Nyt tarkastellaan yhtä haastavinta siirtymää ratsastuksessa, nimittäin siirtymää laukasta käyntiin. En ole tainnut ottaa tätä siirtymää vielä mihinkään tuntisuunnitelmaan tai muutenkaan postaukseen mukaan juuri sen vaativuuden vuoksi.
Kiitos lukijalle joka pyysi tätä postausta, tästä eteenpäin ollaankin toivottavasti hieman viisaampia tämänkin siirtymän suhteen!
Käydään ensin läpi muutamia perusasioita jotka tulee olla hallussa ennen näin vaativien siirtymien suorittamista.
- Hevosen tulee olla mahdollisimman suora, toki työskentelyssä muutenkin, mutta erityisesti suorittaessa haastavia siirtymiä. Harjoittele suoruutta kaikissa askellajeissa, sekä uralla, uran sisäpuolella että pituushalkaisijalla. Jos mahdollista, pyydä kentälle joku ystäväsi tarkkailemaan hevosen suoruutta maastakäsin, jotta voit olla varma että olet menossa oikeaan suuntaan. Sen lisäksi että tarkkailet suoruuttaa askellajeissa, tarkkaile sitä myös tekemällä siirtymiä, esimerkiksi uran sisäpuolella käynnistä laukkaan, laukasta raviin ja ravista käyntiin. Kaikissa vaiheissa suoruus on tärkeää, mutta ihan yhtä tärkeää on oma istuntasi, josta lisää seuraavaksi.
- Oman istunnan vaikutus hevoseen. Hevosen liikkuessa istuntasi tulee mukautua sen liikkeisiin, kuitenkaan hevosta häiritsemättä. Kun tehdään siirtymiä "alaspäin" eli hitaampaan askellajiin, tulee istunnan olla tiiviimpi, eli tietyllä tavalla istua hieman liikettä vastaan. Tämän lisäksi myös erityisesti polvet ja reidet tulevat lähemmäs hevosta, herkemmällä hevosella jo nämä avut riittävät siirtymän suorittamiseen. Siirtymässä alaspäin tulee olla todella tarkka että ylävartalosi ei kallistu yhtään eteenpäin, sillä sen seurauksena hevonen menettää tasapainonsa ja "painaa kädelle" eli tulee etupainoiseksi. Ratsasta siirtymät siis korostetun ryhdikkäästi istuen!
- Ohjastuntuma. Tuntuma pitää olla koko siirtymän ajan tasainen mutta missään vaiheessa ohjasta ei saa vetää taaksepäin. Yleensäkin ohjasta pidättämistä kannattaa välttää ihan viimeiseen asti, sillä kovin usein ohjan pidäte jää "päälle" liian pitkäksi aikaa ja rikkoo seuraavan askellajin rentouden. Tuntuman lisäksi myös käden asennolla on tärkeä merkitys siirtymissä, ja se oikea asento on kannettuna hevosen harjan yläpuolella!!! Tästä joudun muistuttamaan aivan liian usein tunneilla, ja muistuttelen sitä kyllä vielä täällä virtuaalimaailmassakin! Mikäli kätesi laskevat alas siirtymässä, ei hevonen saa kädestäsi sen tarvitsemaa tukea ja pudottaa painonsa lavoille ja sitä kautta sinun käsiisi. Muunmuassa siitä johtuu tunne että hevonen painaa kädelle siirtymissä. Se tunne johtuu myös toisesta asiasta, nimittäin puutteellisesta takaosan kantovoimasta.
- Paino takaosalla. Ehkä se tärkein asia joka pitää olla kunnossa ennen kunnollista laukka-käynti siirtymää on saada hevosen paino enemmän takaosalle, eli askelta pitää hieman koota ennen siirtymää. Ja muistattehan että sitä askelta kootaan istunnalla, ei ohjasta pidättämällä! Askeleen kokoamisen alkeita on käytä läpi täällä.
Tässä tuli tärkeimmät asiat jotka tulee olla kunnossa ennen vaativien siirtymien ratsastamista.
Ja sitten itse harjoituksiin. Siirtymien harjoittelussa kannattaa käyttää hyödyksi 10 m voltteja, avotaivutuksia sekä kentän kulmia tai aitaa siirtymän "avustajana".
Aloita alkuverryttelyn jälkeen ratsastamalla pitkällä sivulla uran sisäpuolella käyntiä, muutaman askeleen jälkeen ratsasta pohkeenväistössä uralle ja nosta laukka heti pohkeenväistöstä. Tällä harjoituksella saamme hevosen laukan heti mahdollisimman laadukkaaksi! Ennen pitkän sivun loppua käännä hevonen laukassa 10 m voltille, jolla pidä huolta että hevonen taipuu loivasti mutta tasaisesti koko kropastaan, eli hallitset hevosen lavat ohjilla ja takaosan ulkopohkeella. Jos voltilla tulee tunne että "lavat karkaa" jatka vielä toinen voltti ja panosta loivan taivutuksen saavuttamiseen. Kun hevonen on tasaisesti taipunut, on sillä myös painoa enemmän takaosalla ja sehän on hyvä lähtökohta siirtymää ajatellen. Kun olet viimeisen voltin viimeisellä puolikkaalla, valmistele siirtymä kokoamalla laukkaa hieman istunnalla, ja kun voltti on päättymässä (hevosen nenä osoittaa aitaa kohti) tuo istuinluusi "laukka-asennosta" (taaempana) "käyntiasentoon" (edemmäs) ja tiivistä hieman ulko-ohjaa. Aita ohjaa hevosta myös siirtymään, joten ohjan pidätettä ei tarvitse käyttää kuin ihan vähän, jos ollenkaan. Tuo istunnan muuttaminen laukka-asennosta käyntiasentoon on se tärkein juttu. Muista kantaa kädet läpi koko siirtymän! Kun siirtymä on suoritettu, muista kantaa käsi myös käynnin aikana ja tarkkaile hevosen etuosan keveyttä myös käynnissä. Toista sama harjoitus toisella pitkällä sivulla. Muutaman kierroksen jälkeen anna hevosen levätä hetki ennen kuin vaihdat suuntaa ja toistat samat harjoitukset.
Toinen harjoitus jossa apua hevosen takaosan kantoon ja tasapainoon haetaan avotaivutuksella. Aloita samalla tavalla nostamalla laukka käyntiväistön jälkeen kuten yllä. Laukkaa pitkää sivua puoleen väliin, josta käännä hevonen 10 m voltille. Voltilla työstä laukka kootummaksi, muista taivuttaa loivasti mutta tasaisesti ja kun laukassa on vähän kokoaminen makua (voit ratsastaa muutaman voltin peräkkäin jos et ensimmäisellä kierroksella saa laukkaa vielä koottua) siirry voltilta uralle ja ennen pitkän sivun loppua hae laukassa vähän loivan avotaivutuksen tuntua, ja ennen kulmaa suorita siirtymä käyntiin. Itse siirtymässä huomioi kaikki samat asiat kuin ylemmässäkin harjoituksessa. Avotaivutuksen kanssa hallitaan hevosen etuosaa (lapoja) sekä pidetään hevonen paremmassa tasapainossa. Tuo kehotus "hae laukassa loivan avotaivutuksen tuntua" on hieman haastava, tarkoitus ei siis ole ratsastaa varsinaista avotaivutusta ennen siirtymää, vaan parin askeleen ajan vaan hakea sitä samaa fiilistä joka avossa on, kuitenkin pitäen hevonen suorana. Todella vaikea asia selittää, mutta ratsain varmasti pääsette jyvälle mitä tässä ajan takaa! Tämä "avotaivutuksen tuntu" toimii hevosella jolla tasapaino ja suoruus on kohtalaisessa kunnossa.
Mikäli hevosesi tasapaino tarvitsee parantamista tai sinusta tuntuu että menetät etuosan hallinnan ennen siirtymää, silloin voit todellakin ratsastaa avotaivutusta pari askelta ennen siirtymää. Ratsasta silloin laukannoston jälkeen pitkää sivua, ja puolen välin kohdalla ratsasta loivassa avotaivutuksessa muutama askel (ole ikäänkuin kääntymässä voltille, mutta sisäpohje pitääkin hevosen uran suuntaisena) ja avon jälkeen suorista hevonen voimistamalla ulko-ohjan tukea, tuo istuinluusi eteenpäin ja suorita siirtymä käyntiin juuri ennen kulmaa. Kulma auttaa jälleen hieman siirtymässä, jolloin ohjalla pidättämisen tulisi olla todella pientä.
Harjoituksissa käytettiin aika usein 10 m volttia, toki voit ratsastaa voltin isompanakin, jos tuntuu että hevosesi laukan laatu kärsii 10 m voltilla. Lähtökohtaisesti voisi antaa ohjeen että kun hevonen ja ratsastaja pystyy hallitusta laukkaamaan 10 m voltilla, taipuen tasaisesti ja loivasti on ratsukko valmis suorittamaan siirtymän laukasta käyntiin. Tällöin hevosella on saavutettu tarvittava tasapaino, ja se kykenee kantamaan itsensä riittävästi takaosalla suoriutuakseen vaativasta siirtymästä. Jos siis 10 m voltilla ilmenee ongelmia, jatka vielä hetki perusasioiden hiomista, ratsasta paljon lyhyitä siirtymiä eri askellajien välillä ja työstä avotaivutukset ja pohkeenväistöt kuntoon ennen seuraavaa yritystä!
Vielä yksi asia joka kannattaa ottaa huomioon on hevosen laukka-askeleen laatu tai muoto. Mikäli hevosellasi on korkea ja ilmava askel, on siirtymien ratsastaminen helpompaa sillä askeleessa on enemmän ilmaa, joka taas antaa ratsastajalle enemmän "aikaa" siirtymän ratsastamiseen. Jos taas laukka on kovin matalaa ja kiireistä, on siirtymien ratsastaminen hankalampaa sillä "aikaa" siirtymien ratsastamiseen ei juuri ole. Ota siis nämäkin asiat huomioon ennen siirtymistä vaikeampiin harjoituksiin, jotta et tule vahingossa vaatineeksi hevoselta tai itseltäsi liikaa.
Kertokaapa saitteko näillä ohjeilla apua siirtymien ratsastamiseen vai menikö joku kohta harjoituksesta yli hilseen!
keskiviikko 2. syyskuuta 2015
sunnuntai 30. elokuuta 2015
Tuntisuunnitelma; puoli rataa leikkaa, täynnä mahdollisuuksia!
Nyt käsi ylös kuka muistaa miten ratsastetaan puoli rataa leikkaa?
Tätä unohdettua ratsastusradan tietä käytetään tunneilla aivan liian harvoin, vaikka se tarjoaa monia mahdollisuuksia työskennellä. Tällä tunnilla hyödynnetään puoli rataa leikkaa väistöissä, sulkutaivutuksissa ja siirtymissä.
Niin, se puoli rataa leikkaa ratsastetaan siten että lyhyen sivun kulman jälkeisestä kirjaimesta (B, E, H tai M) käännetään lävistäjälle, mutta kohti pitkän sivun keskikirjainta ( S tai R) eli lävistäjästä tulee lyhyempi. Lyhyempi lävistäjä on ratsastuksellisesti helpompi, tie on lyhyempi joten ratsastettava tehtäväkin lyhenee, ja mitä lyhyempi tehtävä, sitä vähemmän virheitä siinä ehtii tulla! Loistavaa!
