perjantai 21. marraskuuta 2014

Ravi askellajina

Ravi, askellaji jota on helpoin parantaa ratsastamalla.

Ravi on kaksitahtinen askellaji, jossa kaksi kaviota laskeutuu aina maahan yhtä aikaa. Ravissa hevonen siirtää vuorotellen ristikkäisiä jalkaparejaan, oej-vtj tai vej-otj. Poljentojen väliin kuuluu liitovaihe, jolloin kaikki jalat ovat yhtä aikaa irti maasta. Ravi on melko vakaa askellaji, eikä hevosen tarvitse tehdä suuria tasapainottavia liikkeitä päällään ja kaulallaan, toisin kuin käynnissä ja laukassa. Ratsastaja saa siis pitää kätensä mahdollisimman vakaana ja rauhallisena, ja keskittyä istunnan ihmeelliseen maailmaan!

Raveja on niin monia kuin on hevosiakin, ja kuten tuossa yllä totesinkin, ravi on askellajeista helpoin parantaa ratsastamalla. Eli vaikka hevosellasi olisi omaan makuusi vähän vaatimaton ravi, on se varsin mahdollista saada ratsastusharjoituksilla näyttävämmän näköiseksi ja askellukseltaan vahvemmaksi. Toki huolellisella työskentelyllä harjoitutat joka tapauksessa hevosen takaosan lihaksia, joten ravi ihan väkisinkin paranee hevosen kunnon noustessa. Kun takaosaan saadaan enemmän lihaksia, tarkoittaa se enemmän kantovoimaa sinne taakse ja se taas tarkoittaa etuosan kevenemistä! Se on sitä ylämäkeen liikkumista, josta varmasti olet kuullut puhuttavan!

Pikku vinkki tuleville hevosenomistajille; jos sinulle tarjotaan muutamia samantasoisia hevosia, valitse se jonka ravi on vaatimattomimman näköistä, sillä siinä ravissa sinä luultavasti  pystyt jopa istumaan! Mitä näyttävämmän näköinen ravi hevosella on, oli se sitten luonnostaan tai ratsastuksella tuotettu, on siinä istuminen aina aika haastavaa. Itse en ainakaan halua hikoilla hevosen selässä juurikaan, mun puolestani hevonen saa hikoilla, mä vaan nautin, vai mitä?!

Ravissa voidaan joko keventää tai istua perusistunnassa tai kevyessä istunnassa. Jokaiselle on oma hetkensä. Varsin usein nuoria tai muuten kouluttamattomia hevosia kehotetaan ratsastamaan aina kevyessä ravissa jotta hevosen selkä saa vapauden liikkua ratsastajan alla. Melko usein tämä onkin hyvä vaihtoehto, mutta usein hevosen tasapaino on koulutuksen alussa vielä niin häilyvä, ja mikäli ratsastaja ei hallitse kroppaansa kevennyksessä täydellisesti, voi käydä jopa niin että hevosen tasapaino järkkyy entisestään ratsastajan keventäessä. Itse aloitan aina nuoren hevosen ravityöskentelyn perusistunnassa, mutta en istu raskaasti satulassa, vaan ikäänkuin vähän, siis ihan aavistuksen, kevyessä istunnassa. Tällä tarkoitan ainoastaan sen verran kevyttä istuntaa, että ylävartalo nojaa ihan vähän eteenpäin, jolloin peppu irtoaa satulasta ihan aavistuksen. Kun hevonen on muutaman ratsastuskerran jälkeen saavuttanut paremman tasapainon, voin siirtyä keventämään. Taas jos hevonen jostain syystä hetkellisesti menettää tasapainonsa, istun kevyesti alas satulaan tilanteen rauhoittaakseni. Tämä on hyväksi havaittu keino myös ravurista-ratsuksi-projekteilla, joilla liike on kyllä isoa, mutta ratsastajan paino selässä saattaa hajottaa pakan totaalisesti.

Eräs parhaista, kentällä suoritettavista, ravia parantavista harjoituksista on maapuomit ja kavaletit. Niiden lisäksi luonnollisesti siirtymät, erityisesti ravin sisällä tuovat lisää schwungia raviin! Ja tuleeko yllätyksenä, maastossa ja metsässä ja ylä-ja alamäessä ravailu ovat tietysti erittäin hyviä harjoitteita!

Ravia parantaviin harjoituksiin tulen palaamaan tuonnempana, mutta sitä odotellessa voit etsiä oman hevosesi parasta ravia yksinkertaisella harjoituksella: Ratsasta laukassa sen aikaa että saat laukan pyörimään sujuvasti, ja suorita laukasta siirtymä raviin. Muista lopettaa pidäte juuri kun tunnet että hevonen laskee laukan raville. Kun tunnet ensimmäisen raviaskeleen, älä pidätä ohjalla yhtään, vaan valmistaudu isoon askeleeseen vaikka keventämällä. Nimittäin, juuri laukan jälkeiset raviaskeleet ovat sitä sinun hevosesi parasta ravia, jota ratsastajan pidäte ei vielä ole ehtinyt pilata. Siinä on mukavaa vertailukohtaa siihen miten isoksi juuri sen sinun hevosesi ravin voi rakentaa!

Minkälaisella ravilla sinun hevosesi on varustettu? Lähdetäänkö kehittämään sitä yhdessä?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti