Aiemmassa osassa otettiin haltuun ravisiirtymät, ja erityistä huomiota niissä kiinnitettiin etuosan keveyteen, ts. painon saamiseen enemmän takaosalle siirtymän aikana. Tämä on asia joka tulee pitää mielessä koko ratsun uran ajan, mutta tässä alkuvaiheessa siitä tulee enemmän muistuteltua! Eli, vielä kerran kertauksena, jos siirtymä isompaan askellajiin tuntuu etupainoiselta, tai hevonen lähtee kiihdyttämään tai puskee apuja vastaan, ota silloin ensin aavistus tempoa alas istunnalla ja ääniavuilla, nosta sen jälkeen etuosaa molemmilla ohjilla (ihan vaan nostamalla molempia käsiä ylös) ja kun etuosa on aavistuksen kevyempi, suorita siirtymä pohkeella vasta sitten. Myös jos hevonen puskee "lapa edellä" siirtymässä, tuossa etuosan nosto-vaiheessa korjaa hevosen etuosa samalle uralle takaosan kanssa, eli suorista se ennen siirtymää.
Nyt ollaan tilanteessa jossa hevosen kanssa aletaan jo ravailla vähän pidempiä matkoja, sekä lisätään mukaan käännökset ravissa sekä pehmeät siirtymät käyntiin.
Ota huomioon että yhä edelleen hevosen tasapaino on varmasti epämääräinen, joten kaikessa tekemisessä on syytä tarkkailla oman istunnan vakautta ja sitä miten istut hevosen selässä mahdollisimman "huomaamattomasti". Mikäli siis havaitset hevosen ravissa tai muussa liikkumisessa yhtäkkiä muutoksia aiempaan verrattuna, tarkasta ensin onko hevosen tasapaino järkkynyt jostain syystä, ja jos tasapaino on kunnossa, sen jälkeen on syytä tarkastella hevosen terveydentilaa tarkemmin. Nuoret ratsunalut sekä ravurista ratsuksi-projektit kipeytyvät lihaksistaan varsin nopeasti ratsutuksen alussa, sillä niiden selkälihakset eivät ole tottuneet kantamaan ensinnäkään satulaa, saatikka ratsastajaa. Tähän kun lisätään uuden asian oppimiseen liittyvät ajoittaiset jännitystilat, on hevosen kroppa varsin kovilla, ja sinun tehtäväsi on olla erityisen tarkka ja tarvittaessa annettava hevosen pitää riittävän usein vapaajaksoja, joissa lihakset saavat levätä ja palautua.
No niin, sitten itse asiaan, eli miten edetään kun projektimme kanssa olisi tarkoitus ravata jo pidempiä matkoja mahdollisimman hyvässä tasapainossa ja muutenkin harmoniassa? Ensimmäinen huolellisuutta vaativa asia on luonnollisesti siirtymä, jonka tulee olla niin tasapainoinen kuin se juuri sillä hevosella on mahdollista saavuttaa. Kun tasapainoinen siirtymä on suoritettu, tarkkaile omaa istuntaasi (istu mieluiten perusistunnassa, ainakin alussa, ettet häiritse hevosta suunnattomasti) ja anna hevosen ravata mahdollisimman kevyellä ohjastuntumalla. Muista aina viedä kättä hevosen suuta kohti, ei ikinä taaksepäin! Varmasti ajoittain tuntuu siltä että vauhtia on reippaanlaisesti, mutta jarruta hevosta äänellä ja istunnalla enemmän kuin ohjalla. Varsinkin näin alussa on tärkeää saada hevoselle hyvä eteenpäinpyrkimys. Varaudu siihen että hevosen pää ja kaula nousee vähän ylemmäs, ikäänkuin parempaan ryhtiin raviin siirryttäessä, ja sinun käsiesi tulee luonnollisesti seurata hevosen pään ja kaulan asentoa siten että koko ajan kuolaimesta kyynärpäähäsi säilyy suora linja. Eli nosta käsiäsi ylöspäin hevosen mukana. Tämä kyynärpään ja kuolaimen välinen suora linja on yksi ratsastuksen vanhimmista "säännöistä" ja sitä nykyään näkee aivan liian harvoin noudatettavan. Se on kuitenkin ainoa keino säilyttää joustava tuntuma hevosen suuhun ja näin ollen saada ohjasapu "perille" oikeaan aikaan, joten pitäkää siitä huolta!
Jos ratsastat kentällä jossa lyhyen sivun kaarteet tulevat aika nopeasti vastaan, tasapainota hevosta aina kaarteissa ottamalla ulko-ohjalle vähän parempi tuki (vaikka nostamalla ulkokättä vähän ylemmäs) ja tuomalla omaa painoa aavistus enemmän ulkopuolelle (painamalla vähän ulkopuolen kantapäätä alemmas). Lisäksi voit ääniavulla vähän jarruttaa hevosta ennen kaarretta, jotta teillä on edes teoreettinen mahdollisuus säilyttää tasapaino kaarteen läpi.
Mistä sitten tunnistaa onko hevonen kaarteessa tasapainossa vai ei?