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja ratsasta B-S puolirataaleikkaa sekä M-S puolirataaleikkaa, eli kummaltakin pitkältä sivulta käännät lävistäjälle. Tarkkaile alussa hevosen suoruutta, käynnin aktiivisuutta ja ole itse tarkka ratsastettavista teistä ja kulmista. Kun olet muutaman kierroksen ajan ratsastanut lävistäjät, jatka muuten samalla tavalla (eli kummaltakin pitkältä sivulta puolirataaleikkaa) mutta lisää nyt pohkeenväistö lävistäjän jälkeiselle pätkälle pitkää sivua. Eli, kun tulet B-S lävistäjän, jatka S-H väli pohkeenväistöä siten että hevosen etuosa pysyy uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Tämä on lyhyt pätkä, mutta sen tarkoitus on tässä alkuverryttelyssä ainoastaan vähän avata hevosen paikkoja, ja tarkistaa miten hevonen reagoi sivullevievään pohkeeseen. Muista hallita etuosaa ohjilla, jos etuosa tulee uran sisäpuolelle väistössä, siirrä ja pidä se ohjilla uralla. Kädet kannettuina, itsellä hyvä ryhti ja riittävän lyhyt ohja, näillä sen pitäisi onnistua! Toista sama väistö myös M-S lävistäjän jälkeen, eli S-E väistöä etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Toista tämä muutaman kierroksen ajan.
Pysytään vielä hetki tässä lävistäjäharjoituksessa käynnissä, seuraavaksi lisätään harjoitukseen vähän sulkutaivutusta. Edelleen tee lävistäjien jälkeen väistöt etuosa uralla, mutta nyt itse lävistäjällä (B-S ja M-S) tehdään sulkutaivutusta. Aloitetaan B-S lävistäjällä, kulman jälkeen kääntyessäsi lävistäjälle on varsin helppoa suorittaa loiva sulkutaivutus vasemmalle, oikea pohje hieman satulavyön takana tuo takaosaa vasemmalle, vasen pohje satulavyön kohdalla pitää hevosen lävistäjäuralla, vasen ohja taivuttaa oikean ohjan säädellessä taivutusta. Mitä nopeammin käännöksen jälkeen aloitat sulkutaivutuksen, sitä sujuvampi siitä tulee, sillä kulma valmistelee hevosta jo lievään sulkuun, jos aavistuksen tuet hevosta oikealla pohkeella, käännät vasemmalla ohjalla on sinulla siinä jo sulun avut valmiina! Suorista hevonen pari metriä ennen S-kirjainta, ja S-H välissä ratsasta väistö oikealle, eli ihan samalla tavalla kuin alussa! Toista sama harjoitus myös M-S lävistäjällä, eli sulkua oikealle, sulun jälkeen suoritus ja uralla pohkeenväistöä vasemmalle.
Jos väistö ei onnistu, on silloin hevonen jäänyt taipuneeksi sulun jälkeen, joten seuraavalla kerralla keskity enemmän suoristukseen, tee se vaikka vähän aikaisemmin jotta hevonen varmasti ehtii suoristua ennen seuraavaa tehtävää. Kun olet tehnyt nämä sulku-väistöharjoitukset muutaman kerran, anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki.
Seuraavaksi ratsastetaan hetki kevyessä ravissa, aloita siten että ratsastat joka kierroksella puoli rataa leikkaa (B-S ja M-S) ilman mitään väistöjä tai sulkuja, ainoastaan alkuverryttelymäisesti. Hevonen on varmasti tässä vaiheessa jo aika notkean tuntuinen pitkän käyntiverryttelyn jäljiltä, joten kovin pitkään sinun ei tarvitse kevyessä ravissa verrytellä. Muutaman kierroksen jälkeen voit istua perusistuntaan, ja jatkaa samaa puolirataaleikkaa-harjoitusta tehden samat väistöt kuin käynnissä ja parin kerran jälkeen lisää myös sulut mukaan tähän raviosioon. Jos ravissa joko väistössä tai sulussa tulee haasteita, siirry hetkeksi käyntiin, tee ne käynnissä ja sen jälkeen jatka taas ravissa. Nämä liikkeet ovat hevoselle helpompia ravissa, mutta ratsastajalle saattaa tulla apujen kanssa vähän kiire, joten sen takia haasteita voi joskus tulla. Harjoittelemalla saat apusi "nopeammiksi" joten älä hermostu jos ensimmäisillä kerroilla tuntuu että on vähän liian paljon tekemistä lyhyessä ajassa, se puoli rataa leikkaa on tosiaan aika lyhyt! Kun olet työstänyt väistöt ja sulut myös ravissa, on taas hetki antaa hevoselle vapaat ohjat ja lepoa.
Seuraavaksi tehdään vähän laukkatyötä, aloita laukkapätkä kuitenkin laukkailemalla kumpaankin suuntaan laukkaa kevyessä istunnassa, reippaassa tempossa jotta hevosen eteenpäinpyrkimys taas heräilee alun "vääntöjen" jälkeen. Tämän jälkeen jatka samalla puolirataaleikkaa-harjoituksella siten että nosta harjoituslaukka L-kirjaimesta, heti nostosta käännä voltille päätyyn ja voltin jälkeen puolirataaleikkaa B-S, suorita siirtymä käyntiin ennen uraa ja tarkista että hevonen jää pitkään ja matkaavoittavaan käyntiin. Voltin tarkoitus on pitää laukka "kuosissa" heti alusta alkaen, sillä laukkaharjoituksessa keskitymme laukka-käyntisiirtymiin, jotka vaativat hyvin takaosan päällä olevan laukan. Ole erityisen huolellinen siirtymissä, pidä pohkeet lähellä jotta laukka ei pääse löysäksi ennen siirtymää, istunnalla kokoa laukkaa muutama askel ja suorita siirtymä mahdollisimman paljon istunnalla ja ääniavulla, siten että ohjaa käytetään vasta viimeiseksi, jos edes tarvitsee. Mitä vähemmän käytät ohjaa pidätteeseen, sitä parempaan käyntiin hevonen pääsee heti siirtymästä. Taas uusi laukka C-kirjaimesta ja heti nostosta voltti päätyyn, M-S puolirataaleikkaa ja ennen uraa käyntiin. Kun saat siirtymät laukasta käyntiin pehmeiksi ja "nopeiksi" (eli hevonen siirtyy suoraan kootusta laukasta pehmeästi käyntiin) voit nostaa uuden laukan jo muutaman käyntiaskeleen jälkeen ja jättää päädyssä tehtävän voltin pois. Mutta muista, heti jos siirtymissä ilmenee ongelmia, palaa takaisin edelliseen harjoitukseen ja nosta laukka päädystä, tee heti perään voltti ja jatka vasta siitä, näin saat laukkaan taas vähän paremman otteen. Kun olet toistanut laukkaharjoituksen muutaman kerran, on aika ravata kevyessä ravissa hetki ja sen jälkeen antaa hevoselle kiitos ja vapaat ohjat.
Tämä harjoitus on hevoselle melko vaativa, tässä tapahtuu paljon asioita nopeassa tempossa, joten tarkkaile hevostasi koko tunnin ajan, ja heti jos hevonen vastustelee apujasi, heiluttaa päätään tai ei enää vastaa apuihisi yhtä herkästi kuin normaalisti, on se merkki hevosen väsymisestä. Silloin on aika antaa vapaat ohjat ja miettiä pitäisikö harjoitusta vähän lyhentää ettei ratsastus missään nimessä muutu pakottamiseksi. Sinä itse tunnet hevosesi parhaiten, joten toimi sen mukaan!
Muuten, eikö puoli rataa leikkaa olekin aika mukava ratsastusradan tie? Ja tämä on vain yksi harjoitus jota siinä voi tehdä, mahdollisuuksia on rajattomasti!
Tätä unohdettua ratsastusradan tietä käytetään tunneilla aivan liian harvoin, vaikka se tarjoaa monia mahdollisuuksia työskennellä. Tällä tunnilla hyödynnetään puoli rataa leikkaa väistöissä, sulkutaivutuksissa ja siirtymissä.
Niin, se puoli rataa leikkaa ratsastetaan siten että lyhyen sivun kulman jälkeisestä kirjaimesta (B, E, H tai M) käännetään lävistäjälle, mutta kohti pitkän sivun keskikirjainta ( S tai R) eli lävistäjästä tulee lyhyempi. Lyhyempi lävistäjä on ratsastuksellisesti helpompi, tie on lyhyempi joten ratsastettava tehtäväkin lyhenee, ja mitä lyhyempi tehtävä, sitä vähemmän virheitä siinä ehtii tulla! Loistavaa!
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja ratsasta B-S puolirataaleikkaa sekä M-S puolirataaleikkaa, eli kummaltakin pitkältä sivulta käännät lävistäjälle. Tarkkaile alussa hevosen suoruutta, käynnin aktiivisuutta ja ole itse tarkka ratsastettavista teistä ja kulmista. Kun olet muutaman kierroksen ajan ratsastanut lävistäjät, jatka muuten samalla tavalla (eli kummaltakin pitkältä sivulta puolirataaleikkaa) mutta lisää nyt pohkeenväistö lävistäjän jälkeiselle pätkälle pitkää sivua. Eli, kun tulet B-S lävistäjän, jatka S-H väli pohkeenväistöä siten että hevosen etuosa pysyy uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Tämä on lyhyt pätkä, mutta sen tarkoitus on tässä alkuverryttelyssä ainoastaan vähän avata hevosen paikkoja, ja tarkistaa miten hevonen reagoi sivullevievään pohkeeseen. Muista hallita etuosaa ohjilla, jos etuosa tulee uran sisäpuolelle väistössä, siirrä ja pidä se ohjilla uralla. Kädet kannettuina, itsellä hyvä ryhti ja riittävän lyhyt ohja, näillä sen pitäisi onnistua! Toista sama väistö myös M-S lävistäjän jälkeen, eli S-E väistöä etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Toista tämä muutaman kierroksen ajan.
Pysytään vielä hetki tässä lävistäjäharjoituksessa käynnissä, seuraavaksi lisätään harjoitukseen vähän sulkutaivutusta. Edelleen tee lävistäjien jälkeen väistöt etuosa uralla, mutta nyt itse lävistäjällä (B-S ja M-S) tehdään sulkutaivutusta. Aloitetaan B-S lävistäjällä, kulman jälkeen kääntyessäsi lävistäjälle on varsin helppoa suorittaa loiva sulkutaivutus vasemmalle, oikea pohje hieman satulavyön takana tuo takaosaa vasemmalle, vasen pohje satulavyön kohdalla pitää hevosen lävistäjäuralla, vasen ohja taivuttaa oikean ohjan säädellessä taivutusta. Mitä nopeammin käännöksen jälkeen aloitat sulkutaivutuksen, sitä sujuvampi siitä tulee, sillä kulma valmistelee hevosta jo lievään sulkuun, jos aavistuksen tuet hevosta oikealla pohkeella, käännät vasemmalla ohjalla on sinulla siinä jo sulun avut valmiina! Suorista hevonen pari metriä ennen S-kirjainta, ja S-H välissä ratsasta väistö oikealle, eli ihan samalla tavalla kuin alussa! Toista sama harjoitus myös M-S lävistäjällä, eli sulkua oikealle, sulun jälkeen suoritus ja uralla pohkeenväistöä vasemmalle.
Jos väistö ei onnistu, on silloin hevonen jäänyt taipuneeksi sulun jälkeen, joten seuraavalla kerralla keskity enemmän suoristukseen, tee se vaikka vähän aikaisemmin jotta hevonen varmasti ehtii suoristua ennen seuraavaa tehtävää. Kun olet tehnyt nämä sulku-väistöharjoitukset muutaman kerran, anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki.
Seuraavaksi ratsastetaan hetki kevyessä ravissa, aloita siten että ratsastat joka kierroksella puoli rataa leikkaa (B-S ja M-S) ilman mitään väistöjä tai sulkuja, ainoastaan alkuverryttelymäisesti. Hevonen on varmasti tässä vaiheessa jo aika notkean tuntuinen pitkän käyntiverryttelyn jäljiltä, joten kovin pitkään sinun ei tarvitse kevyessä ravissa verrytellä. Muutaman kierroksen jälkeen voit istua perusistuntaan, ja jatkaa samaa puolirataaleikkaa-harjoitusta tehden samat väistöt kuin käynnissä ja parin kerran jälkeen lisää myös sulut mukaan tähän raviosioon. Jos ravissa joko väistössä tai sulussa tulee haasteita, siirry hetkeksi käyntiin, tee ne käynnissä ja sen jälkeen jatka taas ravissa. Nämä liikkeet ovat hevoselle helpompia ravissa, mutta ratsastajalle saattaa tulla apujen kanssa vähän kiire, joten sen takia haasteita voi joskus tulla. Harjoittelemalla saat apusi "nopeammiksi" joten älä hermostu jos ensimmäisillä kerroilla tuntuu että on vähän liian paljon tekemistä lyhyessä ajassa, se puoli rataa leikkaa on tosiaan aika lyhyt! Kun olet työstänyt väistöt ja sulut myös ravissa, on taas hetki antaa hevoselle vapaat ohjat ja lepoa.
Seuraavaksi tehdään vähän laukkatyötä, aloita laukkapätkä kuitenkin laukkailemalla kumpaankin suuntaan laukkaa kevyessä istunnassa, reippaassa tempossa jotta hevosen eteenpäinpyrkimys taas heräilee alun "vääntöjen" jälkeen. Tämän jälkeen jatka samalla puolirataaleikkaa-harjoituksella siten että nosta harjoituslaukka L-kirjaimesta, heti nostosta käännä voltille päätyyn ja voltin jälkeen puolirataaleikkaa B-S, suorita siirtymä käyntiin ennen uraa ja tarkista että hevonen jää pitkään ja matkaavoittavaan käyntiin. Voltin tarkoitus on pitää laukka "kuosissa" heti alusta alkaen, sillä laukkaharjoituksessa keskitymme laukka-käyntisiirtymiin, jotka vaativat hyvin takaosan päällä olevan laukan. Ole erityisen huolellinen siirtymissä, pidä pohkeet lähellä jotta laukka ei pääse löysäksi ennen siirtymää, istunnalla kokoa laukkaa muutama askel ja suorita siirtymä mahdollisimman paljon istunnalla ja ääniavulla, siten että ohjaa käytetään vasta viimeiseksi, jos edes tarvitsee. Mitä vähemmän käytät ohjaa pidätteeseen, sitä parempaan käyntiin hevonen pääsee heti siirtymästä. Taas uusi laukka C-kirjaimesta ja heti nostosta voltti päätyyn, M-S puolirataaleikkaa ja ennen uraa käyntiin. Kun saat siirtymät laukasta käyntiin pehmeiksi ja "nopeiksi" (eli hevonen siirtyy suoraan kootusta laukasta pehmeästi käyntiin) voit nostaa uuden laukan jo muutaman käyntiaskeleen jälkeen ja jättää päädyssä tehtävän voltin pois. Mutta muista, heti jos siirtymissä ilmenee ongelmia, palaa takaisin edelliseen harjoitukseen ja nosta laukka päädystä, tee heti perään voltti ja jatka vasta siitä, näin saat laukkaan taas vähän paremman otteen. Kun olet toistanut laukkaharjoituksen muutaman kerran, on aika ravata kevyessä ravissa hetki ja sen jälkeen antaa hevoselle kiitos ja vapaat ohjat.
Tämä harjoitus on hevoselle melko vaativa, tässä tapahtuu paljon asioita nopeassa tempossa, joten tarkkaile hevostasi koko tunnin ajan, ja heti jos hevonen vastustelee apujasi, heiluttaa päätään tai ei enää vastaa apuihisi yhtä herkästi kuin normaalisti, on se merkki hevosen väsymisestä. Silloin on aika antaa vapaat ohjat ja miettiä pitäisikö harjoitusta vähän lyhentää ettei ratsastus missään nimessä muutu pakottamiseksi. Sinä itse tunnet hevosesi parhaiten, joten toimi sen mukaan!
Muuten, eikö puoli rataa leikkaa olekin aika mukava ratsastusradan tie? Ja tämä on vain yksi harjoitus jota siinä voi tehdä, mahdollisuuksia on rajattomasti!
perjantai 28. elokuuta 2015
Ratsun oppikoulu, osa 5, ratsastajan istunnan vaikutus hevosen liikkeisiin
Tähän mennessä ratsuprojektimme ovat jo kohtalaisen tottuneita sekä ihmisen painoon selässä että ratsastajan apuihin. Se osaa jo kävellä ja ravata ratsastajan alla, sekä suorittaa helppoja käännöksiä sekä siirtymiä. Nyt kannattaa pitää pieni paussi varsinaisen uuden oppimisesta, ja keskittyä yhden postauksen ajan ratsastajan istunnan vaikutukseen.
Ratsastajalla on suuri vastuu ratsunsa hyvinvoinnista ja siitä miten ratsu oppii uusia asioita. Tämän vastuun yksi suurimmista osa-alueista on ratsastajan istunta, sillä se vaikuttaa hevoseen aina siitä hetkestä lähtien kun ratsastaja istuu hevosen selkään, aina siihen hetkeen asti kunnes hän laskeutuu hevosen selästä alas. Tarkastellaanpa hetki miten voimme istunnalla helpottaa hevosen työskentelyä.
Tärkein muistettava asia on istunnan osalta varmasti "älä puske". Älä siis missään vaiheessa yliratsasta hevosta istunnalla, (joku voisi sanoa sitä jo rynkyttämiseksi!) vaan myötäile hevosen luontaista liikettä lantiollasi. Jos haluat hevosen liikkuvan isommin, käytä ääni- ja pohjeapua sekä avaa istuntaasi (eli tarkasta että polvesi eivät purista) jotta hevonen pääsee etenemään isommin. Jos taas haluat hevosen hidastavan tempoaan, tiivistä istuntaasi (tuo polvet tiiviimmin hevosta vasten ja rauhoita lantion liikettä hieman). Näiden lisäksi voit, ja sinun pitääkin, vapauttaa hevosen selkää jotta hevonen pääsee käyttämään koko selkäänsä liikkumisensa parantamiseksi. Tästä selän vapauttamisesta koostuu tämän kerran harjoitus, jossa liikutaan nyt vain ravissa, mutta tulevaisuudessa teemme samankaltaista harjoitusta myös käynnissä ja laukassa.
Suorita ensin normaali alkuverryttely, jossa hevonen saa ensin kävellä riittävän pitkään (15 minuuttia), käynnissä tarkista hevosen suoruus ja suorita pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä niin monta kertaa kumpaankin suuntaan, että hevonen loppua kohden suorittaa aina vaan tasapainoisempia pysähdyksiä. Muista aina pysähdyksissä säilyttää ohjastuntuma (älä siis pudota käsiäsi alas pysähdyksen aikana) ja istu ryhdikkäänä vaikka hevonen ei liikukaan. Näin ollen saat ratsastettua pysähdyksestä tasapainoisen siirtymän, jolloin käynti on heti ensiaskeleista lähtien laadukasta ja matkaavoittavaa.
Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja sen jälkeen siirry verryttelemään hevosta kevyessä ravissa, keskittyen taas suoruuteen ja hevosen ravin irtonaisuuteen. Voit tehdä muutamia isoja pääty-ympyröitä, muista vaan pitää hevonen mahdollisimman suorana, jotta hevosen liike ei kärsi. Vielä ei olla siinä vaiheessa että projektimme kykenisivät taipumaan juuri ollenkaan.
Kun olet ravannut molempiin suuntiin kevyessä ravissa, on taas aika antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki. Tämän jälkeen ota ohjat, ja jatka suoraa uraa.
Nyt on tarkoitus edetä ravissa, muuttaen istuntaa säännöllisesti. Ravataan siis perusistunnassa, kevyessä istunnassa ja keventäen. Muuten edetään suoraa uraa, mutta aina kun ratsastat kevyttä ravia (eli keventäen) käännä hevonen joko isolle ympyrälle tai kaartoon poikki radan. Syy miksi tämä tehdään kevyessä ravissa on se että keventäen saat hieman autettua hevosta säilyttämään ravin myös käännöksen aikana. Voit määritellä itse missä kohtaa ravaat perusistunnassa, kevyessä istunnassa ja keventäen. Yksi tapa voisi olla vaikka siten että puoli kierrosta perusistunnassa, sitten puoli kierrosta keventäen (jonka aikana suorita käännös) ja sitten yksi kokonainen kierros ravia kevyessä istunnassa (eli peppu vähän irti satulasta). Muista kaikissa tilanteissa tukea hevosta kaarteissa ulkoavuilla, ettei se menetä tasapainoaan, hätäänny ja jännity siitä.
Perusistunnassa istuntasi on (toivottavasti) mahdollisimman vakaa, jolloin painopisteesi ei heittelehdi ja näin ollen häiritse hevosta. Varsinkin näin ratsu-uran alkuvaiheessa on tärkeää istua perusistunnassakin melko "kevyesti" eli ei niinkään vahvasti "takataskujen päällä", vaan ihan aavistus kevyemmin kuin jo valmiilla ratsulla. Mikäli istut kovin vahvasti tämmöisen projektihevosen selässä, aiheuttaa se turhaa jännitystä hevosen selkään, ja tämä vaikuttaa hevosen liikkumiseen negatiivisesti.
Kevyttä ravia ratsastaessasi kiinnitä huomiota keventämiseen, kevennä mahdollisimman vähän, oikeastaan se riittää että ikäänkuin annat hevosen nostaa sinut ylös kevennykseen ja laskeudut myös kevennyksestä hallitusti. Kevyttä ravia kannattaa varsinkin alussa ratsastaa vain pieniä pätkiä kerrallaan, sillä hevonen ei vielä pysty kunnolla kantamaan ratsastajaa, saatikka tasapainoilemaan kevennyksen aiheuttaman häiriötekijän kanssa. Täältä voit lukea vinkkejä hallittuun kevennykseen.
Viimeiseksi se kaikista merkittävin, eli kevyt istunta. Kevyt istunta on toki ratsastajalle aavistuksen raastavaa (ellei keskivartalon lihakset ole kunnossa) mutta hevoselle se on miellyttävin tapa liikkua, varsinkin näin alussa. Kevyeen istuntaan noustessasi muista lyhentää ohjaa riittävästi, jotta tuntuma hevosen suuhun säilyy samanlaisena koko ajan. Kun ohja on sopivan pituinen, ohjaa se myös ratsastajan ylävartalon automaattisesti oikeaan asentoon, eli painopiste sijoittuu oikein ja silloin siinä kevyessä istunnassa pysyminen on helppoa! Toki jaloilla täytyy olla hevosen ympärillä, mutta jalkalihaksetkin paranee vain treenaamalla! Kevyessä istunnassa riittää että peppu on aavistuksen irti satulasta, etsi itsellesi sopiva asento, pääasia että et huoju hevosen selässä. Kevyessä istunnassa huomaat välittömästi miten hevonen rentoutuu, suu pehmenee, ravin askeleeseen tulee aivan erilaista joustoa ja ravin tempo rauhoittuu. Vastoin yleistä luuloa kevyt istunta ei suinkaan kiihdytä hevosen ravia, vaan juuri päinvastoin, hevosen saadessa vapautta selälle, se pääsee käyttämään sitä aivan eri tavalla ja näin ollen hyödyntämään luontaisen liikkeensä myös ratsastaja selässään.
Työskentele tämä raviharjoitus ensin vasempaan kierrokseen muutaman kierroksen ajan, anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki ja toista harjoitus vielä muutaman kierroksen ajan myös oikealle. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle vapaat ohjat ja päivän treeni oli sitten siinä!
Huomasitko sinä eroa hevosen ravissa istuntasi vaikutuksesta? Voit myös pyytää ystävääsi tarkkailemaan hevosta kun vaihtelet istuntaasi ja hän voi myös kertoa milloin hevonen näyttää rennommalta ja milloin taas jännittyneemmältä, jolloin opit parhaiten tuntemaan eron ja sinun on helppo taas jatkaa työskentelyä yksin.
Hyviä treenejä!
