lauantai 14. heinäkuuta 2018

Toivepostaus; hevonen jännittyy siirtymissä

Sain kommentin jossa kysyttiin mitä tehdä kun hevonen jännittyy siirtymissä, erityisesti siis siirtymissä alaspäin. Tämä on varmasti yksi yleisimmistä haasteista, ainakin näin olen itse havainnut, ja onkin hyvä perehtyä aiheeseen vähän tarkemmin.

Ei varmasti tule yllätyksenä että kaiken a ja o on se että hevonen on rehellisesti pohkeen edessä, kaikissa askellajeissa. Sen lisäksi hevosen tulee olla rento suustaan, eli se ei saa purra kiinni kuolaimeen (eli vastustaa ratsastajan ohjasapuja) ja tätä ratsastajan tulisikin vaalia koko hevosen eliniän ajan. Tee siis aina mahdollisimman vähän ja mahdollisimman pieniä pidätteitä ohjalla, ja keskity enemmän ratsastamaan hevostasi istunnalla ja pohkeella. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voidaan lähteä enemmän siirtymien maailmaan.

Siirtymät ovat asioita joita luonnollisesti tulee tehdä jokaisella ratsastuskerralla, mutta aina välillä on hyvä pyhittää tunti pelkästään siirtymille, jotta näet itsekin parhaiten niiden tuoman eron hevoseen. Kun teet tunnin pelkästään siirtymiä ajatellen, pidä huolta että samaan tuntiin ei tule ängettyä asioita jotka saavat hevosen helposti huolestumaan tai jännittymään, eli pidä tunnin muut asiat, kuten ratsastettavat linjat, riittävän helppoina hevoselle.

Kyseisessä kommentissa oli erityisesti nostettu esiin pulma, jossa hevonen suorastaan rysähtää alaspäin siirtymissä, erityisesti laukasta raviin siirtymässä. Kaikenlaiset rysähtämiset siirtymissä johtuvat ennen kaikkea siitä että hevonen ei ole takaosansa päällä, ja osansa siihen tuo myös turhan vahva reaktio ratsastajan ohjasapuun. Yksinkertaisesti, ratsastaja tekee siirtymän lähes pelkästään ohjasavulla, eikä muista ratsastaa hevosta istunnalla siirtymän läpi.

Jotta tämä saadaan korjattua, tulee ratsastajan aloittaa harjoitukset hyvin yksinkertaisesti, ja erityisesti tulee muistaa käyttää ohjasapua mahdollisimman vähän ja mahdollisimman kevyesti. Muista että mitä pienempiä apuja käytät, sitä herkemmäksi hevonen tulee, ja siihenhän me ratsastuksessa pyrimme!

Jos haluamme (ja miksemme haluaisi!) tiivistää siirtymien ratsastamisen yhteen lauseeseen, voisi se mielestäni kuulua näin: Ratsasta siirtymissä aina enemmän uutta askellajia eteenpäin kuin vanhaa taaksepäin.
Jos tämä ei vielä auennut, postausta eteenpäin lukemalla se toivottavasti selkenee!

Alkuun tulee siirtymät saada kuntoon käyntiharjoituksissa, ja mikäpä sen parempi ja helpompi harjoitus kuin käynti-pysähdys-käynti siirtymät, joissa ratsastajan tulee kiinnittää huomiota oman istunnan vaikutukseen pysähdyksessä, eikä pidä myöskään unohtaa ääniavun merkitystä. Muista siis tiivistää istuntaasi ja ohjastuntumaa ennen pysähdystä, yhdessä ääniavun kanssa, ja heti kun tunnet että hevonen on pysähtymässä, rentouta kätesi ja luota siihen että hevonen pysähtyy "loppuun asti". Tällä yritetään juuri päästä eroon siitä että hevonen jännittyy siirtymissä, sillä usein ratsastajan ohjasapu jää päälle liian pitkäksi aikaa, jolloin hevonen tekee siirtymän jännittynyttä kättä vasten, ja ajan myötä se luonnollisesti "kovettaa" itsensä siirtymässä, jotta se ei tuntisi ohjan painetta niin kovana. Ratsastajan tehtävä on ikäänkuin opettaa hevonen uudestaan pehmeän käden siirtymään.

Toinen hyväksi havaittu keino on tehdä "lähes"siirtymiä, eli esimerkiksi käynnissä, hidastaa tempoa istuntaa tiivistämällä ja ääniavulla, siten että hevonen on lähes pysähtymässä. Juuri kun hevonen on tarjoamassa pysähdystä, rentouta (avaa) istunta ja päästä hevonen jatkamaan peruskäyntiä. Kun tämä sujuu, pääset helposti ja pienillä avuilla tekemään siirtymiä askellajin sisällä, joka on tärkeässä asemassa kun halutaan saada hevonen paremmin takaosansa päälle. Kun tehdään siirtymiä askellajin sisällä, haetaan siis askellajiin joko hitaampia tai nopeamipia askeleita, siirtämättä hevosta kuitenkaan toiseen askellajiin.

Nämä samat harjoitukset tulee luonnollisesti tehdä myös ravissa ja laukassa, mutta on todella tärkeää muistaa että ennen kuin hevonen on rento kaikissa askellajeissa, ei siirtymätkään voi onnistua täydellisesti.

Kun siirrytään tekemään siirtymäharjoituksia ravissa, aloitetaan taas tekemällä siirtymiä ravista käyntiin ja takaisin raviin. Muista aina että siirtymät tulee tehdä parhaasta mahdollisesta askeleesta, eli jos teet käynti-ravi-käynti siirtymää, pidä huoli että hevonen kävelee hyvässä, aktiivisessa ja rennossa käynnissä ennen kuin siirrät sen raviin. Ravisiirtymässä muista lopettaa pohjeapu juuri kun tunnet että hevonen on siirtymässä raviin, näin saat sen pysymään rentona läpi koko siirtymän, eikä se ryntää raviin (ts. juokse pois paineistavan pohkeen alta). Kun siirtymä raviin on tehty, ratsasta ravia sen aikaa että saat hevosen raviaskeleen rennoksi ja aktiiviseksi, ja valmistele vasta sen jälkeen siirtymä takaisin käyntiin. Muista taas tiivistää istuntaa ja ohjastuntumaa, yhdessä ääniavun kanssa ja tee siirtymä käyntiin. Tässäkin siirtymässä tulee pidäte lopettaa juuri kun tunnet että hevonen on siirtymässä, tai "notkahtamassa" käyntiin, jotta itse siirtymässä hevosen suu pysyy rentona eikä sillä ole mitään syytä kiskoa itseään alas siirtymään. Taas jatka käyntiä sen aikaa kunnes käynti on kunnossa ja tee taas uusi siirtymä raviin.

Muista koko ajan olla erityisen tarkka oman keskivartalosi kanssa, istunta on kuitenkin se tärkein apu siirtymissä. Tämän lisäksi tarkkaile muitakin apujasi, pyri joka kerta tekemään pidäte tai eteenpäinvievä apu mahdollisimman pienenä, jotta hevonen herkistyy mahdollisimman pienelle avulle.

Ravissa on selkeästi helpompi tehdä siirtymiä askellajin sisällä (näin ainakin itse sen koen) joten käydä tämä hyväksesi ja työskentele hevonen takaosansa päälle ravissa, joko perusistunnassa tai keventäen.

Kun siirrytään tekemään siirtymäharjoituksia laukassa, ei minkään pitäisi muuttua. Edelleen aloita tekemällä siirtymiä ravista laukkaan ja takaisin raviin, pitäen huolta laadukkaista askeleista ja erityisesti siitä että et pidä apua "voimassa" liian pitkää aikaa siirtymän aikana, vaan uskalla rentouttaa apu juuri kun hevonen on tekemässä siirtymää. Kun teet siirtymiä askellajin sisällä laukassa, tulee sinun siis ajatella että laukassa olet jo lähes siirtymässä raviin, ja juuri kun hevonen on siirtymässä raviin, annatkin sen jatkaa laukassa. Näin saat hevosen todella tehokkaasti takaosansa päälle, ja tästä on hyvä siirtyä tekemään varsinaista siirtymää laukasta raviin. Voit vaikka tehdä niin että joko pääty-ympyrällä tai pitkällä sivulla, tee ensin muutama siirtymä laukka-askeleen sisällä, eli niin että hevonen lähes siirtyy raviin, ja kun tunnet että se todellakin alkaa jo istua takaosansa pääläl, hyödynnä tämä tunne, ja tee seuraavaksi siirtymä laukasta raviin. Nyt hevosen pitäisi pysyä ylhäällä koko siirtymän läpi, ja muistat vaan ratsastaa sen ravin kuntoon heti siirtymän jälkeen!

