän painoa ulkojalustimelle. 





Kun olet saanut tehtyä muutamat ympyräkahdeksikot, voit siirtyä käyntiin ja antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.

Seuraavaksi tehdään hieman laukkatyötä. Nyt otetaan enemmän haltuun askellajit ennen ja jälkeen laukan, itse laukka pidetään mahdollisimman helppona ja melko lyhyenä, varsinkin jos hevonen ei vielä jaksa laukata pitkää matkaa kantaen itseään.

Ratsasta harjoitusravissa uraa pitkin ja nosta laukka pitkän sivun alusta. Jatka pätkä pitkää sivua pitkin laukassa, ole tarkkana että et puske laukkaa istunnallasi vaan aktivoit sitä sisäpohkeella tarvittaessa. Pyri laukassa antamaan hevoselle vapaus laukata rauhassa, älä varsinaisesti ratsasta laukkaa, korjaa ainoastaan äärimmäisessä tilanteessa! Pitkän sivun keskivaiheilta käännä hevonen puolikaarelle, eli kuten kaarto poikki radan mutta kaarteen muotoisena, jolloin ei tule laukassa tehtyä jyrkkiä kulmia. Siirrä hevonen raviin kun olet päässyt toiselle pitkälle sivulle, ja ole erityisen tarkka että ratsastat ravia aktiivisesti heti siirtymän jälkeen, hevonen ei saisi siis töksähtää laukasta raviin vaan ravin pitää heti olla mahdollisimman isoa.

Erityisesti puolikaarella laukatessa ota taas hevosen tasapaino haltuun samalla tavalla ulkopainoavulla kuin teit pääty-ympyrän temponlisäyksessä. 

Jos ravi tuntuu tulevan jopa liian isoksi, voit kontrolloida ravia voltilla ennen laukannostoa. Ratsasta muutaman kerran laukannostot ja ravisiirtymät vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa.

Jos ja kun hevosellasi on varmasti toinen puoli helpompi kuin toinen, voit tehdä siten että aloita laukkaharjoitus siinä helpommassa kierroksessa, tee sen jälkeen harjoitus vaikeammassa kierroksessa ja tee loppuun vielä lyhyt laukkaharjoitus uudestaan siinä helpommassa kierroksessa. Näin hevosella on hyvä mieli harjoituksen alussa ja se myös pääsee päättämään harjoituksen hyvällä mielellä, helpommassa suunnassa.

Loppuun vielä kevyttä ravia hieman normaalia pidemmällä ohjalla, muista tässäkin tarkkailla hevosen etuosan keveyttä ja hidasta tempoa ja nosta etuosaa ylös tarvittaessa.

Raviverryttelyn jälkeen hevoselle kiitos ja vapaat ohjat ja maastoon nauttimaan kauniista kesäpäivästä!

Hyviä treenejä ja oikein hyvää juhannusta kaikille!

Sari

Nuoren hevosen laukkaharjoitukset, milloin ja miten

Laukka on askellajeista se jossa hevonen tarvitsee eniten ratsastajan apua. Ratsastajalla onkin siis suuri vastuu laukan onnistumisessa, ratsastaja voi hyvässä tapauksessa kehittää hevosen luontaisesti huonoa laukkaa hyvin pyöriväksi, tai toisaalta, ratsastaja voi myös pilata ihan kehityskelpoisen laukan hevoselta kuin hevoselta. Jos mahdollista, seuraa ratsusi liikettä laitumella aina kun mahdollista. Mikäli hevosesi nostaa laukan melko nopeasti vauhdin kiihtyessä, on se merkki juuri sillä hevosella hyvästä ja tasapainoisesta laukasta. Mikäli hevosesi taas mieluiten lisää ravia, ihan siihen "showraviin" asti (josta emme tässä blogissa muuten mainitse halaistua sanaa!), voit valmistella itsesi siihen että laukan kanssa joudut tekemään enemmän töitä, sillä se on hevosellesikin vaikeampi askellaji.

