Silloin tällöin tulee tutkailtua Bloggerin tilastoja, ja ilokseni olen saanut havaita että melko moni on käynyt ratsastusharjoituksiani tutkailemassa! Tämä on aina mukava asia, ja erityisesti jos olette saaneet vietyä harjoitukset käytännön tasolle, ollaan jo todella hyvässä tilanteessa! Ja todellinen kliimaksi on syntynyt, jos olette saaneet näistä virtuaaliharjoituksista jopa apuja omaan ratsastukseenne, ehkä jopa saaneet ihan uuden lähestymistavan johonkin harjoitukseen tai kokonaisvaltaisesti ratsastukseen. Tässä kohtaa hevoset kiittävät!
Mielestäni ratsastuksessa tulisi pyrkiä siihen tilanteeseen että ratsastajalla olisi aina vähemmän hiki kuin hevosella, itse asiassa ideaali tilanne on se että ratsastaja on vaan saanut nauttia hevosensa liikkumisesta, kuitenkin halliten hevosensa täysin, mutta vailla puskemista ja väkisin tekemisen tunnetta. Silloin hevonenkin on tehnyt töitä mielellään, eikä hevosenkaan hiki johdu stressistä vaan ihan puhtaasti työn tekemisestä.
Toki kehittyäkseen pitää uskaltaa vaatia sekä itseltään että hevoselta haastaviakin asioita, mutta vasta sitten kun molemmat olette siihen valmiita ja siten että liian vaikean tehtävän edessä olette valmiita korjaamaan asioita ottamalla askeleen taaksepäin, koska mahdolliset ongelmat ovat aina perusasioissa! Perusasioiden tärkeyttä en voi riittävästi korostaa, olette varmasti jo sen huomanneetkin.
Ratsastushetken onnistumista ei mitata väistöaskelien määrällä, kokoamisasteella tai ravilisäysten laadulla, vaan sillä että hevonen lähtee seuraavaankin ratsastushetkeen innoissaan, saadessaan tehdä töitä juuri sinun kanssasi! Pitää muistaa että hevonen on kuitenkin saaliseläin, joka on antanut saalistajansa kavuta selkäänsä ja käskyttää, joka on varsin harvinainen tilanne luonnossa. Kunnioitetaan siis tätä "luonnonihmettä" ja pidetään hevoset jatkossakin ystävinä, niin maastakäsiteltäessä kuin ratsastaessakin.
Kertokaapa nyt te vuorostanne mitkä ovat juuri teidän lempipostauksianne, mistä olette saaneet ahaa-elämyksiä ja mitä toivotte seuraaviksi postausaiheiksi? Tulossa on jatkoa maapuomiharjoitteille sekä tuntisuunnitelma herkästi kuumuvalle hevoselle, näin ensi alkuun. Jos kommenttiboksi ei rohkaise kommentointiin, voit laittaa myös sähköpostia vasenkarisari@gmail.com.
Nyt on pakko turvautua virtuaaliopeeni. Kävin eilen tuuraustunnilla uudella ratsiopella, ja sain vähän erilaistaa ohjeistusta kuin aiemmin. Tämä on aina ollut eri opejen kanssa sekä mielenkiintoista ja opettavaista, mutta myös haastavaa. Välillä tuntuu, että ohjeet ovat suorastaan ristiriitaisia.
VastaaPoistaNyt kyse oli ympyrällätyöskennellessä istunnastani. Käynti ja laukka ok, mutta kevyessä ravissa parannettavaa. Aiemmin edelliset opet ovat kiinnittäneet huomiota kallistumiseeni sisälle, jota olen pyrkinyt korjaamaan ajattelemalla ulko-olkapäätä alas ja painoa enemmän ulkojalalle. Nyt ope sanoikin, että koko painoni on ulkoistuinluulla, josta sitä alettiinkin kampeamaan takaisin sisäänpäin. Oli aika hankalaa ja vähän meinasi turhautuminen iskeä.