Tämä pätee kaikissa siirtymissä, muista aina ratsastaa sitä tulevaa askellajia eteenpäin, tätä ei tullut tuossa alussa mainittua mutta heti kun olet saanut hevosen rentoutumaan ja herkistymään apuihisi, keskity itse siihen että siirtymässä keskityt aina ratsastamaan sitä uutta askellajia eteenpäin.

Hyvänä esimerkkinä varmasti meidän kaikkien tekemä "virhe" johon ei tule ainakaan yksinään ratsastaessa kiinnitettyä huomiota. Olet työskennellyt jonkun harjoituksen parissa jo tovin, ja ehkä olet itsekin jo vähän väsynyt, sitten päätät lopettaa harjoituksen ja antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla. Teet siirtymän käyntiin mutta annat hevoselle heti siirtymästä pitkät ohjat ja suorastaan annat sen rojahtaa laiskaan käyntiin, ehkä jopa töksähtää lähes pysähdykseen asti. Muista että hevonen peilaa aina ratsastajaansa, jos itse lösähdät löysäksi siirtymässä, tekee hevonenkin samoin. Pidä siis jatkossa huolta että teet jokaisen siirtymän yhtä huolellisesti, hellität avuilla riittävän ajoissa ja ratsastat sitä uutta askelta eteenpäin, vaikka olisit seuraavaksi antamassa ne vapaat ohjat, tee tämä silti, ettei tunnillesi osu yhtään huonoa siirtymää!

Mikäli koet että et saa hevosta rennoksi laukka-ravi-siirtymissä, palaa hetkeksi takaisin helpompaan harjoitukseen, eli tee muutama siirtymä käynnin ja ravin välillä, eli palaa hevosen mukavuualueelle jossa se on varmasti rentona, ja kun tämä onnistuu, voit siirtyä takaisin haastavampaan harjoitukseen.

Toinen keino jolla saat kaikissa askellajeissa painoa enemmän takaosan päälle, on tehdä joko ympyrällä väistöä takaosalla tai suoralla uralla avotaivutusta. Kummassakin sisäpohje aktivoi sisätakajalkaa, jonka tulee koko ajan pysyä rungon alla.
Voit tehdä avotaivutuksen siten että pitkän sivun alusta teet avoa käynnissä, pitkän sivun keskellä käännä hevonen voltille ja voltin aikana siirrä hevonen raviin. Jatka uraa pitkin avotaivutuksessa ravissa, ja pitkän sivun lopussa käännä hevonen taas voltille. Voltilla nosta harjoituslaukka, laukkaa lyhyt sivu, tee seuraavan pitkän sivun alkuun voltti ja jatka uraa pitkin avotaivutusta laukassa. Tee pitkän sivun loppuun voltti, jonka aikana siirrä hevonen raviin, ja lyhyellä sivulla taas käyntiin, jotta voit tehdä saman harjoituksen uudestaan.

Olen kirjoittanut useita postauksia siirtymiin liittyen, alla linkki niistä muutamiin:

Täällä tehdään siirtymäharjoituksia joilla saadaan aikaiseksi lisää  keveyttä siirtymiin. Harjoitus on ensisijaisesti tehty hevosille jotka ovat hieman jähmeitä siirtymissä, mutta toimii todella hyvin kaikenlaisilla hevosilla, niitä herkistäen. Tämä harjoitus on erittäin hyvä ratsastajan apujenkäytön aktivoimiseksi.

Täällä hyödynnetään kiemurauraa siirtymien ratsastamisessa.

Täällä on otettu haltuun siirtymä laukasta käyntiin, haastava mutta aivan hyvin ratsastettavissa oleva siirtymä!

Blogista löydät muutenkin postauksia joissa siirtymään on kiinnitetty erityistä huomiota, joko tunnisteesta siirtymä tai käyttämällä hakutoimintoa. Mikäli allasi on herkästi kuumuva hevonen, löydät juuri tuolla tunnisteella (herkästi kuumuva hevonen) pari postausta joista toivottavasti on apua.

Toivottavasti tästä oli apua sekä kommentin lähettäneelle että teille muillekin! Hyviä treenejä kaikille!

Sari






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti