Tuntisuunnitelma; ympyrä- ja volttikahdeksikko

Tällä tunnilla keskitytään työskentelemään pääsääntöisesti ympyrä- ja volttikahdeksikolla, joten tiedossa on paljon taivutuksia ja askeleen pituuden muutoksia.

Alkuverryttelyssä otetaan ensimmäisenä haltuun kulmien ratsastus. Tämä siksi, että kulmien ratsastus on helpoin keino saada hevonen kuuliaiseksi kääntäville avuille. Aloita ensin käynnissä, siten että ratsastat aina huolellisesti kohti kulmaa, mutta pysäytä hevonen kulmassa, ennen kuin olet kääntänyt sitä askeltakaan. Kun hevonen seisoo rauhassa paikallaan, käännä hevonen kulmassa sisäohjan ja ulkopohkeen avulla. Tämä harjoitus lähinnä huolehtii siitä että hevonen odottaa kulmassa ratsastajan kääntäviä apuja, olet varmasti huomannut että tosi usein hevonen kääntyy kulmassa ihan itse, ennen kuin ratsastaja on ehtinyt tehdä elettäkään kulman ratsastamiseksi. Kun hevonen kääntyy näin oma-aloitteisesti, se ei todellakaan tee kulmaa "oikein" vaan menee sieltä mistä aita on matalin, eli luultavasti etupainoisena ja kaatuen hieman sisällepäin.

Kun olet työskennellyt parin kierroksen ajan kulmissa pysähtyen ja kääntyen, kumpaankin suuntaan, otetaan vielä vähän kulmatyöskentelyä. Nyt kävellään kulman läpi, ei siis pysähdytä, mutta kiinnitetään tarkempaa huomiota itse käännökseen. Kun lähestyt kulmaa, lyhennä käyntiä hieman, ja keskity kääntämään hevonen kulmassa käyttäen enemmän ulkoapuja. Eli voit jopa ajatella että ulkoavut hieman "työntävät" hevosen kulman käännökseen, sisäohja ainoastaan vähän asettaa ja näyttää suuntaa mutta itse käännös lähtee ulkoavuista. Näin kääntäen hevosen tuli astua vähän etujaloillaan ristiin. Käännöksen hahmottamista saattaa helpottaa se, että ajattele ratsastavasi kulmat vähän samalla tavalla kuin tekisit takaosankäännökset. Tee tämäkin harjoitus parin kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja kun olet itse tyytyväinen kulmien ratsastukseen, voit siirtyä verryttelemään hevosta kevyessä ravissa. Tämä kulmassa kääntäminen ja tuo aiempi kulmaan pysähtyminen tuottavat yhdessä allesi apujasi odottavan, tasaisella ulko-ohjan tuntumalla kulkevan tyytyväisen, itsensä kantavan hevosen! Ei hullumpi tunne vai mitä?!

Kun aloitat verryttelyn ravissa, jätä hetkeksi kulmat rauhaan, ja tee kulmien tilalle loivat kaarteet. Tämä tehdään sen takia että annetaan hevoselle ensin riittävästi aikaa vertyä myös ravissa, ennen kuin lähdetään ratsastamaan sille vaikeita tehtäviä, eli tarkkoja kulmia ravissa. Kun hevonen on saanut ravata rennossa, rauhallisessa ravissa (pysyen kuitenkin pohkeen edessä) molempiin kierroksiin, voit ottaa ohjan vähän lyhyemmäksi, ja lähteä työskentelemään tarkkoja kulmia myös ravissa. Tee siten että aina pari metriä ennen kulmaa istu alas perusistuntaan ja kokoa ravia hieman. Varmista että sisäpohkeesi on hevosen kyljen lähellä, mutta ei purista ja vie oma katseesi käännöksen suuntaan. Kulmassa aseta hevosta sisäohjalla, samalla hieman sillä kääntäen ja tue käännöstä ulkopohkeella, joka on omalla paikallaan heti satulavyön takana. Muista säilyttää ulko-ohjan tuki, joka säätelee asetusta. Sisäpohje on satulavyön kohdalla, tarjoten hevoselle tuen jonka ympärille se saa taipua. Ole tarkkana ettei sisäpohje jännity tai siirry liian taakse, sillä se pakottaa hevosen väistämään pohjetta. Jälleen kerran oikein ratsastettu kulma tuntuu siltä kuin hevonen astuu etujaloillaan hieman ristiin, taipuu loivasti kropastaan ja kokoaa itseään hieman nousten aavistuksen ryhdikkäämmäksi. Kulman jälkeen myötää sisäohjasta ja rohkaise hevosta sisäpohkeella taas normaaliin raviin. Tämä lievä eteenratsastus auttaa hevosta myös suoristumaan nopeammin. Ratsasta molempiin suuntiin kulmat ravissa huolellisesti, ja kun hevosesi toimii kulmissa riittävän herkillä avuilla, voit siirtää sen käyntiin ja antaa sille hetkeksi vapaat ohjat.

Välikäynnin jälkeen siirrytään ratsastamaan varsinaista tehtävää, eli kahdeksikkoja. Aloita ratsastamalla ensin käynnissä ympyräkahdeksikkoa siten että ympyrät ovat halkaisijaltaan noin 15 metriä. Ensin tarkista ratsastettava tie, eli ympyröiden pitäisi pysyä joka kierroksella samankokoisena ja hevosen käynnin askeleen tulisi olla pitkää ja matkaavoittavaa. Sisäohja asettaa ja taivuttaa aivan loivasti, ulkopohje huolehtii että takaosa pysyy samalla uralla etuosan kanssa. Kiinnitä erityistä huomiota myös ympyröiden välissä tehtävään suoristukseen ja suunnanmuutokseen, sillä ellei hevosesi suoristu riittävän ajoissa, ei asetus ja taivutus uuteen suuntaan myöskään onnistu ajoissa. Tarvittaessa voit vähän jopa venyttää suoristuksen ratsastamista, älä siis hätäile ympyröiden vaihdon kanssa.

Kun olet saanut homman kuntoon näillä isoilla ympyröillä, työskentele seuraava kahdeksikko pienemmillä ympyröillä, halkaisijaltaan noin 10 metriä, eli volttikahdeksikolla. Pysy koko ajan siis samalla paikalla, mutta muuta ympyröiden kokoa nyt pienemmäksi. Kun työskennellään volttikahdeksikolla, tulee taivutuksen olla hieman jyrkempi ja voit myös koota käyntiä hieman. Nyt istuntasi joutuu siis tekemään hieman enemmän töitä, kootessaan käyntiä, ja sisäohja huolehtii jyrkemmästä taivutuksesta, yhdessä ulkopohkeen kanssa.

Lyhyesti, on siis tarkoitus työskennellä isolla ympyräkahdeksikolla isossa askeleessa ja loivassa taivutuksessa ja pienemmällä, volttikahdeksikolla kootussa askeleessa ja jyrkemmässä taivutuksessa. Käytännössä on vain omasta mielikuvituksesta kiinni miten hyödynnät nämä kahdeksikot ratsastuksessasi, mutta tässä muutama hyväksi havaittu esimerkki:

Työskentele käynnissä ja ravissa siten että ratsasta toinen ympyrä isokokoisena, eli loivalla taivutuksella ja pitkällä askeleella, ja kun vaihdat ympyrää, ratsasta toinen ympyrä pienempänä, jyrkemmällä taivutuksella ja kootummassa askeleessa. Näin saat hevosen vastaamaan apuihisi todella nopeasti ja tehokkaasti, muista vaan olla erittäin huolellinen ympyröiden välisessä suoristuksessa. Varsinkin nyt kun ympyröiden erot ovat suuret, niin taivutuksen kuin kokoamisasteen osalta, on suoristus ja sen aikana tehtävät valmistelut todella tärkeitä. Muista vaihtaa välillä pienen ympyrän paikkaa, jotta tulee tehtyä taivutuksia myös toiseen suuntaan. Eli jos olet aiemmin tehnyt ison ympyrän C päätyyn, ja pienen ympyrän L päätyyn niin muuta välillä niin että teet pienen ympyrän C päätyyn.

Kun siirryt ratsastamaan ympyräkahdeksikkoa laukassa, on siinäkin variaatioita vaikka kuinka paljon. Voit ratsastaa ensin molemmat ympyrät isona, siten että keskellä vaihdat laukan käynnin tai ravin kautta tai jopa suoraan askeleessa. Kun laukanvaihto on kunnossa, eli hevonen vaihtaa nopeasti uuteen laukkaan, voit ratsastaa toisen ympyrän pienempänä, aivan kuten käynnissä ja ravissakin, kootummassa askeleessa.

Kun haluat saada laukan avulla hevosta jumpattua paremmin, tee siten että ratsasta kahdeksikon pieni ympyrä myötälaukassa, ja suuri ympyrä vastalaukassa, eli älä vaihdakaan laukkaa suoristusvaiheessa. Voit käydä lukemassa vinkkejä vastalaukan ratsastamiseen täältä. Vastalaukassa on tärkeää tukea hevosta kevyesti sisäpohkeella ja säilyttää loiva asetus sisäpuolelle, ja istunnan kanssa on tärkeää olla menemässä aina laukan suuntaan, eli jos laukkaat vasemmassa kierroksessa oikeaa laukkaa, ole istuntasi tai jopa tarkemmin rintakehäsi kanssa "menossa" oikealle, näin ollen istuntasi sijoittuu hevosen selässä oikein.

Myös askellajien muutokset volttien tai ympyröiden välissä ovat hyvää harjoitusta, ratsasta toinen iso ympyrä ravissa, keskellä siirrä hevonen käyntiin, ja tee toinen ympyrä pienenä, kootussa käynnissä. Sama juttu toimii tietysti myös laukan avulla, eli voit laukata isoa ympyrää isossa askeleessa ja keskellä siirrä hevonen raviin tai käyntiin, ja työskentele toinen ympyrä pienenä, kootussa askeleessa. Pienen ympyrän jälkeen nosta laukka kootusta askeleesta ja laukkaa taas iso ympyrä loivassa taivutuksessa ja isossa askeleessa.

Ja kuten sanoin, vain mielikuvitus on rajana, voit myös lisätä ympyröiden väliin pysähdyksen ja peruutuksen, jos tuntuu esimerkiksi siltä että työskentelyn aikana hevonen häviää pois avuilta, eli ei vaikka vastaa pidätteisiin riittävän herkästi.

Välillä saattaa myös käydä niin että et ehdi saada taivutusta tai askeleen pituuden muutosta aikaiseksi puolikkaan tai kokonaisen ympyrän aikana, silloin on syytä jatkaa vielä samalla ympyrällä työtä vaikka toinen kierros, ennen kuin vaihdat ympyrää. Pyritään siis aina siihen että jokainen tehtävä tehdään huolella loppuun asti ennen siirtymistä uuteen.

Kun tunnin työskentely tapahtuu pääsääntöisesti ympyröillä, ja vielä varsin paljon työtä vaativilla ympyröillä, on todella tärkeää osata lukea hevosta ja antaa sille riittävän usein lepotaukoja vapaan käynnin muodossa, suoralla uralla. Kun hevonen alkaa vähän painaa kädelle tai jopa nyppiä ohjaa pois käsistäsi, on se usein merkki siitä että hevonen alkaa väsyä, ja silloin on tärkeää antaa sen levätä, vaikka ihan muutaman kierroksenkin ajan.

Kun varsinainen ympyrätyöskentely on saatu tehtyä, loppuverryttele hevonen sekä laukassa kevyessä istunnassa että kevyessä ravissa isolla uralla tai vaikka maastossa, jotta hevonen saa venyttää kroppaansa kunnolla lopussa. Siihen on hyvä lopettaa, loppukäynnit maastossa ja ratsukolla hyvä mieli!!!

Ja koska tämä on ensimmäinen kirjoittamani tuntisuunnitelma pitkiin aikoihin, pyydän teiltä nyt vähän apua, onko teksti edelleen ihan ymmärrettävässä muodossa, vai haluatteko vielä tarkempaa selostusta onnistuaksenne ratsastamaan tämän suunnitelman mukaan? Sitä kummasti kirjoitustaito vähän ruostuu näin pitkän tauon jälkeen, ja varmasti kestää hetken päästä taas normaaliin tekstintuottamiseen takaisin!

Oikein hyviä treenejä kaikille!

Sari

Tuntisuunnitelma; avoa, sulkua ja lopuksi sulkua diagonaalilla

Tällä tunnilla keskitytään taivutuksiin, ja pyritään säilyttämään sekä alkuverryttelyssä että itse tunnin tehtävissä mahdollisimman rauhallinen tempo. Taivutuksissa vauhti ei korjaa virheitä, päinvastoin. Jos taivutuksia tehdessäsi hevosesi kiihdyttää tempoa, on se aina merkki siitä että taivutus ei silloin mene läpi, vaan hevonen helpottaa itseään kiihdyttämällä vauhtia, päästen näin pois taivutuksesta. Eli aina kun taivutat, ota tempoa vähän "alas". Toki vaikka tempo onkin alhainen, tulee hevosen silti olla pohkeen edessä. Hyvin ratsastetulla, herkällä hevosella tämä ei ole ongelma, joten kiinnitä joka ratsastuksessa huomiota siihen miten hevonen reagoi apuihisi, jotta pystyt tarvittaessa ratsastamaan hitaassa tempossa aktiivisestikin!

Aloita tunti ratsastamalla hevosta hieman normaalia pidemmällä ohjalla, kuitenkin siten että saat aikaiseksi kevyen tuntuman, mutta hevonen saa liikkua hieman pidemmällä kaulalla. Ensin työskentele käynnissä, tehden loivia kiemuroita ja ympyröitä ja kiinnitä huomiota siihen että hevonen itsekin hakeutuu pidemmälle kaulalle ja varmista että reaktio pohkeelle säilyy. Kun olet työskennellyt käynnissä molempiin suuntiin, työskentele samalla tavalla kevyessä ravissa. Ravissa ole erityisen tarkka siitä että säätelet ravin tempoa omalla istunnallasi (kevennä ns. riittävän rauhallisesti) ja koko ajan kätesi tulee olla menossa hevosen suuta kohti. Ravissakin loivat kiemurat ja isot ympyrät, joilla keskity ainoastaan siihen että tempo säilyy tasaisen rauhallisena ja hevonen venyttää itseään eteen ja alas.
Kun olet saanut ravissa tempon tasaiseksi, ota verryttelyyn mukaan avotaivutukset pitkillä sivuilla, loivasti ja rauhallisessa tempossa, yhä edelleen! Tee avoja muutaman kerran kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen voit siirtää hevosen käyntiin ja antaa sen kävellä hetken vapaalla ohjalla.

Käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle, nyt hieman lyhyemmäksi kuin alussa mutta kuitenkin vielä tarjoten hevoselle vapauden pidentää kaulaa. Tehdään vielä verryttelyä laukassa siten että nosta laukka harjoitusravista, ja hae sitä samaa tunnetta jonka sait aikaiseksi käynnissä ja ravissa, eli kiireetöntä, rauhallista ja tasapainoista laukkaa, jossa hevosella on koko ajan vapaus pidentää kaulaansa. Ole tarkkana ettei käy niin että hevonen "venyttää kaulaansa" eteen ja alas, mutta lopputuloksena painuu etupainoiseksi ja painaa kädelle. Tällöin laukka ei ole ollut "takajalkojen päällä" ja kannattaa nostaa rauhassa uusi laukka ja työskennellä sitä uudestaan. Jos tunnet laukassa että hevonen alkaa pikkuhiljaa painaa kädelle, voit koittaa korjata sitä hidastamalla tempoa ja nostamalla kevyesti hevosen etuosaa "ylöspäin" kummallakin ohjalla. Ole tarkka että ote ei suuntaudu yhtään taaksepäin, vaan ainoastaan nopeasti ja kevyesti suoraan ylös. Kun hevosen etuosa nousee, aktivoi takajalkoja pohkeella ja näin saat jatkettua hyvää laukkaa taas vielä hetken, ennen kuin joudut korjaamaan laukan paremmaksi ravisiirtymän kautta. Tee laukassa ympyröitä, muuta ympyröiden kokoa jotta pääset taivuttamaan hevosta loivasti ja hieman jyrkemmin, ja taas tarkkaile laukan tempoa taivutusten aikana, kiirehtiminen on aina merkki huonosta taivutuksesta.

Kun olet työskennellyt laukassa molempiin suuntiin, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla. 

Käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja nyt voit ottaa ohjat ihan normaalipituuteen ja lähdetään tekemään taivutuksia huolellisemmin. Aloita käynnissä ratsastamalla siten että toiselle pitkälle sivulle alkuun voltti, siitä jatkaen uraa pitkin avotaivutuksessa, pitkän sivun keskelle suoraan avotaivutuksesta voltille ja voltin jälkeen jatka pitkän sivun loppuun sulkutaivutuksessa. Tämän jälkeen lyhyt sivu suoralla hevosella, ja toiselle pitkälle sivulle pohkeenväistöt uralta 3-4 m uran sisäpuolelle, siitä suoristus ja väistö takaisin uralle. Taivutukset kokoavat hevosta kun taas väistöillä saadaan aikaiseksi hieman enemmän liikkuvuutta.

Ole huolellinen jo ensimmäisessä voltissa, hevosen tulee olla tasaisen loivasti taivutettu läpi koko voltin, sinulla tulisi olla tunne että hallitset hevosesi lavat koko voltin ajan, ja kun jatkat näin hyvin ratsastetun voltin jälkeen avoon, ei taivutukseen tule käytännössä mitään muutosta, vaan jatkat samalla lapojen hallinnan tunteella myös läpi avotaivutuksen. Ainoa ero volttiin nähden on sisäpohje, voltilla se on ainoastaan lähellä hevosta sallien taivutuksen sen ympärille, ja avossa se on edelleen lähellä, sallien taivutuksen mutta samalla myös kevyesti estää hevosta kääntymästä pois uralta.

Muista kantaa molemmat kätesi läpi koko harjoituksen, jotta hevosesi pysyy ryhdikkäänä. Kun käännät hevosesi voltille avon jälkeen, sinun ei pitäisi tehdä muuta kuin keventää hieman sisäpohjetta ja hevosesi pääsee kääntymään voltille. Voltilla taas pidä huoli lapojen hallinnasta, ja kun voltti on päättymässä ja olet jatkamassa uralle, voimista hieman ulkopohjetta (joka on hieman satulavyön takana) jotta hevonen pääsee jatkamaan uraa pitkin sulkutaivutuksessa. Sulkutaivutuksessa hevosen tulisi liikkua siinä asennossa jossa se oli lopettaessaan voltin, ja tämän takia ulkopohje tulee ottaa riittävän ajoissa huomioon. Sulkutaivutuksessa huolehdi että hevosen otsa on suoraan kohti lyhyttä sivua ja korvat samalla tasolla, silloin etuosa on hallussa. Ja sen jälkeen ulkopohje vaan huolehtii takaosasta!

Tee nämä harjoitukset ensin käynnissä pari kertaa vasemmalle, ja sen jälkeen tee samat ravissa samaan suuntaan. Kun olet tehnyt harjoitukset myös ravissa, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ennen kuin vaihdat suuntaa ja tee harjoitus uudelleen, ensin pari kertaa käynnissä ja sen jälkeen pari kertaa ravissa. Jos ravissa tehtävät taivutukset alkavat tuntua "nihkeiltä" eli hevosen ravi kuolee taivutukseen, käytä hyödyksi voltti vaikka taivutuksen keskellä, ja aktivoi ravia voltilla niin että se on taas pohkeen edessä, ja ravi "kestää" taivutusten hitaamman tempon. Toisen pitkän sivun väistöillä saat taas aktivoitua hevosta hieman lisää.

Kun olet tehnyt avo-sulkutaivutukset ja väistöt molempiin suuntiin sekä käynnissä että ravissa ja hevonen on kävellyt niiden jälkeen hetken vapaalla ohjalla, tehdään vielä loppuun pätkä sulkutaivutusta diagonaalilla.

Aloita käynnissä siten että ratsasta lyhyen sivun loppuun voltti, ja tee se täysin samalla tavalla kuin harjoituksessa voltti ennen sulkua eli voltin lopussa voimista ulkopohjetta jotta hevonen on heti voltista lähdössä sulkuun. Vie oma katseesi lävistäjälle, jota pitkin sinun tulisi jatka sulkutaivutuksessa ja lähde viemään hevosta lävistäjää pitkin sulkutaivutuksessa. Nyt ulkopohje on aktiivisin, ja sisäpohje ikäänkuin antaa hevoselle tilaa liikkua sulkutaivutuksessa sivuttaissuunnassa eteenpäin. Sisäohja huolehtii taivutuksesta etuosan osalta ja ulko-ohja säätelee taivutuksen määrää.

Tee sulku diagonaalilla molempiin suuntiin samalla tavalla eli aloita voltilla lyhyen sivun jälkeisessä kulmassa ja jatka siitä sulussa diagonaalilla. Jos harjoitus onnistuu helposti käynnissä, voit loppuun tehdä sen kerran tai pari myös ravissa, mutta jos käynnissä tulee ongelmia, älä siinä tapauksessa jatka samaa harjoitusta ravissa vaan jätetään sen harjoittelu seuraavaan kertaan. Hevonen on tässä vaiheessa tuntia jo melko varmasti hieman väsynyt.

Loppuverryttely kannattaa suorittaa rauhallisessa tempossa harjoituslaukassa, siten että nouse itse kevyeen istuntaan jotta hevonen saa rauhassa laukata oikein pyöreällä selällä kumpaankin suuntaan.

Sitten vaan loppukäynnit ja se olis sitten siinä!

Kertokaapa pääsittekö tekemään sulkuja diagonaalilla, ja mahdollisesti jopa ihan ensimmäistä kertaa näillä ohjeilla vai jäikö joku asia vielä epäselväksi?  Tulossa on postaus jossa käydään läpi sulkutaivutusta ja ulkopohkeen vaikutusta kyseisessä liikkeessä, joten siinä tulee varmasti vielä lisää vinkkejä itsenäiseen harjoitteluun!

Sari

Toivepostaus; haasteita entisen ravurin kanssa, laukannostot ja laukan hallinta

Vihdoinkin sain valmiiksi kolmannen ja viimeisen osan Aidan lähettämään toivepostaukseen koskien entisten ravureiden ratsuksi kouluttamisen haasteita. Edelliset postaukset voit lukea täältä ja täältä. 

Tässä postauksessa perehdytään tarkemmin laukannostoihin ja laukan hallintaan.

Hevosen rakenteesta riippuen joillekin hevosille laukannosto voi olla helpompi käynnistä kuin ravista, on siis tärkeää tunnistaa oman hevosensa heikkoudet ja vahvuudet ja tehdä erityisesti alussa laukannostot hevoselle helpoimmasta askellajista.

Syy miksi laukannosto on entiselle ravurille usein vaikeaa, on yksinkertaisesti lihasten, erityisesti selkälihasten voimattomuus. Kun selkälihaksissa ei ole voimaa, vaikuttaa se suoraan hevosen kantokykyyn eikä se kykene ottamaan painoa takaosalle vielä kunnolla. Ja koska tasapainoinen laukannosto vaatii sen että hevonen on "takajaloillaan",  on laukannostot usein melko vauhdikkaita ja epätasapainoisia.

Erilaisin tapoja opettaa laukannosto on käyty läpi ratsun oppikoulussa, ei perehdytä niihin sen enempää, mutta pohditaan tässä itse nostojen parantamista ja laukan hallintaa.

Nostojen parantaminen lähtee siis hevosen takaosan paremmasta hallinnasta, ja onkin syytä teettää hevosella mahdollisimman paljon tehtäviä jotka auttavat sitä löytämään omat jalkansa ja samalla lisäävät voimaa. Helpoin ja tehokkain tapa on ehdottomasti kävely pitkin ohjin mahdollisimman epätasaisessa maastossa, mielellään lähes umpimetsässä jossa hevonen joutuu lähes joka askeleella katsomaan tarkkaan mihin jalkansa asettaa ja näin ollen se käyttää lihaksiaan todella tehokkaasti, ikäänkuin kooten itseään jatkuvasti. Ja mikä parasta, ratsastajan ei tarvitse kuin istua kyydissä! Vielä jos metsäreissulta sattuu löytymään ylä- ja alamäkiä, on treeni täydellistä! Toki ylä- ja alamäessä ratsastajakin joutuu vähän töihin jotta ratsukon tasapaino säilyy, mutta muuten tämä on ratsastajalle todella huoleton ja helppo treenimuoto.

Metsässä samoilun lisäksi maapuomit ja kavaletit ovat erinomaisia koordinaatiota ja selän ja takapään lihasten voimaa parantavia harjoituksia. Maapuomeilla tärkeätä on varsinkin alussa olla tarkka että maapuomien väli on kyseiselle hevoselle juuri sopiva, sen pitää pystyä rentoutumaan maapuomeja ylittäessä jotta niillä saavutetaan maksimaalinen hyöty, ja lisäksi tempo pitäisi pysyä mahdollisimman alhaalla, mieluummin alitempossa puomeille kuin kiiruhtaen.

Näiden kahden treenimuodon lisäksi otetaan kolmanneksi vielä mukaan väistöt ja taivutukset. Taivutukset auttavat sekä suoruuden parantamisessa että tasapainon säilyttämisessä, ja väistöillä saadaan se takapää paremmin mukaan työskentelyyn, erityisesti siis laukannostoissa.

Itse laukannostoissa kaarevalla uralla tapahtuva nosto on varsinkin alussa hevoselle helpoin tapa, ja noston voi joko suorittaa lyhyen sivun lopussa, jolloin edessä siintää pitkä sivu eikä hevonen ahdistu  jarruttavista aidoista niin nopeasti. Mikäli pitkä sivu tuo mukaan jopa liian reippaan vauhdin, kannattaa nosto ajoittaa pääty-ympyrälle siten että ympyrän avoimelta sivulta suoritetaan nosto, jolloin pitkän sivun aita hieman hillitsee hevosen menoa, ilman että ratsastajan tarvitsee heti pidättää.

Jos väistöt ovat hevoselle jo hallussa, suosittelen laukannostojen teettämistä siten että ratsasta vähän uran sisäpuolella, väistä hevosella muutama askel uralle, ja heti viimeisestä väistöaskeleesta nosta harjoituslaukka. Saman voi tehdä myös ympyrällä, väistäen ympyrän avoimella sivulla takaosaa muutaman askeleen ajan ympyrän ulkopuolelle, ja nostaen laukan uralle palattaessa.

Ja jos hevonen on jo tottunut kavaletteihin tai jopa pieniin esteisiin, voi niitä hyödyntää laukannoston opettamisessa, usein hevonen jatkaa laukalla pienen esteen jälkeen, jolloin voit parantaa apujesi ajoitusta helposti.

Kun laukannostot ovat kunnossa, tulee seuraavaksi haasteeksi se itse laukka. Se on lähes poikkeuksetta tasapainotonta, jännittynyttä kaahotusta! Valitettavasti. Jotta siitä saadaan edes vähän ratsumaisempaa, on tärkein tekijä siinä aika, kärsivällisyys ja oikeanlaiset harjoitukset. Ja tietysti pitää muistaa hevosen rakenteelliset haasteet, entinen ravuri harvoin saa laukkaa täysin kolmitahtiseksi, vuosienkaan huolellisen työn jälkeen. Pitää siis olla valmiina tyytymään laukassa siihen että se on hallinnassa, tasapainossa ja ratsastettavissa, täydellistä pyörivää laukkaa ei kannata lähteä tavoittelemaan.

Tärkein tekijä laukan parantamisessa on ehdottomasti tasapaino. Olet varmasti nähnyt ja luultavasti itsekin ratsastanut hevosella joka kyllä osaa nostaa laukan, mutta noston jälkeen etenee todella reippaassa tempossa ympäri kenttää, vahvasti sisäänpäin kallistuneena ja jännittyneenä. Jotta tästä päästään vähän rauhallisimmille vesille, on ratsastajan tärkein tehtävä parantaa koko ratsukon tasapainoa. Vaikka luonnollinen reaktio olisi "työntää" hevosta pois sisäpohkeesta ja sisäohjasta joihin se tuntuu nojaavan,  ei pidä voimistaa kumpaakaan sisäapua yhtään, päinvastoin, anna sisäpohkeen olla omalla paikallaan, mahdollisimman rentona, ja pidä sisäohjalla ainoastaan tasainen tuntuma, voimistamatta sitä yhtään. Varsinainen työ tehdään nyt painoavulla ja ulko-ohjalla.

Kun olet nostanut laukan, siirrä omaa painoasi enemmän ulkojalustimelle, ja voimista tai nosta ulkokättäsi hieman. Ulkopainoavulla saat aikaiseksi sen että hevosen painopiste siirtyy sisältä enemmän ulos, eli hevonen ikäänkuin nousee pois sisäpohkeen päältä, ja ulko-ohjalla saat sekä pidettyä sen kontrollissa että samalla auttaen tasapainoa säilymään. Ulko-ohja voi tarvittaessa myös hieman pidättää, ilman että se kuitenkaan rikkoo laukkaa raville, jonka sisäohjasta pidättäminen usein saa aikaiseksi.

Ja tässä vaiheessa ei luonnollisestikaan pohdita sisäohjalla asettamista tai muitakaan "normeja" vaan annetaan hevosen edetä laukassa, pitäen itse ainoastaan huolta tasapainosta, ja hevonen varmasti on asettunut tai jopa hieman kallistunut ulospäin, mutta se on tässä tapauksessa varsin toivottavaa! Jos olet seurannut hevosta vapaana, se laukatessaan kaarteissa usein kääntää päätään hieman ulospäin, juuri tuon tasapainon säilyttämisen vuoksi. 

Laukan parantaminen vaatii toistoja, ja mielellään toistoja siten että itse laukkapätkät pidetään melko lyhyinä, esimerkiksi yhden tai kahden kierroksen mittaisina, jonka jälkeen hevosen annetaan kävellä hetki vapaalla ohjalla jotta se saa vähän hengähtää ja rentoutua sille vaikean harjoituksen jälkeen ennen uuden laukan nostamista. Myös sitä kannattaa miettiä mihin kierrokseen päättää päivän laukkaharjoitukset, jotta hevoselle jää mahdollisimman hyvä mieli tunnin jälkeen. Itse teen siten että aloitan laukkaharjoitukset hevoselle helpommasta suunnasta, sen jälkeen vaihdan suuntaa tehden laukkaa siihen vaikeampaan kierrokseen ja lopuksi vielä vaihdan suuntaa siten että saan lopetettua harjoitukset hevoselle helpompaan suuntaan.

Toivottavasti tästä on vähän apua entisten ravureiden laukkaharjoitusten kanssa, vaihdetaan ajatuksia kommenttiboksissa!

Sari

Tuntisuunnitelma; neliöitä ja ympyröitä

Tällä tunnilla ratsastetaan hevosta sekä neliöllä että ympyrällä, ja vaikka hevonenkin joutuu tekemään töitä, on tämä tunti ehkä enemmän ratsastajalta tarkkuutta vaativa. Tämän tunnin myötä huomaat käännösten ja taivutusten helpottuneen ja kaikkiin askellajeihin on löytynyt uudenlaista keveyttä.

Aloitetaan vapaan käynnin jälkeen ottamalla ohjat tuntumalle ja työskennellään ensin hetki käynnissä. Ratsasta ensin pelkästään toisessa päädyssä siten että joka toisen kierroksen ratsastat päätyyn ympyrän ja joka toinen kierros neliönä, eli neljällä tarkalla kulmalla. Muista että pääty-ympyrä alkaa ja päättyy aina lyhyen sivun keskellä, ja heti ympyrän jälkeen sinun tulee ratsastaa tarkka käännös jo heti lyhyen sivun kulmaan.

Pääty-ympyrän ja neliön välillä on eroja erityisesti käännöksissä, ympyrällä ei kulmia ratsasteta joten hevonen on ympyrän aikana loivasti taipunut. Painotan loivuutta, käytännössä ympyrä on niin iso että taivutukseksi melkein riittää se että varmistat sisäohjalla asetuksen ja hyvin loivan kaulan taivutuksen, ja haet samaa taivutusastetta myös ulkopohkeen avulla. Ulkopohje lähinnä pitää huolta että takaosa ei putoa uran ulkopuolelle. Sisäpohje pysyy omalla paikallaan satulavyön kohdalla ja antaa hevosen taipua sen ympärille (älä siis jännitä sisäpohjetta) ja tarvittaessa sisäpohkeella saat aktivoitua hevosen liikettä. Mikäli jäät jostain syystä puristamaan sisäpohkeella, tulkitsee hevonen sen herkästi väistäväksi pohkeeksi ja lähtee sen seurauksena takaosallaan pois ympyrältä ja samalla pois taivutuksesta.

Kun ratsastat neliötä, tulee sinun ratsastaa neljä tarkkaa kulmaa. Kulman ratsastuksesta on kohtalaisen tarkka selostus täällä. Lyhyesti sanottuna ennen kulmaa hevosen tulee olla suora, eli tukeutua tasaisesti kumpaankin ohjaan ja kävellä rungostaan mahdollisimman suorana. Juuri ennen kulmaa voit koota hevosta hieman, tai edes hidastaa vähän tempoa (lievä kokoaminen tulee kyllä lähes itsestään kulmassa) jotta sinulla on aikaa kääntää hevonen kulmassa rauhassa. Oma katse kääntyy käännöksen suuntaan, sisäpohje pysyy satulavyön kohdalla antaen hevosen taipua sen ympärille ja sisäohja asettaa ja kääntää hevosta. Samalla ulkopohje satulavyön takana huolehtii käännöksen "tukemisesta" tuoden yhdessä ulko-ohjan kanssa hevosta kohti käännöstä. Eli käytännössä sisäohja näyttää suuntaa ja aloittaa käännöksen, ja käännöksen hoitaa loppuun ulkopohje, ulko-ohjan tukiessa pehmeästi mutta tasaisesti. Hevosen tulisi astua etujaloilla lievästi ristiin ja koota itseään hieman jos käännös on tehty oikein. Heti kun hevosen etuosa on kääntynyt, myötää sisäohjasta jotta hevonen pääsee ajoissa suoristumaan ja liikkumaan hyvin eteen.

Neliöllä ratsastaessa hevonen saa olla koko neliön ajan hieman koottuna, ja kun ratsastat ympyrää vain loivasti taivuttaen, päästä hevonen samalla vähän pidemmälle kaulalle ja vapaammalle askeleelle, eli ympyrällä hevonen saa venyttää askeltaan ja kävellä "vapaammin" kuin neliöllä.

Ratsasta tällä tavalla ensin vasemmassa kierroksessa yhteensä kuusi kierrosta (eli vuorotellen kolme ympyrää ja kolme neliökierrosta) ja vaihda sen jälkeen päätyä ja suuntaa ja toista sama harjoitus kuuden kierroksen ajan oikeaan kierrokseen. Tämän jälkeen voit hetkeksi antaa hevoselle vapaat ohjat, vaikka ollaankin vasta kävelty, hevonen on joutunut jo aika paljon työskentelemään.

Pienen välikäynnin jälkeen ota taas ohjat tuntumalle ja jatketaan samaa harjoitusta ravissa. Voit ratsastaa siten että neliöllä istu perusistunnassa jolloin pääset paremmin kokoamaan hevosta ja pääty-ympyrällä voit keventää, jotta saat hevosen selkää vähän vapautettua ja annettua sille mahdollisuuden liikkua vähän isommin. Ratsasta siis ihan samalla tavalla harjoitus, eli joka toinen kierros ympyrällä ja joka toinen kierros neliöllä. Ainoa asia joka saattaa vähän poiketa käynnissä tehtävästä harjoituksesta on ravissa tehtävä taivutus. Vaikka taivutus pääty-ympyrällä on loiva, voi hevonen pyrkiä pääsemään siinäkin helpommalla ja kiihdyttämällä vauhtiaan sen verran että sen ei tarvitse juurikaan taipua (ns. vauhti korjaa virheet-syndrooma!). Monihan tekee siten että kun hevonen ei taivu, ja huomaamatta vähän kiihdyttää vauhtia, puskee ratsastaja taivuttavat avut (ja pahimmassa tapauksessa vielä sen sisäpohkeenkin) entistä vahvemmin päälle ja näistä hevonen jännittyy, kiihdyttää vauhtia entisestään eikä edes pystyisi taipumaan enää tässä tilanteessa.
Oikea tapa korjata tämä tilanne on hidastaa tempoa, jopa vähän liian hitaaksi, pääasia että hevonen hitaammassa tempossa pääsee (joutuu) taipumaan paremmin. Eli ikäänkuin annetaan hevoselle enemmän aikaa taipua, varsinaisia taivuttavia apuja ei juurikaan tarvitse voimistaa, usein pelkkä temponhidastus riittää, kunhan taivuttavat avut ovat koko ajan "päällä".

Ravissa tehtävät tarkat kulmat vaativat jo hieman enemmän kokoamista kuin käynnissä, ole siis tarkkana että istuntasi pysyy riittävän "vahvana" koko neliön ajan etkä missään nimessä jää pidättämään ohjalla ennen kulmaa vaan nimenomaan kokoat ravia istunnallasi ja pohkeilla.

Tee taas ravissa tehtävät harjoitukset kuuden kierroksen ajan vasempaan kierrokseen, sen jälkeen vaihda päätyä ja suuntaa ja tee samat jutut kuuden kierroksen ajan oikeaan. Sen jälkeen voit jatkaa hetken työskentelyä kevyessä ravissa suoralla uralla, antaen hevosen vähän venyttää itseään eteen ja alas ja samalla suurentaen ravin askeltaan. Ravin pitäisi viimeistään tässä vaiheessa tuntua jo aika "helpolta" ja kevyeltä.

Ravityöskentelyn jälkeen anna taas hetkeksi hevosellesi vapaat ohjat ja hetki lepoa ennen laukkatehtävää.

Lepokäynnin jälkeen jatketaan vielä laukan parissa. Tälläkin tunnilla pidetään itse laukkapätkä mahdollisimman helppona, eli itse laukkaa ei varsinaisesti ratsasteta vaan sen annetaan vaan edetä ja keskitytään enemmän raviin ennen ja jälkeen laukan. Aloita siis ratsastamalla harjoitusravia, työskentele siinä sen aikaa että saat sen pyörimään kunnolla ja nosta sen jälkeen laukka lyhyen sivun kaarteesta, siten että pitkän sivun alussa hevonen on jo laukassa. Anna sen laukata pitkää sivua puoleen väliin asti ja käännä siitä pehmeästi hevonen puolikaarelle. Ole erityisen tarkka että et lähde puskemaan laukkaa istunnallasi vaan jos laukka vaatii aktivoimista, tee se napakalla sisäpohkeella, mutta varo ettet jää sisäpohkeella kiinni hevoseen.

Puolikaari on kuin kaarto poikki radan, eli aloitetaan ja päätetään kirjaimeen, mutta kirjainten välinen tie on kaareva, kuten ympyrän kaari.

Siirrä hevonen raviin puolikaaren jälkeen, uralle palatessasi ja keskity erityisesti ratsastamaan hyvää ravia heti siirtymästä. Tässä on erittäin tärkeää että et jää pidättämään siirtymää liian pitkäksi aikaa, sillä se syö tulevaa askellajia, eli ravia heti paljon pienemmäksi, ja joudut ratsastamaan ravia ikäänkuin "turhaan" vaikka se paras mahdollinen ravi olisi ollut tarjolla heti siinä laukan jälkeen! Ratsasta hyvässä ravissa samaan päätyyn josta nostit äsken laukan, ja jos tuntuu että ravi on liian isoa ennen laukan nostoa, voit vähän kontrolloida sitä isolla voltilla ennen laukan nostoa. Toista sama harjoitus tässä päädyssä kolme kertaa, sen jälkeen jatka toiseen päätyyn ja tee sama harjoitus siellä kolme kertaa ja sen jälkeen anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla sen aikaa että saat vaihdettua suunnan.

Tee sama laukkaharjoitus myös toisessa suunnassa siten että tee ensin kolme kertaa toisessa päädyssä, sen jälkeen tule toiseen päätyyn ja tee siinäkin laukkaharjoitus kolme kertaa ja sen jälkeen voit jatkaa verryttelyä kevyessä istunnassa laukassa ja ravissa. Nyt ei ole loppuverryttelyssä muuta punaista lankaa kuin se että hevonen saa vähän "mennä" ja hauskaa pitää olla!!!

Riehakkaan loppuverryttelyn jälkeen onkin hyvä mennä maastoon kävelemään pitkät ja rentouttavat loppukäynnit ja kiittää hevosta!

Hyviä kesätreenejä!

Sari

Tuntisuunnitelma; pehmeitä taivutuksia ja helppoa laukkaa

Tämä tuntisuunnitelma sopii erityisen hyvin nuorelle hevoselle tai entiselle ravurille jolla laukka on vielä vähän voimatonta eikä taivutuskaan ole vielä parhaalla mahdollisella tolalla. Tämä tunti on siis semmoinen "pehmeästi taivuttava" ja "helposti laukattava". Ymmärrätte mitä tarkoitan kun jatkatte lukemista ja ratsastamista!

Aloita tunti alkukäyntien jälkeen ottamalla ohjat tuntumalle mutta ohjan pituus saa pysyä vähän normaalia pidempänä. Erityisesti tässä alussa on tärkeää antaa hevoselle mahdollisuus venyttää kaulaa pidemmälle, kunhan se pysyy samalla kevyenä edestä.

Aloita pääty-ympyrällä käynnissä, ja ympyrällä ainoa vaatimus on loiva asetus sisäohjalla ja ulkopohje satulavyön takana huolehtii että takaosa ei putoa ympyräuran ulkopuolelle. Varsinaista taivutusta ei näin isolla ympyrällä vielä vaadita, varsinkaan näin alussa. Nyt pidetään huolta käynnin laadusta ja kaulan pituudesta. Jos hevonen tulee liian pitkäksi ja painaa kädelle, ota tempoa vähän hitaammaksi ja nosta hevosen etuosaa molemmilla ohjilla pehmeästi ylöspäin. Tämän jälkeen jatka taas työskentelyä. Tee muutama kierros ensin vasempaan kierrokseen, sen jälkeen vaihda suuntaa ja ympyrää ja työskentele muutama kierros oikeaan.

Kun olet saanut asetuksen kuntoon kummassakin suunnassa, ota ohjat lyhyemmäksi, normaalipituuteen ja jatka edelleen pääty-ympyrällä, vasemmassa kierroksessa. Voit tehdä nyt ympyrän hieman pienempänä, jotta pääset taivuttamaan hevosta vähän enemmän, ja lisää ympyrän avoimelle sivulle volttikahdeksikko siten että tee ensimmäinen voltti ympyrän sisälle eli vasemmalle, ja toinen voltti ympyrän ulkopuolelle eli oikealle. Tee yksi volttikahdeksikko ja jatka sen jälkeen taas ympyrällä vasemmalle.

Jos hevonen kiihdyttää vauhtia voltilla, on se usein merkki siitä että hevonen pyrkii vauhtia lisäämällä pääsemään helpommalla, eli silloin se ei joudu juurikaan taipumaan. Jos näin siis käy, hidasta tempoa vaikka vähän liiankin hitaaksi, jotta hevonen pääsee (tai joutuu) rauhassa taipumaan. Sama pätee myös ravissa, jos ravitaivutuksessa vauhti kiihtyy, hidasta tempoa ja vaadi taivutus läpi hitaammassa tempossa. 

Työskentele kolmen kierroksen ajan vasempaan ja ole tarkkana että volteilla taivutus on jo rohkeampi, tarvittaessa voit volteilla lyhentää sisäohjaa jolloin taivuttava ohja pysyy tasaisen vaativana, eikä ohjasta tule vahingossakaan vedettyä taaksepäin.

Kun olet työskennellyt kolmen kierroksen ajan vasempaan, vaihda ympyräkahdeksikon avulla suuntaa ja ympyrää ja toista sama harjoitus toisessa päädyssä kolmen kierroksen ajan.

Tämän jälkeen jatka kevyessä ravissa, vaihda taas suuntaa ja ympyrää ja työskentele vasemmassa kierroksessa pääty-ympyrällä tehden avoimelle sivulle volttikahdeksikot, eli täysin samalla tavalla kuin aiemmin teit käynnissä. Taas kolme kierrosta vasempaan, sen jälkeen suunnanvaihto ympyräkahdeksikolla ja sama harjoitus kolmen kierroksen ajan oikeaan kierrokseen.

Jatka hetki vielä ympyröillä, jätä nyt volttikahdeksikot pois ja työskennellään hetki ympyräkahdeksikolla siten että tee aina ympyrän päädyissä (eli lyhyellä sivulla) temponlisäykset. Tässä ei nyt haeta pitkää temponlisäyspätkää, vaan lähinnä tarkastetaan hevosen reaktio pohkeelle. Temponlisäyksissä on luonnollisesti tärkeää saada pohjeapu läpi, mutta sen lisäksi hevosen tasapainon tulisi säilyä, sillä jos hevonen on päädyssä huonossa tasapainossa, temponlisäys ainoastaan huonontaa tasapainoa lisää ja hevonen kaatuu vahvasti sisäpohkeen päälle. Pidä siis huolta että päädyssä vahvistat hieman painoapuasi ulospäin, eli tuo vähän enemmän painoa ulkojalustimelle. 





Kun olet saanut tehtyä muutamat ympyräkahdeksikot, voit siirtyä käyntiin ja antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.

Seuraavaksi tehdään hieman laukkatyötä. Nyt otetaan enemmän haltuun askellajit ennen ja jälkeen laukan, itse laukka pidetään mahdollisimman helppona ja melko lyhyenä, varsinkin jos hevonen ei vielä jaksa laukata pitkää matkaa kantaen itseään.

Ratsasta harjoitusravissa uraa pitkin ja nosta laukka pitkän sivun alusta. Jatka pätkä pitkää sivua pitkin laukassa, ole tarkkana että et puske laukkaa istunnallasi vaan aktivoit sitä sisäpohkeella tarvittaessa. Pyri laukassa antamaan hevoselle vapaus laukata rauhassa, älä varsinaisesti ratsasta laukkaa, korjaa ainoastaan äärimmäisessä tilanteessa! Pitkän sivun keskivaiheilta käännä hevonen puolikaarelle, eli kuten kaarto poikki radan mutta kaarteen muotoisena, jolloin ei tule laukassa tehtyä jyrkkiä kulmia. Siirrä hevonen raviin kun olet päässyt toiselle pitkälle sivulle, ja ole erityisen tarkka että ratsastat ravia aktiivisesti heti siirtymän jälkeen, hevonen ei saisi siis töksähtää laukasta raviin vaan ravin pitää heti olla mahdollisimman isoa.

Erityisesti puolikaarella laukatessa ota taas hevosen tasapaino haltuun samalla tavalla ulkopainoavulla kuin teit pääty-ympyrän temponlisäyksessä. 

Jos ravi tuntuu tulevan jopa liian isoksi, voit kontrolloida ravia voltilla ennen laukannostoa. Ratsasta muutaman kerran laukannostot ja ravisiirtymät vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa.

Jos ja kun hevosellasi on varmasti toinen puoli helpompi kuin toinen, voit tehdä siten että aloita laukkaharjoitus siinä helpommassa kierroksessa, tee sen jälkeen harjoitus vaikeammassa kierroksessa ja tee loppuun vielä lyhyt laukkaharjoitus uudestaan siinä helpommassa kierroksessa. Näin hevosella on hyvä mieli harjoituksen alussa ja se myös pääsee päättämään harjoituksen hyvällä mielellä, helpommassa suunnassa.

Loppuun vielä kevyttä ravia hieman normaalia pidemmällä ohjalla, muista tässäkin tarkkailla hevosen etuosan keveyttä ja hidasta tempoa ja nosta etuosaa ylös tarvittaessa.

Raviverryttelyn jälkeen hevoselle kiitos ja vapaat ohjat ja maastoon nauttimaan kauniista kesäpäivästä!

Hyviä treenejä ja oikein hyvää juhannusta kaikille!

Sari

Toivepostaus; haasteita entisen ravurin kanssa, sivullevievät ja taivuttavat pohkeet

Tällä kertaa keskitytään entisen ravurin kanssa sivullevieviin ja taivuttaviin pohkeisiin. Oletan että eteenpäinvievä pohje on hevosille tuttu, se kun tulee lähes aina opetettua hevoselle pohjeavuista ensimmäisenä. Nyt ollaan siis semmoisen haasteen edessä että hevonen tulkitsee kaikki vähän erilaisetkin pohjeavut eteenpäinvieviksi, ja sitä pitää nyt lähtee vähän jalostamaan!

Kuten varmaan arvaattekin, palataan takaisin ruohonjuuritasolle, eli pois selästä ja esitellään hevoselle sivullevievä pohjeapu maastakäsin. Hevonen pyrkii kaikissa tilanteissa tasapainottamaan itsensä, oli sillä ratsastaja selässä tai ei, eli käytännössä se korjaa itsensä heti jos sitä horjuttaa. Tämä onkin ensimmäinen haaste kun hevoselle esitetään sivullevievää pohjetta. Olette varmaan huomanneet vaikka hevosta harjatessanne että kun kyljestä työntämällä yritätte väistättää hevosta tieltänne pois, se saattaa joskus työntää itseään kättänne vasten. Erityisesti varsoilla tai nuorilla tämä on täysin tavallista. Tämä johtuu juuri siitä tasapainottamisesta, ja mitä nuorempi hevonen on, sitä herkemmin se tuntuu painavan itseään sinun vasten, koska sille ei ole opetettu paineesta poispäin väistämistä. Tämmöisessä tapauksessa ei pidä missään nimessä hermostua, lyödä hevosta tai tönäistä lujempaa vaan opettaa hevoselle että sinä haluat sen väistävän vaikka takajaloillaan muutaman askeleen.

Tämä onnistuu helpoiten kääntämällä hevosen päätä. Jos esimerkiksi olet hevosen oikealla puolella ja haluat saada sen väistämään pari askelta vasemmalle, käännä rauhallisesti hevosen päätä oikealla niin että turpa lähestyy hevosen omaa kylkeä (oikeastaan ylitaivutat sitä rauhallisesti kaulasta). Tämä saa hevosen takajalat liikkumaan vastakkaiseen suuntaan. Heti kun hevonen liikuttaa takajalkojaan, päästä sen pää ja kaula suoraksi. Kun olet tehnyt tätä muutaman kerran, voit lisätä pienen merkin kylkeen, pohkeen kohdalle jolloin hevonen alkaa pikkuhiljaa yhdistää myös pohkeen merkin väistämiseen. Mitä kauemmin teet harjoitusta, sitä vähemmän voit kääntää päätä ja kaulaa ja keskittyä enemmän "pohkeeseen".

Kun tämä on hevoselle opetettu molemmilta puolilta, helpoin se on opettaa ensin karsinassa, voit siirtyä opettamaan samaa asiaa vaikka kentälle, joka on hevoselle taas vähän haastavampi ympäristö. Hevosen pitää kentälläkin reagoida sinun antamiin merkkeihin samalla tavalla kuin karsinassa. Kentällä väistöharjoitusta tehdessäsi voit pitää hevosella suitset päässä ja pitää kiinni kuolainrenkaasta tai ohjasta läheltä kuolainta. Samalla kun annat kädellä merkin pohkeen paikalle, tee ihan pieni pidäte tai asetuksen omainen liike kuolaimessa, tämä tulee auttamaan pohkeenväistöharjoituksia jatkossa selästä käsin. Tee tämäkin harjoitus molemmilta puolilta, ja muista että pysy poissa aidoilta, ettei aidan läheisyys jää jarruttamaan hevosta. Jos tuntuu siltä että hevosesi ei tässä alkuvaiheessa millään muotoa reagoi sinun kädellä antamaan pohjeapuun (eli pohkeen paikalta painamiseen) voit koittaa käyttää vaikka lyhyttä raippaa ja koskettaa sillä hevosen takajalkaa kintereen ja takapolven väliseltä korkeudelta. Ravurit ovat tottuneet aisoihin, ja käännöksissä aisojen aiheuttama paine antaa hevoselle merkin väistää takajaloilla. Tätä kannatta kokeilla ja jos se toimii, hyödynnä sitä alussa ja siirrä siitä pikkuhiljaa merkki oikean pohkeen kohdalle!

Kun hevonen on sinut sinun kätesi antamaan "pohjeapuun" voit jatkaa siten että pyydä avustajaa nousemaan selkään ja toista samat harjoitukset nyt avustajan kanssa. Ratsastajan tehtävä on nyt antaa pohkeella merkki, sinä voit vahvistaa pohjeapua ensin saman puolen ohjalla ja mikäli se ei riitä, tue ratsastajan pohjetta omalla kädelläsi. Heti kun tunnette että hevonen on astumassa takaosallaan ristiin, hellittäkään avut. Tämä harjoitus on hevoselle taas aavistuksen haasteellisempi sillä ratsastaja selässä järkyttää sen tasapainoa. Kun väistävä pohje on tuttu hevoselle ratsastajan kanssa sekä oikealta että vasemmalta, voi taluttaja jäädä pois ja ratsastaja siirtyy tekemään samoja harjoituksia yksin hevosen kanssa. Yhä edelleen asettava ohja toimii tarvittaessa pohkeen vahvistajana ja vielä tässä vaiheessa harjoitukset tehdään paikallaan seisten.

Seuraava etappi onkin saada aikaiseksi väistöaskelia liikkeessä. Tätä varten aloitetaan taas ilman ratsastajaa, ja kentällä pidetään kiinni ohjasta läheltä kuolainta ja kävellään hevosen kanssa voltilla. Voltilla siirry pikkuhiljaa hevosen kyljen viereen, ja paina kädellä väistävän pohkeen paikalle. Kun hevonen lähtee käynnissä astumaan ristiin, irrota käsi kyljestä välittömästi. Mikäli hevonen ei heti lähde pohjeavusta väistämään, voit muistuttaa sitä asettavalla ohjalla. Tee tämä muutaman kerran toiseen suuntaan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee sama harjoitus toiseen kierrokseen. Muista että hevosella on toinen puoli aina jäykempi kuin toinen, joten älä hermostu vaikka hevonen ei toiseen suuntaan ihan heti pystyisikään väistävää pohjetta tottelemaan. Kun tämä harjoitus on hevoselle helppo, voit lisätä väistäviä askeleita asteittain ja pikkuhiljaa ottaa molemmista ohjista yhdellä kädellä kiinni jotta hevonen saa tuntumaa myös ulko-ohjasta.

Seuraavaksi sama harjoitus tehdään ratsastajan kanssa, vielä avustaja maastakäsin tarvittaessa auttamassa. Mikäli tässä vaiheessa (tai missä tahansa muussakin vaiheessa) teille tulee ongelmia väistössä, muistakaa aina hidastaa vauhtia, eli käytännössä pysäyttää hevonen hetkeksi, jotta se saa taas kasattua itsensä sille vaikean tehtävän edessä. Jännittynyt hevonen ei opi, eikä hevosta voi myöskään pakottaa rennoksi, siksi hengähdystauot aina välillä ovat enemmän kuin paikallaan!

Kun ratsastaja alkaa tekemään selästä käsin ensimmäisiä "kunnon" väistöharjoituksia, kannattaa ne tehdä uran sisäpuolelta uralle ja mielellään vielä lähellä porttia, jotta sekä uran että portin "imuvoima" vähän auttaa hevosta oikeaan suuntaan. Ensimmäisillä väistökerroilla on tärkeää uskaltaa käyttää ristikkäisiä apuja selkeästi ja vuorotellen, jotta hevonen ei hermostu kummaltakin puolelta tulevan paineen vuoksi. Ristikkäisillä avuilla tarkoitan sitä että esimerkiksi väistössä oikealle ratsastaja ensin hidastaa hevosen käyntiä käyttäen hieman enemmän oikeaa ohjaa, eli hevonen jää hitaammaksi oikeasta ohjasta. Kun hevonen on hyväksynyt oikean ohjan, käytetään väistävää, eli vasenta pohjetta sivullevievän askeleen aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen väistävä askel otetaan vastaan oikealla ohjalla, eli hevonen saa taas hidastaa oikeasta ohjasta. Taas tämän jälkeen vasen pohje väistää jne. Alussa väistöt saavat olla vähän katkonaisia, mutta tärkeintä on että hevonen reagoi molempaan apuun (väistävä pohje ja vastakkainen ohja) selkeästi ja rauhassa. Väistöjen edetessä avut pienenevät ja hevosen väistökin tulee sujuvammaksi. Kuitenkin aina, jos missään koulutuksen vaiheessa väistöissä tulee ongelmia, yleensä hevonen ei väistä pohjetta, korjataan tilanne vastakkaisella ohjalla pidättämällä, eli ensin hevosen tulee reagoida siihen ohjaan ja sen jälkeen väistävään pohkeeseen.

Postauksen toinen haaste, taivuttavaan pohkeeseen reagoiminen onkin pidempi prosessi, johon en pysty "valmista" vastausta antamaan vaan joudun jättämään tilanteen hieman avoimeksi. Ravureiden tapa liikkua radalla on mahdollisimman suorana, myös kaarteissa jotta ne voivat maksimoida vauhtinsa. En tiedä miten paljon ravureita jumpataan treenin ohella, joitain varmasti ratsastetaankin mutta sitä taivutusten määrää on vaikea tietää. Olettamus on että niitä ei juurikaan taivutella joten se tulee olemaan todella pitkä tie kuljettavaksi. Taivutuksen alkuun kyllä päästään sillä että hevoselle esitetään asettava ohja huolella, kun se asettuu aina rentona voidaan asettavan ohjan otetta pidentää ja pitää se taivuttavana ohjana. Tähän pikkuhiljaa lisätään vastakkainen pohje satulavyön takana joka siis pitää huolta että myös takaosa tulee mukaan taivutukseen. Sisäpohje jää satulavyön kohdalle, on lähellä hevosta mutta antaa sille tilaa taipua sen ympärille. Ulko-ohja huolehtii että kaula ei taivu liikaa.

Tärkein asia taivutusharjoituksissa on nimenomaan ylitaivutuksen välttäminen, ja siinä kehotan että sinulla on joku katsomassa taivutusharjoituksia maastakäsin ja kertomassa heti jos taivutus erityisesti kaulassa on liian voimakas.

Taivutusharjoituksiin voit hevostasi valmistella maastakäsin rauhallisilla porkkanataivutuksilla, toki siinä on se huono puoli että se ylitaivuttaa ainoastaan kaulaa mutta pääasia että saat rauhallisesti edes jonkinlaisia taivutuksia aikaiseksi.

Myös ohjasajolla voit jonkin verran valmistella hevosta taivutuksiin. Taivutusharjoituksissa voisi toimia se että ohjia ei laitetakaan sieltä selän päältä tulevien renkaiden läpi, vaan hevosen kyljen korkeudella olevista renkaista. Näin saadaan ohjista vähän aisoja jäljittelevät, ja ulko-ohja voisi näin toimia "väistävänä aisana" ja samalla sisäohja houkuttelee asetuksen kautta taivutukseen. Eli hevonen saa vähän väistää ulko-ohjaa, mutta samalla sisäohja pehmeästi houkuttelee sitä taipumaan, jolloin saat hieman sulkutaivutuksen omaista liikettä aikaiseksi!

Vielä yksi keino jolla saat taivutusharjoituksista hevoselle hieman miellytävämmät. Kun teet taivutusharjoituksia isolla voltilla, ota taivuttava, eli sisäohja, hieman ulko-ohjaa lyhyemmäksi. Näin sinulla pysyy käsi koko ajan oikealla paikallaan eikä kädestä tule missään vaiheessa vetoa taaksepäin joka estää hevosen liikettä. Näin ratsastaen sisäohja on vakaa mutta vaativa.

Tämä taivutus tulee olemaan yksi suurimmista haasteista entisen ravurin kanssa, ja se vie aikaa ja saattaa varsinkin alussa vähän jopa kipeyttääkin hevosta, joten tarkkaile hevostasi ja anna sille tauko heti jos näyttää siltä että sen ilme muuttuu happamaksi harjoitusten aikana. Kuvittelepa itsesi elämäsi ensimmäiselle joogatunnille, ei paljon naurata kaikenmaailman aurinkoterveyhdykset!

Seuraavassa toivepostauksessa käsitellään laukannostojen parantamista ja sitä ainaista haastetta, eli vauhdin hurman hallintaa!

Sari

Tuntisuunnitelma; jumppaa hevosen suoristamiseksi

Tällä tunnilla keskitytään työskentelyyn rauhallisessa tempossa, siten että hevosta jumpataan huolellisesti sen suoruuden parantamiseksi. Vaikka sitä helposti kuvittelisi että parasta työskentelyä hevosen suoristamiseksi olisi juuri suoraan ratsastaminen, ei se valitettavasti ole ihan niin helppoa. Itseasiassa, vasta sen jälkeen kun hevonen on erilaisilla taivutusharjoituksilla saatu suoristettua, on mahdollista ratsastaa suoraan. Hevonen on vino aivan samalla tavalla kuin ihminenkin on oikea- tai vasenkätinen, ja heikompaa kylkeä pitää siis saada vahvistettua suoruuden aikaansaamiseksi. Ja tähän tartutaan tällä tunnilla!

Aloita alkukäyntien jälkeen ratsastamalla käyntiä, mutta älä ota ohjia "normaalipituisiksi" vaan pidä ohjaspituus normaalia pidempänä, kuitenkin siten että tuntuma hevosen suuhun säilyy. Käden paikkaa muuttamalla (yleensä käsiä nostamalla) voit hakea tuntuman taas takaisin jos se hevosen lyhentäessä kaulaansa hetkeksi häviää. Hevonen saattaa siis aluksi "vierastaa" normaalia pidempää ohjaa. Ratsasta käyntiä pääty-ympyrällä pitäen omalla katseellasi huolta että hevonen pysyy ympyrällä. Katse on siis ympyrällä ikäänkuin puoli kierrosta edellä, tällöin vartalosi asento kertoo hevoselle koko ajan mitä tietä edetään. Pyritään siis minimoimaan "kädellä ratsastaminen" jo heti tunnin alkuvaiheessa. Keskity ympyrällä siihen että hevonen etenee rauhallisessa tempossa, taivuta sitä aivan loivasti sisäohjalla ja ulkopohkeella ja tarjoa kättäsi hevosen suuta kohti aina kun mahdollista. Hevonen ei välttämättä heti "uskalla" pidentää kaulaansa kun tarjoat sille kädelläsi mahdollisuuden siihen, mutta älä huolehdi, yleensä muutaman toiston jälkeen hevonenkin alkaa luottaa kätesi tarjoamaan mahdollisuuteen. Kunhan vaan muistat ettet missään vaiheessa vedä kädellä taaksepäin!

Ratsasta muutama kierros ympyrällä ensin vasempaan, sen jälkeen vaihda ympyrällä suuntaa ympyräleikkaa-tiellä ja työskentele sen jälkeen ympyrällä oikealle, edelleen käynnissä, aivan samalla tavalla kuin vasemmassakin kierroksessa. Loiva taivutus ympyrän kaaren suuntaisesti, rauhallisessa tempossa ja kaikki ajatus siihen että hevonen pikkuhiljaa uskaltaa venyttää kaulaansa eteen ja alas.

Tämän jälkeen vaihda ympyrää toiseen päätyyn ja työskentele samalla tavalla ensin vasemmassa kierroksessa rauhallisessa tempossa kevyessä ravissa. Tässäkin pidä huolta että ohjat ovat hieman normaalia pidempänä, käsi on aina menossa hevosen suuta kohti jolloin hevosella on halutessaan mahdollisuus venyttää kaulaansa. Tässä pitää olla todella tarkka rauhallisen tempon säilyttämiseksi, sillä mikäli hevonen kiihdyttää vauhtiaan ja on samalla kovin pitkällä kaulalla, tulee ratsukosta kovin etupainoinen,ja sitä emme tässä (tai itseasiassa ikinä) nyt halua. Pyri tässä säätelemään tempoa ennen kaikkea omalla istunnallasi, eli hidasta hevosen ravin tempoa kevennykselläsi. Ajattele enemmänkin että ratsasta rauhallinen tempo, jolloin hevosen on helpompi ottaa painoa takaosalleen, ja vasta sen jälkeen sen on mahdollista venyttää kaulaansa eteen ja alas, menettämättä tasapainoaan. Tässä harjoituksessa siis tempon hidastaminen on korjauskeino hevosen painopisteen palauttamiseksi takaisin takaosalle.

Vaihda myös ravissa suuntaa ympyräleikkaa-tiellä ja työskentele samalla tavalla kevyessä ravissa oikeaan kierrokseen. Tämän jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.