Varmasti kaikki opet ovat omalta osaltaan oikeassa, mutta välillä menen itse ihan solmuun. Olenkin miettinyt, että pitääkö yrittää löytää itselleni ja hevoselleni sopiva ope ja pysytellä siinä, vai käydä sitkeästi kuulemassa erilaisia mielipiteitä.
Huokaus ja anteeksi :)
Istuntaharjoituksista on tulossa muutamiakin postauksia, osa liinassa tehtäviä harjoituksia ja osa itsenäiseen ratsastukseen soveltuvia, mutta niitä odotellessa yritän auttaa sen minkä voin, näin tilannetta näkemättä!
PoistaEnsimmäinen asia joka tulee mieleen on kevennys. Jos käynnissä ja laukassa istut keskellä hevosta, voisiko olla niin että kevennät ikään kuin "liikaa" eli ajattelet liian tarmokkaasti keventämistä ja tämä heikentäisi istuntasi vakautta? Kokeile seuraavaksi keventää vähän raskaammin ts. hitaammin, sillä ajatuksella että annat sen hevosen askeleen ikäänkuin nostaa sut ylös kevennykseen. Käytä siis vähemmän energiaa satulasta nousemiseen ja keskitä se energia satulaan laskeutumiseen, jotta varmistat pehmeän istunnan alas tullessasi. Toivottavasti sait ajatuksesta kiinni!
Kumman istuinluun tunnet ravissa? Jos esimerkiksi ravaat vasemmassa kierroksessa ja tunnet ainoastaan vasemman istuinluusi, (tässä kohtaa sinulla luultavasti on tunne siitä että paino on vasemmalla koska tunnet sen istuinluun niin selvästi) on lähestulkoon kaikki painosi silloin oikealla sillä oikea istuinluu on jo "pudonnut" satulan ulkoreunalle, oikea kylki on pidempi kuin vasen ja oikea olkapääkin on noussut ylemmäs kuin vasen olkapää. Tunnustelemalla istuinluitasi selvität itsellesi oman istuntasi kulmakivet.
Nyt tulee jopa mieleeni että voiko että kun alunperin olet "kallistunut" liikaa sisälle, onko sinulla kuitenkin voinut koko ajan olla paino enemmän ulkopuolella, ja se on vaan näyttänyt siltä että painosi on enemmän sisäistuinluulla? Tätä kun olet korjannut viemällä painoasi vielä enemmän ulkopuolelle, on tämä vahvistunut entisestään. Kuten sanoin, voin vain antaa vinkkejä mikä olisi voinut mennä väärälle raiteelle ja missä vaiheessa, tärkeintä olisi nyt saada sinulle itsellesi fiilis istuinluista. Olisi todella hyvä jos saisit jonkun kuvaamaan ratsastustasi (vaikka juuri ympyrällä) videolle ja pääsisit itse katsomaan omaa asentoasi ja miettimään miltä ratsastus tuntui juuri silloin kuvauksen aikana. Ja istunnan korjaamiseen ilman jalustimia ratsastus on valitettavasti se ainoa oikea tie, vaikkakin ratsastajalle vähän raskaampi mutta sillä saat oikeasti tuloksia aikaan!
Jos tuntuu että ohjeet alkavat mennä kovinkin ristiin keskenään etkä itsekään tiedä mitä kannattaisi noudattaa, voisi olla hyvä pysytellä hetki siinä teille sopivan open hellässä huomassa ja vaikka käydä katsomassa muiden opettajien tunteja. Katsomosta käsin näet todella hyvin miten erilaiset ratsastajat ratsastavat ja miten opettaja heidän ratsastustaan korjaa. Ratsastustuntien seuraaminen tuntuu olevan nykyään kovin aliarvostettua, vaikka se on erittäin hyvä keino teorian oppimiseksi. Kyllä sitä itse on tullut vietettyä aidalla notkuen tunti toisensa perään, ja vieläkin käytän kaikki tilaisuudet hyväkseni jos pääsen seuraamaan erilaisia ratsastajia ja opettajia.
Oppia ei voi koskaan olla liikaa!
Istuntaharjoituksia on siis tulossa lähiaikoina!
