Yksi ratsastajien yleisimmästä haasteista on askeleen pidennyksen ratsastaminen. En tässä nyt puhu keski- enkä lisätyistä askellajeista, vaan yritän pitää tässäkin asiat yksinkertaisena, siksi käytän nyt termiä "askeleen pidennys". Askeleen pidennys on ensimmäinen askel (!) kohti keski- ja lisättyjä askellajeja, ja onkin erittäin tärkeää että ratsastaja hallitsee ennen niitä askeleen pidennyksen ratsastamisen.
Askeleen pidennyksen idea on saada aikaiseksi kontrolloitua, voimakasta liikettä takajaloista lähtien, siten että hevonen tukeutuu kuolaimeen ollen kuitenkin kevyt etuosastaan, ja samalla ratsastajan käden tulee olla koko ajan menossa "eteenpäin".
Ihan ensimmäiseksi ratsastajan pitää tarkastella hevostaan, sen koulutustasoa, luontaista liikettä sekä rakennetta. Kovin aikaisessa koulutusvaiheessa oleva hevonen ei ole vielä valmis pidentämään askeltaan ratsastajan pyynnöstä, johtuen niiden puutteellisesta tasapainosta. Jos hevonen on luonnostaan normaalia etupainoisempi, on askeleen pidennyksen ratsastaminen juuri sillä hevosella aavistuksen vaikeampaa kuin hevosella jolla paino on enemmän takaosalla.
Jotta hevonen kykenee pidentämään askeliaan tasapainossa, tulee sillä olla luontaista eteenpäinpyrkimystä sekä sen tulee olla riittävän notkea. Ratsastajan tulee myös muistaa että kyseessä tulee olla pidempiä, ei nopeampia askeleita. Mikäli hevonen kiiruhtaa askelissaan (usein huonosta tasapainosta johtuen), johtaa se hevosen koko kropan jäykistymiseen ja tämä vaikuttaa negatiivisesti askellajin laatuun.
Kun olet tekemässä ensimmäisiä askeleen pidennyksiä ravissa, suorita ne kentän pitkillä sivuilla. Näin hevonen saa aidoista hieman "tukea". Askeleen pidennyksessä on erittäin tärkeää että ratsastaja säilyttää tasapainoisen istunnan. Liian usein näkee että ratsastaja nojaa askelta pidentäessä reilusti taakse (ja samalla tulee vetäneeksi ohjista taaksepäin) joka johtaa juurikin hevosen jäykistymiseen ja nopeisiin askeleisiin. Ratsastajan istuessa tasapainossa, hieman istuntaansa avaten on hevosen fyysisesti mahdollista pidentää askeliaan niitä kiirehtimättä. Näin ratsastaen hevonen myös pystyy kantamaan etuosaansa siten että se ei rojahda koko painollaan ratsastajan käsien kannettavaksi. Kun istunta on kunnossa, suorita pidäte (sekä ohjalla että istunnalla) varmistaaksesi että hevonen ottaa painoaan enemmän takajaloilleen ja tämän jälkeen kumpikin pohje aktivoi hevosta pidentämään askeleitaan, samalla istunta "aukeaa" eli antaa hevoselle tilaa pidentyä.
Tuntuman tulee "ottaa takajalkojen voima kevyesti vastaan" kuitenkin samalla antaen hevosen kaulalle tilaa pidentyä. Ajattele siis aina kädellä eteenpäin, kuitenkaan menettämättä tuntumaa, sillä silloin hevonen painuu etupainoiseksi. Ja mitä ikinä teetkin, älä missään nimessä vedä ohjasta taaksepäin, sillä siitä hevonen saa ristiriitaisia apuja, pohkeen pyytäessä impulssia takaa eteen, ohjan samalla kuitenkin jarruttaessa.
Ensimmäisten askeleen pidennysten määrä kannattaa pitää pienenä, mieluummin vain muutamia hyviä askeleita kuin monta huonoa. Pidä pohkeet koko pidennyksen ajan lähellä hevosta ja aktivoi niillä askeleita tarvittaessa. Tarkkaile hevosen luontaista eteenpäinpyrkimystä, heti kun tuntuu siltä että eteenpäinpyrkimys jostain syystä kärsii, lopeta pidempien askelien ratsastus ja tee se hetken päästä, huolellisen valmistelun jälkeen uudestaan. Mikäli hevonen rikkoo ravin laukalle, älä missään nimessä pidätä sitä rajusti, vaan ratsasta aivan normaali siirtymä raviin ja vaikka vielä käyntiinkin, rauhoita tilanne ja aloita alusta. Laukalle rikkominen on merkki siitä että hevonen ei vielä ole fyysisesti aivan valmis pidentämään askelta niin paljon kuin sinä pyysit, mutta rauhallisesti treenaamalla tämäkin asia jää pikkuhiljaa pois. Tee seuraavalla kerralla vähän vähemmän pidempiä askeleita, jotta hevoselle jää harjoituksesta päällimmäisenä hyvä ja onnistunut fiilis.
Mikäli et kentällä saa hevoseesi riittävää eteenpäinpyrkimystä askeleen pidennyksiä varten, hae sitä maastosta. Ota maastoon kaveriksi ratsukko, jonka hevosella on aktiivinen ravi, siis isompi askel kuin omalla hevosellasi. Ravatkaa vierekkäin tiellä siten että hevosesi joutuu hieman "pinnistelemään" pysyäksesi toisen hevosen vauhdissa, rikkomatta kuitenkaan askeltaan laukalle. Toista itse samoja apuja joita juuri äsken kävimme läpi, istunta, pohkeet ja ohjastuntuma, eli "ratsasta" pidempää askelta, vaikka hevonen tässä tilanteessa tekeekin sen melkein itsestään!
Joku ratsukko on myös kokenut helpottavaksi tavaksi lähteä pidentämään askelta 10-12 m voltilta uralle palattaessa. Voltilla ratsastus pakottaa ratsastajan kontrolloimaan istuntaansa ja muiden apujen käyttöä, ja näin ollen askeleen pidennys usein lähtee paremmin heti voltin jälkeen, kun "pakka" on vielä kasassa.
Entä pitääkö askelta pidentäessä istua perusistunnassa vai keventää? Tämä on täysin ratsukkokohtaista, ja on tärkeää että ratsastaja vaihtelee istuntaansa tilanteen mukaan. Vaikka monelle ratsastajalle askeleen pidennys keventäen voi olla tasapainon puolesta helpompi tapa, käy siinä usein niin että ratsastaja tulee keventäneeksi "liikaa" ja tämän johdosta hevonen menettää tasapainonsa. Tarkkaile omaa istuntaasi ja tee askeleen pidennys itsellesi helpoimmalla tavalla, tämä vaikuttaa positiivisesti myös hevosesi liikkumiseen.
Askeleen pidennys on hevoselle todella kuluttava tapa liikkua, joten maltti on valttia näitä harjoitellessa.
Näin talvikaudella onkin hyvää aikaa tarkastella askeleen laatua ja pituutta, ja rakentaa hevosen lihaksistoa siten että kevään kisakauden alkaessa teiltä irtoaa ne upeimmat askeleen pidennykset!
Tsemppiä treeneihin!
Tästä blogista löydät eri tasoisia ratsastusharjoituksia sekä ratsastuskoulun tunneille että itsenäiseen työskentelyyn. Toivon että näistä on apua mahdollisimman monelle hevosten parissa elämästään nauttivalle! Ratsastuksen tavoite, olkoon se meidän jokaisen itse asetettavissa! Nautitaan matkasta kohti tavoitteita yhdessä ystävämme hevosen kanssa.
maanantai 30. marraskuuta 2015
lauantai 28. marraskuuta 2015
Ratsastusta säiden armoilla
Sataa, tuulee, on kylmää, märkää, koskaan ei ole täydellinen ratsastuskeli...
Kuulostaako tutulta? Se on Suomen talvi se, kaukana ovat ne ajat jolloin talvella ratsastus oli jopa tuotteliaampaa kuin kesällä. Oli lokakuusta helmi-maaliskuuhun täydelliset lumipeitteet, juuri sopivasti pakkasta ja lähestulkoon missä vaan oli hyvät ratsastuspohjat. Hevosen kunto koheni hankitreenissä, treeniä monipuolistettiin vaikkapa hiihtoratsastuksella ja hevoset olivat kaikin puolin paremmassa kunnossa talvella.
Vallitsevalle ilmastolle emme luonnollisestikaan voi mitään, mutta eiköhän oteta siitäkin kunnon niskalenkki ja suunnitella päivämme siten että hevosen kanssa touhuaminen on edes vähän miellyttävämpää!
Pidetään oletuksena että joka päivä sataa ja tuulee, kentän pohja on märkä ja upottava ja maastoon ei valoisaan aikaan ehdi, niin ei sitten tule pettymyksiä!
Liian usein kuulee että ratsastaja lähtee tallille "kun on pakko" ja hevonen "pitää liikuttaa" vaikka ei yhtään huvita. Tuo lähtökohta on huonoin mahdollinen, sillä kun oma mielentila on tuollainen, ei hevosen kanssa touhuamisesta yleensä tule mitään. Hevonen kun vaistoaa ihmisen fiiliksen, ja siitä tulee aivan samanlainen kuin sinusta. Otetaanpa uusi lähtö! Mennään tallille ajatuksella "mitäs kivaa tänään tehtäisiin?". Aina ei tarvitse ratsastaa, ei ainakaan ihan tiukkapipona!
Usein, varsinkin arkisin, saattaa aikataulut olla sellaiset että hevonen käydään vain nopeasti ratsastamassa, eikä sen kanssa tule vietettyä aikaa sen enempää kuin on ihan pakko. Otapa yhtenä tallipäivänä ainoaksi tavoitteeksi se että vietät aikaa hevosesi kanssa ihan rauhassa. Harjaa se rauhassa ja kunnolla, selvitä jouhet sormin ja tarkkaile hevostasi samalla. Mikä kohta on hevosellesi erityisen mukava harjatessa? Onko se mahdollisesti kaula, sään alue, pää tai joku muu? Kun tämä on sinulle selvillä, voit hemmotella hevostasi harjaamalla näistä paikoista erityisen huolella, vailla kiirettä. Usko pois, harjaus on parasta mitä ihminen voi hevoselle tehdä! Tämän jälkeen hevosesi jää varmasti täysin tyytyväisenä odottamaan seuraavaa käyntiäsi, eikä sitä yhtään harmita vaikka ei juuri tänään päässytkään ratsastukseen. Jos kelit ovat haastavat, ei ole mikään pakko joka päivä hevosta liikuttaa, kunhan se saa viettää aikaansa tarhassa muiden hevosen kanssa.
Seuraavana päivänä voit ottaa hevosen talutukseen, mutta älä mene kentälle tai maneesiin taluttelemaan, se on hevoselle äärettömän tylsää, vaan kiertele tallinpihalla ja maastossa. Varaudu otsalampulla jos lähdet pimeällä maastoon!!! Tallinpihalla yleensä on valaistus kunnossa, joten siellä voit kierrellä hevosesi kanssa ilman otsalamppuakin. Käykää tutustumassa kaikkiin jännittäviin asioihin, traktoreihin, epämääräisiin pressuihin ja muihin hevosen näkökulmasta pelottaviin asioihin. Tee se rauhassa mutta päättäväisesti, muista itse olla aina hevostasi rohkeampi. Kun pääsette pelottavan kohteen äärelle, anna hevosen ihan rauhassa katsella ja ihmetellä kohdetta, ja jos se säpsähtää tai hypähtää kauemmas, pysy itse rauhallisena, jotta hevonenkin rauhoittuu nopeammin. Yleisesti ottaen jännittäviä kohteita kannattaa käydä katsomassa kolme kertaa jotta hevonen tottuu siihen kunnolla.
Kun olet taluttaen tutustunut näihin pelottaviin asioihin, voit seuraavana päivänä käydä tutustumassa näihin samoihin asioihin myös ratsain. Tilanne voi olla hevosellesi täysin erilainen kun olet selässä etkä tukemassa sitä maasta käsin, mutta muista itse pysyä rauhallisen päättäväisenä, ja edelleen anna hevosen katsoa, koskettaa ja puhista rauhassa ja käy ihmettelemässä jänniä kohteita kolme kertaa peräkkäin. Jos tuntuu siltä että hevonen ei pääse jännityksestään yli kun olet selässä, voit aivan hyvin laskeutua ratsailta ja taluttaa hevosen jännän kohteen äärelle. Tärkeintä on että hevonen tuntee olonsa turvalliseksi kanssasi, joskus se vaatii vähän enemmän tukea sinulta ja joskus hevosen rohkeus voi yllättää sinutkin!
Jos jonain päivänä ilma on kovin tuulinen, mutta ratsastamaan pitäisi silti päästä, ratsasta mahdollisuuksien mukaan ulkokentällä (vaikka teillä olisikin maneesi). Tuulinen ilma on saaliseläimelle todella haastava, sillä tuulen avulla ne pedot usein pääsevät iholle ilman että hevonen sitä huomaa ja siitä johtuu hevosen säpsähtely tuulessa. Älä siis missään nimessä rankaise hevosta sen jännittymisestä, vaan keskity ratsastamaan sellaisia tehtäviä jotka ovat hevoselle jo entuudestaan tuttuja, ja joiden parissa hevonen voi rentoutua ja jäädä kuuntelemaan sinun apujasi, sen sijaan että juoksisi tuulta karkuun. Älä siis yritäkään opettaa hevoselle mitään uutta tai aseta sitä liian vaikean tehtävän eteen kun olosuhteet ovat haastavat, vaan pyri tekemään asiat hevoselle helpoksi. Ja vaikka tuulella ratsastaessa tuntuu että allasi on tikittävä aikapommi, muista antaa hevosellesi vapaat ohjat säännöllisin väliajoin, jotta hevonen saa hengähtää ja rauhoittua.
Erityisen tärkeää ulkokentällä ratsastaminen myös tuulisella ja sateisella kelillä on niille jotka kisaavat. Kisatilanteessakin voi sää olla ihan mitä vaan, ja mikäli te olette ratsukkona tottuneet vaihteleviin sääolosuhteisiin, on luokan voitto taas askeleen lähempänä!
Jos tallillasi on maneesi, eli olosuhteet ovat lähes täydelliset, ole varovainen ettet vie hevostasi kohti maneesikuolemaa. Erityisesti talvisin liian moni hevonen joutuu työskentelemään päivästä toiseen maneesissa, samoja tylsiä tehtäviä tehden ja pikkuhiljaa siihen puutuen. Tämä johtaa pikkuhiljaa hevosen eteenpäinpyrkimyksen vähenemiseen ja yleiseen vastusteluun ratsastajan apuja kohtaan.
Mikäli kuitenkin maneesissa työskentelet, pyri tekemään siitäkin hevoselle edes välillä kivaa. Sisällytä maneesikäynteihin irtohypytystä kujassa, maastakäsittelyä, ohjasajoa ja tehkääpä vaikka kaverin kanssa vanhat kunnon katrilliharjoitukset! Ja jos olet maneesissa yksin, ota hevoseltasi loimi pois ja anna sen olla vapaana maneesissa jotta se pääsee piehtaroimaan rauhassa ja kunnolla! Piehtarointi on hevoselle parasta mahdollista hierontaa, se kyllä tietää mistä milloinkin kiristää ja kutittaa!
Kun viikonloppu koittaa, tee hevosellesi palvelus ja lähde maastoon! Maastossa hyödynnä mahdollisuus edetä reippaassa tempossa, tee intervalliharjoituksia ja kehitä omaa kevyttä istuntaasi. Käy maastossa sekä yksin että kavereiden kanssa, tämä parantaa keskinäistä suhdettanne huomattavasti.
Jos jonain päivänä ei ihan kaatamalla sada, ottakaa eväät mukaan ja tehkää rauhallinen kävelylenkki maastossa, ja kun löydätte sopivan rauhallisen paikan, nouskaa ratsailta ja nauttikaa eväät luonnon helmassa. Tätä ultimaattista kokemusta varten hevosilla tulee olla riimu suitsien päällä ja riimunnaru mukana, jotta saat hevosen sidottua vaikka puuhun kiinni eväshetken ajaksi. Jos kiinnisitominen arveluttaa, pidä hevosestasi kiinni, tosin tällöin eväiden syöminen voi olla aavistuksen haastavampaa! Tätä hevosen sidottuna pitämistäkin tulee harjoitella, treenaa sitä ensin karsinassa joka on hevoselle helpoin paikka, siitä vaihtele pikkuhiljaa paikkaa ja pidä aina huolta että hevonen jää kanssasi rauhassa ja rentona seisomaan kiinnisidottuna. Itse opetan hevoseni jo varsasti asti seisomaan yhdellä lyhyellä narulla kiinnisidottuna paikassa kuin paikassa, tämä helpottaa arkea huomattavasti!
Kaikessa tekemisessä pidä huolta että hevosellasi on kanssasi mukavaa, naama irvessä treenaaminen harvoin on hevosellekaan se miellyttävin tapa toimia! Kun hevosesi viihtyy kanssasi, tulee onnistumisia tositreenissäkin helpommin!
Tuleeko teille mieleen muita "poikkeuksellisia" hevosen liikutuskeinoja kuin ylläolevat? Jaa kommenttikentässä omia kokemuksiasi tämän pimeän ja synkän ajanjakson selättämiseksi!
Kuulostaako tutulta? Se on Suomen talvi se, kaukana ovat ne ajat jolloin talvella ratsastus oli jopa tuotteliaampaa kuin kesällä. Oli lokakuusta helmi-maaliskuuhun täydelliset lumipeitteet, juuri sopivasti pakkasta ja lähestulkoon missä vaan oli hyvät ratsastuspohjat. Hevosen kunto koheni hankitreenissä, treeniä monipuolistettiin vaikkapa hiihtoratsastuksella ja hevoset olivat kaikin puolin paremmassa kunnossa talvella.
Vallitsevalle ilmastolle emme luonnollisestikaan voi mitään, mutta eiköhän oteta siitäkin kunnon niskalenkki ja suunnitella päivämme siten että hevosen kanssa touhuaminen on edes vähän miellyttävämpää!
Pidetään oletuksena että joka päivä sataa ja tuulee, kentän pohja on märkä ja upottava ja maastoon ei valoisaan aikaan ehdi, niin ei sitten tule pettymyksiä!
Liian usein kuulee että ratsastaja lähtee tallille "kun on pakko" ja hevonen "pitää liikuttaa" vaikka ei yhtään huvita. Tuo lähtökohta on huonoin mahdollinen, sillä kun oma mielentila on tuollainen, ei hevosen kanssa touhuamisesta yleensä tule mitään. Hevonen kun vaistoaa ihmisen fiiliksen, ja siitä tulee aivan samanlainen kuin sinusta. Otetaanpa uusi lähtö! Mennään tallille ajatuksella "mitäs kivaa tänään tehtäisiin?". Aina ei tarvitse ratsastaa, ei ainakaan ihan tiukkapipona!
Usein, varsinkin arkisin, saattaa aikataulut olla sellaiset että hevonen käydään vain nopeasti ratsastamassa, eikä sen kanssa tule vietettyä aikaa sen enempää kuin on ihan pakko. Otapa yhtenä tallipäivänä ainoaksi tavoitteeksi se että vietät aikaa hevosesi kanssa ihan rauhassa. Harjaa se rauhassa ja kunnolla, selvitä jouhet sormin ja tarkkaile hevostasi samalla. Mikä kohta on hevosellesi erityisen mukava harjatessa? Onko se mahdollisesti kaula, sään alue, pää tai joku muu? Kun tämä on sinulle selvillä, voit hemmotella hevostasi harjaamalla näistä paikoista erityisen huolella, vailla kiirettä. Usko pois, harjaus on parasta mitä ihminen voi hevoselle tehdä! Tämän jälkeen hevosesi jää varmasti täysin tyytyväisenä odottamaan seuraavaa käyntiäsi, eikä sitä yhtään harmita vaikka ei juuri tänään päässytkään ratsastukseen. Jos kelit ovat haastavat, ei ole mikään pakko joka päivä hevosta liikuttaa, kunhan se saa viettää aikaansa tarhassa muiden hevosen kanssa.
Seuraavana päivänä voit ottaa hevosen talutukseen, mutta älä mene kentälle tai maneesiin taluttelemaan, se on hevoselle äärettömän tylsää, vaan kiertele tallinpihalla ja maastossa. Varaudu otsalampulla jos lähdet pimeällä maastoon!!! Tallinpihalla yleensä on valaistus kunnossa, joten siellä voit kierrellä hevosesi kanssa ilman otsalamppuakin. Käykää tutustumassa kaikkiin jännittäviin asioihin, traktoreihin, epämääräisiin pressuihin ja muihin hevosen näkökulmasta pelottaviin asioihin. Tee se rauhassa mutta päättäväisesti, muista itse olla aina hevostasi rohkeampi. Kun pääsette pelottavan kohteen äärelle, anna hevosen ihan rauhassa katsella ja ihmetellä kohdetta, ja jos se säpsähtää tai hypähtää kauemmas, pysy itse rauhallisena, jotta hevonenkin rauhoittuu nopeammin. Yleisesti ottaen jännittäviä kohteita kannattaa käydä katsomassa kolme kertaa jotta hevonen tottuu siihen kunnolla.
Kun olet taluttaen tutustunut näihin pelottaviin asioihin, voit seuraavana päivänä käydä tutustumassa näihin samoihin asioihin myös ratsain. Tilanne voi olla hevosellesi täysin erilainen kun olet selässä etkä tukemassa sitä maasta käsin, mutta muista itse pysyä rauhallisen päättäväisenä, ja edelleen anna hevosen katsoa, koskettaa ja puhista rauhassa ja käy ihmettelemässä jänniä kohteita kolme kertaa peräkkäin. Jos tuntuu siltä että hevonen ei pääse jännityksestään yli kun olet selässä, voit aivan hyvin laskeutua ratsailta ja taluttaa hevosen jännän kohteen äärelle. Tärkeintä on että hevonen tuntee olonsa turvalliseksi kanssasi, joskus se vaatii vähän enemmän tukea sinulta ja joskus hevosen rohkeus voi yllättää sinutkin!
Jos jonain päivänä ilma on kovin tuulinen, mutta ratsastamaan pitäisi silti päästä, ratsasta mahdollisuuksien mukaan ulkokentällä (vaikka teillä olisikin maneesi). Tuulinen ilma on saaliseläimelle todella haastava, sillä tuulen avulla ne pedot usein pääsevät iholle ilman että hevonen sitä huomaa ja siitä johtuu hevosen säpsähtely tuulessa. Älä siis missään nimessä rankaise hevosta sen jännittymisestä, vaan keskity ratsastamaan sellaisia tehtäviä jotka ovat hevoselle jo entuudestaan tuttuja, ja joiden parissa hevonen voi rentoutua ja jäädä kuuntelemaan sinun apujasi, sen sijaan että juoksisi tuulta karkuun. Älä siis yritäkään opettaa hevoselle mitään uutta tai aseta sitä liian vaikean tehtävän eteen kun olosuhteet ovat haastavat, vaan pyri tekemään asiat hevoselle helpoksi. Ja vaikka tuulella ratsastaessa tuntuu että allasi on tikittävä aikapommi, muista antaa hevosellesi vapaat ohjat säännöllisin väliajoin, jotta hevonen saa hengähtää ja rauhoittua.
Erityisen tärkeää ulkokentällä ratsastaminen myös tuulisella ja sateisella kelillä on niille jotka kisaavat. Kisatilanteessakin voi sää olla ihan mitä vaan, ja mikäli te olette ratsukkona tottuneet vaihteleviin sääolosuhteisiin, on luokan voitto taas askeleen lähempänä!
Jos tallillasi on maneesi, eli olosuhteet ovat lähes täydelliset, ole varovainen ettet vie hevostasi kohti maneesikuolemaa. Erityisesti talvisin liian moni hevonen joutuu työskentelemään päivästä toiseen maneesissa, samoja tylsiä tehtäviä tehden ja pikkuhiljaa siihen puutuen. Tämä johtaa pikkuhiljaa hevosen eteenpäinpyrkimyksen vähenemiseen ja yleiseen vastusteluun ratsastajan apuja kohtaan.
Mikäli kuitenkin maneesissa työskentelet, pyri tekemään siitäkin hevoselle edes välillä kivaa. Sisällytä maneesikäynteihin irtohypytystä kujassa, maastakäsittelyä, ohjasajoa ja tehkääpä vaikka kaverin kanssa vanhat kunnon katrilliharjoitukset! Ja jos olet maneesissa yksin, ota hevoseltasi loimi pois ja anna sen olla vapaana maneesissa jotta se pääsee piehtaroimaan rauhassa ja kunnolla! Piehtarointi on hevoselle parasta mahdollista hierontaa, se kyllä tietää mistä milloinkin kiristää ja kutittaa!
Kun viikonloppu koittaa, tee hevosellesi palvelus ja lähde maastoon! Maastossa hyödynnä mahdollisuus edetä reippaassa tempossa, tee intervalliharjoituksia ja kehitä omaa kevyttä istuntaasi. Käy maastossa sekä yksin että kavereiden kanssa, tämä parantaa keskinäistä suhdettanne huomattavasti.
Jos jonain päivänä ei ihan kaatamalla sada, ottakaa eväät mukaan ja tehkää rauhallinen kävelylenkki maastossa, ja kun löydätte sopivan rauhallisen paikan, nouskaa ratsailta ja nauttikaa eväät luonnon helmassa. Tätä ultimaattista kokemusta varten hevosilla tulee olla riimu suitsien päällä ja riimunnaru mukana, jotta saat hevosen sidottua vaikka puuhun kiinni eväshetken ajaksi. Jos kiinnisitominen arveluttaa, pidä hevosestasi kiinni, tosin tällöin eväiden syöminen voi olla aavistuksen haastavampaa! Tätä hevosen sidottuna pitämistäkin tulee harjoitella, treenaa sitä ensin karsinassa joka on hevoselle helpoin paikka, siitä vaihtele pikkuhiljaa paikkaa ja pidä aina huolta että hevonen jää kanssasi rauhassa ja rentona seisomaan kiinnisidottuna. Itse opetan hevoseni jo varsasti asti seisomaan yhdellä lyhyellä narulla kiinnisidottuna paikassa kuin paikassa, tämä helpottaa arkea huomattavasti!
Kaikessa tekemisessä pidä huolta että hevosellasi on kanssasi mukavaa, naama irvessä treenaaminen harvoin on hevosellekaan se miellyttävin tapa toimia! Kun hevosesi viihtyy kanssasi, tulee onnistumisia tositreenissäkin helpommin!
Tuleeko teille mieleen muita "poikkeuksellisia" hevosen liikutuskeinoja kuin ylläolevat? Jaa kommenttikentässä omia kokemuksiasi tämän pimeän ja synkän ajanjakson selättämiseksi!
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
Tuntisuunnitelma; takaosankäännös ja sulkutaivutus
Tällä tunnilla keskitytään työskentelyssä erityisesti ratsastajan ulkopohkeen käyttöön. Se tuntuu välillä jäävän vailla huomiota, vaikka on tosiasiassa todella tärkeä apu! Ulkopohkeesta on tulossa ihan oma 3 kohdan postauksensa, mutta sitä odotellessa, tehdäänpä tämä tuntisuunnitelma kuntoon!
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja aloita ratsastamalla kulmat vähän takaosankäännösmäisesti, eli ennen kulmaa hidasta hevosen käyntiä hieman istunnalla sekä ulko-ohjalla, ja kulmassa käännä oma katseesi käännöksen suuntaan, näytä sisäohjalla suuntaa mutta suorita käännös enemmän ulkopohkeella ja -ohjalla. Ulkopohkeen tulee siirtyä hieman satulavyön taakse, jotta hevonen reagoi siihen kääntävänä apuna eikä eteenpäinvievänä. Ulko-ohja ikään kuin tukeutuu hevosen kaulaa kohti, eli ote ei ole missään nimessä voimakas, vaan enemmänkin tukeva. Aina kulman käännöksen jälkeen ratsasta hevosta sisäpohkeella pieni pätkä tempoa lisäten. Muista pitää sisäpohje satulavyön kohdalla, ettei hevonen lähde vahingossa väistämään sisäpohjetta.
Ratsasta tällä tavalla kierros kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen jatka tarkkojen kulmien ratsastusta kuten täällä harjoiteltiin. Eli, nyt harjoitus muuttuu siten että kulmissa hevonen taipuu tasaisesti ja odottaa ratsastajan apuja. Tämän lisäksi lisää harjoitukseen pohkeenväistöä siten että pitkän sivun alun kulman jälkeen ratsasta muutama askel pohkeenväistöä uran sisäpuolelle, siitä jatka tällä linjalla suoraan pätkä ja suorita väistö takaisin uralle siten että palaat uralle juuri ennen kulmaa, jonka taas ratsastat huolellisesti taivuttaen.
Ratsasta myös nämä harjoitukset kierros kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen voit hetkeksi antaa hevoselle vapaat ohjat.
Tämän jälkeen jatketaan vielä hetki verrytellen, nyt ratsasta käynnissä kaikkien sivujen keskelle voltit (eli 4 volttia per kierros). Ole huolellinen volttien ratsastuksessa, ulkopohje siirtyy hieman satulavyön taakse pitäen huolta hevosen takaosan taivutuksesta, samalla kuin sisäohja huolehtii etuosan taipumisesta. Tässäkin harjoituksessa maltti on valttia, eli mieluummin loiva ja tasainen taivutus kuin ylitaipunut kaula ja ympyrän ulkopuolelle karannut takaosa.
Toista tämä kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen tee sama harjoitus kevyessä ravissa. Ravissa työskentelyssä suurenna voltteja sen verran että hevosen on helppo edetä ja loivasti taipua niillä, liian pienet voltit ovat hevoselle vaikeita sillä ne vaativat hyvän kokoamisasteen, ja varsinkaan näin alkuverryttelyssä sitä ei voi hevosilta vaatia. Työskentele ravissa muutaman kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen vielä hetki työskentelyä laukassa. Nyt edetään laukassa kevyessä istunnassa, ja ratsasta ainoastaan päätyihin isot ympyrät. Tämäkin molempiin suuntiin parin kierroksen ajan, ja sen jälkeen hetkeksi vapaat ohjat ja käyntiä.
Kun hevonen on saanut hetken hengähtää, ota taas ohjat tuntumalle ja aloitetaan ratsastamaan takaosankäännöksiä. Ennen takaosankäännöksiä hevosen käyntiä tulee koota muutaman askeleen ajan, jotta takaosankäännöksessä vaadittava takaosan polkeminen lähes paikallaan 8tai pienellä ympyrällä) on mahdollista. Muista että askel kootaan istunnalla ja pohkeella, ei ohjalla. Istuntaa ja pohjetta "tiivistetään" siten että pidä huolta omasta ryhdistäsi, istu oikein erityisen "ylväänä" eli selkä kasvaa pituutta ylöspäin ja samalla jaloilla ikäänkuin halaat hevosta. Jaloilla tuntuman tulee olla "pitkä" ja napakka, eli pohkeet pitävät huolen että hevosen askel säilyy aktiivisena, ja istunta ikäänkuin estää askeleen pitenemisen, ja nostaa sitä ylös ja lyhyemmäksi. Tämä on omasta mielestäni käynnissä melko haastavaa, ravissa ja erityisesti laukassa se on huomattavasti helpompaa. Käynti jotenkin helpommin hiipuu, varsinkin jos hevonen ei ole ihan rehellisesti pohkeen edessä, siksi en teekään sitä kuin muutamia askeleita juuri ennen vaadittavaa liikettä.
