Hevonen jännittyy, mitä tehdä?

Varmasti meille kaikille kyseinen tilanne on jopa liiankin tuttu. Hevonen jännittyy milloin mistäkin syystä, tuuli, sade, valot, varjot ja kaikki mahdolliset muutkin ulkoiset tekijät aiheuttavat hevosissa eriasteisia reaktioita. Hevosen ollessa saaliseläin, emme voi sen luontaisia vaistoja kahlita, meidän pitää pystyä elämään niiden kanssa ns. mahdollisimman vähin vaurioin.

Kun hevonen jännittyy, on luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää että ratsastaja ei jännity. Joskus se on todella vaikeaa ja varsinkin hevosella joka on todella "dramaattinen" tai jopa vaarallisen väkivaltainen pakotilanteessa, vaatii se ratsastajalta todella kylmiä hermoja. Itse olen huomannut että jokainen onnistuminen vahvistaa omaa itseluottamusta roimasti, eli aina silloin kun tuntuu että hevonen olisi parempi vain viedä talliin rauhoittumaan, mutta teetkin päätöksen että jatkat ratsastusta välittämättä hevosen "sekoilusta", ja pysyt itse rauhallisen vaativana ja huomaat että niin se hevonen vaan rauhoittuu ja kuuntelee sinua samalla rauhoittuen! Tämä kieliopillisesti hieman liian pitkä lause haluaa vain kertoa sen että luottakaa itseenne, niin se hevonenkin luottaa teihin!!!

Jos ja kun tämä itseensä luottaminen ei aina tunnu onnistuvan, otetaan tässä esille muutamia yksinkertaisia harjoituksia joilla saat hevosen ainakin vähän paremmin kuuntelemaan sinua, keskittymään sinuun ja sitä kautta rauhoittumaan ja rentoutumaan.

- Teetä rauhallisia pohkeenväistäharjoituksia, erityisesti uralta pois ja takaisin uralle on toimiva, sillä siinä hevonen joutuu reagoimaan melko nopeassa tahdissa vuorotellen kumpaankin väistävään pohkeeseen. Ole huolellinen että väistöt tulee tehtyä huolella, siten että et joudu voimistamaan apuja liikaa sillä sehän saa hevosen jännittymään entisestään, vaan keskity rauhassa ratsastamaan jokainen väistöaskel.

- Pohkeenväistön lisäksi tee käännöksiä sekä etu- että takaosalla. 

- Ympyrällä ratsastaminen sitä suurentaen ja pienentäen on hyvä harjoitus, sillä siinä tulee rentoutettua hevosta sekä asettavilla että taivuttavilla avuilla.

- Maapuomien yli kävely on hyvää harjoitusta, sillä saadaan parannettua hevosen tarkkaavaisuutta ihan "ilmaiseksi". 

- Muuta tuntumaa siten että ratsasta ensin muutama askel normaalilla ohjastuntumalla, sen jälkeen kevennä tuntumaa huomattavasti ja ratsasta muutama askel hyvin kevyellä tuntumalla ja palaa taas sen jälkeen normaaliin tuntumaan. Tämä saa hevosen "kuulostelemaan" tuntumaa ja keskittymään ratsastajan käteen.

- Tee temponmuutoksia pelkällä istunnalla, vaikka se varmasti tuntuu aika haastavalta, mutta kun vaan sitkeästi jatkat sitä ja palkitset hevosen pienemmästäkin reaktiosta, tulee hevonen sitä kautta paremmin kuulolle.

-  Temponmuutosten lisäksi keskity ratsastuksessa "takaa-eteen"-ajatteluun, eli ratsasta pohkeella kohti pehmeää kättä. Muista että käsi saa liikkua ylös sekä sivulle mutta ei koskaan taakse, hevosen pitää kaikissa tilanteissa voida luottaa ratsastajan käden tarjoamaan pehmeään tukeen ja "turvaan".

- Tarvitseeko erikseen mainita siirtymät? Ei ehkä tarvitsisi mutta mainitsen ne silti, siirtymät niiden kaikissa muodoissa ovat yksi parhaista tavoista saada hevonen kuulolle. Muista kuitenkin pysyä itse rauhallisena, mutta sopivan vaativana, eli pidä vaatimustaso hevoselle ja hevosen senhetkiseen tilaan sopivana.

Tässä muutamia hyväksi havaittuja harjoituksia hevosen rauhoittamiseksi, jakakaa ihmeessä kommenttiboksissa omat keinonne!