Se on helppo tunnistaa niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin vauhdin hurmasta! Jos hevonen kiihdyttää kaarteissa ja tuntuu vähän painavan "lapa edellä" sisäapuja vastaan, on se merkki tasapainon järkkymisestä. Älä yritä korjata tätä missään nimessä potkimalla sisäpohkeella (jota näkee aivan liian usein tehtävän), tai "työntämällä" hevosta sisäohjalla ulospäin, vaan suorita yllämainittu ulko-ohjalla ja painolla tasapainottaminen, sitä kautta hevonen "kevenee" sisäavuillekin.
Kun olet ravannut kierroksen tai pari vasemmassa kierroksessa, siirrä hevonen hetkeksi käyntiin ja anna sen kävellä vapain ohjin. Vaihda suuntaa, ota ohjat taas tuntumalle ja jatka ravia oikeaan kierrokseen parin kierroksen ajan. Pidä alussa ravipätkät tällä tavalla maltillisina, mutta pikkuhiljaa lisää ravin kestoa. Aina suunnanmuutosten aikana kehotan kävelemään hetken vapaalla ohjalla, näin alkuvaiheessa hevonen tarvitsee kaikki mahdolliset hetket lihastensa "lepuuttamiseen".
Kun vähän pidempään ravaaminen on hevoselle kohtalaisen helppoa, voi mukaan ottaa loivat käännökset ravissa. Toki tähänkin asti olet varmasti kääntänyt hevosta aina päädyissä ravissa, mutta otetaan ne käännökset nyt vähän paremmin haltuun! Aloitetaan ensimmäiset kääntämisharjoitukset siten että siirrä hevonen raviin pitkän sivun alusta, ja pitkän sivun keskeltä käännä hevonen isolle keskiympyrälle. Ratsasta yksi kierros keskiympyrällä ja jatka sen jälkeen uraa pitkin. Toisella pitkällä sivulla sama juttu. Muista aina ennen käännöstä kääntää ensin oma katseesi käännöksen suuntaan, näin istuntasi sijoittelu kertoo jo hevoselle mihin ollaan kääntymässä. Lisäksi lyhennä sisäohjaa hieman, jotta et vahingossakaan vedä sisäohjasta taaksepäin käännöksen aikana, sillä se hidastaa hevosen liikettä. Ja vielä, varaudu siihen että joudut hieman tasapainottamaan hevosta ympyrän aikana, aivan samalla tavalla kuin päädyissä, eli ulko-ohjalla ja painolla. Nyt ei taivuteta hevosta ympyrällä ollenkaan, nyt ainoastaan keskitytään kääntymiseen, ja ravin säilyttämiseen käännöksen aikana! Ratsasta taas pari kierrosta vasempaan tehden aina keskiympyrät, ja sen jälkeen vaihda suuntaa vapaassa käynnissä ja tee sama raviharjoitus myös oikeassa kierroksessa.
Ja vielä loppuun tarkkaillaan hevosen siirtämistä ravista käyntiin, mahdollisimman pehmeästi. Alussa voit hyödyntää kentällä kulmia niiden jarruttavan vaikutuksen vuoksi, mutta heti kun siirtymät ovat edes kohtalaisesti hanskassa, tee siirtymiä muuallakin kuin kulmissa, ettei hevonen ala automaattisesti jarruttelemaan jokaiseen kulmaan! Käyntisiirtymässä tärkeintä on ratsastajan käden toiminta, on erityisen tärkeää että käsi ei jarruta yhtään enempää kuin on tarvis. Oikeastaan, käden tulisi lopettaa pidäte jo siinä vaiheessa kun hevonen on vasta siirtymässä käyntiin, eli hevosen tulisi saada suorittaa käyntisiirtymä rennolle tuntumalle. Jos ratsastaja pidättää siirtymän "loppuun asti", eli siihen asti että hevonen jo kävelee, tulee siirtymästä aina töksähtävä ja käynti ei etene luonnollisesti. Muista hyödyntää ääniavut ja istunnan pidättävä vaikutus aina ennen ohjan pidätettä, ja lopeta pidättäminen jo siinä vaiheessa kun tunnet että hevonen on ottamassa sitä ensimmäistä käyntiaskelta! Tämä saattaa alkuun olla itsellekin vaikeaa, tilannetta on helpompi harjoitella jos saat jonkun sanomaan sinulle milloin pidäte pitää lopettaa. Se on helppo katsoa maastakäsin, kun hevonen ikäänkuin "notkahtaa", tulee pidätteen jo loppua ja näin ollen hevonen pääsee tekemään koko siirtymän rennolle ja pehmeälle tuntumalle.
No niin, nyt ollaan päästy projektimme kanssa jo kohtalaiselle tasolle, kävellen ja ravaten eteneminen alkaa sujua! Olenko muistanut muistuttaa maastossa ratsastamisen tärkeydestä? Jos en, niin nyt muistutan! Vie hevonen maastoon aina kun siihen on mahdollisuus. Kenttä on aina hevosen liikkeelle (ja mielelle) jarruttava tekijä, joten heti jos tuntuu siltä että hevonen ei etene kunnolla, älä suotta jää jahkaamaan asiaa kentälle, vaan lähde maastolenkille ja anna hevosen edetä siellä reilussa tempossa!
Kohta taas jatketaan tällä projektipostaussarjalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti