keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Tuntisuunnitelma; askellajien laatu ja reaktiot pohkeelle

Tässä tuntisuunnitelmassa treenataan askellajien laatua ja rentoutta sekä pidetään hevonen pohkeen edessä! Tällä tunnilla tarvitset kaksi maapuomia.

Alkuverryttelyssä (alkukäyntien jälkeen) ota ohjat tuntumalle, mutta vähän normaalia pidemmälle ohjalle ja myös vähän kevyemmälle tuntumalle.

Aloita käynnissä pysyen poissa uralta, jotta joudut todellakin ratsastamaan hevosen molemman ohjan ja pohkeen väliin, hevonen ei saa valua takaisin uralle, mutta ei saa myöskään tulla liikaa uran sisäpuolelle! Pidä siis koko ajan huolta että hevosen etuosa etenee juuri sillä linjalla jossa sinä haluat, ja kun pohkeella pidät huolta käynnin etenemisestä, pysyy hevosen takaosakin etuosan kanssa samalla uralla! Muista suoristamisen kultainen sääntö, ohjaa ohjilla etuosa haluamallesi uralle, takaosa kyllä seuraa perässä kun liike on aktiivista.

Ratsasta ensin käynnissä kokorataleikkaa jokaisella kierroksella, siten että kun pysyt poissa uralta, ratsastat oikeastaan kahdeksikkoa kentällä! Ratsasta lävistäjät aina lisäten käynnin tempoa, ja oli erityisen tarkka siitä että hevonen lähtee pohkeesta heti liikkeelle! Kiinnitä huomiota siihen että käytät pohkeen kerran, vaativan tasaisesti ja odotat että hevonen reagoi siihen, edes pienellä liikkeen aktiivisuudella. Muutaman kerran jälkeen saat hevosen reagoimaan tasaiseen pohkeeseen entistä nopeammin ja herkemmin, jolloin voit myös keventää vähän pohjetta. On tärkeää että ratsastaja huomaa herkästi milloin apua voi vähän "pienentää" ja milloin taas avun vaativuutta, tai voimaa, pitää lisätä. Käytä aina pienintä mahdollista apua!

Kun saat tämän sujumaan käynnissä, eli tempo lisääntyy aina lävistäjällä, toista sama harjoitus kevyessä ravissa. Ota kuitenkin tähän väliin pieni lepotauko hevoselle, vaikka kierros kentällä vapain ohjin. Edelleen pysy poissa uralta, jotta hevonen pysyy koko ajan kuulolla myös sinun ulkopuolen apuihin. Ravissa ole varovainen ettet "liioittele" temponlisäyksen kanssa, ei ole tarkoitus kaahottaa lävistäjän läpi hallitsemattomalla hevosella, vaan pitää huolta että hevonen vastaa pohkeeseen nopeasti ja herkästi. Muista myös ravissa pitää tuntuma vähän kevyempänä ja ohja pidempänä kuin normaalisti, sillä nyt haluamme "häiritä" hevosta ohjalla mahdollisimman vähän, haluammehan vain reaktioita pohkeelle!

Sekä käynnissä että ravissa tehtävä kokorataleikkaa-temponlisäys tulee onnistumaan parhaiten, kun muistat ratsastaa käännöksen lävistäjälle huolella loppuun, eli hevosen pitää olla suoristunut käännöksen jälkeen ennen kuin se voi rehellisesti vastata pohkeesi vaatimaan lisäykseen. Jos siis ensimmäisillä kerroilla tuntuu siltä että hevonen ei vastaa pohkeeseen toivotulla tavalla, tarkista ensin hevosen suoruus.

Näiden alkuverryttelyjen jälkeen anna hevosen levätä hetki. Tässä vaiheessa sijoita maapuomit kummankin pitkän sivun keskelle.

Nyt voit jo siirtyä uralle, ja ottaa ohjat tuntumalle. Ohjan pituus saa olla jo ihan normaali, joten hevonen on aavistuksen lyhyemmässä muodossa kuin alkuverryttelyssä. Ensimmäinen lyhyt sivu ratsastetaan käynnissä, käännä hevonen kulmassa pehmeästi, lyhentämällä sisäohjaa aavistuksen ja taas suoristuksessa sisäohja pitenee samanpituiseksi ulko-ohjan kanssa. Aktivoi käynti kulman jälkeen siten että maapuomille saat hevosen liikkumaan mahdollisimman matkaavoittavaa käyntiä. Heti, maapuomin jälkeen käännä hevonen voltille käyttämällä taas vähän lyhyempää sisäohjaa. Näin kääntämällä kätesi pysyy kokoajan joustavana, etkä siis vahingossakaan jarruta hevosta kädelläsi. Käyntivoltin jälkeen jatka vielä seuraava kulma käynnissä, ja seuraavan lyhyen sivun keskellä siirrä hevonen raviin. Ei ole väliä ratsastatko ravia keventäen vai perusistunnassa, pääasia että istuntasi pysyy rentona etkä siis estä hevosen liikettä sillä! Ravissa toimi ihan samalla tavalla, käännä kulmassa lyhyemmällä sisäohjalla, suoristuksessa päästä sisäohja taas samanpituiseksi ulko-ohjan kanssa. Ole tarkka että hevonen etenee aktiivisessa ravissa keskelle maapuomia ja taas puomin jälkeen käännä hevonen voltille. Vielä pitkän sivun jälkeinen kulma ravissa, jonka jälkeen siirry käyntiin. Eli, puolet kentästä käynnissä ja puolet ravissa, aina pitkän sivun keskellä maapuomi ja heti sen jälkeen voltille.

Jos hevonen kompuroi puomilla tai ryntää ennen puomia tai jopa hyppää sen yli, keskity ratsastamaan hevonen taas paremmin pohkeen eteen, sillä nämä ovat aina merkkejä siitä että hevonen ei liiku rehellisesti pohkeen edessä.  Maapuomi on hyvä mittari hevosen rehelliselle eteenpäinpyrkimykselle, sillä silloin kun draivi on hyvä, et edes huomaa maapuomia! Jos sekä käynnissä että ravissa saman kierroksen aikana hevonen ei suorita puomia kunnolla, pitää kiinnittää huomiota pohkeen reaktioon. Siirry siis muutaman kierroksen ajaksi uran sisäpuolelle ja ratsasta pohkeet taas läpi, jonka jälkeen voit jatkaa harjoitusta. Kun olet työstänyt ensin toisen kierroksen, anna hevosen levätä hetki, sen jälkeen toista harjoitus toisessa suunnassa ja taas hetki lepoa.

Lopuksi tehdään harjoitus vielä ravi-laukka-pätkillä. Käytännössä se osuus jonka aiemmin kävelit, tehdään nyt ravissa (perusistunnassa) ja se pätkä joka ravattiin, työstetään laukassa. Tässä alkaa jo tulla ratsastajallekin kiire sillä ravissa ja laukassa tehtävät seuraavat toisiaan nopeasti! Ole myös tarkkana että ohjasi pysyy oikean pituisena (nyt sen pitää siis jo olla lyhyt) jotta tarvittaessa pidätteesi menee läpi nopeasti. Edelleen keskitytään samoihin asioihin eli laadukkaisiin askeleisiin, pohkeen edessä pysymiseen ja pehmeällä kädellä ratsastettuihin voltteihin. Ennen maapuomia ratsastettu aktiivinen ja rento askel pitäisi siis saada säilymään yhtä rentona myös puomin ja voltin jälkeen.

Kun nämä tehtävät on saatu suoritettua myös ravissa ja laukassa molempiin suuntiin, on pienen lepohetken jälkeen loppuverryttelyn vuoro. Loppuverryttelyssä taas pidä ohja pidempänä ja anna hevoselle vähän enemmän vapautta edestä. Sitten vaan nautit hevosellesi rakentamasta upeasta ja isosta ravista ja työskentelet laajoilla ympyröillä kumpaankin suuntaan!

Tämän jälkeen menkää ihmeessä maastoon nauttimaan loppukäynneistä, olette sen ansainneet!

Ei muuta kuin treenaamaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti