tiistai 5. heinäkuuta 2016

Ohjasajon alkeet

Tämä postaus on jäänyt ikävästi muhimaan luonnoksiin, pahoittelut siitä. Ohjasajon opettelu vaatisi kyllä ehdottomasti kuvia ja videoita, mutta luulen että tähän postaukseen en niitä ehdi järjestää, joten voin vaan yrittää näpytellä informaatiota parhaan kykyni mukaan!

Ohjasajo on itselleni yksi tärkeimmistä hevosten koulutusmuodoista, se opettaa hevoset, niin nuoret kuin vanhemmatkin, ohjastuntumaan. Sillä opetan hevoselle ääniavut, sekä pidättävät että eteenpäinvievät. Se on myös oiva tapa nähdä oman hevosen liikettä maastakäsin. Myös esteitä (maltillisen kokoisia toki) voi ohjasajaen hypyttää, ja luonnollisesti maapuomit ja kavaletit onnistuu myös. Ohjasajoa voi tehdä kentällä, maastossa, pellolla, aivan kuten ratsastusta tai ajoakin. Mikäli hevonen tuntuu ratsain kovin vinolta, on ohjasajo oiva tapa tarkastaa johtuuko vinous ratsastajasta vai onko kyseessä esimerkiksi tuntumaan (eli hevosen suuhun) liittyvä ongelma. Eli kaikenkaikkiaan, ohjasajolla voidaan ratkaista kaikenlaisia ongelmia ja ennen kaikkea, sillä voidaan ehkäistä niiden syntyä!

Itse en pidä ohjasajossa raippaa mukana, sillä en tee omilla hevosillani kovin "pikkutarkkaa" työtä kuten tarkkoja väistöjä, vaan keskityn enemmän liikkeen laadun parantamiseen, tuntuman hyväksymiseen ja siirtymien täsmällisyyteen, tai tarkemmin sanottuna siihen että hevonen tekee töitä oikealla asenteella. Raipan mukana pitäminen on hyvin pitkälti tottumuskysymys, ja toki ilman raippaa voidaan tehdä väistöjäkin, kukin tehköön tässä tavallaan.

Ohjasajossa tarvittavia varusteita ovat suitset, joissa mielellään fullcheek-kuolaimet, valjaiden selustin tai ohjasajovyö sekä ajo-ohjat.

Fullcheek- tai muut varrelliset kuolaimet ovat ohjasajossa erityisen hyvät siitä syystä että kuolainten varret estävät kuolainrenkaita tulemasta suuhun sekä samalla hieman tehostavat kääntävää apua.
Selustimeksi käy varsin hyvin vaikka rinta- tai ravivaljaiden selustin, jossa on renkaat ohjille selän päällä. Mikäli sinulla on ohjasajovyö, tarkasta että siinä on selän päällä olevat renkaat semmoiset että ohjat pääsevät helposti liukumaan niiden läpi. Käytännössä kiinteät ohjasrenkaat. Ohjasajovyössä on usein renkaita myös alempana, hevosen kylkien kohdalla, mutta itse en käytä näitä alempia renkaita sillä haluan saada ohjasajossa aikaan mahdollisimman samanlaisen tuntuman hevosen suuhun kuin ratsastaessa, eli ohjien tulee olla lähes samassa kohdassa kuin ratsastaessa.

Itse ohjat voivat toki olla minkälaiset tahansa, mutta itse suosin kokonaan nahkaisia, vähintään 16 metriä pitkiä Tärnsjön ohjia. Nahkaisissa ohjissa on se etu että ohja painaa sen verran, että se vastaa jo tuntumaa itsessään, eikä varsinaista tuntumaa tarvitse enää hakea. Nahkainen ohja ilman mitään stoppareita liukuu myös ohjasrenkaiden läpi kitkattomasti, ja on miellyttävin käsitellä. Kankainen ohja on usein hieman liian kevyt tuntuman säilyttämiseen, ja kankainen ohja saattaa polttaa käsiä ikävästi liukuessaan nyrkin läpi, sama pätee nailonohjille. Olen myös nähnyt ohjasajossa käytettävän raviohjia, mutta ne ovat usein jäykistetty nahkojen väliin ommeltavalla nailonilla, sekä niissä olevat lenkit ovat usein tiellä ohjasajossa, toki nämä lenkit taitaa saada otettua ohjista pois.

Hevosen jalat on hyvä suojata jännesuojilla tai pinteleillä, varsinkin jos työskentelet enemmän ympyrällä kuin suoralla uralla.

Ja itsellesi luonnollisesti pitävät hanskat käteen ja jalkoihin kengät joilla on helppo kävellä ja tarvittaessa juostakin!

Tässä postauksessa käydään nimensä mukaisesti läpi ohjasajon alkeita, joten kerron tässä varusteiden lisäksi asioita joita tulee ottaa huomioon ensimmäisiä ohjasajokertoja varten, ja varsinaisia ohjasajotuntisuunnitelmia tulen kirjoittamaan sitten jatkossa!

Ohjasajo-ote on hieman erilainen kuin ote ohjista ratsastaessa. Ohjasajossa ohja tulee hevosen suusta ajurin käteen etusormen ja keskisormen välistä, ja nyrkki pitää huolta että ohja pysyy hyvin kädessä. Etu- ja keskisormen välistä menevä ohja on todella herkkä hevosen suuhun, sillä välissä ei ole minkäänlaista kulmaa kuten ratsastusotteessa on, ja näin pitäen on myös helppo ja nopea muutella ohjan pituutta erimerkiksi käännöksissä. Tämäkin on asia jota tulee harjoitella paljon, ensimmäisillä kerroilla ote ohjasta tuntuu ihan ihmeelliseltä, itseasiassa saattaa jopa tuntua siltä että ohja ei pysy kädessä, mutta opit siihen kyllä, ja pikkuhiljaa siitäkin tulee automaatio. 

Mikäli hevosesi on opetettu ajolle, ei ohjasajon aloittamisessa luultavasti ole mitään haasteita, hevonen kun on tottunut takana seuraaviin ääniin ja pitkien ohjien kosketukseen kyljissä ja lautasten päällä, sekä ääniavut ovat hevoselle myös tuttuja. Mutta ellei hevostasi ole opetettu ajolle, tulee sille esitellä nämä asiat rauhassa siten että hevonen ei missään vaiheessa pääse pelästymään mitään ohjasajoon liittyvää. Ensimmäinen asia on esitellä hevoselle pitkän ohjat sekä se että sinä liikut sen vieressä, viistosti takana (takajalkojen kohdalla) tai suoraan takana. Tähän kannattaa varata mukaan taluttaja, joka tukee hevosta niin pitkään kunnes se oppii luottamaan sille uuteen tilanteeseen. Liiku ensimmäisillä kerroilla hevosen vieressä, hieman taluttajan takana, suurinpiirtein satulan kohdalla. Kun hevonen ei enää kuikuile taaksepäin, siirry taas hieman taaksepäin, suurinpiirtein hevosen takajalkojen kohdalle. Ja kun tämäkään ei aiheuta hevosessa hämmästystä, siirry suoraan hevosen taakse. Tässä kohtaa tulee ensimmäistä kertaa vähän jännät paikat, kun ohjat koskettavat hevosen lautasia ja kylkiä, joten tee tämä vaihe rauhassa, ja mielellään paikallaan seisten, taluttajan pidellessä hevosesta kiinni. Hevosen tulisi sietää ohjien kosketuksen lisäksi se että ohjat saattavat välillä jopa vähän heilua, eikä sen tule pelästyä sitä, vaan korkeintaan tulkita se eteenpäinvievänä apuna.