Sari

Tuntisuunnitelma, pelkkää käyntityöskentelyä

Tällä kertaa tehdään töitä pelkästään käynnissä, joillekin se voi olla näinä pakkaskeleinä olosuhteiden pakon sanelemaa tai joillekin tämä voi olla ainoastaan vaihtelua normaaliin, joskus nopeatempoiseenkin työskentelyyn. Tai, mikäli hevosesi on rokotettu eikä saa rasittua, on tämä tuntisuunnitelma hyvä juuri siihen hetkeen kun haluat kuitenkin päästä hevosesi kanssa tekemään edes jotain järkevää!

Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja aloita ratsastamalla jokaiseen kentän kulmaan takaosankäännösmäinen käännös. Eli, hevonen kääntyy rungostaan lähes suorana, ulko-ohjan ja ulkopohkeen avulla, sisäohjan näyttäessä hieman suuntaa. Muista huolehtia oman katseesi suuntaamisesta käännöksen suuntaan, käytännössä oma katseesi on ensimmäinen kääntävä apu. Sen jälkeen sisäohja näyttää käännöksen suuntaa, mutta varsinaiset kääntävät avut ovat ulko-ohja (tukeutuen hevosen kaulaa vasten) ja ulkopohje (siirtyen hieman satulavyön taakse, ettei hevonen tulkitse sitä eteenpäinvievänä apuna). Muutama askel ennen kulmaa ja takaosankäännöstä, kokoa käyntiä muutama askel istunnallasi (eli istu ikäänkuin paremmin hevosen ympärille ja "nosta" sen askelia omalla ryhdillä ja pohkeilla). Mikäli kokoaminen on onnistunut, polkee hevonen takajaloillaan pientä ympyrää käännöksen aikana, eli lähes paikallaan. Jos kuitenkin käy niin että hevonen kävelee takajaloillaan isompaa ympyrää kuin olit ajatellut, on se merkki heikosta kokoamisesta (käynti on saattanut pelkästään hidastua) mutta en lähtisi tästä hevosta korjaamaan, sillä mieluummin annan sen kävellä pientä ympyrää kuin että se esimerkiksi peruuttaa.  Käännösten jälkeen pitkille sivuille tempon lisäykset käynnissä, tämä siitä syystä että voidaan varmistaa hevosen olevan koko ajan pohkeen edessä. Lyhyelle sivullekin voit ottaa pienen muistutuksen pohkeella, mutta varo ettet jää pohkeella ahdistamaan hevosta juuri ennen kulmaa. 

Tee tämä molemmissa kierroksissa ja sen jälkeen siirry ratsastamaan uran sisäpuolelle ja tee nyt jokaiseen kulmaan etusosankäännös. Ensimmäisillä kerroilla pysähdysten kautta, mutta kunhan hevonen herkistyy kääntäville avuille, voit ottaa tämän kootun käynnin kautta. Kääntävät avut tässä etuosankäännösharjoituksessa ovat sisäpohje joka on hieman satulavyön takana vaikuttaen hevosen takaosaan sivullevievästi ja sisäohja, joka tarvittaessa vahvistaa sisäpohkeen vaikutusta asettamalla. Ulko-ohja pitää huolta että hevonen pysyy kaulastaan mahdollisimman suorana, ja tarvittaessa myös jarruttaa jos hevonen lähtee sisäpohkeen vaikutuksesta enemmän eteen- kuin sivullepäin. 
Ole tarkkana että lopetat sisäpohkeella kääntämisen ennen kuin hevonen on ottanut viimeisen väistöaskeleen, jotta hevonen ei käännä käännöstä yli. Eli juuri kun tunnet että hevonen on ottamassa viimeistä väistöaskelta, rentouta sisäpohje jotta hevonen saa suorittaa käännöksen loppuun rauhassa, ja sisäpohkeen siirtyessä satulavyön kohdalle saat käännöksen jälkeen heti tarvittaessa ratsastettua sillä käyntiä eteenpäin. Käytä eteenpäinvievää sisäpohjetta vain tarvittaessa, usein riittää kun sisäpohje lopettaa kääntämisen, sisäohja rentoutuu ja hevonen lähtee heti käännöksestä eteenpäin.

Tämän jälkeen vapaat ohjat hetkeksi.

Seuraavaksi ratsastetaan pääty-ympyrällä käynnissä, ja aina ympyrän avoimella sivulla väistetään takaosaa ympyrän ulkopuolelle, siis koko avoimen sivun ajan. Muista huolehtia ohjilla että etuosa pysyy ympyräuralla, ja hevonen rehellisesti väistää pohkeella takaosaansa ympyrän ulkopuolelle. Jatka tätä kolme kierrosta vasempaan kierrokseen ja sen jälkeen vaihda ympyrää ja suuntaa. Toista sama harjoitus kolmen kierroksen ajan myös oikeassa kierroksessa ja tämän jälkeen taas suunnan- ja ympyränmuutos. Vasemmassa kierroksessa avoimen sivun alussa väistöt, (ihan muutama askel, vasen pohje siirtää takaosaa siis oikealle) suoristus  ympyröiden välissä, sitten käännös oikealle ympyrälle ja väistöä avoimen sivun loppuun. (jälleen ihan muutama askel, oikea pohje siirtää takaosaa vasemmalle) Ympyrältä taas toiselle väistöjen kautta.
Tämän voit toistaa myös kolmen kierroksen ajan ja sen jälkeen vapaat ohjat.

Seuraavaksi vielä pitkällä sivulla voltti, avo, voltti, sulku. Avoon lähdetään kuten lähdettäisiin voltille, eli jätä ikäänkuin sisäohja ja ulkopohje kääntämään. Sisäpohje jää satulavyön kohdalle ja estää hevosta lähtemästä käännökseen, samalla kun ulko-ohja säätelee taivutusta. Jos hevonen uhkaa lähteä kokonaan pois uralta, molemmat ohjat pidättävät. Kun olet toisen voltin kohdalla, hellitä sisäpohkeella ja hevonen pääsee siitä suoraan kääntymään voltille, et tarvitse varsinaisia kääntäviä apuja sillä ne ovat olleet ikäänkuin koko ajan "päällä".
Kun jatkat voltilta sulkuun, jätä ulkopohje "päälle" satulavyön taakse jo voltin viimeisellä neljänneksellä, näin hevonen jatkaa taipuneena heti ensimmäisistä askelista, eikä sinun tarvitse voimakkaalla pohkeella siirtää takaosaa uran sisäpuolelle. Sisäohja asettaa ja taivuttaa, sisäpohje on satulavyön kohdalla, estää hevosta poistumasta kokonaan uralta ja antaa hevosen myös taipua sen ympärille, ja ulko-ohja säätele taivutusta.Muista huolehtia että sekä sinä itse että hevosesi katsotte ratsastettavaa uraa pitkin, näin olette molemmat oikeassa asennossa sulkutaivutukseen nähden.  Kun lähestyt pitkän sivun loppua, hellitä kaikilla muilla avuilla paitsi jätä ulko-ohja hieman tukevaksi,  näin hevonen suoristuu ja jatkaa uraa pitkin. Sulkutaivutuksen jälkeen ratsasta toisella pitkällä sivulla muutamia temponlisäyksiä käynnissä, näin varmistat että hevonen on hyvin pohkeen edessä ennen taivutusharjoitusta.

Tee tämä harjoitus kolme kertaa ensin vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen hetkeksi vapaat ohjat ja sen jälkeen sama harjoitus vielä oikeassa kierroksessa kolme kertaa ja sen jälkeen voitkin antaa vapaat ohjat ja laskeutua vaikka taluttamaan hevosta loppukäyntien ajaksi!

Oikein hyviä pakkaskelin ratsastuksia ja toivotaan lumisia päiviä tänne eteläänkin, jotta päästään hyödyntämään lumihankien tuoma vaihtelu ja vastus ratsastuksessa!

Ratsun oppikoulu, osa 7, pohkeenväistön alkeet

Ratsun oppikoulussa tärkeä oppiaine on hevosen opettaminen väistämään pohkeen painetta myös sivullepäin, ei pelkästään eteenpäin kuten siirtymien kautta ollaan hevoselle opetettu. Pohkeenväistöä tulee opettaa hevoselle ensin maastakäsin, jotta ratsastajan tasapaino (tai epätasapaino) ei häiritse hevosta.

Maastakäsin tehtäviä väistöharjoituksia varten sinun ei tarvitse edes lähteä kentälle, vaan voit aloittaa ne ihan karsinassa, käytävällä tai lähes missä vaan. Sinulla varmasti tulee usein tilanteita joissa joudut siirtämään hevosen takaosaa vähän sivulle jotta vaikka mahdut hevosen toiselle puolelle. En tiedä mistä kohtaa hevosta kukin siirtelee, mutta jatkossa keskity siihen että siirrät hevosen takapäätä väistävän pohkeen kohdalta kädellä painamalla. Alussa hevonen saattaa painaa kättäsi vasten, mutta tämä johtuu hevosen luontaisesta tasapainosta, eli ensisijaisesti hevonen pyrkii korjaamaan itsensä aina tasapainoon. Odota hetki, ja toista väistävä apu kädellä, ja odota niin kauan kunnes hevonen siirtää edes painoaan hieman kädestä poispäin. Silloin on syytä hellittää paine välittömästi. Näin työskennellen saat hevosen ihan huomaamatta väistämään "pohkeen" painetta, ja työskentelyä on helppo tästä jatkaa.

Tee näitä samoja maastakäsittelyharjoituksia myös kentällä, ja monissa muissakin paikoissa, jotta voit varmistua että hevonen vastaa apuusi myös erilaisissa, mahdollisesti jännittävissäkin tilanteissa. Kun saat hevosen väistämään kätesi painetta moitteettomasti kumpaankin suuntaan, on aika nousta selkään ja jatkaa varsinaisia väistöharjoituksia. Tässä vaiheessa on hyvä jos saat jonkun apukäden auttamaan mikäli hevonen ei heti ymmärrä sivullevievän pohkeen vaikutusta.

Ensimmäiset pohkeenväistöharjoitukset olen huomannut helpoimmaksi aloittaa etuosankäännöksillä.Siinä ratsastajan on helpompi ajoittaa apujen käyttö oikein, ja näin ollen hevonenkin reagoi ratsastajan apuihin helpommin. Aloita siis pysäyttämällä hevonen uralle, vaikka pitkän sivun loppuun, 2 metriä ennen kulmaa. Näin ollen saat aidasta vähän tukea ja "jarrua" käännöstä tehdessäsi. Ollaan nyt vaikka vasemmassa kierroksessa, ja kun hevosesi on pysähtynyt tasapainossa (aivan tasajaloin ei ole pakko pysähtyä, mutta kuitenkin siten että hevonen ei "nojaa" eteenpäin) siirrä oikea pohje satulavyön taakse ja rohkaise sillä hevosen takaosaa siirtymään vasemmalle. Pidä vasen ohja tukevana (ei kuitenkaan vetävänä) ja tarvittaessa voit auttaa hevosta lähtemään käännökseen hieman asettamalla tai jopa taivuttamalla oikealla ohjalla. Tämä oikean ohjan taivutus on käytössä ainoastaan tässä alussa, jos hevonen ei vielä pohkeesta lähde väistämään, niin päätä kääntämällä saat takaosankin liikkeelle! Eli oikea ohja toimii ikäänkuin oikean pohkeen tehostajana. Heti kun hevonen on reagoinut oikeaan pohkeeseen, ja lähtee siis väistämään takaosallaan, lopeta pohkeen paine mutta pidä se edelleen samassa paikassa, satulavyön takana. Alussa on todella tärkeää antaa hevosen pysähtyä rauhassa jokaisen väistöaskeleen/-askeleiden jälkeen, jotta pääset kiittämään sitä ja saat rauhallisesti jatkettua seuraavaan väistöaskeleeseen. Ohjalla jarruttamista tulee välttää viimeiseen asti, luota siihen että kentän aita on riittävä jarru. Kun olet saanut takaosaa väistettyä muutaman askeleen verran, pitäisi suunnan olla vaihtunut ja pääset kävelemään oikeassa kierroksessa. Kävele riittävän pitkä matka jotta hevonen rentoutuu ja pysäytä se taas pitkän sivun loppuun, ja tee samanlainen etuosankäännös nyt vasemmalla pohkeella.

Tässä ei nyt siis haeta täydellistä etuosankäännöstä vaan opetetaan hevosta väistämään pohjetta etuosankäännöksen muodossa. Älä siis jää hieromaan käännöstä, vaan tyydy siihen että hevonen väistää pohjettasi!

Kun etuosankäännökset sujuvat aidan vieressä, voit siirtyä tekemään niitä vapaalle linjalle, jolloin joudut työskentelemään hieman enemmän väistävän pohkeen vastakkaisella ohjalla jotta käännös pysyy paikallaan ja tulet samalla ohjalla ottaneeksi väistöaskeleet vastaan, kuten varsinaisessakin pohkeenväistössä.

Ensimmäiset varsinaiset pohkeenväistöt kannattaa tehdä hieman uran sisäpuolella, ja jos mahdollista, pyri tekemään ne siten että hevonen aavistuksen "imee" takaisin uralle, esimerkiksi sijoittamalla väistöaskeleet lähelle porttia. Tämä auttaa varsinkin tässä alkuvaiheessa, sillä näin toimien et joudu käyttämään väistävää pohjetta liian voimakkaasti.

Aloita ensimmäinen pohkeenväistö ratsastamalla linjalla uran sisäpuolella, mutta vain noin metrin verran sisäpuolella. Tärkeintä nyt on muutamat hyvät väistöaskeleet, ei monta huonoa askelta. Aloita ratsastamalla käynnissä vasemmassa kierroksessa uran sisäpuolella, ja kun olet ratsastamassa ensimmäistä väistöaskelta, aloita se pidättämällä oikealla ohjalla hieman, jotta hevonen hidastaa käyntiään. Pyydä siis ensin hevonen reagoimaan pidättävään ohjaan, sen jälkeen siirrä vasen pohje satulavyön taakse ja käytä sitä siinä. Jos hevonen ei reagoi väistävään pohkeeseen, pidätä oikealla ohjalla jotta hevonen taas hidastaa vähän käyntiään. Tässä tapauksessa vauhdin hidastaminen auttaa hevosta, joten käytä sitä aina kun tuntuu siltä että väistössä tulee haasteita. Pidätteen jälkeen käytä taas pohjetta, jotta saat aikaiseksi yhden tai muutaman väistöaskeleen. Pidä koko ajan tuntuma kummallakin ohjalla, mutta oikea ohja on aktiivisempi, eli siitä pidätetään jos tuntuu että hevonen ei reagoi väistävään pohkeeseen tai kiirehtii pohkeen vaikutuksesta eteenpäin. Jos saat aikaiseksi edes muutaman väistöaskeleen näin, kiitä hevosta ja anna sen kävellä vapaalla ohjalla puolisen kierrosta ja sen jälkeen voit toistaa saman väistöharjoituksen samassa kohdassa kenttää. Taas onnistuneiden väistöaskeleiden jälkeen hetki vapaalla ohjalla. Toista tämä harjoitus yhteensä kolme kertaa vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vapaalla ohjalla käyntiä ja suunnanmuutos ja sama homma oikeassa kierroksessa.

Seuraava väistöharjoitus tehdään uralla, siten että takaosa väistää ja etuosa pysyy uralla. Tässäkin harjoituksessa aita toimii pienenä jarruttavana apuna, mutta ohjilla on tärkeä merkitys etuosan hallinnassa. Ratsasta siis käyntiä uraa pitkin vasemmassa kierroksessa, ja kun käännyt kulman jälkeen pitkälle sivulle, jarruta hevosen liikettä hieman vasemmalla ohjalla, ja siirrä oikea pohje satulavyön taakse ja käytä sitä väistävänä apuna. Nyt siis haluamme siirtää takaosaa hieman uran ulkopuolelle ja astuvan siinä ristiin, ja samalla pidetään kummallakin ohjalla etuosa uralla. Tässäkin vasen ohja tarvittaessa jarruttaa jos hevonen ei väistä oikeaa pohjetta, ja jos hevosen etuosa uhkaa siirtyä pois uralta, jarruta silloin hieman molemmilla ohjilla. Jatka tällä tavalla muutama metri, siten että saat ratsastettua muutaman väistöaskeleen ja sen jälkeen vapain ohjin käyntiä puolisen kierrosta, ja taas samassa kohdassa samat väistöaskeleet. Toista tämä kolme kertaa vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vapaat ohjat ja suunnanmuutos ja sama homma oikeaan kierrokseen.

Avustajan tehtävä on varsinkin jokaisen harjoituksen alussa olla väistävän pohkeen apuna, eli tarvittaessa auttaa kädellä väistävän pohkeen paikalla tai jopa hieman työntää hevosta väistön suuntaan, ikäänkuin horjuttaa hevosen omaa tasapainoa! Tässä on kuitenkin syytä tarkkailla hevosta, jotkut hevoset saattavat ahdistua ylimääräisestä avusta, joten seuraa hevosen reaktioita.

Näitä harjoituksia treenaamalla saat pikkuhiljaa hevosesi jalat tottelemaan käskyjäsi myös sivuttaissuunnassa, josta on valtavasti hyötyä jatkossa!

Jos itsellesi pohkeenväistö on vielä hieman hämärän peitossa, käy ihmeessä lukemassa postaukseni pohkeenväistöistä täältä, täältä, ja täältä. 

Vielä muutama jakso on jäljellä tätä ratsun oppikoulua, seuraavaksi jatketaan laukkaharjoituksilla. 

Tuntisuunnitelma; hevosen muodon muuttaminen harjoitusten edetessä

Tällä tunnilla keskitytään hevosen työskentelymuodon muuttamiseen harjoitusten mukaan. Ratsastuksen alussa on syytä aina antaa hevosen vertyä rauhassa ja juuri siinä muodossa missä hevonen mieluiten liikkuu. Tässäkään tuntisuunnitelmassa en varsinaisesti keskity "muodon ratsastamiseen" (eli kädellä tekemiseen) vaan oikea muoto saavutetaan tunnin edetessä, hevosen kapasiteetin mukaan. Ratsastaja voi toki muotoa säädellä, mutta siinäkin on tärkeää muistaa että käden tulee aina mennä hevosen suuta kohti, ei koskaan taaksepäin. Toinen tärkeä asia on ratsastajan istunta. Tiivis istunta tuo hevoseenkin ryhtiä eli nostaa sen muotoa hieman ylös, ja kun taas istuntaa avataan (erityisesti reisiä ja polvia) ja tuodaan vähän eteenpäin kevyemmäksi, antaa se hevosellekin mahdollisuuden venyttää ylälinjaa pidemmälle ja muotoa pyöreämmäksi. Todella usein näkee ratsastajien tekevän kädellä työtä aivan tolkuttomasti, jopa siten että hevosen pää heiluu puolelta toiselle, aikomuksenaan ratsastaa ne "pyöreään muotoon". Tuskin yksikään hevonen voi rentoutua kun päätä heilutetaan puolelta toiselle, ja siihen kun vielä lisätään ratsastajan voimakas ja tiivis istunta, on ristiriitatilanne valmis. Ratsastaja haluaisi hevosen päätä heiluttelemalla saada sen painumaan alas, ja hevonen ei yksinkertaisesti siihen pysty ratsastajan istunnan pistäessä niin paljon vastaan. Tässä tilanteessa ratsastajan tulisi rauhoittaa kätensä, tuoda niitä hevosen suuta kohti ja avata ja keventää omaa istuntaansa huomatakseen että hevonen käyttää heti tämän tilaisuuden hyväkseen ja hakeutuu pidemmälle kaulalle, kuolainta ja kevyttä kättä kohti.

Aloita alkukäyntien jälkeen hieman normaalia pidemmällä ohjalla käynnissä. Ratsasta ensin jokaiseen kulmaan käännös takaosalla siten että käännät hevosta enemmän ulkoavuilla, pitäen erityisesti sisäohjan rentona ja kevyenä. Hevosen ei tässä vaiheessa tarvitse koota itseään ennen kulmaa, tai pysähtyä kulmassa, vaan tarkoituksena on vaan alkuverryttelymäisesti siirrellä hevosen etuosaa aina kulmissa. Tee tämä jokaiseen kulmaan, ja sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista samat käännökset toiseen suuntaan. Tämän jälkeen siirry ratsastamaan hieman uran sisäpuolelle, ja tee jokaiseen kulmaan käännös etuosalla. Nyt hevosen tulee pysähtyä kulmassa, ja pysähdyksestä käännä hevosen takaosaa sisäpohkeella muutaman askeleen verran. Tee tämä jokaisessa kulmassa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee samat käännökset myös toiseen kierrokseen.

Kun käyntityöskentely on tehty, aloita ratsastamalla edelleen hieman pidemmällä ohjalla, nyt siirtyen raviin ja ympyräkahdeksikolle. Alussa etene rauhallisessa kevyessä ravissa, ole erityisen huolellinen että hevonen ehtii suoristua ympyröiden välissä. Työskentele muutaman kierroksen verran kevyessä ravissa, ja sen jälkeen pysy edelleen ympyräkahdeksikolla mutta siirry nyt harjoitusraviin ja ota työskentelyyn mukaan siirtymät käyntiin. Tee siirtymiä ympyräkahdeksikolla eri paikoissa, aloittaen esimerkiksi yhdellä siirtymällä per ympyrä, ja lyhentäen siirtymiä siten että lopuksi teet kaksi tai kolme lyhyttä siirtymää per ympyrä. Näin lyhyillä siirtymillä hevosen takaosa joutuu todella töihin, sillä käyntipätkät ovat jo niin lyhyitä, että ne ovat oikeastaan vain käynnin tapailua, varsinaista käyntityöskentelyä ei juurikaan ole. Myös näissä lyhyissä siirtymäpätkissä huolehdi ympyröiden välisestä suoristuksesta, jos fuskaat siinä ei siirtymät tule onnistumaan täydellisesti. Siirtymissä pidä huolta että teet suurimman työn istunnalla ja ääniavuilla, jotta ohja ja sitä kautta hevosen suu saa olla mahdollisimman rauhassa.

Tämän jälkeen hevonen saa kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Vapaan käynnin jälkeen työskentele hetki suoralla uralla tehden pohkeenväistöjä vasemmalle ja oikealle. Väistä ensin uran sisäpuolelle, jatka muutama askel suoraan ja väistä taas takaisin uralle. Muutaman toiston jälkeen siirry pituushalkaisijalle ja tee samat väistöt myös pituushalkaisijan molemmin puolin. Lisää väistöharjoitukseen laukannostot siten että pituushalkaisijalta tee ensin väistö oikealle, ja nosta vasen laukka suoraan väistöstä. Jatka vasemmassa laukassa linjan loppuun ja jatka vasemmassa kierroksessa laukkaa ja käänny uudestaan pituushalkaisijalle laukassa. Käännöksen jälkeen siirrä hevonen käyntiin, tee pohkeenväistö pituushalkaisijalta vasemmalle, nosta suoraan väistöstä oikea laukka ja laukkaa linjan loppuun ja käännä laukassa oikealle. Toista tämä väistö-laukkaharjoitus pari kertaa molempiin suuntiin ja sen jälkeen hevonen saa hetken taas levätä.

Seuraavaksi lähdetään tekemään laukannostoja ja nopeita vaihtoja suoralla uralla. Hevonen saa nyt olla melko korkeassa muodossa, jotta se pysyy edestä mahdollisimman kevyenä. Pidä siis huolta että ohja on riittävän lyhyt ja käsi pysyy rentona ja pehmeänä. Jos hevonen jossain tilanteessa painuu liian alas ja ehkä jopa painaa vähän kädelle, hidasta vähän tempoa istunnalla ja sen jälkeen nosta rauhallisesti etuosaa molemmilla ohjilla. Nosta vuorotellen oikeaa ja vasenta laukkaa, laukkaa aina muutama askel ja suorita pehmeä siirtymä raviin ja käyntiin. Tässäkin siirtymässä ohjalla mahdollisimman vähän työtä, istunta ja ääniapu ovat tärkeimmät avut. Kun siirtymässä käytetään mahdollisimman vähän ohjaa, on käynti heti rentoa ja uusi laukannosto voidaan suorittaa nopeasti, ja sitä tässä harjoituksessa juuri haetaan! Työskentele nopeiden laukannostojen ja -vaihtojen kanssa muutama kierros kumpaankin suuntaan, antaen hevosen välillä kävellä vapaalla ohjalla.

Kun tämä on tehty, on aika vielä työskennellä hevonen pitkässä ja matalassa muodossa kaikissa askellajeissa. Aloita ravissa, ratsastaen ravin tempo melko hitaaksi jotta hevosella on riittävästi aikaa venyttää askeltaan ja muotoaan pidemmäksi. Omalla istunnallasi on tässä tärkeä merkitys, jos hevonen ei "uskalla" venyttää linjaansa pidemmäksi, se usein johtuu siitä että puristat reisilläsi liikaa, ikäänkuin lukiten hevosen etuosan. Kun rentoutat jalkasi ja "avaat" reitesi ihan irti satulasta, huomaat että hevosesi alkaa pikkuhiljaa päästää muotoaan pidemmäksi ja matalammaksi. Muista seurata kädelläsi hevosen pään ja kaulan liikettä ja suuntaa. Kun olet saavuttanut rauhallisessa ravissa matalan ja pitkän muodon, nosta harjoituslaukka ja päästä hevonen samanlaiseen pitkään ja matalaan muotoon myös laukassa. Edelleen laukassakin rentouta jalkasi, irrota reitesi ja huomaat että istuntasi tulee "syvemmäksi", hevosen laukka muuttuu rauhallisemmaksi ja askel pidemmäksi samalla kuin kaulan muoto pitenee. Työskentele hetki laukassa, siirrä hevonen raviin, odota että muoto pysyy pitkänä myös ravissa ja vasta sen jälkeen siirrä hevonen käyntiin. Kun käynnissä muoto on pitkä ja pyöreä, siirry taas raviin ja uudestaan laukkaan. Toista tämä muutaman laukan verran molempiin suuntiin ja sen jälkeen voit ratsastaa hetken kevyessä ravissa ja sitten vaan maastoon loppukäynteihin!

Huomaatteko eron hevosen muodossa kun muutatte omaa istuntaanne? Olisi kiva kuulla fiiliksiä, erityisesti jos huomaatte että kädellä ei tarvitse tehdä yhtään mitään hevosen muodon muuttamiseksi!

Läpiratsastus?

Sana lienee tuttu? Lienet itsekin käyttänyt sitä joskus? Mitä läpiratsastuksella oikeastaan tarkoitetaan?

Huolestuttavan usein kuulee ratsastajan mainitsevan että käy ihan nopeasti vaan ratsastamassa hevosen läpi. Ensimmäisenä korvaan kalskahtaa nopeasti ratsastaminen. Onko se edes mahdollista? Nähtävästi, sillä niin moni sitä tekee. Ja kun näen tätä nopeata läpiratsastusta, näen turhan usein vahvaa pohkeiden ja ohjan käyttöä, lyhyttä verryttelyä, hevosen vaatimista maksimiteholle heti ensi askeleesta lähtien sekä mitätöntä loppuverryttelyä. Onko näin suoritettu läpiratsastus edes tarpeellista, sillä siitä ei koidu hevoselle muutakuin lihaskipuja, joka jättää vääjäämättä huonon maun suuhun ratsastuksesta. Voisiko vaihtoehtoisesti jättää vaan hevosen ratsastamatta, jos ei kuitenkaan ole aikaa ratsastaa sitä huolellisesti ja ajan kanssa? Hevonen varmasti valitsisi vapaapäivän huonosti suoritetun ratsastuksen sijaan.

Itse ajattelen että jokainen kerta kun nousen hevosen selkään, on kyseessä läpiratsastus, ja tehtävät tehdään loppuun asti. Se ei silti tarkoita tuntikausien hinkkaamista, vaan ainoastaan huolellista ratsastusta, jokaisen tehtävän osalta.

Mitä läpiratsastus sitten on? Omasta mielestäni se on hevosen herkistelemistä avuille, sen koko kropan taipuisuuden varmistamista ja lisäämistä, painon lisäämistä takajaloille, pois etujaloilta, sekä ennen kaikkea hevosen kokonaisvaltaista jumppaamista, jotta se pystyy suoriutumaan ratsastajan sille asettamista tehtävistä sekä pysymään terveenä mahdollisimman pitkään.Näin tarkasteltuna aika mittava kokonaisuus, vai mitä?

Miten sitä läpiratsastusta sitten tehdään? Jos olet viitseliäästi lukenut aiemmat postaukseni, vastaus löytyy niistä. Läpiratsastus on yhtä kuin huolellinen alkuverryttely, jossa annetaan hevoselle riittävästi aikaa vertyä. Läpiratsastus on useiden siirtymien ratsastamista, kaikissa askellajeissa, joka avuille herkistämisen lisäksi saa hevosen ottamaan enemmän painoa takajaloilleen. Läpiratsastus on huolellisten taivutusten ratsastamista, oli ne sitten avo-, sulku- tai vastataivutuksia, tai taivutuksia ympyräuralla. Läpiratsastus on näiden taivutusten kautta hevosen suoristamista, jotta hevonen voi suoriutua sille asetetuista tehtävistä hyvässä tasapainossa ja kiirehtimättä. Läpiratsastus on pohkeenväistöä, käännöksiä etu- ja takaosalla sekä peruutusta. Läpiratsastus on siis aivan "tavallista" ratsastamista, mutta tärkeää on tehdä siitä aivan tavallisesta ratsastuksesta vielä vähän huolellisempaa.

Ajatellaan kaikki siten että tehdään jokaisesta ratsatuskerrasta sellainen, että hevonen lähtee kanssamme töihin ensi kerrallakin mielellään.

Tässäpä kaikille haastetta, tarkkaile omaa ratsastustasi sopivan kriittisesti, ja mieti sorrutko turhan usein nopeaan "läpiratsastukseen" sen sijaan että tekisit asiat huolellisesti?