Ratsastajalla on suuri vastuu ratsunsa hyvinvoinnista ja siitä miten ratsu oppii uusia asioita. Tämän vastuun yksi suurimmista osa-alueista on ratsastajan istunta, sillä se vaikuttaa hevoseen aina siitä hetkestä lähtien kun ratsastaja istuu hevosen selkään, aina siihen hetkeen asti kunnes hän laskeutuu hevosen selästä alas. Tarkastellaanpa hetki miten voimme istunnalla helpottaa hevosen työskentelyä.
Tärkein muistettava asia on istunnan osalta varmasti "älä puske". Älä siis missään vaiheessa yliratsasta hevosta istunnalla, (joku voisi sanoa sitä jo rynkyttämiseksi!) vaan myötäile hevosen luontaista liikettä lantiollasi. Jos haluat hevosen liikkuvan isommin, käytä ääni- ja pohjeapua sekä avaa istuntaasi (eli tarkasta että polvesi eivät purista) jotta hevonen pääsee etenemään isommin. Jos taas haluat hevosen hidastavan tempoaan, tiivistä istuntaasi (tuo polvet tiiviimmin hevosta vasten ja rauhoita lantion liikettä hieman). Näiden lisäksi voit, ja sinun pitääkin, vapauttaa hevosen selkää jotta hevonen pääsee käyttämään koko selkäänsä liikkumisensa parantamiseksi. Tästä selän vapauttamisesta koostuu tämän kerran harjoitus, jossa liikutaan nyt vain ravissa, mutta tulevaisuudessa teemme samankaltaista harjoitusta myös käynnissä ja laukassa.
Suorita ensin normaali alkuverryttely, jossa hevonen saa ensin kävellä riittävän pitkään (15 minuuttia), käynnissä tarkista hevosen suoruus ja suorita pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä niin monta kertaa kumpaankin suuntaan, että hevonen loppua kohden suorittaa aina vaan tasapainoisempia pysähdyksiä. Muista aina pysähdyksissä säilyttää ohjastuntuma (älä siis pudota käsiäsi alas pysähdyksen aikana) ja istu ryhdikkäänä vaikka hevonen ei liikukaan. Näin ollen saat ratsastettua pysähdyksestä tasapainoisen siirtymän, jolloin käynti on heti ensiaskeleista lähtien laadukasta ja matkaavoittavaa.
Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja sen jälkeen siirry verryttelemään hevosta kevyessä ravissa, keskittyen taas suoruuteen ja hevosen ravin irtonaisuuteen. Voit tehdä muutamia isoja pääty-ympyröitä, muista vaan pitää hevonen mahdollisimman suorana, jotta hevosen liike ei kärsi. Vielä ei olla siinä vaiheessa että projektimme kykenisivät taipumaan juuri ollenkaan.
Kun olet ravannut molempiin suuntiin kevyessä ravissa, on taas aika antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki. Tämän jälkeen ota ohjat, ja jatka suoraa uraa.
Nyt on tarkoitus edetä ravissa, muuttaen istuntaa säännöllisesti. Ravataan siis perusistunnassa, kevyessä istunnassa ja keventäen. Muuten edetään suoraa uraa, mutta aina kun ratsastat kevyttä ravia (eli keventäen) käännä hevonen joko isolle ympyrälle tai kaartoon poikki radan. Syy miksi tämä tehdään kevyessä ravissa on se että keventäen saat hieman autettua hevosta säilyttämään ravin myös käännöksen aikana. Voit määritellä itse missä kohtaa ravaat perusistunnassa, kevyessä istunnassa ja keventäen. Yksi tapa voisi olla vaikka siten että puoli kierrosta perusistunnassa, sitten puoli kierrosta keventäen (jonka aikana suorita käännös) ja sitten yksi kokonainen kierros ravia kevyessä istunnassa (eli peppu vähän irti satulasta). Muista kaikissa tilanteissa tukea hevosta kaarteissa ulkoavuilla, ettei se menetä tasapainoaan, hätäänny ja jännity siitä.
Perusistunnassa istuntasi on (toivottavasti) mahdollisimman vakaa, jolloin painopisteesi ei heittelehdi ja näin ollen häiritse hevosta. Varsinkin näin ratsu-uran alkuvaiheessa on tärkeää istua perusistunnassakin melko "kevyesti" eli ei niinkään vahvasti "takataskujen päällä", vaan ihan aavistus kevyemmin kuin jo valmiilla ratsulla. Mikäli istut kovin vahvasti tämmöisen projektihevosen selässä, aiheuttaa se turhaa jännitystä hevosen selkään, ja tämä vaikuttaa hevosen liikkumiseen negatiivisesti.
Kevyttä ravia ratsastaessasi kiinnitä huomiota keventämiseen, kevennä mahdollisimman vähän, oikeastaan se riittää että ikäänkuin annat hevosen nostaa sinut ylös kevennykseen ja laskeudut myös kevennyksestä hallitusti. Kevyttä ravia kannattaa varsinkin alussa ratsastaa vain pieniä pätkiä kerrallaan, sillä hevonen ei vielä pysty kunnolla kantamaan ratsastajaa, saatikka tasapainoilemaan kevennyksen aiheuttaman häiriötekijän kanssa. Täältä voit lukea vinkkejä hallittuun kevennykseen.
Viimeiseksi se kaikista merkittävin, eli kevyt istunta. Kevyt istunta on toki ratsastajalle aavistuksen raastavaa (ellei keskivartalon lihakset ole kunnossa) mutta hevoselle se on miellyttävin tapa liikkua, varsinkin näin alussa. Kevyeen istuntaan noustessasi muista lyhentää ohjaa riittävästi, jotta tuntuma hevosen suuhun säilyy samanlaisena koko ajan. Kun ohja on sopivan pituinen, ohjaa se myös ratsastajan ylävartalon automaattisesti oikeaan asentoon, eli painopiste sijoittuu oikein ja silloin siinä kevyessä istunnassa pysyminen on helppoa! Toki jaloilla täytyy olla hevosen ympärillä, mutta jalkalihaksetkin paranee vain treenaamalla! Kevyessä istunnassa riittää että peppu on aavistuksen irti satulasta, etsi itsellesi sopiva asento, pääasia että et huoju hevosen selässä. Kevyessä istunnassa huomaat välittömästi miten hevonen rentoutuu, suu pehmenee, ravin askeleeseen tulee aivan erilaista joustoa ja ravin tempo rauhoittuu. Vastoin yleistä luuloa kevyt istunta ei suinkaan kiihdytä hevosen ravia, vaan juuri päinvastoin, hevosen saadessa vapautta selälle, se pääsee käyttämään sitä aivan eri tavalla ja näin ollen hyödyntämään luontaisen liikkeensä myös ratsastaja selässään.
Työskentele tämä raviharjoitus ensin vasempaan kierrokseen muutaman kierroksen ajan, anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki ja toista harjoitus vielä muutaman kierroksen ajan myös oikealle. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle vapaat ohjat ja päivän treeni oli sitten siinä!
Huomasitko sinä eroa hevosen ravissa istuntasi vaikutuksesta? Voit myös pyytää ystävääsi tarkkailemaan hevosta kun vaihtelet istuntaasi ja hän voi myös kertoa milloin hevonen näyttää rennommalta ja milloin taas jännittyneemmältä, jolloin opit parhaiten tuntemaan eron ja sinun on helppo taas jatkaa työskentelyä yksin.
Hyviä treenejä!
keskiviikko 19. elokuuta 2015
Ratsun oppikoulu, osa 4, lisää ravityöskentelyä
Aiemmassa osassa otettiin haltuun ravisiirtymät, ja erityistä huomiota niissä kiinnitettiin etuosan keveyteen, ts. painon saamiseen enemmän takaosalle siirtymän aikana. Tämä on asia joka tulee pitää mielessä koko ratsun uran ajan, mutta tässä alkuvaiheessa siitä tulee enemmän muistuteltua! Eli, vielä kerran kertauksena, jos siirtymä isompaan askellajiin tuntuu etupainoiselta, tai hevonen lähtee kiihdyttämään tai puskee apuja vastaan, ota silloin ensin aavistus tempoa alas istunnalla ja ääniavuilla, nosta sen jälkeen etuosaa molemmilla ohjilla (ihan vaan nostamalla molempia käsiä ylös) ja kun etuosa on aavistuksen kevyempi, suorita siirtymä pohkeella vasta sitten. Myös jos hevonen puskee "lapa edellä" siirtymässä, tuossa etuosan nosto-vaiheessa korjaa hevosen etuosa samalle uralle takaosan kanssa, eli suorista se ennen siirtymää.
Nyt ollaan tilanteessa jossa hevosen kanssa aletaan jo ravailla vähän pidempiä matkoja, sekä lisätään mukaan käännökset ravissa sekä pehmeät siirtymät käyntiin.
Ota huomioon että yhä edelleen hevosen tasapaino on varmasti epämääräinen, joten kaikessa tekemisessä on syytä tarkkailla oman istunnan vakautta ja sitä miten istut hevosen selässä mahdollisimman "huomaamattomasti". Mikäli siis havaitset hevosen ravissa tai muussa liikkumisessa yhtäkkiä muutoksia aiempaan verrattuna, tarkasta ensin onko hevosen tasapaino järkkynyt jostain syystä, ja jos tasapaino on kunnossa, sen jälkeen on syytä tarkastella hevosen terveydentilaa tarkemmin. Nuoret ratsunalut sekä ravurista ratsuksi-projektit kipeytyvät lihaksistaan varsin nopeasti ratsutuksen alussa, sillä niiden selkälihakset eivät ole tottuneet kantamaan ensinnäkään satulaa, saatikka ratsastajaa. Tähän kun lisätään uuden asian oppimiseen liittyvät ajoittaiset jännitystilat, on hevosen kroppa varsin kovilla, ja sinun tehtäväsi on olla erityisen tarkka ja tarvittaessa annettava hevosen pitää riittävän usein vapaajaksoja, joissa lihakset saavat levätä ja palautua.
No niin, sitten itse asiaan, eli miten edetään kun projektimme kanssa olisi tarkoitus ravata jo pidempiä matkoja mahdollisimman hyvässä tasapainossa ja muutenkin harmoniassa? Ensimmäinen huolellisuutta vaativa asia on luonnollisesti siirtymä, jonka tulee olla niin tasapainoinen kuin se juuri sillä hevosella on mahdollista saavuttaa. Kun tasapainoinen siirtymä on suoritettu, tarkkaile omaa istuntaasi (istu mieluiten perusistunnassa, ainakin alussa, ettet häiritse hevosta suunnattomasti) ja anna hevosen ravata mahdollisimman kevyellä ohjastuntumalla. Muista aina viedä kättä hevosen suuta kohti, ei ikinä taaksepäin! Varmasti ajoittain tuntuu siltä että vauhtia on reippaanlaisesti, mutta jarruta hevosta äänellä ja istunnalla enemmän kuin ohjalla. Varsinkin näin alussa on tärkeää saada hevoselle hyvä eteenpäinpyrkimys. Varaudu siihen että hevosen pää ja kaula nousee vähän ylemmäs, ikäänkuin parempaan ryhtiin raviin siirryttäessä, ja sinun käsiesi tulee luonnollisesti seurata hevosen pään ja kaulan asentoa siten että koko ajan kuolaimesta kyynärpäähäsi säilyy suora linja. Eli nosta käsiäsi ylöspäin hevosen mukana. Tämä kyynärpään ja kuolaimen välinen suora linja on yksi ratsastuksen vanhimmista "säännöistä" ja sitä nykyään näkee aivan liian harvoin noudatettavan. Se on kuitenkin ainoa keino säilyttää joustava tuntuma hevosen suuhun ja näin ollen saada ohjasapu "perille" oikeaan aikaan, joten pitäkää siitä huolta!
Jos ratsastat kentällä jossa lyhyen sivun kaarteet tulevat aika nopeasti vastaan, tasapainota hevosta aina kaarteissa ottamalla ulko-ohjalle vähän parempi tuki (vaikka nostamalla ulkokättä vähän ylemmäs) ja tuomalla omaa painoa aavistus enemmän ulkopuolelle (painamalla vähän ulkopuolen kantapäätä alemmas). Lisäksi voit ääniavulla vähän jarruttaa hevosta ennen kaarretta, jotta teillä on edes teoreettinen mahdollisuus säilyttää tasapaino kaarteen läpi.
Mistä sitten tunnistaa onko hevonen kaarteessa tasapainossa vai ei?
Se on helppo tunnistaa niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin vauhdin hurmasta! Jos hevonen kiihdyttää kaarteissa ja tuntuu vähän painavan "lapa edellä" sisäapuja vastaan, on se merkki tasapainon järkkymisestä. Älä yritä korjata tätä missään nimessä potkimalla sisäpohkeella (jota näkee aivan liian usein tehtävän), tai "työntämällä" hevosta sisäohjalla ulospäin, vaan suorita yllämainittu ulko-ohjalla ja painolla tasapainottaminen, sitä kautta hevonen "kevenee" sisäavuillekin.
Kun olet ravannut kierroksen tai pari vasemmassa kierroksessa, siirrä hevonen hetkeksi käyntiin ja anna sen kävellä vapain ohjin. Vaihda suuntaa, ota ohjat taas tuntumalle ja jatka ravia oikeaan kierrokseen parin kierroksen ajan. Pidä alussa ravipätkät tällä tavalla maltillisina, mutta pikkuhiljaa lisää ravin kestoa. Aina suunnanmuutosten aikana kehotan kävelemään hetken vapaalla ohjalla, näin alkuvaiheessa hevonen tarvitsee kaikki mahdolliset hetket lihastensa "lepuuttamiseen".
Kun vähän pidempään ravaaminen on hevoselle kohtalaisen helppoa, voi mukaan ottaa loivat käännökset ravissa. Toki tähänkin asti olet varmasti kääntänyt hevosta aina päädyissä ravissa, mutta otetaan ne käännökset nyt vähän paremmin haltuun! Aloitetaan ensimmäiset kääntämisharjoitukset siten että siirrä hevonen raviin pitkän sivun alusta, ja pitkän sivun keskeltä käännä hevonen isolle keskiympyrälle. Ratsasta yksi kierros keskiympyrällä ja jatka sen jälkeen uraa pitkin. Toisella pitkällä sivulla sama juttu. Muista aina ennen käännöstä kääntää ensin oma katseesi käännöksen suuntaan, näin istuntasi sijoittelu kertoo jo hevoselle mihin ollaan kääntymässä. Lisäksi lyhennä sisäohjaa hieman, jotta et vahingossakaan vedä sisäohjasta taaksepäin käännöksen aikana, sillä se hidastaa hevosen liikettä. Ja vielä, varaudu siihen että joudut hieman tasapainottamaan hevosta ympyrän aikana, aivan samalla tavalla kuin päädyissä, eli ulko-ohjalla ja painolla. Nyt ei taivuteta hevosta ympyrällä ollenkaan, nyt ainoastaan keskitytään kääntymiseen, ja ravin säilyttämiseen käännöksen aikana! Ratsasta taas pari kierrosta vasempaan tehden aina keskiympyrät, ja sen jälkeen vaihda suuntaa vapaassa käynnissä ja tee sama raviharjoitus myös oikeassa kierroksessa.
Ja vielä loppuun tarkkaillaan hevosen siirtämistä ravista käyntiin, mahdollisimman pehmeästi. Alussa voit hyödyntää kentällä kulmia niiden jarruttavan vaikutuksen vuoksi, mutta heti kun siirtymät ovat edes kohtalaisesti hanskassa, tee siirtymiä muuallakin kuin kulmissa, ettei hevonen ala automaattisesti jarruttelemaan jokaiseen kulmaan! Käyntisiirtymässä tärkeintä on ratsastajan käden toiminta, on erityisen tärkeää että käsi ei jarruta yhtään enempää kuin on tarvis. Oikeastaan, käden tulisi lopettaa pidäte jo siinä vaiheessa kun hevonen on vasta siirtymässä käyntiin, eli hevosen tulisi saada suorittaa käyntisiirtymä rennolle tuntumalle. Jos ratsastaja pidättää siirtymän "loppuun asti", eli siihen asti että hevonen jo kävelee, tulee siirtymästä aina töksähtävä ja käynti ei etene luonnollisesti. Muista hyödyntää ääniavut ja istunnan pidättävä vaikutus aina ennen ohjan pidätettä, ja lopeta pidättäminen jo siinä vaiheessa kun tunnet että hevonen on ottamassa sitä ensimmäistä käyntiaskelta! Tämä saattaa alkuun olla itsellekin vaikeaa, tilannetta on helpompi harjoitella jos saat jonkun sanomaan sinulle milloin pidäte pitää lopettaa. Se on helppo katsoa maastakäsin, kun hevonen ikäänkuin "notkahtaa", tulee pidätteen jo loppua ja näin ollen hevonen pääsee tekemään koko siirtymän rennolle ja pehmeälle tuntumalle.
No niin, nyt ollaan päästy projektimme kanssa jo kohtalaiselle tasolle, kävellen ja ravaten eteneminen alkaa sujua! Olenko muistanut muistuttaa maastossa ratsastamisen tärkeydestä? Jos en, niin nyt muistutan! Vie hevonen maastoon aina kun siihen on mahdollisuus. Kenttä on aina hevosen liikkeelle (ja mielelle) jarruttava tekijä, joten heti jos tuntuu siltä että hevonen ei etene kunnolla, älä suotta jää jahkaamaan asiaa kentälle, vaan lähde maastolenkille ja anna hevosen edetä siellä reilussa tempossa!
Kohta taas jatketaan tällä projektipostaussarjalla!
Nyt ollaan tilanteessa jossa hevosen kanssa aletaan jo ravailla vähän pidempiä matkoja, sekä lisätään mukaan käännökset ravissa sekä pehmeät siirtymät käyntiin.
Ota huomioon että yhä edelleen hevosen tasapaino on varmasti epämääräinen, joten kaikessa tekemisessä on syytä tarkkailla oman istunnan vakautta ja sitä miten istut hevosen selässä mahdollisimman "huomaamattomasti". Mikäli siis havaitset hevosen ravissa tai muussa liikkumisessa yhtäkkiä muutoksia aiempaan verrattuna, tarkasta ensin onko hevosen tasapaino järkkynyt jostain syystä, ja jos tasapaino on kunnossa, sen jälkeen on syytä tarkastella hevosen terveydentilaa tarkemmin. Nuoret ratsunalut sekä ravurista ratsuksi-projektit kipeytyvät lihaksistaan varsin nopeasti ratsutuksen alussa, sillä niiden selkälihakset eivät ole tottuneet kantamaan ensinnäkään satulaa, saatikka ratsastajaa. Tähän kun lisätään uuden asian oppimiseen liittyvät ajoittaiset jännitystilat, on hevosen kroppa varsin kovilla, ja sinun tehtäväsi on olla erityisen tarkka ja tarvittaessa annettava hevosen pitää riittävän usein vapaajaksoja, joissa lihakset saavat levätä ja palautua.
No niin, sitten itse asiaan, eli miten edetään kun projektimme kanssa olisi tarkoitus ravata jo pidempiä matkoja mahdollisimman hyvässä tasapainossa ja muutenkin harmoniassa? Ensimmäinen huolellisuutta vaativa asia on luonnollisesti siirtymä, jonka tulee olla niin tasapainoinen kuin se juuri sillä hevosella on mahdollista saavuttaa. Kun tasapainoinen siirtymä on suoritettu, tarkkaile omaa istuntaasi (istu mieluiten perusistunnassa, ainakin alussa, ettet häiritse hevosta suunnattomasti) ja anna hevosen ravata mahdollisimman kevyellä ohjastuntumalla. Muista aina viedä kättä hevosen suuta kohti, ei ikinä taaksepäin! Varmasti ajoittain tuntuu siltä että vauhtia on reippaanlaisesti, mutta jarruta hevosta äänellä ja istunnalla enemmän kuin ohjalla. Varsinkin näin alussa on tärkeää saada hevoselle hyvä eteenpäinpyrkimys. Varaudu siihen että hevosen pää ja kaula nousee vähän ylemmäs, ikäänkuin parempaan ryhtiin raviin siirryttäessä, ja sinun käsiesi tulee luonnollisesti seurata hevosen pään ja kaulan asentoa siten että koko ajan kuolaimesta kyynärpäähäsi säilyy suora linja. Eli nosta käsiäsi ylöspäin hevosen mukana. Tämä kyynärpään ja kuolaimen välinen suora linja on yksi ratsastuksen vanhimmista "säännöistä" ja sitä nykyään näkee aivan liian harvoin noudatettavan. Se on kuitenkin ainoa keino säilyttää joustava tuntuma hevosen suuhun ja näin ollen saada ohjasapu "perille" oikeaan aikaan, joten pitäkää siitä huolta!
Jos ratsastat kentällä jossa lyhyen sivun kaarteet tulevat aika nopeasti vastaan, tasapainota hevosta aina kaarteissa ottamalla ulko-ohjalle vähän parempi tuki (vaikka nostamalla ulkokättä vähän ylemmäs) ja tuomalla omaa painoa aavistus enemmän ulkopuolelle (painamalla vähän ulkopuolen kantapäätä alemmas). Lisäksi voit ääniavulla vähän jarruttaa hevosta ennen kaarretta, jotta teillä on edes teoreettinen mahdollisuus säilyttää tasapaino kaarteen läpi.
Mistä sitten tunnistaa onko hevonen kaarteessa tasapainossa vai ei?
Se on helppo tunnistaa niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin vauhdin hurmasta! Jos hevonen kiihdyttää kaarteissa ja tuntuu vähän painavan "lapa edellä" sisäapuja vastaan, on se merkki tasapainon järkkymisestä. Älä yritä korjata tätä missään nimessä potkimalla sisäpohkeella (jota näkee aivan liian usein tehtävän), tai "työntämällä" hevosta sisäohjalla ulospäin, vaan suorita yllämainittu ulko-ohjalla ja painolla tasapainottaminen, sitä kautta hevonen "kevenee" sisäavuillekin.
Kun olet ravannut kierroksen tai pari vasemmassa kierroksessa, siirrä hevonen hetkeksi käyntiin ja anna sen kävellä vapain ohjin. Vaihda suuntaa, ota ohjat taas tuntumalle ja jatka ravia oikeaan kierrokseen parin kierroksen ajan. Pidä alussa ravipätkät tällä tavalla maltillisina, mutta pikkuhiljaa lisää ravin kestoa. Aina suunnanmuutosten aikana kehotan kävelemään hetken vapaalla ohjalla, näin alkuvaiheessa hevonen tarvitsee kaikki mahdolliset hetket lihastensa "lepuuttamiseen".
Kun vähän pidempään ravaaminen on hevoselle kohtalaisen helppoa, voi mukaan ottaa loivat käännökset ravissa. Toki tähänkin asti olet varmasti kääntänyt hevosta aina päädyissä ravissa, mutta otetaan ne käännökset nyt vähän paremmin haltuun! Aloitetaan ensimmäiset kääntämisharjoitukset siten että siirrä hevonen raviin pitkän sivun alusta, ja pitkän sivun keskeltä käännä hevonen isolle keskiympyrälle. Ratsasta yksi kierros keskiympyrällä ja jatka sen jälkeen uraa pitkin. Toisella pitkällä sivulla sama juttu. Muista aina ennen käännöstä kääntää ensin oma katseesi käännöksen suuntaan, näin istuntasi sijoittelu kertoo jo hevoselle mihin ollaan kääntymässä. Lisäksi lyhennä sisäohjaa hieman, jotta et vahingossakaan vedä sisäohjasta taaksepäin käännöksen aikana, sillä se hidastaa hevosen liikettä. Ja vielä, varaudu siihen että joudut hieman tasapainottamaan hevosta ympyrän aikana, aivan samalla tavalla kuin päädyissä, eli ulko-ohjalla ja painolla. Nyt ei taivuteta hevosta ympyrällä ollenkaan, nyt ainoastaan keskitytään kääntymiseen, ja ravin säilyttämiseen käännöksen aikana! Ratsasta taas pari kierrosta vasempaan tehden aina keskiympyrät, ja sen jälkeen vaihda suuntaa vapaassa käynnissä ja tee sama raviharjoitus myös oikeassa kierroksessa.
Ja vielä loppuun tarkkaillaan hevosen siirtämistä ravista käyntiin, mahdollisimman pehmeästi. Alussa voit hyödyntää kentällä kulmia niiden jarruttavan vaikutuksen vuoksi, mutta heti kun siirtymät ovat edes kohtalaisesti hanskassa, tee siirtymiä muuallakin kuin kulmissa, ettei hevonen ala automaattisesti jarruttelemaan jokaiseen kulmaan! Käyntisiirtymässä tärkeintä on ratsastajan käden toiminta, on erityisen tärkeää että käsi ei jarruta yhtään enempää kuin on tarvis. Oikeastaan, käden tulisi lopettaa pidäte jo siinä vaiheessa kun hevonen on vasta siirtymässä käyntiin, eli hevosen tulisi saada suorittaa käyntisiirtymä rennolle tuntumalle. Jos ratsastaja pidättää siirtymän "loppuun asti", eli siihen asti että hevonen jo kävelee, tulee siirtymästä aina töksähtävä ja käynti ei etene luonnollisesti. Muista hyödyntää ääniavut ja istunnan pidättävä vaikutus aina ennen ohjan pidätettä, ja lopeta pidättäminen jo siinä vaiheessa kun tunnet että hevonen on ottamassa sitä ensimmäistä käyntiaskelta! Tämä saattaa alkuun olla itsellekin vaikeaa, tilannetta on helpompi harjoitella jos saat jonkun sanomaan sinulle milloin pidäte pitää lopettaa. Se on helppo katsoa maastakäsin, kun hevonen ikäänkuin "notkahtaa", tulee pidätteen jo loppua ja näin ollen hevonen pääsee tekemään koko siirtymän rennolle ja pehmeälle tuntumalle.
No niin, nyt ollaan päästy projektimme kanssa jo kohtalaiselle tasolle, kävellen ja ravaten eteneminen alkaa sujua! Olenko muistanut muistuttaa maastossa ratsastamisen tärkeydestä? Jos en, niin nyt muistutan! Vie hevonen maastoon aina kun siihen on mahdollisuus. Kenttä on aina hevosen liikkeelle (ja mielelle) jarruttava tekijä, joten heti jos tuntuu siltä että hevonen ei etene kunnolla, älä suotta jää jahkaamaan asiaa kentälle, vaan lähde maastolenkille ja anna hevosen edetä siellä reilussa tempossa!
Kohta taas jatketaan tällä projektipostaussarjalla!
torstai 13. elokuuta 2015
Muistutus Hassen kurssista, paikkoja vielä muutama jäljellä!
Päätin käyttää vielä tilaisuuden hyväkseni ja muistuttaa Hassen kurssista joka järjestetään 22. - 23.08.2015.
Vaikka kurssin viimeinen ilmoittautumispäivä on jo mennyt, voi vielä tällä viikolla ilmoittautua, paikkoja on vielä muutama jäljellä.
Vaikka Hasse vahvan hevosmetsuritaustansa vuoksi usein mielletäänkin työhevosten kouluttajaksi, ei pidä antaa sen hämätä, sillä Hassen opeilla lajin kuin lajin harrastaminen muuttuu merkittävästi paremmaksi!
Onko sinulla haasteita esimerkiksi ohjastuntuman kanssa?
Oletko aina halunnut oppia ohjasajon saloihin mutta et ole vielä päässyt sitä opettelemaan käytännössä?
Onko sinulla varsa tai nuori hevonen jonka peruskäsittelyyn toivoisit apuja?
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, oli ongelma mikä tahansa, Hassen kanssa kaikki solmut aukeavat. . Rohkeasti vaan mukaan!
Kuuntelemalla ja seuraamalla muita oppii paljon, mutta oman hevosen kanssa käytännön harjoituksia tehdessä saat varmasti kurssista kaiken irti!
Nyt kiireesti ilmoittautumaan, mä olen jo siellä!
Vaikka kurssin viimeinen ilmoittautumispäivä on jo mennyt, voi vielä tällä viikolla ilmoittautua, paikkoja on vielä muutama jäljellä.
Vaikka Hasse vahvan hevosmetsuritaustansa vuoksi usein mielletäänkin työhevosten kouluttajaksi, ei pidä antaa sen hämätä, sillä Hassen opeilla lajin kuin lajin harrastaminen muuttuu merkittävästi paremmaksi!
Onko sinulla haasteita esimerkiksi ohjastuntuman kanssa?
Oletko aina halunnut oppia ohjasajon saloihin mutta et ole vielä päässyt sitä opettelemaan käytännössä?
Onko sinulla varsa tai nuori hevonen jonka peruskäsittelyyn toivoisit apuja?
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, oli ongelma mikä tahansa, Hassen kanssa kaikki solmut aukeavat. . Rohkeasti vaan mukaan!
Kuuntelemalla ja seuraamalla muita oppii paljon, mutta oman hevosen kanssa käytännön harjoituksia tehdessä saat varmasti kurssista kaiken irti!
Nyt kiireesti ilmoittautumaan, mä olen jo siellä!
Ratsun oppikoulu, osa 3, ensimmäiset raviaskeleet ratsastajan kanssa
No niin, nyt on tuleva ratsumme jo tottunut ratsastajaan selässä, sekä kävellyt ratsastajan kanssa onnistuneesti useita kertoja. Seuraavaksi tarkastellaan ravia.
Tärkein asia joka ratsastajan tulee huomioida on hevosen liikkumisen vapaus. Hevosta ei saa siis jäädä jarruttamaan, vaikka se saattaisikin ravata ensimmäiset kerrat vähän turhankin reippaasti. Ratsastajan tulisi aina, ja tässäkin tilanteessa, olla jarruttamatta kädellä. Mikäli jarruja kaipaa, tulee käyttää rohkeasti sitä ääniapua ja omaa istuntaa, ja luottaa siihen että se riittää. Toki se on "hitaampi" keino hidastamiseen kuin ohjalla pidättäminen, mutta hevoselle huomattavasti miellyttävämpi.
Toinen asia joka ensimmäisissä raveissa tulee ilmi, on hevosen, tai pitäisikö sanoa ratsukon, puutteellinen tasapaino. Tästä johtuen suosittelen istumaan perusistunnassa ensimmäisillä ravikerroilla keventämisen sijaan.
Ja vielä kolmas asia, ratsastitpa missä tahansa, maastossa, pellolla tai kentällä, pidä huolta että siirtyessäsi raviin sinulla on riittävästi tilaa, jotta esimerkiksi kentän aidat eivät ole hidastamassa hevosta heti sen siirryttyä raviin.
Apujen käytöstä tärkeä huomio; kun siirrät hevosta reippaampaan askellajiin, käytä ensin pohjeapu ja sen jälkeen lisää siihen ääniapu. Vaikka hevosesi ei välttämättä vielä tässä vaiheessa kunnolla ymmärtäisikään pohjeavun tarkoitusta, käytä se silti ensin. Sitten pohjeapua tehostaaksesi lisää siihen ääniapu. Näin hevonen oppii ensisijaisesti siirtymään pohkeesta eteen, sillä jos käytät ensin maiskutusta ja vasta sen jälkeen pohjetta, voi käydä niin että hevonen siirtyy jo maiskutuksesta raviin, etkä "ehdi" käyttää pohjetta ollenkaan. Ja kun sitä pohjetta sitten käytät, tulee se hevoselle yllätyksenä ja herkempi hevonen saattaa reagoida siihen turhankin voimakkaasti!
Kun taas siirrät hevosta hitaampaan askellajiin, käytä ensin ääniapu ja vasta sen jälkeen istunta ja ohjasapu. Näin toimien hidastava ääniapu toimii ikäänkuin valmisteluna tulevaan hidastukseen eikä pidäte itsessään tule hevoselle yllätyksenä.
Aloitetaan siirtymillä, sillä ne määrittelevät tulevan askellajin. Mitä parempi siirtymä, sitä parempi uusi askellaji! Hevosten ollessa etupainoisia, pidetään huolta että jo ensimmäisistä ravisiirtymistä ratsastajan kanssa tulisi mahdollisimman tasapainoisia, ja tästä syystä ratsastetaan siirtymät seuraavanlaisesti:
Käynnissä pidä huolta että sinulla on sopivan pituinen ohja (ei siis missään nimessä liian pitkä) ja sen myötä hyvä, kevyt tuntuma. Aloita hidastamalla käynnin tempoa muutaman askeleen ajan, käyttämällä ääniapua ja tiivistämällä istuntaa (älä siis pidätä ohjalla) sen jälkeen nosta molemmilla käsillä hevosen etuosaa hieman ylöspäin, ja kun etuosa on "noussut" aavistuksen, siirrä hevonen pohkeella ja ääniavulla raviin. Muista "avata" myös oma istuntasi jotta hevonen saa vapauden siirtyä raviin. Näin ratsastettuna saat hevosen painoa siirtymään edes aavistuksen pois etuosalta, ja siirtymä on hevosellekin miellyttävämpi. Jatka ravissa ainoastaan sen aikaa kun se tuntuu hyvältä, eli heti kun ravi alkaa kiihtyä liikaa (siis selkeästi pois avuiltasi) tai hevonen tulee kovin etupainoiseksi, tee siirtymä käyntiin ja kun käynti on taas kunnossa, voit tehdä uuden siirtymän raviin. Pyri siis välttämään huonoja ravipätkiä. Tässä kohtaa sinun tulee olla skarppina, sillä ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä vielä tässä vaiheessa kovinkaan lyhyitä siirtymiä (siis vain muutaman askeleen pituisia) vaan hevosen tulee kyllä ravata jonkinlainen matka, ja sinun tulee pitää huolta että teet kaiken tarvittavan ravin laadun hyvänäpitämiseksi, ennen kuin hevonen voimattomuuttaan rikkoo ravin huonommaksi. Mutta, kun ravi ennenpitkää kuitenkin muuttuu huonoksi, helpota teidän molempien elämää ja siirrä se rauhallisesti käyntiin ja valmistele uusi siirtymä!
Tee alussa ravisiirtymiä ensin toisessa kierroksessa, anna sen jälkeen hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki ennenkuin vaihdat suunnan ja toista harjoitukset myös toisessa kierroksessa. Ihan maksimiaika siirtymien ratsastukselle on 5-10 minuuttia, ehkä jopa lähempänä viittä ja sen jälkeen jo lepoa. Pyri siis antamaan hevoselle lepotauko jo ennen kuin se väsähtää lihaksistaan, joka ilmenee usein juuri etupainoisuuden lisääntymisenä tai pään heiluttamisena.
Mitä enemmän teet näitä hallittuja siirtymiä, sitä nopeammin pääset ratsastamaan hevosellasi jo pidempiä matkoja ravissa. Muista kuitenkin tarkkailla ravin laatua vielä myöhemmässäkin vaiheessa, jos se alkaa oleellisesti muuttua huonommaksi matkan edetessä, ota askel taaksepäin ja palaa takaisin siirtymäharjoituksiin ja niiden kautta saatavaan parempaan tasapainoon. Muista aina hallita hevosen etuosa, oli se sitten käännöksissä paikan määrittämisessä tai tässä tapauksessa siirtymissä etuosan keveytenä. Takaosa kyllä tulee siellä perässä, näin karkeasti sanottuna!
Näin alussa ei vielä tehdä käännöksiä ravissa, vaan keskitytään ainoastaan niihin hyviin ja tasapainoisiin siirtymiin ja niiden kautta saatavaan varmuuteen tässä uudessa asiassa. Jos mahdollista vie näidenkin harjoitusten tekeminen maastoon, jossa hevosella usein on parempi eteenpäinpyrkimys ja vireystila!
