Hevosen esteälyn kehittäminen

Esteratsastus on ainakin omasta mielestäni todella teknistä ja vaikeaa, aina pitää olla mittailemassa estevälejä lähes sentin tarkkuudella ja sitten pitää varmistaa että hevonen tulee esteelle juuri oikeassa tempossa, ja hevoselle pitää vielä kertoa se oikea ponnistuspaikkakin ja tämän lisäksi pitäisi vielä saada se hyppykaarikin juuri ideaaliksi.

Huh huh, siinä on työtä kerrakseen, nostan hattua kaikille esteratsastajille mutta uskallan vähän myös haastaa teitä! Mitä jos kehitettäisiinkin sitä hevosen esteälyä sen sijaan että tehdään liikaa asioita hevosen puolesta? Eikö ratsastamisen pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista ja perustua mahdollisimman pieniin ja yksinkertaisiin apuihin? Enkä varmaan ole väärässä jos väitän että kaiken (myös esteratsastuksen) perustana on huolellinen perusratsastus, joku sitä myös kouluratsastukseksi kutsuu?!

Postauksen otsikon mukaisesti tässä keskitytään harjoituksiin joilla pyritään kehittämään hevosen esteälyä. Esteäly tarkoittaa sitä että hevonen pystyy ratkaisemaan esteratsastuksessa esiintyviä haasteita ilman ratsastajan jatkuvaa apua. Näitä voivat olla esimerkiksi sopivan tempon, sopivan askelpituuden ja sopivan ponnistuspaikan löytäminen. 

Ja jos mietit mistä tiedät onko hevosellasi esteälyä vai ei, on se helppo testata aivan yksinkertaisella harjoituksella. Rakenna joko pysty- tai okserieste ja lähesty sitä aivan normaalisti, kuten yleensäkin hyppäät. Sen sijaan että esteen lähestyessä tekisit paljon töitä hevosen puolesta liittyen esimerkiksi ponnistuspaikan löytämiseen, jätäkin se tällä kertaa vähän yksin. Pidä kuitenkin ohjat ja pohkeet tuntumalla, mutta anna hevosen lähestyä estettä itse valitsemassaan tempossa ja hypätä itse valitsemastaan paikasta. Jos hevosesi automaattisesti korjaa askelpituuttaan ja löytää ideaalin ponnistuspaikan pudottamatta estettä, on hevosellasi ainakin kohtalaisesti esteälyä!
Jos se taas rämähtää esteeseen, hyppää joko liian juuresta tai liian kaukaa, huonossa tempossa, on se merkki siitä että esteälyä ei juurikaan ole, ja hevonen odottaa ratsastajan tekevän kaikki päätökset sen puolesta.

Aivan liian usein estekisoissa tai -valmennuksissa kiinnitän huomiota mm. seuraaviin asioihin:

- ratsastaja istuu aivan vinossa, jolloin hevonen ei pysty liikkumaan suorana, eikä näin ollen pysty ottamaan riittävästi painoa takajaloilleen.
- ratsastajalla on aivan liian pitkät jalustimet, jonka johdosta hän ei pysty nousemaan kunnolla kevyeen istuntaan eikä hevosen selkä saa riittävää vapautta.
- ratsastajalla on aivan liian pitkät ohjat, jonka johdosta ratsastaja joutuu pidätteitä tai käännöksiä tehdessään vetämään ohjasta taaksepäin, jolloin käden jousto häviää ja hevosen rytmi rikkoontuu.
- ratsukko ei työskentele kaarteita kunnolla, vaikka siellä kaarteissa se laukka rakennetaan. Usein käy niin että esteen linjalla ratsastaja yhtäkkiä huomaa että hevosen laukka ei tule riittämään esteen ylitykseen tai sen laukka on liian nopeaa ja hän joutuu joko patistamaan voimakkaasti pohkeella ja pidättämään, joka juuri ennen estettä tehtynä rikkoo hevosen luontaisen rytmin ja tasapainon ja näin ollen hyppy kärsii.

Miten helppoa esteratsastus olisikaan jos nuo haasteet olisi selätetty!

Jos nyt ei tässä postauksessa keskitytä noihin ratsastajan istuntaan liittyviin haasteisiin, vaan otetaan käsittelyyn muutama harjoitus joilla saat parannettua hevosen esteälyä. Näiden harjoitusten pyrkimyksenä on siis saada ratsastaja tekemään vähemmän ja haastaa hevosta katsomaan ja miettimään asioita enemmän itse.

Ennen varsinaisiin harjoituksiin menemistä, huomautan, että ainoastaan huolellinen perusratsastus siten että hevonen on koko ajan avuilla, on ainoa oikea tie onnistumiseen myös esteratsastuksessa, mutta näillä muutamalla harjoituksella voidaan hetkellisesti "oikoa" kulmia ja saada hevosen älykkyystasoa nostettua ja tätä kautta oma ratsastamisesikin yksinkertaistuu.

Mikäli hevosesi pyrkii ryntäämään esteelle, voit "jarruttaa" sitä rakentamalla aivan tavallisen pystyesteen ja päällimmäisen puomin päälle kahdesta puomista V-kirjaimen. Puomien väli esteen päällä on noin hevosen levyinen, eli hevonen laukkaa esteelle V-kirjaimen avoimesta päästä, jonka on oltava noin 2 hevosen levyinen.

Tämä harjoitus pistää hevonen hieman hidastamaan tempoa, sillä rakennelma on hieman haastavan näköinen, ja hevosen pitää tosissaan pohtia miten siitä selviäisi. Ratsastajan tehtävänä on tuoda hevonen esteelle mahdollisimman suorana ja hyvässä tempossa, siten että esteen linjalla ratsastaja ei häiritse hevosta vahvoilla pidätteillä vaan jätetään se hevosen hommaksi, unohtamatta kuitenkaan ohjalla pidettävää tukea.

Esteen ollessa hieman erikoisen näköinen, tulee ratsastajan kuitenkin pitää pohkeet lähellä hevosen kylkiä ja käyttää niitä tarvittaessa hyvinkin nopeasti, jos hevonen yhtään epäröisi esteen ylitystä. Kannattaa myös varautua siihen että hevonen saattaa varsinkin ensimmäisillä kerroilla hypätä esteen hyvinkin reilulla ilmavaralla, joten myötäys kädellä tulee mitoittaa sen mukaan.

Muutaman kerran jälkeen hevonen rentoutuu tämänkin estetyypin hyppäämiseen, ja ratsastaja pääsee paremmin vaikuttamaan hevoseen joka ei enää ryntää jännittyneesti esteelle. Pikkuhiljaa nuo apupuomit kannattaa jättää pois ja testata miten pehmeästi hevonen vastaa pidätteeseen. Jos taas sama vanha ryntäily jatkuu, ota puomit uudestaan käyttöön.



Toinen haaste liittyy hevosen takaosan käyttöön ja oikean ponnistuspaikan löytämiseen.  Monasti hevonen saattaa myös vähän rynnätä esteelle, ja se vie usein hevosen painopisteen etuosalle, jolloin hypyn kaari ei ole ideaali.

Rakenna yksinkertainen pystyeste, ja laita sekä esteen eteen että taakse maapuomi, noin 3 metrin päästä esteestä. Voit lisätä näitä puomeja enemmänkin, sekä ennen että jälkeen esteen, mutta on varmasti järkevin aloittaa näillä yksillä puomeilla ja maltillisella estekorkeudella.

Lähesty estettä laukassa, ja yritä itse olla huolehtimatta ideaalista ponnistuspaikasta, jätä se homma taas hevoselle, puomit kyllä auttavat siinä! Pidä itse huoli että estettä lähestyy suora ja rytmikkäästi laukkaava hevonen. Mikäli hevonen ensimmäisillä kerroilla lähtee hyppyyn väärästä ponnistuspaikasta, anna sille mahdollisuus korjata se seuraavalla hyppykerralla, eli älä taaskaan itse välitä puomeista, esteestä ja ponnistuspaikasta, vaan keskity hevosen suoruuteen ja rytmikkääseen, aktiiviseen laukkaan. Huomaat että hevonen myös rentoutuu ja pehmenee harjoituksen edetessä, sillä maapuomit usein "pidättävät" hevosta hieman, sillä se joutuu oikeasti katsomaan ja miettimään miten askeleensa asettaisi. On myös varsin tavallista että hevonen hieman laskee päätään puomeja lähestyessään, ja se on hyvä asia, sillä silloin hevosen hyppykaari pysyy hieman pyöreämpänä. Ole kuitenkin tarkka että et menee ylävartalollasi liikaa mukaan vaikka  hevonen laskee hieman päätään, vie kättä vaan hieman eteen. Jos heilahdat ylävartalolla eteen, häiritset hevosen tasapainoa, ja hyppy muuttuu etupainoiseksi.

Muutaman onnistumisen jälkeen voit nostaa estekorkeutta ja vaikka lisätä lisää maapuomeja, ja voit myös lisätä toisen pystyesteen jonon jatkoksi! 

Vielä yksi haaste, jolla pyritään ottamaan haltuun laukan lyhentämisen haasteet ja hevosen etujalkojen tekniikka. Joskus näkee hevosia joilla on hieman "hitaat" etujalat, ja usein estevirheet koostuvat etujaloilla pudotetuista puomeista. Toinen yleinen ongelma liittyy laukan lyhentämiseen, joka todella usein vie energian pois laukasta, jos hevonen ei vastaa lyhentämiseen oikein.

Rakenna in-and-out sarja matalista pystyesteistä, joiden väli on noin 3 metriä. Jos hevosesi ei ole tottunut innariin, aloita ensin kahdella esteellä. Jos itseäsi jännittää pystyeste, voit aivan hyvin rakentaa myös ristikot.

Tässä harjoituksessa on (kuten aiemmissakin) tärkeätä olla häiritsemättä hevosta liikaa, ja lähestyä esteitä lyhyessä, aktiivisessa laukassa. Esteillä on erittäin tärkeää olla huolellinen oman istunnan kanssa, ole varovainen että pysyt ylävartalolla rauhassa, ajattele että annat hevosen hypätä allasi menemättä ylävartalolla mukaan hyppyyn. Mikäli ylävartalosi notkahtaa eteenpäin, menee paino helposti hevosen etujaloille, ja harjoituksesta tulee hevoselle todella raskas ja vaikea. Keskity siis lähestymiseen, erityisesti suoruuteen ja lyhyeen, aktiiviseen laukkaan. Kun nämä ovat kunnossa, ja istuntasi pysyy rauhallisena, onnistutte harjoituksessa hyvin.

Kun harjoitusta on tultu muutama kerta, voit lisätä esteiden määrää mutta pidä estekorkeus koko ajan hyvin maltillisena, sillä tämä harjoitus toimii nimenomaan jumppana, eikä siihen tule yhdistää liian rohkeita estekorkeuksia. 

Tässä nyt muutama hevosen esteälyä kehittävä harjoitus, toivottavasti näistä on apua ja kertokaahan miten älykkäitä teidän estehevosenne ovat!

Sari

Esteelle ryntäävä hevonen, liian laakea hyppy ja se ainainen takapuomin pudotus

Ohhoh, tulipa pitkä otsikko, mutta nämä asiat halusin siinä tuoda esille, enkä tuon lyhyemmin sitä saanut muokattua!

Kuulostaako tutulta; hevonen lähestyy estettä kiihdyttäen vauhtia viimeisille askeleille, lähtien hyppyyn lähes joka kerta hieman liian kaukaa, tämä aiheuttaa hyppykaaren muodon mataluuden, ja usein vielä tästä johtuen se esteen takapuomi putoaa.
Tätä ongelmaa lähdetään aika usein korjaamaan sijoittamalla esteen eteen ja/tai taakse maapuomit, joiden tarkoituksena on osoittaa hevoselle oikea ponnistuspaikka sekä ikäänkuin pidentää niiden hyppyä esteen päällä. Tämä on ihan hyvä harjoitus, jos halutaan korjata tätä ongelmaa ainoastaan sillä yhdellä hyppykerralla, mutta jos ratsukon toiveena on hypätä esteitä useamminkin, kannattaa pureutua vähän tarkemmin ratsukon haasteisiin ja lähteä korjaamaan niitä jo tutuksi tulleita perusasioita!

Esteelle ryntäävä hevonen kärsii yleensä heikosta ravin tai laukan rytmistä, ja lievästä etupainoisuudesta, eli se ei kanna itseään takaosansa päällä riittävästi eikä siis saa takaosasta riittävästi apua ponnistukseen. Kun se ei saa takaosasta apua ponnistukseen, se joutuu kompensoimaan sitä kiihdyttämällä vauhtia, ikäänkuin taatakseen että varmasti pääsee esteen yli. Kyseessä ei siis välttämättä ole mitenkään erityisen kuuma hevonen, vaikka usein sellaiseksi se mielletään, vaan ainoastaan hevonen jolla ei ole askeleen rytmi ihan hallussa.

Askeleen rytmin parantamiseksi kannattaa aloittaa työskentely kavaleteilla, joiden korkeus on noin 50 cm. Kavaletit rakennetaan suoralle linjalle in-and-outina, siten että ensin kavaletteja on kaksi peräkkäin. Kaveletteja lisätään yksi kerrallaan kun edelliset on suoritettu rennosti. Kavalettien väli on luonnollisesti hevoskohtaista, mutta jos lähestyt kavaletteja ravissa, hyvä väli on noin 3 metriä. Väliä tulee luonnollisesti pidentää mikäli hevosen askel sitä vaatii, hevonen ei saa ahdistua eikä joutua harppomaan kavaleteilla. Laukassa lähestyttävät kavaletit rakennetaan noin 3,5 metrin väleihin, väliä voi kasvattaa 4 metriin,mikäli hevosen askel sitä vaatii. Mikäli hevosesi lähestyy esteitä ravissa hyvässä rytmissä, eikä ryntää esteelle ja selviää esteistä helposti, on se merkki siitä että hevosesi ravin rytmi on kunnossa. Silloin sinun ei välttämättä tarvitse keskittyä näihin kavaletteihin ravissa, vaan voit suoraan aloittaa harjoittelun laukassa.

In-and-outin tarkoituksena on siis parantaa hevosen askeleen rytmiä ja hevosen "terävyyttä". Hevonen oppii myös nostamaan jalkojaan nopeammin ja tulee notkeammaksi ja tämän johdosta hevonen pystyy hidastamaan vauhtiaan hieman menettämättä kuitenkaan askeleen voimaa.

Ensimmäisillä kerroilla innaria lähestyessä hevosesi saattaa rynnätä vanhasta tottumuksesta, ja jopa heittää päänsä ylös. Tässä kohtaa on tärkeää että ratsastaja pitää päänsä kylmänä eikä välitä tuon taivaallista hevosen pään asennosta, vaan jatkaa suoraa linjaansa kohti innaria, tukien hevosta tasaisesti molemmilla ohjilla ja pohkeilla. Muista antaa hevosen kaulalle riittävästi vapautta, kuitenkin tuntuma säilyttäen.

Työskentele huolellisesti innareilla molemmista suunnista lähestyen, ja kasvattaen kavalettien määrää alun kahdesta lopun neljään tai viiteen. Sitä mukaa kun hevosen askeleen rytmi paranee (eli se ei rynni sarjalle niin pahasti) voit lyhentää kavalettien välejä 20-30 cm. Lyhyemmällä välillä haetaan aivan samaa lopputulosta kuin pidemmälläkin, eli laukan rytmin parantumista, hevosen painon siirtymistä enemmän takajaloille sekä vauhdin hidastamista. Kun tämä onnistuu lyhyemmilläkin väleillä, voit lopettaa kavalettiharjoitukset tältä kerralta. Muista kuitenkin palata näihin harjoituksiin aina kun esteellä tuntuu siltä että hevonen on palaamassa takaisin "vanhoihin säätöihin", eli mahdollisesti painaa kädelle, rynnii esteelle eikä pysty pitämään hyppykaarta mukavan pyöreänä.

Sitten päästään hyppäämään jo ihan kunnon esteitä! Mikäli hevosesi tuntuu tiputtelevan okserin takapuomeja usein, tai jopa pystyn yläpuomin, otetaan tarkempaan syyniin hevosen kaulan pituus. Usein näissä tapauksissa hevosen kaula jää lyhyeksi, jonka johdosta sen selkä laskeutuu alas, eikä hevonen saa takajalkojaan nostettua riittävästi. Auta hevostasi tässä yksinkertaisesti viemällä käsiäsi hevosen harjaa pitkin eteenpäin hevosen lähtiessä hyppyyn. Eli seuraa hevosen pään ja kaulan liikettä rohkeammin kädelläsi! Tätä myötäämistä kannattaa harjoitella ensin ihan ravissa, kevyessä istunnassa jotta hypätessä käden toiminto olisi lähes automaatio!

Käden myötäämisen lisäksi voidaan käyttää maapuomia esteen takana. Sijoita maapuomi yhtä kauas esteestä mitä se on korkea. Eli jos hyppäämäsi este on 80 cm korkea, sijoita takamaapuomi 80 cm päähän esteestä. Näin puomi on hevosen luonnollisen hyppykaaren "sisällä" eikä hevonen pääse astumaan sen päälle, mutta puomi luo hevoselle pienen optisen harhan, joka saa sen pysymään ilmassa pidempään ja venyttämään hyppyään.

Näiden harjoitusten jälkeen voit rakentaa vielä yhden sarjan, jossa päästään testaamaan oletko saanut hevosesi laukan rytmin tasaisemmaksi. Rakenna kolmoissarja (maltillisilla korkeuksilla) siten että ensimmäinen väli on yhden askeleen ja toinen väli on kahden askeleen pituinen. Rakenna sarja pitkälle sivulle, ja pidä innarikavaletit toisella pitkällä sivulla. Ratsasta kolmoissarja ensin kerran, ja tarkkaile hevosen hyppykaarta, omaa myötäämistäsi ja erityisesti hevosen lähestymistä sarjalle. Mikäli lähestymisessä tai hyppykaaressa on vielä parantamisen varaa, tule harjoitus siten että ratsasta ensin innarikavaletit, jatka siitä kolmoissarjalle, ja sarjan jälkeen vielä uudestaan innarikavaleteille. Näin saat hevosen laukan rytmin kuntoon ja painon paremmin takajaloille jo ennen vaativaa kolmoissarjaa, ja mikäli sarjan aikana tai sen jälkeen pakka tuntui vähän leviävän, voit korjata tilanteen tulemalla innarin uudestaan!

Tässä nyt muutama harjoitus joilla uskon sinun pääsevän parempiin (ja turvallisempiin) tuloksiin esteradalla, pidä kuitenkin mielessä että se kaikista tärkein työ on perusratsastus, jolla parannetaan hevosen eteenpyrkimystä  sekä painon hakeutumista takaosalle. Mutta näitä töitä me onneksi teemme jokainen päivä hevosta ratsastaessamme, eiköstä vaan?

Oletko jo lukenut postaukseni esteillä kuumuvan hevosen ratsastuksesta? Kehotan tutustumaan siihenkin, ja ratsastamaan hevosta rohkeammin ja vapautuneemmin eteen!