Käydään tässä läpi laukan ratsastamisen ajatuksia lähinnä nuoren hevosen osalta, mutta näitä neuvoja voi toki soveltaa vähän vanhempienkin sotaratsujen laukan parantamiseksi!

Ennen kuin nuorella hevosella aloitetaan laukkaharjoitukset, on syytä saada hevonen toimimaan luottavaisesti ratsastajan kanssa sekä käynnissä että ravissa. Luottavaisella tarkoitan tässä sitä että hevonen ymmärtää ja hyväksyy ratsastajan avut, liikkuu rennosti, pehmeästi kuolaimeen tukeutuen hyvässä tasapainossa. Mikäli nuorella hevosella aloitetaan laukkatyöskentely liian aikaisin, käy usein niin että hevonen tulee kovin etupainoiseksi laukkatyöskentelyssä. Sama ilmiö toistuu myös vanhemmalla, jo koulutetulla hevosella, mikäli sillä laukataan liian nopeasti, siis siten että hevonen ei ole vielä vertynyt kunnolla. Eli seuraavan kerran kun laukkaat omalla, osaavalla ratsullasi, ja koet sen tulevan kummallisen etupainoiseksi, ota askel taaksepäin ja jatka alkuverryttelyä käynnissä ja ravissa vielä hetki!

Asiat joita sinun tulee nuorella hevosella tehdä ennen ensimmäisiä varsinaisia laukkaharjoituksia, ovat erilaiset taivutusharjoitukset sekä käynnissä että ravissa. Tämän lisäksi siirtymät hitaampaan askellajiin ovat oivallisia tasapainon ja takaosan lihasten kehittäjiä! Muista aina itse ajatella "alaspäin" siirtymissä sitä tulevaa askellajia ja sitä nimenomaan "eteenpäin". Eli, kun jarrutat hevosen hitaampaan askellajiin, lopeta pidäte heti kun tunnet hevosen ottavan ensimmäisen askeleen uudessa askellajissa, ja ratsasta välittömästi sitä uutta askellajia eteen! Vaikea selittää näin teoriassa, toivottavasti ymmärsit mitä haen takaa. Eli pidätä vain välttämättömän verran ja ratsasta heti sen jälkeen eteen!

Oletetaan nyt että hevosellasi on jo hyvä tasapaino käynnissä ja ravissa, se hyväksyy ratsastajan avut ja olet erilaisilla taivutus- ja siirtymäharjoituksilla saanut hevoseesi vähän lihasta ja notkeutta, ja on ensimmäisten laukkojen aika. Ensimmäiset laukannostot kannattaa ajoittaa lyhyen sivun jälkeiseen kulmaan, tai itse asiassa vähän ennen sitä kulmaa, jotta teillä on pitkä sivu aikaa laukata eteenpäin. Nosta ensimmäiset laukat aina ravista, kevennä reippaassa tempossa ( kuitenkin kontrollissa) kohti kulmaa, istu muutaman askeleen ajan perusistuntaan ja siirrä hieman sisäpohjetta eteen, pidätä aavistus ulko-ohjalla ja anna selvä merkki sisäpohkeella. Sisäohja saa roikkua lähes löysänä, ulkopohje voi ihan aavistuksen siirtyä taaksepäin, lähinnä tukeakseen hevosen ulkokylkeä. Ensimmäinen laukka nousee silloin kun se nousee, älä hermostu vaikka hevonen ei sitä heti nostaisikaan, kyse on ainoastaan hevosen huonosta tasapainosta! Ota ravia hieman kontrolliin, ja panosta taas seuraavan lyhyen sivun jälkeiseen kulmaan.
Kaikissa laukkaharjoituksissa muista aina katsoa suoraan eteenpäin, näin istuntasi pysyy sopivan "kevyenä" ja hevosen selällä on vapaus liikkua. Alaskatsova ratsastaja tuntuu hevosen selkään pienoisena paineena, jota se usein lähtee juoksemaan karkuun. Sama efekti hevoselle tulee jos päästät kätesi laskemaan alas. Voit siis korjata "pitkäksi" venyvää laukannostoa jopa omalla katseellasi, nostaen sen ylös ja eteen! Ja samalla luonnollisesti nostat kädet taas omille paikoilleen, eikö vaan! Kokeile ihmeessä, saatat yllättyä positiivisesti!

Kun hevonen nostaa laukan, pidä istunta kevyenä, katse eteenpäin ja kädet kannettuina. On erittäin tärkeää että et lähde "pumppaamaan" laukkaa istunnallasi, siitä hevonen vain jännittyy ja hermostuu, ja rikkoo laukan raville, ja vieläpä kovasti etupainoisena. Pidä sisäpohje satulavyön kohdalla, eli laukannostosta siirrä se takaisin omalle paikalleen (liian edessä pidettynä pohje ohjaa lantion liian taakse ja tästä johtuneesta tasapainon menetyksestä johtuen hevonen rikkoo raville.

Muutama muistisääntö nuoren hevosen kanssa laukkaamisesta:
- Hevosen tulee antaa nostaa laukka milloin vain se on sille sopivinta, aina se ei ole siinä kohdassa jossa olet sen itse suunnitellut nostavasi, vaan joskus tasapaino voi olla kohdillaan ihan eri kohdassa! Tällöin anna hevosen nostaa laukka, ja voit siirtää sisäpohkeen eteen hetkeksi, jotta hevonen oppii yhdistämään tämän merkin laukannostoon jatkossa. Itse suosin ratsuttamista ja ensimmäisiä laukkoja maastossa, jossa esimerkiksi loiva ylämäki on hevoselle varsin luontainen hetki nostaa laukka.
- Hevosen tulee saada "rikkoa" laukka raville heti kun sen tasapaino järkkyy. Ole varovainen ettet missään nimessä pidätä vahvasti ohjalla tässä kohtaa, ettei hevonen tulkitse sitä rangaistuksena. Anna hevosen ravata laukan jälkeen mukavalla tempolla eteenpäin, ja hetken päästä voit nostaa laukan uudestaan. Muista olla kevyt ja huomaamaton istunnan kanssa, häiritse hevosta mahdollisimman vähän.
- Hevosen tulee saada pitää kaula niin pitkänä kuin se tasapainon ylläpitämiseksi tarvitsee. Älä välitä pään ja kaulan asennoista, seuraa niitä vaan kädellä, siten että kuolainrenkaasta käteesi säilyisi koko ajan mahdollisimman suora linja.
- Hevosen tulee saada laukata kummassa tahansa laukassa. Alussa ei ole oikeaa eikä väärää laukkaa. Hevonen kyllä vaihtaa laukan kun sen on pakko, luota siihen ja nauti menosta! Kun hevonen on jo jonkin aikaa laukkaillut ratsastajan kanssa, voidaan oikean laukan nostoa houkutella esiin esimerkiksi nostamalla laukka keskiympyrältä, siitä kohdasta kun olet juuri tulossa pitkää sivua kohti.

Miten siellä kyydissä sitten pitäisi istua, kun laukka on jo vähän kehittyneempää, jotta istunta ei häiritsisi hevosta juurikaan? Tätä onkin vaikea selittää, helpolla pääsisin jos sanoisin että "myötää istunnalla" laukan mukana. Mutta kun ei se ole ihan noin yksiselitteistä, tai kaikki eivät vaan osaa myödätä istunnalla siten että se pysyisi rentona. Itse ajattelen että haluan saavuttaa istunnallani keinuhevosmaisen fiiliksen laukassa. En siis "istu vahvasti" alas laukassa, sillä tämä usein rikkoo laukan raville, vaan pikemminkin ajattelen enemmän istunnalla "ylöspäin". Tästä onkin enää muutama askel laukan kokoamiseen, mutta se on ihan oma postauksensa se!!!

Nuoren hevosen viikkosuunnitelma

Jatketaanpa viikkosuunnitelmia, nyt on vuorossa nuoren, jo ratsastuksessa perusasiat osaavan, hevosen lukujärjestystä.

Nuoren hevosen koulutus on tietyllä tavalla aika helppoa, vaikka moni sitä suotta pelkää. Muistat vaan tehdä "töitä" vähän kerrallaan, muutamia kertoja viikossa, ja tarjoten hevoselle riittävän monipuolisia treenejä, sekä harjoitusten että harjoituspaikkojen osalta.

Oletetaan että tässä kyseessä oleva hevonen on aikanaan opetettu ajolle, ellei kärryt perässä niin ainakin ohjasajolle. Tämän soisin kyllä kaikille nuorille hevosille opetettavan, sillä saa mukavasti niitä vuosia treenailtua kun ei vielä voi nousta selkään.

Ohjas- tai kärryajon lisäksi pidän todella tärkeänä ihan sitä hevosen peruskäsittelyä. Puhun siitä nyt vaikka maastakäsittelynä, jotta ei mene termit sekaisin. Itselleni hevosen maastakäsittely on aina relevantti asia, sillä siitä hetkestä lähtien kun otan hevoseni kiinni (vaikka tarhasta tai karsinasta) on se minun "kädessäni" ja tekee asiat juuri niin kuin minä haluan. Ei sen monimutkaisempaa. Avaan tätä maastakäsittelyä omassa postauksessaan vielä jossain vaiheessa.

Ja kuten varmasti arvaattekin, tärkeintä nuoren(kin) hevosen ratsastuksessa on maastoilu. Yksin ja porukassa, rauhallisesti ja vähän reippaammin, kiipeillen, alamäkiä ratsastellen, maastotiellä ja ihan umpimetsässä! Kaikki käy, kunhan vaan mennään maastoon! Viikkosuunnitelma tulee siis sisältämään reilusti maastossa työskentelyä. 

Aloitetaan maanantaista, jolloin voit työskennellä kentällä. Aloita kuitenkin taluttamalla hevosta alkukäyntien ajan, ja ota siinä muutamia maastakäsittelyharjoituksia. Tarkista että hevonen kulkee sinun tahdissasi, hidastaa kun jarrutat äänellä ja kevyellä ohjalla ja lähtee taas liikkeelle yhdestä maiskutuksesta, ja kävelee juuri niin reippaasti kuin sinäkin. Tarkista myös käännökset kumpaankin suuntaan ja samalla tarkista että hevonen myötää kääntävälle ohjalle. Ja ehkä tärkein asia, joka jokaisen hevosen tulee osata, on paikallaan seisominen. Harjoittele sitä ihan joka kerta kun talutat hevosta, ihan mihin vaan oletkaan menossa. Pysäytä hevonen, löysää ohja/riimunnaru ja odota rauhassa. Hevosen tulee seistä tasan siinä paikassa johon sen pysäytit, jos se siirtää yhtäkään jalkaansa, siirrä rauhassa se jalka tai koko hevonen, jos se on jo ehtinyt kokonaan siirtyä, takaisin siihen paikkaan josta lähdettiin ja sano PRR ja taas odotellaan. Jos hevonen siis käveli eteenpäin, peruuta se takaisin samaa reittiä lähtöpaikkaan, ja jos hevonen taas peruutti, tuo se etuperin samaan paikkaan takaisin. Odottelua tehdään niin kauan että huomaat hevosen rentoutuvan, oikeastaan jopa vähän huokaisevan "onpa taas tylsä homma"-tyylisesti. Nämä maastakäsittelyn perusharjoitukset ovat semmoisia jotka soisin tekevän joka ikinen kerta kun hevosta talutat, näin se pysyy vastaanottavaisena ja luottavaisena kanssasi.