Ihania treenejä ratsunalkujenne kanssa! Olisi kiva kuulla minkälaisia projekteja teillä on, käy ilmiantamassa hevosesi kommenttiboksissa!
Tärkein asia joka ratsastajan tulee huomioida on hevosen liikkumisen vapaus. Hevosta ei saa siis jäädä jarruttamaan, vaikka se saattaisikin ravata ensimmäiset kerrat vähän turhankin reippaasti. Ratsastajan tulisi aina, ja tässäkin tilanteessa, olla jarruttamatta kädellä. Mikäli jarruja kaipaa, tulee käyttää rohkeasti sitä ääniapua ja omaa istuntaa, ja luottaa siihen että se riittää. Toki se on "hitaampi" keino hidastamiseen kuin ohjalla pidättäminen, mutta hevoselle huomattavasti miellyttävämpi.
Toinen asia joka ensimmäisissä raveissa tulee ilmi, on hevosen, tai pitäisikö sanoa ratsukon, puutteellinen tasapaino. Tästä johtuen suosittelen istumaan perusistunnassa ensimmäisillä ravikerroilla keventämisen sijaan.
Ja vielä kolmas asia, ratsastitpa missä tahansa, maastossa, pellolla tai kentällä, pidä huolta että siirtyessäsi raviin sinulla on riittävästi tilaa, jotta esimerkiksi kentän aidat eivät ole hidastamassa hevosta heti sen siirryttyä raviin.
Apujen käytöstä tärkeä huomio; kun siirrät hevosta reippaampaan askellajiin, käytä ensin pohjeapu ja sen jälkeen lisää siihen ääniapu. Vaikka hevosesi ei välttämättä vielä tässä vaiheessa kunnolla ymmärtäisikään pohjeavun tarkoitusta, käytä se silti ensin. Sitten pohjeapua tehostaaksesi lisää siihen ääniapu. Näin hevonen oppii ensisijaisesti siirtymään pohkeesta eteen, sillä jos käytät ensin maiskutusta ja vasta sen jälkeen pohjetta, voi käydä niin että hevonen siirtyy jo maiskutuksesta raviin, etkä "ehdi" käyttää pohjetta ollenkaan. Ja kun sitä pohjetta sitten käytät, tulee se hevoselle yllätyksenä ja herkempi hevonen saattaa reagoida siihen turhankin voimakkaasti!
Kun taas siirrät hevosta hitaampaan askellajiin, käytä ensin ääniapu ja vasta sen jälkeen istunta ja ohjasapu. Näin toimien hidastava ääniapu toimii ikäänkuin valmisteluna tulevaan hidastukseen eikä pidäte itsessään tule hevoselle yllätyksenä.
Aloitetaan siirtymillä, sillä ne määrittelevät tulevan askellajin. Mitä parempi siirtymä, sitä parempi uusi askellaji! Hevosten ollessa etupainoisia, pidetään huolta että jo ensimmäisistä ravisiirtymistä ratsastajan kanssa tulisi mahdollisimman tasapainoisia, ja tästä syystä ratsastetaan siirtymät seuraavanlaisesti:
Käynnissä pidä huolta että sinulla on sopivan pituinen ohja (ei siis missään nimessä liian pitkä) ja sen myötä hyvä, kevyt tuntuma. Aloita hidastamalla käynnin tempoa muutaman askeleen ajan, käyttämällä ääniapua ja tiivistämällä istuntaa (älä siis pidätä ohjalla) sen jälkeen nosta molemmilla käsillä hevosen etuosaa hieman ylöspäin, ja kun etuosa on "noussut" aavistuksen, siirrä hevonen pohkeella ja ääniavulla raviin. Muista "avata" myös oma istuntasi jotta hevonen saa vapauden siirtyä raviin. Näin ratsastettuna saat hevosen painoa siirtymään edes aavistuksen pois etuosalta, ja siirtymä on hevosellekin miellyttävämpi. Jatka ravissa ainoastaan sen aikaa kun se tuntuu hyvältä, eli heti kun ravi alkaa kiihtyä liikaa (siis selkeästi pois avuiltasi) tai hevonen tulee kovin etupainoiseksi, tee siirtymä käyntiin ja kun käynti on taas kunnossa, voit tehdä uuden siirtymän raviin. Pyri siis välttämään huonoja ravipätkiä. Tässä kohtaa sinun tulee olla skarppina, sillä ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä vielä tässä vaiheessa kovinkaan lyhyitä siirtymiä (siis vain muutaman askeleen pituisia) vaan hevosen tulee kyllä ravata jonkinlainen matka, ja sinun tulee pitää huolta että teet kaiken tarvittavan ravin laadun hyvänäpitämiseksi, ennen kuin hevonen voimattomuuttaan rikkoo ravin huonommaksi. Mutta, kun ravi ennenpitkää kuitenkin muuttuu huonoksi, helpota teidän molempien elämää ja siirrä se rauhallisesti käyntiin ja valmistele uusi siirtymä!
Tee alussa ravisiirtymiä ensin toisessa kierroksessa, anna sen jälkeen hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki ennenkuin vaihdat suunnan ja toista harjoitukset myös toisessa kierroksessa. Ihan maksimiaika siirtymien ratsastukselle on 5-10 minuuttia, ehkä jopa lähempänä viittä ja sen jälkeen jo lepoa. Pyri siis antamaan hevoselle lepotauko jo ennen kuin se väsähtää lihaksistaan, joka ilmenee usein juuri etupainoisuuden lisääntymisenä tai pään heiluttamisena.
Mitä enemmän teet näitä hallittuja siirtymiä, sitä nopeammin pääset ratsastamaan hevosellasi jo pidempiä matkoja ravissa. Muista kuitenkin tarkkailla ravin laatua vielä myöhemmässäkin vaiheessa, jos se alkaa oleellisesti muuttua huonommaksi matkan edetessä, ota askel taaksepäin ja palaa takaisin siirtymäharjoituksiin ja niiden kautta saatavaan parempaan tasapainoon. Muista aina hallita hevosen etuosa, oli se sitten käännöksissä paikan määrittämisessä tai tässä tapauksessa siirtymissä etuosan keveytenä. Takaosa kyllä tulee siellä perässä, näin karkeasti sanottuna!
Näin alussa ei vielä tehdä käännöksiä ravissa, vaan keskitytään ainoastaan niihin hyviin ja tasapainoisiin siirtymiin ja niiden kautta saatavaan varmuuteen tässä uudessa asiassa. Jos mahdollista vie näidenkin harjoitusten tekeminen maastoon, jossa hevosella usein on parempi eteenpäinpyrkimys ja vireystila!
Ihania treenejä ratsunalkujenne kanssa! Olisi kiva kuulla minkälaisia projekteja teillä on, käy ilmiantamassa hevosesi kommenttiboksissa!
perjantai 7. elokuuta 2015
Tuntisuunnitelma; sulkutaivutus, maapuomit ja avotaivutus
Tällä tunnilla jumpataan, ja tämä tuntisuunnitelma sopiikin erityisen hyvin kuumaan kesäpäivään, jolloin sitä itsekin mieluummin tekee jotain vähemmän aktiivista, mutta kuitenkin tehokasta! Mitä siitäkin tulisi jos ratsastajalle tulisi hiki, kyllä hevonen saa hoitaa hikoilun!
Ennen tuntia rakenna lyhyen sivun jälkeiseen kulmaan maapuomit viuhkan malliin, käytä puomeja 3-4 kpl. Syy miksi puomit laitetaan kulmaan ja viuhkan malliin, on yksinkertaisesti se että pystyt itsenäisesti käyttämään puomeja eri väleillä, ratsastamalla joko puomien sisäreunaan tai ulkoreunaan. Et siis tarvitse apukäsiä muuttamaan puomien välejä käynti- ja raviväleihin. Rakenna puomien välit niin että ulkoreunasta ne ovat noin metrin väleillä ja sisäreunasta vastaavasti noin 50-80 cm välit. Tämä on tietysti hevoskohtaista, isoliikkeiselle isommat välit kuin pieniliikkeiselle.
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloita verryttely käynnissä ratsastamalla kolmikaarinen kiemuraura radan poikki, siten että huolellisesti mutta loivasti taivutat hevosen aina kaaren mukaisesti. Kaarien välissä on erittäin tärkeää malttaa suoristaa hevonen kunnolla, hevosen pitää todellakin olla molempien ohjien ja pohkeiden välissä näiden kaarteiden välissä. Kiemurauran jälkeisellä pitkällä sivulla ratsasta muutama pysähdys, ihan vaan sen takia että saat varmistettua hevosen reaktiot myös pidättäville avuille.
Kun olet ratsastanut kiemurauran muutaman kerran onnistuneesti taivuttaen, siirry ratsastamaan ympyräkahdeksikkoa kevyessä ravissa. Jälleen ympyröiden välissä erittäin huolellinen suoristus ennen kääntymistä uudelle ympyrälle. Lisää ympyräkahdeksikkoon vähän väistöä, siten että aina kun käännyt ympyrän avoimelle sivulle, väistä hevosen takapäätä muutama askel. Tämä tapahtuu siis juuri ennen suoristamisvaihetta. Eli, olet vasemmassa kierroksessa ympyrällä. Siinä vaiheessa kun käännyt pitkältä sivulta kentän keskelle, väistä hevosen takaosaa muutama askel vasemmalla pohkeella. Heti väistöaskelien jälkeen huolellinen suoristus keskelle, ja jatkat siitä ympyrälle oikealle. Taas kun tulet ympyrältä kentän keskelle, ennen suoristusta muutama askel väistöä oikealla pohkeella. Alussa voit väistää näin aina ennen suoristusta, mutta sitä mukaa kun hevonen vertyy, voit lisätä väistöaskeleet myös siihen suoristamisen jälkeen, eli siten että ensimmäiset askeleet uudella ympyrällä ovat aina väistöaskelia. Nyt ympyrät ovat niin isoja että hevosen ei tarvitse juurikaan taipua, väistöt ja suoristukset niiden välissä ovat nyt tärkeämpiä. Muutaman kierroksen jälkeen voit siirtyä käyntiin ja antaa hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Seuraavaksi siirrytään sulku- ja avotaivutusten ihmeelliseen maailmaan. Aloita käynnissä siten että olet vasemmassa kierroksessa, ja oletetaan että sinulla on puomit C ja H kirjaimen välisessä kulmassa. M kirjaimen jälkeen ratsasta lyhyttä sivua sulkutaivutuksessa, jossa saat vähän koottua hevosta. Muutama askel ennen puomeja, suorista hevonen ja anna sen kävellä puomien yli pidemmällä askeleella ja kaulalla. Muista että ohja ei pitene, ainoastaan oma kätesi siirtyy hevosen suuta kohti ja näin ollen antaa kaulalle vapautta. Puomien jälkeen hevosen käynti on pitkää ja matkaavoittavaa, joka kannattaa hyödyntää tekemällä puomien jälkeiselle pitkälle sivulle avotaivutusta, joka on irrottava liike. Avotaivutuksen jälkeen hevonen on varsin herkkä sisäpohkeelle, joten avon jälkeen (vielä saman pitkän sivun aikana) suorista hevonen, siirrä se sisäpohkeella raviin ja ravaa seuraava lyhyt sivu ja pitkää sivua puoleenväliin, jossa taas siirrät hevosen käyntiin ja tulet uudestaan sulkutaivutus, puomit ja avotaivutus.
Sekä avossa että sulussa pidä huolta että hevonen on loivasti ja tasaisesti taipunut rungostaan, ylitaivuttaminen ei siis varsinaisesti jumppaa hevosta yhtään. Oikein suoritetut avot ja sulut ovat erityisen hyvää jumppaa, ja kun siihen väliin vielä lisätään maapuomit, on hevosen lihaksisto oikein kunnolla töissä!