Olen hurjan tarmokas keventäjä, tuota kevennyksen rauhoittamista olenkin yrittänyt. Mutta tuo antamasi mieleikuva otetaan heti tänään käyttöön. Ja videokuvaaja jostain. Luulen jopa, että tässä on voinut käydä juuri niin, että vaikka kallistun sisään, paino on alunperinkin ollut ulkona ja olen tehnyt karhunpalveluksen kampeamalla sitä entistä enemmän ulos. Oli jo tosi vaikea harjoitus ajatella sisäjalkaa raskaaksi ja pitkäksi. Voi miten ihanan raivostuttavan vaikea laji :)
PoistaMoi Sari!
VastaaPoistaOlen seurannut ohjeitasi jo jonkin aikaa ja varmaan lukenut ne lähestulkoon kaikki. Todella hyviä ja ns. selkokielisiä, jopa minä ymmärrän ;-)
Haluan erityisesti kiittää jalustin- ja ohjastuntumajutuista.
Minä 176 cm nelikymppinen ratsastaja luotin ensimmäiseen ratsastuskesnohjaajaani ja vetelin jalusinhihnaa pidemmäksi, koska polveni tulivat yli ja sehän jos jokin häiritsi open silmää. Lönköttelin kauan ilman kunnon joustoa nilkoissa ja ihmettelin, miksi aina varvistan keventäessä. Sitten tajusin katsoa peiliin ja säädin itselleni oikeaoppisen 45 asteen kulman ja johan noviisia helpotti. Tottakai polvi tulee yli, sama satulahan on mitoitettu niin, että 10-vuotiaskin sillä voi ratsastaa.
Ohjastuntuman kanssa pähkäilin pitkään... Viime tunnilla kaikki laukannostot menivät hienosti, koska hevonen oli tuntumalla ja tarvitsi vain vähän myödätä sisäohjasta. Olen siis aiemmin nostellut laukkaa löysin ohjiin. Ei ihme, että on ollut hankalaa yrittää "ylämäkeen". Kiitos!
Olen siis nelikymppinen aloittelija, puolitoista vuotta ratsastanut ja täysin hurahtanut tähän harrastukseen, joka tuntuu siltä ainoalta omalta. Onneksi minun ei tarvinnut aloittaa ihan tyhjästä, pari vuotta ratsastin tyttösenä, kunnes tuttu talli lopetti ja sain riesakseni selkävaivat.
Muutama ajatus ratsastuksenopetuksesta, jota sinäkin olet käsitellyt blogissasi:
Aika nopeasti huomasin, että se "tätitunti", jossa ensimmäisen puoli vuotta yksistään kävin (8 ratsastajaa), ei tyydyttänyt minua. Tuntui, että jotain olennaista jäi koko aan oppimatta ja uutta rakennettiin, ennen kuin perusjutut ovat kunnossa. Järkytyksekseni huomasin myös, että juuri mikään ei ollut muuttunut niiden 30 vuoden aikana, jonka olin ollut poissa (paitsi se, ettei mennä peräkanaa johtavan hevosen takana). Neuvoa saa, kun tekee ensin virheen.
Hommasin kirjoja ja aloin opiskella. Erityisesti Mary Wanless kolahti. Aloin itse tarkkailla ratsastustani. Tajusin, että ratsastan selkä notkolla, joten ei ihme, etten voinut istua harjoitusravissa. Oli siis oikaistava. Jalustimet lyhyemmäksi, kyllä. Vatsa- ja selkälihakset käyttöön (kotona alkoi armoton jumppaaminen ;-) Istuinluut sojottamaan kohtisuoraan alas.
Sitten pari liinatuntia. Toiselle tallille pienryhmäopetukseen, jossa meitä on kaksi ja taikasanana minulle koko viime kesän ja syksyn oli istunta. Nyt osasin kysellä ja sain vastauksia. Viime tunnilla ravasin harjoitusravia hyvässä tasapainossa ja ensimmäistä kertaa luotin tasapainooni enkä kertaakaan pelännyt putoavani.
Edelleen käyn mielenvirkistykseksi siellä tätitunnillakin. On kivaa, kun saa ratsastaa erilaisia hevosia. Ohjaajani ihmettelee, mitä minulle on tapahtunut, Osan neuvoista jätän noteeraamatta, esim. sen, että kantapäätä pitää painaa alas. Ei taatusti pidä.
Istuntakurssejakin pidetään, se on hyvä juttu, koska varmasti niitä on hyviäkin, minä olen ollut vain yhdellä huonolla. Maksavat kyllä mansikoita. Hyvälle menisin, jos olisi mahdollisuus ja pätevä ope. Siihen asti katselen Maryn(Wanless) videoita ja luen tällaisia hyviä blogeja, joiden neuvoja sovellan sitten käytäntöön.
Kai tämä juttuni pointti on se, että jos oikeasti haluaa kehittyä ratsastajana, on oppi haettava itse. Sitten on fiilisteltävä hevosen kanssa (välillä ihan yksin) ja kuunneltava hevosta ja omia tuntemuksiaan. En mitenkään halua mollata niitä, jotka käyvät vuodesta toiseen hyvän mielen ratsastuksella omalla vakitunnillaan. Mutta turhan usein vain kuulee kommentin "Miksen mä kehity?" Kanssani samalla tunnilla on eräs tosi mukava nuori nainen, joka istuu nojatuoli-istunnassa. Mietin, istuuko hän samalla tavalla vielä vuodenkin kuluttua, voipi olla.
Itse olen juuri nyt uuden haasteen edessä. Pitäisi saada hevosen takajalat paremmin käyttöön, aktivoitua. Nyt olen kovasti harjoitellut ratsastamaan hevosta eteen alas ja tuntumalle ja se alkaa jo ajoittain sujua, kun istunta on parantunut ja muistan Maryn ohjasneuvon: työnnä lastenrattaita!
Olisiko sulla tähän mitään hyviä ohjeita?
T. Minna
Kiitos inspiroivasta kommentista ja kiva että olet ollut mukana ja toivon että löydät edelleen blogin tulevistakin postauksia apuja ja niiden kautta onnistumisia ja oivalluksia ratsastuksessasi.
PoistaIhana kuulla oikein konkreettisia esimerkkejä onnistumisista, uskotko että se lämmittää sydäntäni!
Ratsastuskoulussa on usein juuri kuvailemasi ongelma satuloiden ja jalustinhihnojen kanssa, satulat ovat usein pidempijalkaisille ratsastajille armotta liian pieniä, jolloin edellä kuvailemasi jalustinhihnaongelma usein syntyy. Silloin pitää vaan luottaa siihen omaan fiilikseen ja uskaltaa välillä tehdä niitä omia päätöksiä vaikka juuri siitä jalustinhihnan pituudesta, vaikka opettaja saattaakin olla hetkellisesti eri mieltä. Kyllä opettajakin huomaa viimeistään parantuneesta istunnastasi eron kun jalustinhihna on oikean mittainen!
Mary Wanless on ollut minullekin yksi silmiäavaava tekijä aikanaan, ja jos haluaa istunnan saloja opiskella suomeksi on Eerika Häkkisen ja Johanna Viitasen Pennejä taivaasta hyvä ja jopa hauska opas! Koko kirja on pelkkää asiaa, paljon käyttävät hyväksi erilaisia mielikuvia ja opus on varsin perinpohjainen, hyvien kuvien ryydittämänä.
Tuo oma-aloitteisuus on varsin tärkeässä asemassa kehityksen tiellä. On osattava kysyä, kyseenalaistaa, kokeilla ja juurikin jotain jopa jättää noteeraamatta, jos tietää että neuvo ei toimi.
Perusasiat haltuun ja fiilistelemään, siitä on hyvä ratsastus tehty!
Jos sopii otan tuon takajalkojen aktivoinnin seuraavaksi postausjonoon, muutama postaus vielä menee mutta takajalkoja aktivoidaan ihan kohta!
Kiitos vielä kommentistasi!