Alkukäyntien jälkeen voit nousta selkään ja kävellä vielä hetken vapaalla ohjalla, mutta siinäkin kääntämällä hevosta istunnan avulla vasemmalle ja oikealle ja muutellen sen tempoa pelkällä istunnalla ja ääniavulla. Sen jälkeen voit ottaa ohjat ja siirtyä verryttelemään hevosta kevyessä ravissa. Vaihda suuntaa riittävän usein, ja tällä tarkoitan ihan muutaman kierroksen välein. Alkuverryttelyssä pitkähkö muoto hevosella, ja muista tarjota kädellä aina "lisää pituutta" jos hevonen sitä kaulaa venyttämällä pyytää. Käännökset loivina, ja hyödynnä isoja ympyröitä silloin tällöin. Lisää raviverryttelyyn myös muutamia siirtymiä, käynnin ja ravin välillä. Ravijakso ei saa kestää paljon yli 5 minuuttia, sillä hevosen ylälinjan lihakset väsyvät todella nopeasti ja se tekee hevosen liikkumisen ikävän tuntuiseksi. Anna raviverryttelyn jälkeen pitkät ohjat hetkeksi, kierros tai pari riittää. Tämän jälkeen voit verrytellä hevosta hetken laukassa, taas riittävän usein suuntaa vaihdellen, loivilla kaarteilla ja siirtymillä höystettynä! Ja taas, noin 5 minuutin laukkatyöskentelyn jälkeen anna hevosen hengähtää hetki.
Nämä usein toistuvat vapaat ohjat ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä hevosen lihaksisto väsyy todella nopeasti, kaikki yli 5 minuutin kestävä "jännitys" on jo hevoselle ihan työtä, ja varsinkaan nuoren hevosen lihaksisto ei ole vielä kehittynyt niin paljon että siltä voidaan vaatia pitkää aikaa itsensä kantamista.
Alkuverryttelyjen jälkeen onkin aika siirtyä päivän varsinaiseen tehtävään, olkoon se tänään vaikka pohkeenväistöä! Tästä harjoituksesta en tässä paasaa enempää, väistöistä on muutamia postauksia, käypä lukemassa ne! Itse väistöharjoituksissakaan ei saisi kulua pitkä aika, ehkä noin 10 minuuttia, jonka jälkeen siirrytään jo loppuverryttelyyn. Ravaile rennosti molempiin suuntiin, ja sen jälkeen onkin aika antaa (taas) pitkät ohjat ja mennä vaikka loppukäynneiksi maastoon!

Tiistaina voit jatkaa työskentelyä kentällä, muuten samoilla askelmerkeillä, mutta päivän teemana voisi olla vaikka taivutusharjoitukset. Toivottavasti pääset tekemään edes alku-ja loppukäynnit maastossa!

Keskiviikkona rauhallinen maasto, vähän palauttelumielessä, käyntiä, rauhallista ravia ja rauhallista laukkaa, jos pohjat vaan sen sallivat.

Torstaina hevonen saa levätä, tarhailua koko päivä ja vaikka vähän syventäviä maastakäsittelyharjoituksia.

Perjantaina ohjasajoa kentällä tai jos hevonen on kärrytelty, kärryt perään ja maastoteille tai hyväpohjaisille pelloille!

Lauantaina alkuverryttelyt maastossa, ja sen jälkeen kentälle työskentelemään puomeilla! Sekä niillä maahankaivetuilla että vaikka vähän korotetuillakin! Tässäkin, muista, helpot lähestymiset esteille, kummastakin suunnasta ja maltilla hyppyjä! Lopeta siihen että on vielä kivaa!

Sunnuntaina maastolenkki, vaikka vähän reippaammassakin tempossa! Mikäli lähelläsi on hyväpohjaisia peltoja, käytä niitä hyväksi ja ratsastele niilläkin silloin tällöin! Mitä isommalla alueella pääset nuoren hevosen kanssa ratsastelemaan, sitä vähemmän himmailet sen luontaista liikettä ja kehitystä tulee tapahtumaan!

Sama vielä lyhennettynä:
Maanantaina kentällä, väistöharjoituksia. Alku- ja loppukäyntejä lukuunottamatta työskentelyaika maksimissaan 30 minuuttia.
Tiistaina kentällä, taivutusharjoituksia. Alku-ja loppukäyntejä lukuunottamatta työskentelyaika maksimissaan 30 minuuttia.
Keskiviikkona rauhallinen maasto, kesto voi olla pidempikin, vaikka 1 tunti.
Torstaina vapaa.
Perjantaina ohjasajoa tai kärryttelyä.
Lauantaina maapuomi- ja estetyöskentelyä. Pyri verryttelemään hevonen maastossa! Alku- ja loppukäyntejä lukuunottamatta työskentelyaika maksimissaan 30 minuuttia.
Sunnuntaina reippaampi maastolenkki. Kesto maksimissaan 1 tunti.

Tämä on tietysti vain suuntaa-antava suunnitelma, muutoksia pitää tehdä hevosen "päivän kunnon" mukaan. Jos hevonen jonain päivänä vastustelee ratsastajaa, painaa toistuvasti kädelle tai reagoi apuihin vaikka pukittelemalla, on se jostain vähän kipeä. Tällöin paras keino on antaa sen levätä muutama päivä, ja ottaa se töihin sen jälkeen rauhallisesti uudestaan. Eikä hierojan käynti tällaiseen väliin tee ollenkaan huonoa!

Kuten varmasti huomasitte, kenttätyöskentelyssä en varsinaisena tehtävänä teettänyt siirtymiä ollenkaan, vaikka juuri niistä olen  paasannutkin. Siirtymiä tulee ratsastaa ihan jatkuvasti, alku- ja loppuverryttelyssä, sekä itse tehtävässä, joten en ottanut tässä niihin sen enempää kantaa. Toki voit ottaa jonkun kenttätyöskentelyn varsinaiseksi teemaksi juuri siirtymät, jolloin keskityt nimenomaan siirtymien rentouteen ja omien apujen käyttösi pehmeyteen.

Jotta hevonen ei tylsisty kenttätyöskentelyssä, tee aina vähintään alku- ja loppukäynnit maastossa, mieluiten tietysti koko verryttely maastossa olisi suotavaa. Kentällä pyöriminen on hevoselle todella raastavaa, ja hevonen ei tarvitse montakaan työskentelyjaksoa kentällä peräkkäin, kun se jo alkaa jarruttelemaan kentällä liikkuessaan, ihan vaan tylsyyttään. Tähän ei missään nimessä auta jatkuva jyskyttäminen kentällä, vaan hevosen pitää päästä maastoon! Yksin tai porukalla, hitaasti tai reippaasti, tasaista tietä pitkin tai vaikeakulkuisessa maastossa. Pääasia että menette maastoon!

Eikä pidä pelätä sitä jos nuorelle hevoselle joutuu joskus antamaan useammankin vapaapäivän viikossa, se ei varmasti aiheuta mitään negatiivista sille hevoselle, korkeintaan voi olla vähän virtavampi seuraavalla kerralla, mutta sehän on ainoastaan mukava ominaisuus! Ja vapaista puheen ollen, vähän rankemman työskentelyjakson jälkeen on hyväkin antaa hevosen levätä ja palautua muutamia päiviä tai viikon tai jopa kaksi. Hevonen tarvitsee myös lepoa kehittyäkseen!

Tässäpä taas näitä, nyt nuoremman hevosen askelmerkkejä! Muistakaa soveltaa, hevoset, ratsastajat ja olosuhteet ovat aina erilaiset, ja ne pitää ottaa huomioon tehtäviä suunnitellessa.

Kunhan vaan muistatte maastoilla!