Tämän jälkeen ota ohjat tuntumalle, nyt ihan "normaalipituuteen" ja jatka työskentelyä käynnissä, kolmikaarisella kiemurauralla radan poikki. Ole tarkkana että ratsastat jokaisen kaaren (3 kpl siis!) huolellisesti taivuttaen. Ei siis ylitaivuttaen kaulaa, vaan loivasti taivuttaen läpi koko hevosen kropan. Muista että kaulan taivutus on oikeasti todella loiva, tärkeintä on saavuttaa rentous sisäsuupieleen ja saada ulkopohkeella hevonen taipumaan sisäpohkeen "ympärille". Sisäpohje on siis omalla paikallaan satulavyön kohdalla, lähellä hevosen kylkeä mutta ei kuitenkaan jännittyneenä. Jännittynyt sisäpohje aiheuttaa hevosen takaosan väistämisen, eli silloin hevonen tekee juuri päinvastoin mitä sinä taivutuksella haluat. Eli, vaikka ajatus on taivuttaa sisäpohkeen ympärille, älä kuitenkaan käytä sisäpohjetta aktiivisesti, vaan keskity sisäohjaan ja ulkopohkeeseen.
Kiemuran kaarien välissä muista suoristaa hevonen, ja ennen kaikkea, ratsastaa hevosta suoraan kohti pitkää sivua, jotta toinenkin kaarre tulee ratsastettua aivan samanlaisella kaarella kuin ensimmäinen. Ja toisenkin kaaren jälkeen huolellinen suoristus ja suoraan ratsastus, ja vielä viimeiselle kaarelle tarkka mutta loiva taivutus. Pitkällä sivulla ratsasta käynnissä muutamia temponlisäyksiä, jotta hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy. Toista kiemuraura käynnissä vielä toisen kerran ja sen jälkeen voit siirtyä raviin ja ratsastaa saman kiemuran harjoitusravissa kahteen kertaan. Tämän jälkeen taas hetki käyntiä vapain ohjin.

Seuraavaksi jatketaan käynnissä avotaivutus- ja pohkeenväistöharjoituksilla. Aloita vasemmassa kierroksessa siten että ratsasta ensinnäkin aina huolelliset kulmat, kuten täällä opimme. Pidä siis tässä harjoituksessa huolta että jokainen kulma tulee ratsastettua yhtä huolellisesti, sillä alkuverryttelyssä kulmia ei ratsastettu ollenkaan! Ratsasta pitkällä sivulla B kirjaimessa voltti, ja jatka voltin jälkeen pitkää sivua pitkin avotaivutuksessa. Avotaivutuksen voit ottaa haltuun täältä. Kun olet päässyt avotaivutuksessa pitkän sivun loppuun, ratsasta M kirjaimelle toinen voltti. Ensimmäinen voltti siis valmistelee avotaivutuksen ja toinen voltti päättää avotaivutuksen. Jatka tästä lyhyelle sivulle siten että käännä hevonen C kirjaimesta pituushalkaisijalle ja tästä lähde ratsastamaan pohkeenväistössä oikealle, kohti toisen pitkän sivun loppua, eli E kirjainta. Muista ratsastaa tarkka kulma sekä C kirjaimen kohdalle ennen väistöä että E kirjaimen jälkeiseen kulmaan väistön jälkeen. Lyhyellä sivulla ratsasta pieni pätkä temponlisäystä, siten että lähinnä tarkistat että hevonen pysyy pohkeen edessä. Tästä jatkat taas tarkan kulman jälkeen B kirjaimessa voltti, pitkää sivua pitkin avossa ja M kirjaimelle toinen voltti. Toista harjoitus käynnissä parin kierroksen ajan vasempaan suuntaan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla suunnan muutoksen ajan ja toista sama harjoitus oikeaan kierrokseen parin kierroksen ajan. Tämän jälkeen taas käyntiä vapain ohjin ja sen jälkeen voit tehdä saman harjoituksen harjoitusravissa. Mikäli harjoituksen tekeminen ravissa tuntuu haastavalta, hidasta ravin tempoa tilanteen korjaamiseksi tai voit jopa siirtää hevosen hetkeksi käyntiin jotta saat taas omat apusi ajan tasalle. Varsinkin pohkeenväistön tekeminen ravissa on hevoselle helpompaa kuin käynnissä, mutta ratsastajalle usein hieman hankalampaa juuri apujen oikea-aikaisen ajoittamisen vuoksi.

Hevosen suoristamista tässä harjoituksessa tukevat avotaivutuksen lievästi taivuttava ja kokoava vaikutus, joka vahvistaa hevosen kylkiä, joka siis auttaa sitä suoristumaan. (vahva kylki->hevonen jaksaa kannatella itseään->suoruus on helpompi ylläpitää) Vaikka hevosen toinen kylki onkin aina heikompi kuin toinen, ja monasti sitä käsketään työstämään enemmän kuin vahvempaa kylkeä, en itse usko tähän, sillä silloin usein käy niin että ratsastaja tulee työstäneeksi heikkoa kylkeä liikaa, ja vahvempi kylki jää huomiotta, eikä näin ollen saa sen tarvitsemaa jumppaa, jolla säilyttää tietty jäntevyys ja elastisuus. Eli työskentele aina täsmällisesti ja tarkasti kumpaankin suuntaan, siitä on hyötyä sekä vahvemman että heikomman kyljen kanssa.

Suoruutta parantaa myös pohkeenväistöharjoitus, jossa hevosen tulee olla kropastaan suora jotta pohkeenväistö onnistuu siten miten sen on tarkoituskin, eli parantaen lapojen irtonaisuutta ja hevosen liikkuvuutta.

Kun olet tehnyt avotaivutus- ja pohkeenväistöharjoitukset, voit loppuverrytellä hevosen ratsastamalla laukkaa erittäin rauhallisessa tempossa, kevyessä istunnassa antaen hevosen venyttää kaulaansa hieman pidemmälle. Tämän jälkeen voit ravailla kevyessä ravissa muutaman kierroksen molempiin suuntiin ja tämän jälkeen onkin aika kävellä pitkät loppukäynnit!

Tuliko liikaa tekemistä yhdelle tunnille? Muista että kaikkia näitä harjoituksia voit soveltaa jaksamisen ja tasonne mukaan, pääasia että tulee vähän tekemisen makua, ilman että on veren maku suussa!

Hyviä treenejä!

Tuntisuunnitelma; kulman ratsastus

Ihan ensimmäiseksi, käypä tarkkailemassa kotitallisi kenttää. Aika nopeasti havaitset mitä linjoja kentällä eniten ratsastetaan, ne ovat nimittäin eniten urautuneet. Usein aidan vierellä on syvät urat sekä molemmissa päädyissä samanmoiset. Eli pääsääntöisesti ratsastajat viihtyvät aidan vieressä ja pääty-ympyröillä. Käypä seuraavaksi tarkastamassa kulmat. Luultavasti kulmissa ei ole käyty hevosen kanssa sitten kentän perustamisen jälkeen, siellä kasvaa kasa rikkaruohoja ja eipä sinne enää hevosella ole mitään asiaakaan, sillä kulmat on valloittanut estetolpat, kottikärryt ja ratsastuksenopettajan tuoli.
Otapa ensimmäiseksi tehtäväksi kulmien siivoaminen siten että niissä ei ole mitään tavaraa, ja vasta sen jälkeen voit varustaa hevosen ja lähteä toteuttamaan tämän päivän tuntisuunnitelmaa!

Tällä tunnilla otetaan ihan oikeasti haltuun kulmien ratsastus, jotta jatkossa kun valmentajasi huutaa sinulle "ratsasta sinne kulmiin!!!" sinä tiedät oikeasti miten se ratsastus kulmaan sekä kulmassa kuuluu suorittaa!

Kulman ratsastus on itseasiassa yksi vaikeimmista ratsastuksen perusasioista, jonka opettamiseen tai oppimiseen vain harva meistä uhraa riittävästi aikaa. Tämä on todella harmillista, sillä oikein ratsastettuna kulma on oivallista jumppaa hevoselle (sen taivuttavan ja lievästi kokoavan vaikutuksen ansiosta). Toinen harmillinen asia on se miten paljon haittaa huonosti ratsastettu kulma saa aikaan hevosillemme. Tiedättehän sen tunteen kun hevonen "kaatuu sisäpohkeen päälle" kiihdyttäen samalla vauhtiaan. Kyllä, se on todella usein seurausta huonosti ratsastetuista kulmista.

Kulman ratsastuksessa on kolme kohtaa, ennen kulmaa, kulmassa ja kulman jälkeinen ratsastus. Kaikkiin näihin täytyy suhtautua yhtä suurella tarkkuudella, varsinkin ihan alussa jolloin vasta opetellaan kulman oikeaoppista ratsastusta. Älä pelkää, vaikka tässä postauksessa kulman ratsastus on selitetty todella tarkkaan ja se saattaa tuntua todella työläältä ratsastaa, muuttuu tilanne muutaman toiston jälkeen helpommaksi! Toivon kuitenkin että jaksatte harjoitella kulmien ratsastuksen alusta asti oikein, ja huomaatte miten oikein ratsastetut kulmat vaikuttavat hevosenne liikkumiseen positiivisesti.

Ja vielä yksi asia ennen varsinaista tuntisuunnitelmaa. Kulman ratsastaminen on hevosellekin sen verran haastava tehtävä, että nuorella hevosella en suosittele "tarkkojen" kulmien ratsastamista, vaan niin kauan kuin hevonen ei kykene kokoamaan itseään, ratsasta kulmat kaarteina jolloin hevosen on helppo liikkua kaarteen läpi. Nuorelle hevoselle liike eteenpäin on kuitenkin se tärkein asia. Sama koskee ravurista ratsuksi- koulutettavia hevosia, niitäkin pitää tässä kohtaa kohdella kuten nuoria hevosia. Jo koulutetuilla, vähän vanhemmillakin hevosilla pitää olla hyvä eteenpäinpyrkimys, niiden pitää olla pohkeen edessä (eli reagoida pohkeeseen välittömästi) ennen kuin kulmat voidaan tarkasti ratsastaa kaikissa askellajeissa.

No niin, aloitetaanpa. Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja siirry ratsastamaan uran sisäpuolelle, jotta sinun tulee ratsastettua hevonen varmasti suoraksi ilman että aitojen tarjoamaa tukea. Kulmissa käännä hevonen ulkoavuilla, siten että ajattelet vähän ratsastavasi takaosankäännöstä. Sisäohja näyttää vähän suuntaa samalla kun ulkopohje ja ulko-ohja ikäänkuin työntää hevosen etuosan käännökseen. Vaikka tässä ei nyt haetakaan oikeata takaosankäännöstä, hidasta käyntiä tiivistämällä istuntaa juuri ennen kulmaa, jotta hevonen joutuu vähän polkemaan takajaloillaan käännöksen aikana. Ratsasta pari kierrosta vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa. Pidä koko ajan huolta että hevonen kävelee suorana (etu- ja takajalat samalla uralla). Jos näin ei ole, korjaa aina hevosen etuosa samalle uralle takaosan kanssa. Tämä korjaus tapahtuu ohjilla, ei pohkeella.

Kun olet ratsastanut muutaman kierroksen ajan kulmissa "takaosankäännösmäisen käännöksen" voit jatkaa käyntityöskentelyä vielä hetken. Nyt tarkastetaan miten hyvin hevonen malttaa odottaa ratsastajan apuja kulmassa, ja tässä käytetään apuna Kyran lanseeraamaa kulmaharjoitusta. Ratsasta hevonen nyt jokaista kulmaa kohti käynnissä, pysäytä hevonen kun olet jo syvällä kulmassa, ja käännä hevonen suoraan pysähdyksestä sisäohjalla ja ulkopohkeella. Hevosen tulisi astua etujaloillaan hieman ristiin oikeaoppisessa käännöksessä. Tässä harjoituksessa on tärkeää että hevonen kävelee suoraan kulmaan, joten säätele hevosta ulko-ohjalla ja tarvittaessa kevyesti sisäpohkeella kun olet lähestymässä kulmaa. Sisäpohje sen vuoksi vain tarvittaessa ja kevyesti, ettei vahingossakaan käy niin että tulet painaneeksi hevosen sisäpohkeella kulmaan. Ulko-ohja on tässä tärkein apu. Kulmassa odota että hevonenkin odottaa, se ei siis saa lähteä liikkeelle ilman sinun käskyäsi. Muutaman näin ratsastetun kulman jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus vielä toisessa kierroksessa. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja lepoa.

Tämän jälkeen jatketaan vielä hetki käynnissä, ratsasta nyt edelleen uran sisäpuolella ja lisää käyntiverryttelyyn muutamia pohkeenväistöjä. Väistä pitkillä sivuilla muutamia askeleita siten että etuosa pysyy koko ajan samalla linjalla, ja takaosa väistää vuorotellen oikealle ja vuorotellen vasemmalle. Esimerkiksi niin että ensin takaosa väistää 4-5 askelta vasemmalle, eli oikealla pohkeella, siitä suoristus ja uusi väistö oikealle, eli vasemmalla pohkeella.

Tämän jälkeen voit verrytellä hevosen kevyessä ravissa käyttäen hyödyksi pääty-ympyröitä siten että ratsasta 2-3 kierrosta toisella pääty-ympyrällä, ja sen jälkeen vaihda ympyrää ja samalla vaihtuu myös suunta ja jatka toisella pääty-ympyrällä 2-3 kierrosta. Työskentele sen verran ympyröillä että saat hevosen loivasti taipumaan koko kropastaan ympyrän kaaren suuntaisesti kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen jatka muutama kierros suoralla uralla lisäten harjoitukseen mukaan pienet pätkät temponlisäystä pitkillä sivuilla. Tarkoitus ei ole "kaahottaa" pitkiä sivuja, vaan ainoastaan tarkistaa hevosen reaktio pohkeeseen. Tärkeintä tässä on nopea reaktio, itse temponlisäys voi olla melko lyhyt kestoltaan. Kun olet ratsastanut muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan temponlisäyksillä, voit jatkaa muutaman kierroksen laukassa, kevyessä istunnassa molempiin suuntiin. Tämän jälkeen hetki käyntiä vapain ohjin.

Vihdoinkin päästään itse kulmien ratsastukseen. Aloita ensin käynnissä. Voit katkaista kentän puolesta välistä, jotta saat tehtyä harjoituksen vähän tehokkaammin, kun ei tarvitse kävellä niin pitkää matkaa aina seuraavaan kulmaan. Jos mahdollista, laita jotkut merkit (tolpat tai tötteröt) kohtiin joista katkaiset kentän, jotta hahmotat itse paremmin nämä kulmat joissa aita ei ole tukena. Tehdään vielä sillä tavalla että kentän kahteen "oikeaan" kulmaan ratsasta tarkat kulmat ja kentän katkaisukohtiin ratsasta kulmiin voltit.

Kun lähestyt ensimmäistä kulmaa, tarkista ensin että hevonen todellakin kävelee suoraan kohti kulmaa. Tarvittaessa voit hieman hidastaa käynnin tempoa, varsinkin ensimmäisten kulmien aikana, jotta sinulle jää riittävästi aikaa kulman ratsastamiseen. Kun olet muutaman askeleen päässä kulmasta, tarkista että sisäpohkeesi on hevosen kyljen lähellä, mutta ei purista ja vie oma katseesi tulevan käännöksen suuntaan. Näin hevonen tietää jo vartalosi asennosta mitä ollaan seuraavaksi tekemässä. Kulmassa aseta hevosta sisäohjalla, samalla hieman sillä kääntäen ja tue käännöstä ulkopohkeella, joka on omalla paikallaan heti satulavyön takana. Muista säilyttää ulko-ohjalla tuki, joka säätelee asetusta, mutta ei missään nimessä ole liian vahva, mutta ei myöskään löysä. Sisäpohje on  satulavyön kohdalla, tarjoten hevoselle tuen jonka ympärille hevonen saa taipua. Varo ettet siirrä sisäpohjetta taakse tai käytä sitä liian voimakkaasti, sillä silloin hevonen lähtee väistämään pohjetta eikä näin ollen taivu. Ulkopohje on todella tärkeä apu tässä käännöksessä, sillä se on oikeastaan voimakkaampi kääntävä apu kuin sisäohja. Kuitenkin, liian voimakas ulkopohje aiheuttaa sen että hevonen ei taivu, vaan kaatuu kulman läpi lapa edellä. Kun ratsastat kulman näillä avuilla, tunnet kuinka hevonen astuu etujaloillaan hieman ristiin, taipuu loivasti kropastaan ja kokoaa itseään hieman nousten aavistuksen ryhdikkäämmäksi (tämän pitäisi tuntua selkään tuntuman kevenemisenä).
Kulman jälkeen myötää sisäohjasta ja rohkaise hevosta sisäpohkeella kävelemään hieman reippaammin eteen. Eteenratsastus auttaa hevosen suoristamisessa. Tärkein on kuitenkin tuo sisäohjan myötääminen!

Toisessa kulmassa ratsasta aivan samalla tavalla, ja tarkkaile miten hevonen käyttäytyy kulmassa. Oikein ratsastettu kulma saa hevosen odottamaan ratsastajan apuja, väistämään etujaloillaan hieman ja kokoaminen parantaa hevosen ryhtiä. Jos taas kulman valmistelussa tai ratsastuksessa on jonkun avun käyttö unohtunut tai sitä on käytetty liian voimakkaasti, voi tapahtua seuraavaa:

Jos hevonen kaatuu kulman läpi sisälapa edellä, on tämä seurausta puutteellisesta sisäpohkeesta tai liian voimakkaasta ulkopohkeesta. Myös lähes löysä sisäohja tai liian voimakas ulko-ohja saattavat aiheuttaa kulman läpi kaatumisen.
Jos hevonen ei taivu kulmassa, johtuu se usein irtonaisesta sisäpohkeesta. Jos sisäpohje on kyljessä kiinni, tarkista onko ulkopohje riittävän tukeva taivutukseen.
Jos hevonen tekee kulmassa etusosankäännöstä muistuttavan liikkeen, johtuu se lähes poikkeuksetta siitä että sisäpohje on siirtynyt liian taakse ja aiheuttaa liian kovaa painetta hevosen kylkeen.

Kahden ensimmäisen kulman jälkeen onkin vuorossa kaksi kulmaa joissa ratsastetaan voltit. Ratsasta voltit samalla tavalla kuin kulmatkin, siten että jaa voltti mielessäsi neljään "kulmaan" ja ratsasta voltti rauhallisessa tempossa, kääntäen siinä hevosta aivan kuten kulmissa. Näin toimien et menetä kulmien ratsastuksen tarkkuutta vaikka käännätkin hevosen välillä voltille. Toista kulmien ratsastus muutaman kierroksen ajan ensin vasemmalle, sen jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja vaihda suuntaa. Toista sama harjoitus myös oikeassa kierroksessa.

Tämän jälkeen pieni pätkä vapaata käyntiä ennenkuin tehdään sama harjoitus harjoitusravissa. Ravissa ole erityisen tarkka rauhallisesta temposta, ja mikäli hevonen kaatuu kulman läpi ravissa, vaikka teet harjoituksen aivan oikein, oikeanlaisilla avuilla, auta hevosta sen verran että siirrä hevonen käyntiin ennen kulmaa ja tee kulma käynnissä. Muutaman käyntikulman jälkeen "pakka" pitäisi olla taas kasassa, ja kulman ratsastus ravissa tulee onnistumaan.

Jos näin ei kuitenkaan käy, eli kummassakaan kierroksessa hevonen ei kykene ravissa kääntymään kulmassa hyvässä tasapainossa, ei hevosen lihaksisto vielä ole siinä vaiheessa että se pystyisi kulman läpi kantamaan itsensä. Silloin pitää vielä jatkaa hevosen kanssa työskentelyä muuten, ja helpottaa kulmia joko ratsastamalla ne käynnissä tai tekemässä niihin kaarteet, joissa taipumista, kokoamista ja ristiinastuntaa ei vaadita niin paljon. Ole erityisen tarkka mikäli sinulla on nuori tai muuten ratsukoulutuksen alussa oleva hevonen, sen kanssa tarkkojen kulmien tekeminen ei välttämättä onnistu heti edes käynnissä. Muista aina helpottaa harjoitusta siten että hevosella on mahdollisuus suoriutua tehtävästä kunnialla.

Mikäli hevosesi koulutustaso on riittävä ja hevonen on erityisen hyvin pohkeen edessä, voit ratsastaa kulmat samoilla neuvoilla myös laukassa. Laukassakin pieni kokoaminen juuri ennen kulmaa on paikallaan, jotta kulman ratsastukseen jää riittävästi aikaa.

Mikäli huomaat että hevosesi ei ole vielä valmis suorittamaan tarkkoja kulmia laukassa, voit kulmien ratsastamisen sijaan työskennellä laukassa päädyssä olevalla isolla voltilla. Voltilla kiinnitä erityista huomiota sisäpohkeesi käyttöön. Mikäli hevonen tuntuu laukkavoltilla kaatuvan sisäänpäin ja painuvan vielä hieman etupainoiseksikin, on tämä usein seurausta liian jännittyneestä sisäpohkeesta. Tämä taas usein johtuu siitä että hevonen ei vielä ole rehellisesti pohkeen edessä, jolloin ratsastaja tulee ratsastaneeksi sisäpohkeella "liikaa", unohtaen välillä keventää sitä. Kokeilepa vähentää sisäpohkeen painetta, kuitenkin säilyttäen sisäpohkeen satulavyön kohdalla, lähellä hevosen kylkeä. Samalla tarkkaile että ulko-ohjasi ei roiku löysänä, vaan tarjoaa hevoselle tasaisen tuen. Näin toimimalla saat hevosen "nousemaan" pois sisäpohkeen päältä, ainakin hetkellisesti. Laukan tulisi olla poljennaltaan voimakasta mutta ei tempoltaan nopeaa. Mikäli laukan laatu huononee voltin aikana, käytä sisäpohje nopeasti aktivoiden taas hevosen laukkaa, mutta muista keventää sisäpohje mahdollisimman nopeasti, jotta hevonen ei jää sisäpohkeen päälle. Tämä on varmasti vaikea sisäistää, sillä niin usein näen ratsastajien "korjaavan" näitä sisäpohkeen päälle kaatuvia hevosia aina vaan voimakkaammalla sisäpohkeella, vaikka tilanne korjaantuisi tasapainottamalla hevonen ulko-ohjalla, tuomalla omaa painoaan hieman enemmän ulkojalustimelle ja keventämällä sisäpohjetta.

Näiden jälkeen voit ravata hevosella hetken kevyessä ravissa ja sen jälkeen onkin aika kävellä loppukäynnit vaikka maastossa!



Kulmien ratsastaminen on todella vaikea selittää näin virtuaalisesti, toivottavasti joku teistä sai tästä apuja kulmien ratsastamiseen. Jos minulla olisi kaikki valta ja voima, kävisin pitämässä kaikille teille ratsastustunnin vaikka pelkästään kulmien ratsastamisesta, niin tärkeitä ne ovat! 

Tsemppiä treeneihin ja kertokaapa saitteko kulmien ratsastuksesta uuden oivalluksen vai jäikö joku asia vielä epäselväksi?

Tuntisuunnitelma; kun kenttä on jäässä

Tällä tunnilla tehdään monipuolisesti töitä käynnissä ja hieman ravissa, tämän tunnin harjoitukset sopivat hyvin siihen hetkeen kun kenttä alkaa olla jo hieman kova eikä täysipainoinen työskentely sillä enää onnistu.

Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloita ratsastamalla käynnissä jokaiseen kulmaan takaosankäännöstä muistuttava käännös. Älä siis tee vielä "kunnon" takaosankäännöstä, sillä se vaatii jonkin verran kokoamista, vaan suorita kulmissa käännös hidastaen käyntiä muutaman askeleen ajan, voimista ulkoapuja. voit jopa nostaa ulkokättä hieman ylös ja johda sisäohjalla käännöstä hieman. Samalla pidä huolta että oma katseesi on kääntynyt käännöksen suuntaan, siten että ylävartalosi on myös hieman kääntyneenä. Tärkeintä näissä kulmiin tehtävissä käännöksissä on se että ohjasotteet säilyvät kevyinä, hevonen kuuntelee istunnan jarruttavaa vaikutusta ja astuu etujaloillaan hieman ristiin. Hevosen kuuluu kulmissa olla suorana, toki loivasti asettuneena käännöksen suuntaan. Kulmien välissä ratsasta (tai päästä) hevonen normaaliin, matkaavoittavaan käyntiin. Ratsasta muutama kierros kumpaankin suuntaan työskennellen kulmat takaosankäännösmäisesti, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä tovi vapaalla ohjalla.

Seuraavaksi ota ohjat tuntumalle ja jatka hetki vielä työskentelyä käynnissä. Pidä nyt huoli että otat ohjat sopivan pituisiksi (riittävän lyhyeksi) sillä seuraavaksi tehdään peruutuksia, joissa ohjan sopiva pituus on erittäin tärkeää. Aloita ratsastamalla uraa pitkin, ja tee jokaisen sivun keskelle pysähdys ja muutaman askeleen peruutus.
Ole huolellinen jo pysähdyksissä, ratsasta hevonen pysähdykseen asti hyvässä käynnissä (riittävällä pohjetuntumalla, siten että hevonen kävelee tuntumalle) ja pidä pohkeet lähellä kylkiä, kevyellä tuntumalla myös pysähdyksessä. Näin saat aikaiseksi pysähdyksen tasajaloin. Muista valmistella hevonen pysähdykseen istunnalla (tiivistämällä istuntaa ja polvia lähemmäs hevosta) ja hidastamalla käden liikettä kunnes olet pysähdyksen kohdalla. Siinä pehmeästi pysäytä käden liike ja hevonen pysähtyy käden mukana. Näin ratsastaen et vedä ohjasta yhtään taaksepäin ja hevonen reagoi jatkossakin käteesi pehmeästi.
Kun hevonen on pysähtynyt, säilytä oman istunnan ryhti jotta hevonenkin jää seisomaan ryhdikkäänä. Katse eteen, kädet kannettuina ja pohkeet lähellä hevosen kylkiä. Seuraavaksi peruuta muutama askel. Täällä opeteltiin täydellinen peruutus, käy ihmeessä lukemassa! Muista siis keventää omaa istuntaasi hieman (ei tarvitse nousta kevyeen istuntaan, mutta sen verran pitää keventää että sinä itse tunnet että paine hevosen selässä vähenee), anna pohkeilla merkki liikkeellelähdöstä ja kun hevonen on ottamassa askelta eteenpäin, pidätä ohjilla sen verran että hevonen ohjaa askeleensa taaksepäin. Tässä kohtaa ohjan pitää olla riittävän lyhyt, käsi ei saa siirtyä taaksepäin edes peruuttaessa. Kun hevonen on peruuttanut muutaman askeleen, maksimissaan 4-5, kevennä ohjaa, istu pehmeästi satulaan ja tarvittaessa anna pohkeilla merkki että nyt saa kävellä taas eteenpäin. Pyri päästämään hevonen suoraan peruutuksesta käyntiin, ilman että hevonen pysähtyy peruutuksen jälkeen.
Työstä peruutukset muutaman kierroksen ajan ensin vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista harjoitus oikeaan. Tämän jälkeen hetkeksi taas pitkä ohja, peruutus on hevoselle todella rankka harjoitus ja se tarvitsee lepoa riittävästi!

Mikäli kenttä olisi näiden harjoitusten jälkeen vähän pehmennyt, voit työskennellä hetken kevyessä ravissa. Siirry ratsastamaan ympyräkahdeksikolle, jossa voit loivasti taivuttaa hevosta ympyröillä ja ympyröiden välissä muista huolellinen suoristus! Mikäli suoristus ratsastetaan huolimattomasti, ei hevonen kykene taipumaan uuteen suuntaan kunnolla. Taivutuksissa muista tasaisuus, taivutuksen tulee tapahtua sisäohjalla ja ulkopohkeella, jotta hevonen todellakin taipuu läpi koko runkonsa. Mieluummin loiva, tasainen taivutus läpi koko kropan, kuin ohjalla ylitaivutettu kaula ja ulos pullahtava takaosa. Mikäli ympyrällä tuntuu että hevonen ei jostain syystä taivu yhden kierroksen aikana, voit ratsastaa toisen tai kolmannenkin ympyrän jotta saat taivutuksen läpi ennen kuin suoristat hevosen ja vaihdat toiselle ympyrälle. Kun olet saanut muutaman kerran sujuvat taivutukset molemmille ympyröille, istu alas harjoitusraviin mutta jatka edelleen ympyräkahdeksikolla. Nyt ympyröiden välisellä suoralla ratsasta nopea siirtymä käyntiin (eli hevonen ainoastaan käy käynnissä ja jatkaa heti ponnistaen uudestaan raviin). Tällä harjoituksella saat hevosen takaosaan lisää voimaa, joka taas keventää hevosen etuosaa! Muutaman kierroksen jälkeen siirry käyntiin ja anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.

Jatketaan vielä hetki pohkeenväistöillä siten että ratsasta ensin käynnissä vasemmassa kierroksessa uran sisäpuolella. Kun lähestyt pitkän sivun loppua, kirjaimen E kohdalla ratsasta muutama askel pohkeenväistöä siten että hevonen väistää uralle juuri ennen kulmaa tai jopa kulmaan. Näin saat hevosen tasaiselle ulko-ohjan tuelle kulmassa, ja hevonen on herkkä sisäpohkeelle ja käännös kulmassa voidaan suorittaa kevyillä avuilla, hevosen ulkolavan ollessa täydellisessä hallinnassa. Lyhyeltä sivulta käännä taas siten että seuraavalla pitkällä sivulla olet uran sisäpuolella ja toista sama väistöharjoitus kirjaimen M kohdalla. Ratsasta näin pari kierrosta vasempaan suuntaan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa, eli kirjainten B ja H kohdalla väistö uralle, kulmaan.
Tämä harjoitus on erittäin hyvä myös tuntuman tasaisuuden parantamiseksi, joten käytä tätä väistöharjoitusta ihmeessä muutenkin!

Mikäli kenttä on pehmeä, voit lopussa verryttellä hevosta hetken laukassa, kevyessä istunnassa jotta hevonen saa vähän edetä ja venyttää tarkkuutta vaativien harjoitusten vastapainoksi!

Loppuverryttely olisi varsin suositeltavaa ratsastaa myös maastossa, viethän hevosen vähintään loppukäyntien ajaksi maastoon nauttimaan!

Nuoren hevosen laukkaharjoitukset, milloin ja miten

Laukka on askellajeista se jossa hevonen tarvitsee eniten ratsastajan apua. Ratsastajalla onkin siis suuri vastuu laukan onnistumisessa, ratsastaja voi hyvässä tapauksessa kehittää hevosen luontaisesti huonoa laukkaa hyvin pyöriväksi, tai toisaalta, ratsastaja voi myös pilata ihan kehityskelpoisen laukan hevoselta kuin hevoselta. Jos mahdollista, seuraa ratsusi liikettä laitumella aina kun mahdollista. Mikäli hevosesi nostaa laukan melko nopeasti vauhdin kiihtyessä, on se merkki juuri sillä hevosella hyvästä ja tasapainoisesta laukasta. Mikäli hevosesi taas mieluiten lisää ravia, ihan siihen "showraviin" asti (josta emme tässä blogissa muuten mainitse halaistua sanaa!), voit valmistella itsesi siihen että laukan kanssa joudut tekemään enemmän töitä, sillä se on hevosellesikin vaikeampi askellaji.

Käydään tässä läpi laukan ratsastamisen ajatuksia lähinnä nuoren hevosen osalta, mutta näitä neuvoja voi toki soveltaa vähän vanhempienkin sotaratsujen laukan parantamiseksi!

Ennen kuin nuorella hevosella aloitetaan laukkaharjoitukset, on syytä saada hevonen toimimaan luottavaisesti ratsastajan kanssa sekä käynnissä että ravissa. Luottavaisella tarkoitan tässä sitä että hevonen ymmärtää ja hyväksyy ratsastajan avut, liikkuu rennosti, pehmeästi kuolaimeen tukeutuen hyvässä tasapainossa. Mikäli nuorella hevosella aloitetaan laukkatyöskentely liian aikaisin, käy usein niin että hevonen tulee kovin etupainoiseksi laukkatyöskentelyssä. Sama ilmiö toistuu myös vanhemmalla, jo koulutetulla hevosella, mikäli sillä laukataan liian nopeasti, siis siten että hevonen ei ole vielä vertynyt kunnolla. Eli seuraavan kerran kun laukkaat omalla, osaavalla ratsullasi, ja koet sen tulevan kummallisen etupainoiseksi, ota askel taaksepäin ja jatka alkuverryttelyä käynnissä ja ravissa vielä hetki!

Asiat joita sinun tulee nuorella hevosella tehdä ennen ensimmäisiä varsinaisia laukkaharjoituksia, ovat erilaiset taivutusharjoitukset sekä käynnissä että ravissa. Tämän lisäksi siirtymät hitaampaan askellajiin ovat oivallisia tasapainon ja takaosan lihasten kehittäjiä! Muista aina itse ajatella "alaspäin" siirtymissä sitä tulevaa askellajia ja sitä nimenomaan "eteenpäin". Eli, kun jarrutat hevosen hitaampaan askellajiin, lopeta pidäte heti kun tunnet hevosen ottavan ensimmäisen askeleen uudessa askellajissa, ja ratsasta välittömästi sitä uutta askellajia eteen! Vaikea selittää näin teoriassa, toivottavasti ymmärsit mitä haen takaa. Eli pidätä vain välttämättömän verran ja ratsasta heti sen jälkeen eteen!

Oletetaan nyt että hevosellasi on jo hyvä tasapaino käynnissä ja ravissa, se hyväksyy ratsastajan avut ja olet erilaisilla taivutus- ja siirtymäharjoituksilla saanut hevoseesi vähän lihasta ja notkeutta, ja on ensimmäisten laukkojen aika. Ensimmäiset laukannostot kannattaa ajoittaa lyhyen sivun jälkeiseen kulmaan, tai itse asiassa vähän ennen sitä kulmaa, jotta teillä on pitkä sivu aikaa laukata eteenpäin. Nosta ensimmäiset laukat aina ravista, kevennä reippaassa tempossa ( kuitenkin kontrollissa) kohti kulmaa, istu muutaman askeleen ajan perusistuntaan ja siirrä hieman sisäpohjetta eteen, pidätä aavistus ulko-ohjalla ja anna selvä merkki sisäpohkeella. Sisäohja saa roikkua lähes löysänä, ulkopohje voi ihan aavistuksen siirtyä taaksepäin, lähinnä tukeakseen hevosen ulkokylkeä. Ensimmäinen laukka nousee silloin kun se nousee, älä hermostu vaikka hevonen ei sitä heti nostaisikaan, kyse on ainoastaan hevosen huonosta tasapainosta! Ota ravia hieman kontrolliin, ja panosta taas seuraavan lyhyen sivun jälkeiseen kulmaan.
Kaikissa laukkaharjoituksissa muista aina katsoa suoraan eteenpäin, näin istuntasi pysyy sopivan "kevyenä" ja hevosen selällä on vapaus liikkua. Alaskatsova ratsastaja tuntuu hevosen selkään pienoisena paineena, jota se usein lähtee juoksemaan karkuun. Sama efekti hevoselle tulee jos päästät kätesi laskemaan alas. Voit siis korjata "pitkäksi" venyvää laukannostoa jopa omalla katseellasi, nostaen sen ylös ja eteen! Ja samalla luonnollisesti nostat kädet taas omille paikoilleen, eikö vaan! Kokeile ihmeessä, saatat yllättyä positiivisesti!

Kun hevonen nostaa laukan, pidä istunta kevyenä, katse eteenpäin ja kädet kannettuina. On erittäin tärkeää että et lähde "pumppaamaan" laukkaa istunnallasi, siitä hevonen vain jännittyy ja hermostuu, ja rikkoo laukan raville, ja vieläpä kovasti etupainoisena. Pidä sisäpohje satulavyön kohdalla, eli laukannostosta siirrä se takaisin omalle paikalleen (liian edessä pidettynä pohje ohjaa lantion liian taakse ja tästä johtuneesta tasapainon menetyksestä johtuen hevonen rikkoo raville.

Muutama muistisääntö nuoren hevosen kanssa laukkaamisesta:
- Hevosen tulee antaa nostaa laukka milloin vain se on sille sopivinta, aina se ei ole siinä kohdassa jossa olet sen itse suunnitellut nostavasi, vaan joskus tasapaino voi olla kohdillaan ihan eri kohdassa! Tällöin anna hevosen nostaa laukka, ja voit siirtää sisäpohkeen eteen hetkeksi, jotta hevonen oppii yhdistämään tämän merkin laukannostoon jatkossa. Itse suosin ratsuttamista ja ensimmäisiä laukkoja maastossa, jossa esimerkiksi loiva ylämäki on hevoselle varsin luontainen hetki nostaa laukka.
- Hevosen tulee saada "rikkoa" laukka raville heti kun sen tasapaino järkkyy. Ole varovainen ettet missään nimessä pidätä vahvasti ohjalla tässä kohtaa, ettei hevonen tulkitse sitä rangaistuksena. Anna hevosen ravata laukan jälkeen mukavalla tempolla eteenpäin, ja hetken päästä voit nostaa laukan uudestaan. Muista olla kevyt ja huomaamaton istunnan kanssa, häiritse hevosta mahdollisimman vähän.
- Hevosen tulee saada pitää kaula niin pitkänä kuin se tasapainon ylläpitämiseksi tarvitsee. Älä välitä pään ja kaulan asennoista, seuraa niitä vaan kädellä, siten että kuolainrenkaasta käteesi säilyisi koko ajan mahdollisimman suora linja.
- Hevosen tulee saada laukata kummassa tahansa laukassa. Alussa ei ole oikeaa eikä väärää laukkaa. Hevonen kyllä vaihtaa laukan kun sen on pakko, luota siihen ja nauti menosta! Kun hevonen on jo jonkin aikaa laukkaillut ratsastajan kanssa, voidaan oikean laukan nostoa houkutella esiin esimerkiksi nostamalla laukka keskiympyrältä, siitä kohdasta kun olet juuri tulossa pitkää sivua kohti.

Miten siellä kyydissä sitten pitäisi istua, kun laukka on jo vähän kehittyneempää, jotta istunta ei häiritsisi hevosta juurikaan? Tätä onkin vaikea selittää, helpolla pääsisin jos sanoisin että "myötää istunnalla" laukan mukana. Mutta kun ei se ole ihan noin yksiselitteistä, tai kaikki eivät vaan osaa myödätä istunnalla siten että se pysyisi rentona. Itse ajattelen että haluan saavuttaa istunnallani keinuhevosmaisen fiiliksen laukassa. En siis "istu vahvasti" alas laukassa, sillä tämä usein rikkoo laukan raville, vaan pikemminkin ajattelen enemmän istunnalla "ylöspäin". Tästä onkin enää muutama askel laukan kokoamiseen, mutta se on ihan oma postauksensa se!!!