Ratsasta harjoitus muutaman kerran vasemmassa kierroksessa, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ennen kuin tee sama harjoitus oikeassa kierroksessa. Nyt lähestyt puomeja pitkältä sivulta, joten aloita sulkutaivutus pitkän sivun puolesta välistä ja päätä avotaivutus pitkän sivun alkuun. Mieluummin siis tee lyhyitä mutta huolellisia pätkiä kuin pitkiä vääntöjä, joissa on aina vaarana se että ratsastaja jää patistamaan ja ahdistamaan hevosta liikaa. Pidemmällä matkalla on myös vaarana ylitaivutus, ja sitähän emme nytkään halua! Kun oikea kierros on otettu haltuun, taas hevoselle hetki lepoa pitkin ohjin.
Saman harjoituksen voit luonnollisesti tehdä myös ravissa, käyttäen puomien ulkoreunaa, kun käynnissä käytettiin sisäreunaa. Kun teet harjoituksen ravissa, voit nostaa avon jälkeen harjoituslaukan, jonka pitäisi nousta aika mukavan napakasti oikein ratsastetun avon jälkeen, kunhan vaat muistat suoristamisen tärkeyden. Kun saat avosta ratsastettua oikein hyvän laukannoston (siten että tunnet hevosen oikein nousevan siihen laukkaan) palkitse se laukkaamalla kevyessä istunnassa ympäri kenttää, jotta lihakset saavat välillä oikein kunnolla venyä.
Jos et ole vielä valmis tekemään avoa ja sulkua ravissa, voit silti nostella muutamia laukkoja siten että käytät hyödyksi pohkeenväistöä ennen nostoa. Ratsasta käynnissä tai ravissa pituushalkaisijalle, ratsasta muutama askel pohkeenväistöä uralle, ja viimeisestä väistöaskeleesta nosta suoraan laukka. Hyvästä laukannostosta palkitse hevonen laukkaamalla kevyessä istunnassa muutama kierros. Tee tämä molemmissa kierroksissa.
Jos vielä intoa riittää, voit yhdistää sulkutaivutuksen ja pohkeenväistön seuraavalla tavalla:
Ratsasta käynnissä vasemmassa kierroksessa pitkän sivun alusta muutama metri sulkutaivutusta uraa pitkin, sen jälkeen suorista hevonen ja välittömästi suoristuksen jälkeen lähde pohkeenväistössä vasemmalle. Oikea pohje on työstänyt hevosta sulkutaivutuksessa, ja sama pohje työskentelee myös pohkeenväistössä. Vasen pohje on sulkutaivutuksessa pitänyt hevosen etuosaa uralla, väistössä se rentoutuu ja antaa hevoselle tilaa väistää vasemmalle. Vasen ohja on loivasti asettanut ja taivuttanut hevosta sulkutaivutuksessa, ja väistössä se tukee hevosta, rytmittää väistöaskeleita ja pitää hevosen suorana. Oikea ohja on molemmissa, sekä sulussa että väistössä hyvin kevyt, sulussa se säätelee taivutusta, ja väistössä kevyesti asettaa hevosta väistöstä poispäin. Erityistä huomiota tulee nyt kiinnittää pohkeenväistössä hevosen suoruuteen ,sulun jälkeen hevonen helposti tarjoaa taivutusta myös pohkeenväistössä, se sinun pitää saada suoristettua erityisesti vasemman ohjan avulla.
Tee tämäkin sulkutaivutus ja väistö harjoitus molempiin kierroksiin, muutama kerta riittää ja sen jälkeen voit loppuverrytellä hevosen rennossa kevyessä laukassa, anna hevosen venyttää oikein kunnolla ja avata paikkoja tehokkaan jumppatuokion päätteeksi!
Loppukävelyt maastossa maisemista nauttien!
Ennen tuntia rakenna lyhyen sivun jälkeiseen kulmaan maapuomit viuhkan malliin, käytä puomeja 3-4 kpl. Syy miksi puomit laitetaan kulmaan ja viuhkan malliin, on yksinkertaisesti se että pystyt itsenäisesti käyttämään puomeja eri väleillä, ratsastamalla joko puomien sisäreunaan tai ulkoreunaan. Et siis tarvitse apukäsiä muuttamaan puomien välejä käynti- ja raviväleihin. Rakenna puomien välit niin että ulkoreunasta ne ovat noin metrin väleillä ja sisäreunasta vastaavasti noin 50-80 cm välit. Tämä on tietysti hevoskohtaista, isoliikkeiselle isommat välit kuin pieniliikkeiselle.
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloita verryttely käynnissä ratsastamalla kolmikaarinen kiemuraura radan poikki, siten että huolellisesti mutta loivasti taivutat hevosen aina kaaren mukaisesti. Kaarien välissä on erittäin tärkeää malttaa suoristaa hevonen kunnolla, hevosen pitää todellakin olla molempien ohjien ja pohkeiden välissä näiden kaarteiden välissä. Kiemurauran jälkeisellä pitkällä sivulla ratsasta muutama pysähdys, ihan vaan sen takia että saat varmistettua hevosen reaktiot myös pidättäville avuille.
Kun olet ratsastanut kiemurauran muutaman kerran onnistuneesti taivuttaen, siirry ratsastamaan ympyräkahdeksikkoa kevyessä ravissa. Jälleen ympyröiden välissä erittäin huolellinen suoristus ennen kääntymistä uudelle ympyrälle. Lisää ympyräkahdeksikkoon vähän väistöä, siten että aina kun käännyt ympyrän avoimelle sivulle, väistä hevosen takapäätä muutama askel. Tämä tapahtuu siis juuri ennen suoristamisvaihetta. Eli, olet vasemmassa kierroksessa ympyrällä. Siinä vaiheessa kun käännyt pitkältä sivulta kentän keskelle, väistä hevosen takaosaa muutama askel vasemmalla pohkeella. Heti väistöaskelien jälkeen huolellinen suoristus keskelle, ja jatkat siitä ympyrälle oikealle. Taas kun tulet ympyrältä kentän keskelle, ennen suoristusta muutama askel väistöä oikealla pohkeella. Alussa voit väistää näin aina ennen suoristusta, mutta sitä mukaa kun hevonen vertyy, voit lisätä väistöaskeleet myös siihen suoristamisen jälkeen, eli siten että ensimmäiset askeleet uudella ympyrällä ovat aina väistöaskelia. Nyt ympyrät ovat niin isoja että hevosen ei tarvitse juurikaan taipua, väistöt ja suoristukset niiden välissä ovat nyt tärkeämpiä. Muutaman kierroksen jälkeen voit siirtyä käyntiin ja antaa hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Seuraavaksi siirrytään sulku- ja avotaivutusten ihmeelliseen maailmaan. Aloita käynnissä siten että olet vasemmassa kierroksessa, ja oletetaan että sinulla on puomit C ja H kirjaimen välisessä kulmassa. M kirjaimen jälkeen ratsasta lyhyttä sivua sulkutaivutuksessa, jossa saat vähän koottua hevosta. Muutama askel ennen puomeja, suorista hevonen ja anna sen kävellä puomien yli pidemmällä askeleella ja kaulalla. Muista että ohja ei pitene, ainoastaan oma kätesi siirtyy hevosen suuta kohti ja näin ollen antaa kaulalle vapautta. Puomien jälkeen hevosen käynti on pitkää ja matkaavoittavaa, joka kannattaa hyödyntää tekemällä puomien jälkeiselle pitkälle sivulle avotaivutusta, joka on irrottava liike. Avotaivutuksen jälkeen hevonen on varsin herkkä sisäpohkeelle, joten avon jälkeen (vielä saman pitkän sivun aikana) suorista hevonen, siirrä se sisäpohkeella raviin ja ravaa seuraava lyhyt sivu ja pitkää sivua puoleenväliin, jossa taas siirrät hevosen käyntiin ja tulet uudestaan sulkutaivutus, puomit ja avotaivutus.
Sekä avossa että sulussa pidä huolta että hevonen on loivasti ja tasaisesti taipunut rungostaan, ylitaivuttaminen ei siis varsinaisesti jumppaa hevosta yhtään. Oikein suoritetut avot ja sulut ovat erityisen hyvää jumppaa, ja kun siihen väliin vielä lisätään maapuomit, on hevosen lihaksisto oikein kunnolla töissä!
Ratsasta harjoitus muutaman kerran vasemmassa kierroksessa, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ennen kuin tee sama harjoitus oikeassa kierroksessa. Nyt lähestyt puomeja pitkältä sivulta, joten aloita sulkutaivutus pitkän sivun puolesta välistä ja päätä avotaivutus pitkän sivun alkuun. Mieluummin siis tee lyhyitä mutta huolellisia pätkiä kuin pitkiä vääntöjä, joissa on aina vaarana se että ratsastaja jää patistamaan ja ahdistamaan hevosta liikaa. Pidemmällä matkalla on myös vaarana ylitaivutus, ja sitähän emme nytkään halua! Kun oikea kierros on otettu haltuun, taas hevoselle hetki lepoa pitkin ohjin.
Saman harjoituksen voit luonnollisesti tehdä myös ravissa, käyttäen puomien ulkoreunaa, kun käynnissä käytettiin sisäreunaa. Kun teet harjoituksen ravissa, voit nostaa avon jälkeen harjoituslaukan, jonka pitäisi nousta aika mukavan napakasti oikein ratsastetun avon jälkeen, kunhan vaat muistat suoristamisen tärkeyden. Kun saat avosta ratsastettua oikein hyvän laukannoston (siten että tunnet hevosen oikein nousevan siihen laukkaan) palkitse se laukkaamalla kevyessä istunnassa ympäri kenttää, jotta lihakset saavat välillä oikein kunnolla venyä.
Jos et ole vielä valmis tekemään avoa ja sulkua ravissa, voit silti nostella muutamia laukkoja siten että käytät hyödyksi pohkeenväistöä ennen nostoa. Ratsasta käynnissä tai ravissa pituushalkaisijalle, ratsasta muutama askel pohkeenväistöä uralle, ja viimeisestä väistöaskeleesta nosta suoraan laukka. Hyvästä laukannostosta palkitse hevonen laukkaamalla kevyessä istunnassa muutama kierros. Tee tämä molemmissa kierroksissa.
Jos vielä intoa riittää, voit yhdistää sulkutaivutuksen ja pohkeenväistön seuraavalla tavalla:
Ratsasta käynnissä vasemmassa kierroksessa pitkän sivun alusta muutama metri sulkutaivutusta uraa pitkin, sen jälkeen suorista hevonen ja välittömästi suoristuksen jälkeen lähde pohkeenväistössä vasemmalle. Oikea pohje on työstänyt hevosta sulkutaivutuksessa, ja sama pohje työskentelee myös pohkeenväistössä. Vasen pohje on sulkutaivutuksessa pitänyt hevosen etuosaa uralla, väistössä se rentoutuu ja antaa hevoselle tilaa väistää vasemmalle. Vasen ohja on loivasti asettanut ja taivuttanut hevosta sulkutaivutuksessa, ja väistössä se tukee hevosta, rytmittää väistöaskeleita ja pitää hevosen suorana. Oikea ohja on molemmissa, sekä sulussa että väistössä hyvin kevyt, sulussa se säätelee taivutusta, ja väistössä kevyesti asettaa hevosta väistöstä poispäin. Erityistä huomiota tulee nyt kiinnittää pohkeenväistössä hevosen suoruuteen ,sulun jälkeen hevonen helposti tarjoaa taivutusta myös pohkeenväistössä, se sinun pitää saada suoristettua erityisesti vasemman ohjan avulla.
Tee tämäkin sulkutaivutus ja väistö harjoitus molempiin kierroksiin, muutama kerta riittää ja sen jälkeen voit loppuverrytellä hevosen rennossa kevyessä laukassa, anna hevosen venyttää oikein kunnolla ja avata paikkoja tehokkaan jumppatuokion päätteeksi!
Loppukävelyt maastossa maisemista nauttien!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)