Nämä asiat tulee esitellä hevoselle sekä vasemmalta että oikealta puolelta, ja sen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen ohjasajo. Kun hevonen on sinut sen kanssa että olet asettunut sen takajalkojen kohdalle tai suoraan sen taakse, on hyvä aika luopua taluttajasta ja ryhtyä ajamaan hevosta ihan itse. Ensimmäiset askeleet tehdään luonnollisesti käynnissä, tai itse asiassa käynnissä tulee työskennellä niin monta kertaa että hevonen on täysin rento asian kanssa, ja saat aikaiseksi hyvät siirtymät (käynti-seis-käynti) sekä hevonen kulkee juuri sinne minne sinä sen ohjaat. Aloita työskentely isolla ympyrällä vasemmassa kierroksessa jotta saat hallittua hevosen mikäli se säikähtää sinun liikkeitäsi.  Kävele ensin hevosen takajalkojen kohdalla, eli ohjat ovat melko lyhyet, ja tarkkaile että hevonen kävelee rentona ja sitä reittiä mitä sinä haluat. Mikäli se pyrkii pienentämään ympyrää, ohjaa se ulko-ohjalla pehmeästi isommalle ympyrälle. Mikäli hevonen kävelee hitaammin mitä haluat, kehota sitä ääniavulla reippaammaksi, ja mikäli ääniapu ei tehoa riittävän nopeasti, voit pehmeästi heilauttaa ohjia, ei siis kosketa hevosta ohjilla, vaan pieni heilautus yleensä riittää hevosen herkistämiseksi. Kun hevonen on sinut tämän tilanteen kanssa, siirry pikkuhiljaa kauemmas hevosesta, eli ohjat pitenevät mutta hevonen yhä edelleen reagoi ohjasotteisiin ja ääniapuun yhtä herkästi kuin silloin kun olit sitä lähempänä.

Kun nämä asiat ovat hevoselle ok vasemmassa kierroksessa, on aika vaihtaa suuntaa. Itse käytän ohjasajossa loivaa kahdeksikkoa tai lävistäjää suunnanvaihdossa, ja teen sen ensimmäisillä kerroilla siten että pysäytän hevosen siihen kahdeksikon keskelle, ja nostan ohjat rauhallisesti hevosen lautasten yli ja odotan vielä hetken että hevonen seisoo rauhassa paikallaan, ja siirrän sen vasta sen jälkeen takaisin käyntiin. Kun hevonen on tottunut ohjaksiin lautasten päällä, ei tätä pysähdystä luonnollisestikaan tarvitse suorittaa, korkeintaan vähän hidastaa tempoa jotta sinulle itsellesi ei tule liian kiire.

Ennen kuin pääset työskentelemään ohjasajaen myös ravissa, on tärkeää ottaa haltuun myös tarkemmat käännökset käynnissä. Voltit ovat oiva tapa tähän, ja jotta käännöksestä tulisi mahdollisimman pehmeä, lyhennä kääntävää ohjaa ennen käännöksen tekemistä, näin toimien kätesi ei vedä missään vaiheessa taaksepäin vaan kääntävä ote on pehmeä ja joustava koko käännöksen ajan. Käännöksen lopussa päästät pikkuhiljaa taas ohjan samanpituiseksi toisen ohjan kanssa. Varsinkin alussa tuntuu että pitkiä ohjia on joka paikka täynnä eikä ohjan lyhentäminen tunnu millään tavalla luontevalta, mutta kun vaan säntillisesti harjoittelet, tulee se pikkuhiljaa ihan luonnostaan!

Ravissa ei ole mitään sen ihmeempää kuin käynnissä tapahtuvassa ohjasajossakaan, käytännössä itse joudut liikkumaan vähän enemmän. Jotkut hevoset saattavat vierastaa varsinkin alussa perässään tai sivulla juoksevaa ihmistä, rauhallinen totuttaminen on tässäkin avainsana. Jos hevonen on kovin epäileväinen perässä juoksevaa ihmistä kohtaan, ota se ensin isolle ympyrälle, jossa pääset liikkumaan sen takana vähän vähemmällä juoksemisella ja kun hevonen on hyväksynyt sen, voit pikkuhiljaa siirtyä isommalle uralle. Alussa ravissa tehtävä suunnanmuutos kannattaa tehdä käyntisiirtymän kautta, mutta pikkuhiljaa senkin voi suorittaa ravissa, tempoa vähän hidastamalla. Omat hevoseni ovat fyysisesti niin isoja että joudun lähes aina siirtämään ne lähes käyntiin jotta saan ohjat "heitettyä" lautasten yli, mutta ns. normaalikokoisillä hevosilla tätä ongelmaa tuskin tulee! 

Apujen käytöstä muutama huomio;

- kun valmistelet hevosta pysähdykseen, käytä ensin ääniapua, ja vasta sen jälkeen pidättävää ohjasapua. Kun hevonen saa ääniavun ensimmäiseksi, saa se ikäänkuin mahdollisuuden pysähtyä jo pelkästä äänestä, etkä välttämättä edes tarvitse ohjasapua.
- pysähdyksessä päästä ohjastuntuma löysäksi, eli hevosen tulisi oppia seisomaan paikallaan aina kun ohjat ovat löysällä. Tästä on hyötyä muussakin arjessa kuin pelkästään ohjasajossa! Jos ja kun varsinkin alussa hevonen saattaa liikkua paikaltaan, palauta se rauhassa takaisin samaan paikkaan mistä se lähti. Jos se siis kävelee kolme askelta eteenpäin, peruuta se rauhassa kolme askelta takaisin. Jos se taas lähtee peruuttamaan, palauta se eteenpäin samaan paikkaan. Tämä paikallaanseisomisen taito kannattaa pitää mielessä kaikessa arjen tekemisessä, ei siis pelkästään ohjasajossa.
- liikkeellelähdossä ota ensin ohjat tuntumalle, jotta hevonen ryhdistäytyy ja käytä sen jälkeen vasta ääniapua.
- mikäli olet opettanut hevoselle jotain tiettyjä ääniapuja esimerkiksi juoksutuksessa ravin tai laukan nostamiseksi, käytä niitä samoja ääniapuja myös ohjasajossa, tarvittaessa voit tehostaa apuja ohjan heilautuksella.
- jos hevonen lähtee ryöstämään ohjasajossa, käännä se ympyrälle käyttäen pelkkää sisäohjaa, lukiten sisäkätesi kylkesi viereen, samalla rauhoittaen hevosta ääniavuilla. Yleensä hevonen ei montaa askelta juokse kaula näin vahvasti taipuneena, ja pääset rauhoittamaan tilanteen nopeasti. Toki jos ehdit lukea hevostasi jo ennen kuin se ehtii lähteä, on hyvä tukea hevosta molemmilla ohjilla jos se jännittyy, eli ikäänkuin olla "lähempänä" hevosta ja seurata riittääkö se hevosen rauhoittamiseksi.
- muista että hevonen peilaa ihmisen käytöstä, jos tuntuu että hevosesi on vähän laiska ja hidas, tarkkaile omaa asentoasi ja aktiivisuuttasi! Heti kun ryhdistäydyt itse ja otat vähän reippaampia (ehkä jopa liioitellun reippaita) askeleita, tulee hevoseesikin lisää poweria! Tai jos hevosesi on jännittyneen oloinen ja kiirehtii, tarkasta oletko mahdollisesti itsekin vähän turhan hätäinen ohjissa, hengittele muutaman kerran ja rauhoita itsesi ja huomaat että hevosesikin rauhoittuu.

No niin, tässä tuli nyt käytyä läpi pääpiirteet ohjasajon aloittamisesta. Jatkossa tulen varmasti tekemään joitain tuntisuunnitelmia ohjasajoon liittyen, ja nyt teillä onkin mahdollisuus esittää toiveita mihin seuraavassa ohjasajopostauksessa keskitytään! Ja kyllähän niitä videoita olisi näihin saatava, teen parhaani niiden tuottamiseksi!

Sari




2 kommenttia:

  1. Monissa juoksutusvöissä on todella kapeat lenkit ja ohjat ei pääse liukumaan sujuvasti lenkkien läpi. Mä olen ostanut motonetin venepuolelta pienet sakkelit ja niihin kiinnittänyt isommat metallirenkaat ja laittanut ne kiinni juoksutusvyön ylimpiin lenkkeihin. Ovat toimineet hyvin ja ohjat liukuu sujuvasti näiden isompien renkaiden läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu muistan itsekin joskus tuskailleeni saman asian kanssa ja isäntä silloin teki uudet renkaat vyöhön.
      Tuo sakkeli ja rengas onkin hyvä vinkki!

      Poista