Voit ihan itse päättää missä kohdissa teet takaosankäännöksiä, mutta aloita sillä tavalla että käännä jostain kohtaa pitkältä sivulta takaosankäännös siten että hevonen katsoo kohti toista pitkää sivua, eli ikäänkuin puolikas takaosankäännös. Siitä jatka kohti vastakkaista pitkää sivua, ja ratsasta uusi takaosankäännös jotta pääset taas pitkälle sivulle. Eli yksinkertaisemmin, ratsasta kaartoja poikki radan. Vaihtele suuntaa mahdollisimman usein, siten että käännöksiä tulee tehtyä sekä oikealle että vasemmalle.
Kun nämä puolikkaat käännökset sujuvat, ota pätkiä harjoitusravissa molempiin kierroksiin jotta hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy.
Seuraavaksi tehdään takaosankäännöksiä ihan kokonaisina, eli voit kääntää käännökset sekä pitkältä että lyhyeltä sivulta, ja käännä nyt niin pitkään että suunta vaihtuu, eli puoli "kierrosta". Tee tämäkin paikkoja vaihdellen ja pidä huolta että hevonen lähtee takaosankäännöksen jälkeen aina kävelemään aktiivista käyntiä (voit ratsastaa vaikka pienen temponlisäyksen aina käännöksen jälkeen). Takaosankäännöksissä tulee myös huomioida se, että kun käännös alkaa uralta, se ei pääty uralle, vaan jää vähän uran sisäpuolelle. Älä siis lähde käännöksen jälkeen puskemaan hevosta takaisin uralle sisäpohkeella, vaan jatka käyntiä sillä linjalla mihin käännöksestä jäit, ja pikkuhiljaa ohjaat siitä hevosen takaisin uralle.
Ja sitten siihen itse käännöksen ratsastamiseen: kuten alussa mainitsin, otetaan tässä haltuun ratsastajan ulkopohje, joka onkin tärkeässä osassa takaosankäännöksissä. Käännöksen alussa (siis käynnin kokoamisen jälkeen) tuo painosi hieman enemmän sisäistuinluulle, ja käännä katsettasi reilusti käännöksen suuntaan, sitten voimista hieman ulko-ohjaa ja sen jälkeen siirrä ulkopohje satulavyön taakse ja käytä sitä kevyesti kääntävänä apuna yhdessä ulko-ohjan kanssa. Sisäohjalla voit näyttää käännöksen suuntaa ja asettaa hevosen, mutta pidä huolta että suurimman osan ajasta sisäohjasta on mahdollista myödätä. Sisäpohje ei myöskään ole suuressa osassa käännöstä, pidä sisäpohje satulavyön kohdalla, mutta ole erityisen tarkka että sisäpohje ei vaikuta samaan aikaan ulkopohkeen kanssa, tämä saa hevosen jännittyneeksi ja usein myös hevonen lähtee kääntämään takaosaansa toiseen suuntaan. Jos hevonen tekee takajaloillaan liian isoa ympyrää, kertoo se riittämättömästä kokoamisasteesta, mutta voit hieman yrittää korjata tätä pidättämällä kevyesti molemmilla ohjilla käännöksen aikana. Ole kuitenkin varovainen, todella usein hevonen tulkitsee ohjan pidättävän avun turhan vahvasti, ja lähtee jopa peruuttamaan ohjan paineesta.
Kun olet tehnyt takaosankäännöksiä sekä puolikkaina että kokonaisina, anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla. Jos hevonen on vielä voimissaan, voit tehdä muutaman sulkutaivutuksen tunnin loppuun ennen loppuverryttelyä.
Ratsasta uraa pitkin käynnissä, ja ratsasta pitkän sivun alussa 10 metrin voltti. Voltilta uralle palatessasi jätä hevonen samaan asentoon kuin se oli voltin viimeisellä neljänneksellä, eli hevonen jatkaa loivasti taipuneena etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Hevosen katse on ratsastettavaa uraa kohti. Ulkopohje säätelee takaosaa, (tai voit ajatella että ulkopohje ikäänkuin estää hevosen takaosan palaamisen uralle) sisäpohje on satulavyön kohdalla lähellä hevosen kylkeä, ratsastajan paino on hieman enemmän sisäistuinluulla, sisäpohje antaa hevoselle mahdollisuuden taipua sen ympärille. Sisäpohje myös estää hevosta painumasta kokonaan uran sisäpuolelle, samalla kun sisäohja taivuttaa hevosen etuosaa. Ulko-ohja säätelee taivutusta, tärkeintä tässäkin harjoituksessa on saada aikaiseksi loiva mutta tasainen taivutus.
Tee siis pitkän sivun alkuun voltti, siitä jatka pätkä sulkutaivutuksessa uraa pitkin ja sen jälkeen suorista hevonen ja tarkista eteenpäinpyrkimys ennen seuraavaa volttia ja sulkua.
Kun olet tehnyt tämän harjoituksen pari kertaa vasemmassa kierroksessa, vaihda suuntaa ja toista harjoitus oikeaan kierrokseen. Samat sulkuharjoitukset voit tehdä myös harjoitusravissa, muista pitää tempo maltillisena jotta sinulla itselläsi on aikaa ajoittaa apusi oikein ja hevosella on aikaa niihin vastata.
Tämän jälkeen hevonen (ja sinä) on ansainnut kevyen loppuverryttelyn kevyessä laukassa pitkähköllä ohjalla, hyvin rauhallisessa tempossa, molempiin suuntiin. Tämän jälkeen samalla kaavalla kevyttä ravia, eli pitkähkö ohja (kuitenkin kevyt tuntuma säilyttäen) ja rauhallinen tempo.
Nyt on taas jumpattu, ei muuta kuin maastoon loppukäynneiksi! Muista kävellä riittävän pitkään näin intensiivisen tunnin jälkeen!
Tämä tuntisuunnitelma sopii erityisen hyvin myös niihin pureviin pakkaspäiviin, jolloin on erityisen tärkeää huolehtia riittävän pitkästä alkuverryttelystä hevosen lihaksiston lämpenemisen takaamiseksi. Ja jos se kenttä on jäässä, on tässä tunnissa melko paljon käyntiharjoituksia!
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja aloita ratsastamalla kulmat vähän takaosankäännösmäisesti, eli ennen kulmaa hidasta hevosen käyntiä hieman istunnalla sekä ulko-ohjalla, ja kulmassa käännä oma katseesi käännöksen suuntaan, näytä sisäohjalla suuntaa mutta suorita käännös enemmän ulkopohkeella ja -ohjalla. Ulkopohkeen tulee siirtyä hieman satulavyön taakse, jotta hevonen reagoi siihen kääntävänä apuna eikä eteenpäinvievänä. Ulko-ohja ikään kuin tukeutuu hevosen kaulaa kohti, eli ote ei ole missään nimessä voimakas, vaan enemmänkin tukeva. Aina kulman käännöksen jälkeen ratsasta hevosta sisäpohkeella pieni pätkä tempoa lisäten. Muista pitää sisäpohje satulavyön kohdalla, ettei hevonen lähde vahingossa väistämään sisäpohjetta.
Ratsasta tällä tavalla kierros kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen jatka tarkkojen kulmien ratsastusta kuten täällä harjoiteltiin. Eli, nyt harjoitus muuttuu siten että kulmissa hevonen taipuu tasaisesti ja odottaa ratsastajan apuja. Tämän lisäksi lisää harjoitukseen pohkeenväistöä siten että pitkän sivun alun kulman jälkeen ratsasta muutama askel pohkeenväistöä uran sisäpuolelle, siitä jatka tällä linjalla suoraan pätkä ja suorita väistö takaisin uralle siten että palaat uralle juuri ennen kulmaa, jonka taas ratsastat huolellisesti taivuttaen.
Ratsasta myös nämä harjoitukset kierros kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen voit hetkeksi antaa hevoselle vapaat ohjat.
Tämän jälkeen jatketaan vielä hetki verrytellen, nyt ratsasta käynnissä kaikkien sivujen keskelle voltit (eli 4 volttia per kierros). Ole huolellinen volttien ratsastuksessa, ulkopohje siirtyy hieman satulavyön taakse pitäen huolta hevosen takaosan taivutuksesta, samalla kuin sisäohja huolehtii etuosan taipumisesta. Tässäkin harjoituksessa maltti on valttia, eli mieluummin loiva ja tasainen taivutus kuin ylitaipunut kaula ja ympyrän ulkopuolelle karannut takaosa.
Toista tämä kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen tee sama harjoitus kevyessä ravissa. Ravissa työskentelyssä suurenna voltteja sen verran että hevosen on helppo edetä ja loivasti taipua niillä, liian pienet voltit ovat hevoselle vaikeita sillä ne vaativat hyvän kokoamisasteen, ja varsinkaan näin alkuverryttelyssä sitä ei voi hevosilta vaatia. Työskentele ravissa muutaman kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen vielä hetki työskentelyä laukassa. Nyt edetään laukassa kevyessä istunnassa, ja ratsasta ainoastaan päätyihin isot ympyrät. Tämäkin molempiin suuntiin parin kierroksen ajan, ja sen jälkeen hetkeksi vapaat ohjat ja käyntiä.
Kun hevonen on saanut hetken hengähtää, ota taas ohjat tuntumalle ja aloitetaan ratsastamaan takaosankäännöksiä. Ennen takaosankäännöksiä hevosen käyntiä tulee koota muutaman askeleen ajan, jotta takaosankäännöksessä vaadittava takaosan polkeminen lähes paikallaan 8tai pienellä ympyrällä) on mahdollista. Muista että askel kootaan istunnalla ja pohkeella, ei ohjalla. Istuntaa ja pohjetta "tiivistetään" siten että pidä huolta omasta ryhdistäsi, istu oikein erityisen "ylväänä" eli selkä kasvaa pituutta ylöspäin ja samalla jaloilla ikäänkuin halaat hevosta. Jaloilla tuntuman tulee olla "pitkä" ja napakka, eli pohkeet pitävät huolen että hevosen askel säilyy aktiivisena, ja istunta ikäänkuin estää askeleen pitenemisen, ja nostaa sitä ylös ja lyhyemmäksi. Tämä on omasta mielestäni käynnissä melko haastavaa, ravissa ja erityisesti laukassa se on huomattavasti helpompaa. Käynti jotenkin helpommin hiipuu, varsinkin jos hevonen ei ole ihan rehellisesti pohkeen edessä, siksi en teekään sitä kuin muutamia askeleita juuri ennen vaadittavaa liikettä.
Voit ihan itse päättää missä kohdissa teet takaosankäännöksiä, mutta aloita sillä tavalla että käännä jostain kohtaa pitkältä sivulta takaosankäännös siten että hevonen katsoo kohti toista pitkää sivua, eli ikäänkuin puolikas takaosankäännös. Siitä jatka kohti vastakkaista pitkää sivua, ja ratsasta uusi takaosankäännös jotta pääset taas pitkälle sivulle. Eli yksinkertaisemmin, ratsasta kaartoja poikki radan. Vaihtele suuntaa mahdollisimman usein, siten että käännöksiä tulee tehtyä sekä oikealle että vasemmalle.
Kun nämä puolikkaat käännökset sujuvat, ota pätkiä harjoitusravissa molempiin kierroksiin jotta hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy.
Seuraavaksi tehdään takaosankäännöksiä ihan kokonaisina, eli voit kääntää käännökset sekä pitkältä että lyhyeltä sivulta, ja käännä nyt niin pitkään että suunta vaihtuu, eli puoli "kierrosta". Tee tämäkin paikkoja vaihdellen ja pidä huolta että hevonen lähtee takaosankäännöksen jälkeen aina kävelemään aktiivista käyntiä (voit ratsastaa vaikka pienen temponlisäyksen aina käännöksen jälkeen). Takaosankäännöksissä tulee myös huomioida se, että kun käännös alkaa uralta, se ei pääty uralle, vaan jää vähän uran sisäpuolelle. Älä siis lähde käännöksen jälkeen puskemaan hevosta takaisin uralle sisäpohkeella, vaan jatka käyntiä sillä linjalla mihin käännöksestä jäit, ja pikkuhiljaa ohjaat siitä hevosen takaisin uralle.
Ja sitten siihen itse käännöksen ratsastamiseen: kuten alussa mainitsin, otetaan tässä haltuun ratsastajan ulkopohje, joka onkin tärkeässä osassa takaosankäännöksissä. Käännöksen alussa (siis käynnin kokoamisen jälkeen) tuo painosi hieman enemmän sisäistuinluulle, ja käännä katsettasi reilusti käännöksen suuntaan, sitten voimista hieman ulko-ohjaa ja sen jälkeen siirrä ulkopohje satulavyön taakse ja käytä sitä kevyesti kääntävänä apuna yhdessä ulko-ohjan kanssa. Sisäohjalla voit näyttää käännöksen suuntaa ja asettaa hevosen, mutta pidä huolta että suurimman osan ajasta sisäohjasta on mahdollista myödätä. Sisäpohje ei myöskään ole suuressa osassa käännöstä, pidä sisäpohje satulavyön kohdalla, mutta ole erityisen tarkka että sisäpohje ei vaikuta samaan aikaan ulkopohkeen kanssa, tämä saa hevosen jännittyneeksi ja usein myös hevonen lähtee kääntämään takaosaansa toiseen suuntaan. Jos hevonen tekee takajaloillaan liian isoa ympyrää, kertoo se riittämättömästä kokoamisasteesta, mutta voit hieman yrittää korjata tätä pidättämällä kevyesti molemmilla ohjilla käännöksen aikana. Ole kuitenkin varovainen, todella usein hevonen tulkitsee ohjan pidättävän avun turhan vahvasti, ja lähtee jopa peruuttamaan ohjan paineesta.
Kun olet tehnyt takaosankäännöksiä sekä puolikkaina että kokonaisina, anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla. Jos hevonen on vielä voimissaan, voit tehdä muutaman sulkutaivutuksen tunnin loppuun ennen loppuverryttelyä.
Ratsasta uraa pitkin käynnissä, ja ratsasta pitkän sivun alussa 10 metrin voltti. Voltilta uralle palatessasi jätä hevonen samaan asentoon kuin se oli voltin viimeisellä neljänneksellä, eli hevonen jatkaa loivasti taipuneena etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Hevosen katse on ratsastettavaa uraa kohti. Ulkopohje säätelee takaosaa, (tai voit ajatella että ulkopohje ikäänkuin estää hevosen takaosan palaamisen uralle) sisäpohje on satulavyön kohdalla lähellä hevosen kylkeä, ratsastajan paino on hieman enemmän sisäistuinluulla, sisäpohje antaa hevoselle mahdollisuuden taipua sen ympärille. Sisäpohje myös estää hevosta painumasta kokonaan uran sisäpuolelle, samalla kun sisäohja taivuttaa hevosen etuosaa. Ulko-ohja säätelee taivutusta, tärkeintä tässäkin harjoituksessa on saada aikaiseksi loiva mutta tasainen taivutus.
Tee siis pitkän sivun alkuun voltti, siitä jatka pätkä sulkutaivutuksessa uraa pitkin ja sen jälkeen suorista hevonen ja tarkista eteenpäinpyrkimys ennen seuraavaa volttia ja sulkua.
Kun olet tehnyt tämän harjoituksen pari kertaa vasemmassa kierroksessa, vaihda suuntaa ja toista harjoitus oikeaan kierrokseen. Samat sulkuharjoitukset voit tehdä myös harjoitusravissa, muista pitää tempo maltillisena jotta sinulla itselläsi on aikaa ajoittaa apusi oikein ja hevosella on aikaa niihin vastata.
Tämän jälkeen hevonen (ja sinä) on ansainnut kevyen loppuverryttelyn kevyessä laukassa pitkähköllä ohjalla, hyvin rauhallisessa tempossa, molempiin suuntiin. Tämän jälkeen samalla kaavalla kevyttä ravia, eli pitkähkö ohja (kuitenkin kevyt tuntuma säilyttäen) ja rauhallinen tempo.
Nyt on taas jumpattu, ei muuta kuin maastoon loppukäynneiksi! Muista kävellä riittävän pitkään näin intensiivisen tunnin jälkeen!
Tämä tuntisuunnitelma sopii erityisen hyvin myös niihin pureviin pakkaspäiviin, jolloin on erityisen tärkeää huolehtia riittävän pitkästä alkuverryttelystä hevosen lihaksiston lämpenemisen takaamiseksi. Ja jos se kenttä on jäässä, on tässä tunnissa melko paljon käyntiharjoituksia!
Tunnisteet:
etuosan hallinta,
kaarto poikki radan,
kulman ratsastus,
käynnin kokoaminen,
pohkeenväistö,
sulkutaivutus,
takaosan hallinta,
takaosankäännös,
tuntisuunnitelma,
ulko-ohja,
ulkopohje,
voltti
maanantai 9. marraskuuta 2015
Tuntisuunnitelma; jumppaa hevosen suoristamiseksi
Tällä tunnilla keskitytään työskentelyyn rauhallisessa tempossa, siten että hevosta jumpataan huolellisesti sen suoruuden parantamiseksi. Vaikka sitä helposti kuvittelisi että parasta työskentelyä hevosen suoristamiseksi olisi juuri suoraan ratsastaminen, ei se valitettavasti ole ihan niin helppoa. Itseasiassa, vasta sen jälkeen kun hevonen on erilaisilla taivutusharjoituksilla saatu suoristettua, on mahdollista ratsastaa suoraan. Hevonen on vino aivan samalla tavalla kuin ihminenkin on oikea- tai vasenkätinen, ja heikompaa kylkeä pitää siis saada vahvistettua suoruuden aikaansaamiseksi. Ja tähän tartutaan tällä tunnilla!
Aloita alkukäyntien jälkeen ratsastamalla käyntiä, mutta älä ota ohjia "normaalipituisiksi" vaan pidä ohjaspituus normaalia pidempänä, kuitenkin siten että tuntuma hevosen suuhun säilyy. Käden paikkaa muuttamalla (yleensä käsiä nostamalla) voit hakea tuntuman taas takaisin jos se hevosen lyhentäessä kaulaansa hetkeksi häviää. Hevonen saattaa siis aluksi "vierastaa" normaalia pidempää ohjaa. Ratsasta käyntiä pääty-ympyrällä pitäen omalla katseellasi huolta että hevonen pysyy ympyrällä. Katse on siis ympyrällä ikäänkuin puoli kierrosta edellä, tällöin vartalosi asento kertoo hevoselle koko ajan mitä tietä edetään. Pyritään siis minimoimaan "kädellä ratsastaminen" jo heti tunnin alkuvaiheessa. Keskity ympyrällä siihen että hevonen etenee rauhallisessa tempossa, taivuta sitä aivan loivasti sisäohjalla ja ulkopohkeella ja tarjoa kättäsi hevosen suuta kohti aina kun mahdollista. Hevonen ei välttämättä heti "uskalla" pidentää kaulaansa kun tarjoat sille kädelläsi mahdollisuuden siihen, mutta älä huolehdi, yleensä muutaman toiston jälkeen hevonenkin alkaa luottaa kätesi tarjoamaan mahdollisuuteen. Kunhan vaan muistat ettet missään vaiheessa vedä kädellä taaksepäin!
Ratsasta muutama kierros ympyrällä ensin vasempaan, sen jälkeen vaihda ympyrällä suuntaa ympyräleikkaa-tiellä ja työskentele sen jälkeen ympyrällä oikealle, edelleen käynnissä, aivan samalla tavalla kuin vasemmassakin kierroksessa. Loiva taivutus ympyrän kaaren suuntaisesti, rauhallisessa tempossa ja kaikki ajatus siihen että hevonen pikkuhiljaa uskaltaa venyttää kaulaansa eteen ja alas.
Tämän jälkeen vaihda ympyrää toiseen päätyyn ja työskentele samalla tavalla ensin vasemmassa kierroksessa rauhallisessa tempossa kevyessä ravissa. Tässäkin pidä huolta että ohjat ovat hieman normaalia pidempänä, käsi on aina menossa hevosen suuta kohti jolloin hevosella on halutessaan mahdollisuus venyttää kaulaansa. Tässä pitää olla todella tarkka rauhallisen tempon säilyttämiseksi, sillä mikäli hevonen kiihdyttää vauhtiaan ja on samalla kovin pitkällä kaulalla, tulee ratsukosta kovin etupainoinen,ja sitä emme tässä (tai itseasiassa ikinä) nyt halua. Pyri tässä säätelemään tempoa ennen kaikkea omalla istunnallasi, eli hidasta hevosen ravin tempoa kevennykselläsi. Ajattele enemmänkin että ratsasta rauhallinen tempo, jolloin hevosen on helpompi ottaa painoa takaosalleen, ja vasta sen jälkeen sen on mahdollista venyttää kaulaansa eteen ja alas, menettämättä tasapainoaan. Tässä harjoituksessa siis tempon hidastaminen on korjauskeino hevosen painopisteen palauttamiseksi takaisin takaosalle.
Vaihda myös ravissa suuntaa ympyräleikkaa-tiellä ja työskentele samalla tavalla kevyessä ravissa oikeaan kierrokseen. Tämän jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Tämän jälkeen ota ohjat tuntumalle, nyt ihan "normaalipituuteen" ja jatka työskentelyä käynnissä, kolmikaarisella kiemurauralla radan poikki. Ole tarkkana että ratsastat jokaisen kaaren (3 kpl siis!) huolellisesti taivuttaen. Ei siis ylitaivuttaen kaulaa, vaan loivasti taivuttaen läpi koko hevosen kropan. Muista että kaulan taivutus on oikeasti todella loiva, tärkeintä on saavuttaa rentous sisäsuupieleen ja saada ulkopohkeella hevonen taipumaan sisäpohkeen "ympärille". Sisäpohje on siis omalla paikallaan satulavyön kohdalla, lähellä hevosen kylkeä mutta ei kuitenkaan jännittyneenä. Jännittynyt sisäpohje aiheuttaa hevosen takaosan väistämisen, eli silloin hevonen tekee juuri päinvastoin mitä sinä taivutuksella haluat. Eli, vaikka ajatus on taivuttaa sisäpohkeen ympärille, älä kuitenkaan käytä sisäpohjetta aktiivisesti, vaan keskity sisäohjaan ja ulkopohkeeseen.
Kiemuran kaarien välissä muista suoristaa hevonen, ja ennen kaikkea, ratsastaa hevosta suoraan kohti pitkää sivua, jotta toinenkin kaarre tulee ratsastettua aivan samanlaisella kaarella kuin ensimmäinen. Ja toisenkin kaaren jälkeen huolellinen suoristus ja suoraan ratsastus, ja vielä viimeiselle kaarelle tarkka mutta loiva taivutus. Pitkällä sivulla ratsasta käynnissä muutamia temponlisäyksiä, jotta hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy. Toista kiemuraura käynnissä vielä toisen kerran ja sen jälkeen voit siirtyä raviin ja ratsastaa saman kiemuran harjoitusravissa kahteen kertaan. Tämän jälkeen taas hetki käyntiä vapain ohjin.
Seuraavaksi jatketaan käynnissä avotaivutus- ja pohkeenväistöharjoituksilla. Aloita vasemmassa kierroksessa siten että ratsasta ensinnäkin aina huolelliset kulmat, kuten täällä opimme. Pidä siis tässä harjoituksessa huolta että jokainen kulma tulee ratsastettua yhtä huolellisesti, sillä alkuverryttelyssä kulmia ei ratsastettu ollenkaan! Ratsasta pitkällä sivulla B kirjaimessa voltti, ja jatka voltin jälkeen pitkää sivua pitkin avotaivutuksessa. Avotaivutuksen voit ottaa haltuun täältä. Kun olet päässyt avotaivutuksessa pitkän sivun loppuun, ratsasta M kirjaimelle toinen voltti. Ensimmäinen voltti siis valmistelee avotaivutuksen ja toinen voltti päättää avotaivutuksen. Jatka tästä lyhyelle sivulle siten että käännä hevonen C kirjaimesta pituushalkaisijalle ja tästä lähde ratsastamaan pohkeenväistössä oikealle, kohti toisen pitkän sivun loppua, eli E kirjainta. Muista ratsastaa tarkka kulma sekä C kirjaimen kohdalle ennen väistöä että E kirjaimen jälkeiseen kulmaan väistön jälkeen. Lyhyellä sivulla ratsasta pieni pätkä temponlisäystä, siten että lähinnä tarkistat että hevonen pysyy pohkeen edessä. Tästä jatkat taas tarkan kulman jälkeen B kirjaimessa voltti, pitkää sivua pitkin avossa ja M kirjaimelle toinen voltti. Toista harjoitus käynnissä parin kierroksen ajan vasempaan suuntaan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla suunnan muutoksen ajan ja toista sama harjoitus oikeaan kierrokseen parin kierroksen ajan. Tämän jälkeen taas käyntiä vapain ohjin ja sen jälkeen voit tehdä saman harjoituksen harjoitusravissa. Mikäli harjoituksen tekeminen ravissa tuntuu haastavalta, hidasta ravin tempoa tilanteen korjaamiseksi tai voit jopa siirtää hevosen hetkeksi käyntiin jotta saat taas omat apusi ajan tasalle. Varsinkin pohkeenväistön tekeminen ravissa on hevoselle helpompaa kuin käynnissä, mutta ratsastajalle usein hieman hankalampaa juuri apujen oikea-aikaisen ajoittamisen vuoksi.
Hevosen suoristamista tässä harjoituksessa tukevat avotaivutuksen lievästi taivuttava ja kokoava vaikutus, joka vahvistaa hevosen kylkiä, joka siis auttaa sitä suoristumaan. (vahva kylki->hevonen jaksaa kannatella itseään->suoruus on helpompi ylläpitää) Vaikka hevosen toinen kylki onkin aina heikompi kuin toinen, ja monasti sitä käsketään työstämään enemmän kuin vahvempaa kylkeä, en itse usko tähän, sillä silloin usein käy niin että ratsastaja tulee työstäneeksi heikkoa kylkeä liikaa, ja vahvempi kylki jää huomiotta, eikä näin ollen saa sen tarvitsemaa jumppaa, jolla säilyttää tietty jäntevyys ja elastisuus. Eli työskentele aina täsmällisesti ja tarkasti kumpaankin suuntaan, siitä on hyötyä sekä vahvemman että heikomman kyljen kanssa.
Suoruutta parantaa myös pohkeenväistöharjoitus, jossa hevosen tulee olla kropastaan suora jotta pohkeenväistö onnistuu siten miten sen on tarkoituskin, eli parantaen lapojen irtonaisuutta ja hevosen liikkuvuutta.
Kun olet tehnyt avotaivutus- ja pohkeenväistöharjoitukset, voit loppuverrytellä hevosen ratsastamalla laukkaa erittäin rauhallisessa tempossa, kevyessä istunnassa antaen hevosen venyttää kaulaansa hieman pidemmälle. Tämän jälkeen voit ravailla kevyessä ravissa muutaman kierroksen molempiin suuntiin ja tämän jälkeen onkin aika kävellä pitkät loppukäynnit!
Tuliko liikaa tekemistä yhdelle tunnille? Muista että kaikkia näitä harjoituksia voit soveltaa jaksamisen ja tasonne mukaan, pääasia että tulee vähän tekemisen makua, ilman että on veren maku suussa!
Hyviä treenejä!
Aloita alkukäyntien jälkeen ratsastamalla käyntiä, mutta älä ota ohjia "normaalipituisiksi" vaan pidä ohjaspituus normaalia pidempänä, kuitenkin siten että tuntuma hevosen suuhun säilyy. Käden paikkaa muuttamalla (yleensä käsiä nostamalla) voit hakea tuntuman taas takaisin jos se hevosen lyhentäessä kaulaansa hetkeksi häviää. Hevonen saattaa siis aluksi "vierastaa" normaalia pidempää ohjaa. Ratsasta käyntiä pääty-ympyrällä pitäen omalla katseellasi huolta että hevonen pysyy ympyrällä. Katse on siis ympyrällä ikäänkuin puoli kierrosta edellä, tällöin vartalosi asento kertoo hevoselle koko ajan mitä tietä edetään. Pyritään siis minimoimaan "kädellä ratsastaminen" jo heti tunnin alkuvaiheessa. Keskity ympyrällä siihen että hevonen etenee rauhallisessa tempossa, taivuta sitä aivan loivasti sisäohjalla ja ulkopohkeella ja tarjoa kättäsi hevosen suuta kohti aina kun mahdollista. Hevonen ei välttämättä heti "uskalla" pidentää kaulaansa kun tarjoat sille kädelläsi mahdollisuuden siihen, mutta älä huolehdi, yleensä muutaman toiston jälkeen hevonenkin alkaa luottaa kätesi tarjoamaan mahdollisuuteen. Kunhan vaan muistat ettet missään vaiheessa vedä kädellä taaksepäin!
Ratsasta muutama kierros ympyrällä ensin vasempaan, sen jälkeen vaihda ympyrällä suuntaa ympyräleikkaa-tiellä ja työskentele sen jälkeen ympyrällä oikealle, edelleen käynnissä, aivan samalla tavalla kuin vasemmassakin kierroksessa. Loiva taivutus ympyrän kaaren suuntaisesti, rauhallisessa tempossa ja kaikki ajatus siihen että hevonen pikkuhiljaa uskaltaa venyttää kaulaansa eteen ja alas.
Tämän jälkeen vaihda ympyrää toiseen päätyyn ja työskentele samalla tavalla ensin vasemmassa kierroksessa rauhallisessa tempossa kevyessä ravissa. Tässäkin pidä huolta että ohjat ovat hieman normaalia pidempänä, käsi on aina menossa hevosen suuta kohti jolloin hevosella on halutessaan mahdollisuus venyttää kaulaansa. Tässä pitää olla todella tarkka rauhallisen tempon säilyttämiseksi, sillä mikäli hevonen kiihdyttää vauhtiaan ja on samalla kovin pitkällä kaulalla, tulee ratsukosta kovin etupainoinen,ja sitä emme tässä (tai itseasiassa ikinä) nyt halua. Pyri tässä säätelemään tempoa ennen kaikkea omalla istunnallasi, eli hidasta hevosen ravin tempoa kevennykselläsi. Ajattele enemmänkin että ratsasta rauhallinen tempo, jolloin hevosen on helpompi ottaa painoa takaosalleen, ja vasta sen jälkeen sen on mahdollista venyttää kaulaansa eteen ja alas, menettämättä tasapainoaan. Tässä harjoituksessa siis tempon hidastaminen on korjauskeino hevosen painopisteen palauttamiseksi takaisin takaosalle.
Vaihda myös ravissa suuntaa ympyräleikkaa-tiellä ja työskentele samalla tavalla kevyessä ravissa oikeaan kierrokseen. Tämän jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Tämän jälkeen ota ohjat tuntumalle, nyt ihan "normaalipituuteen" ja jatka työskentelyä käynnissä, kolmikaarisella kiemurauralla radan poikki. Ole tarkkana että ratsastat jokaisen kaaren (3 kpl siis!) huolellisesti taivuttaen. Ei siis ylitaivuttaen kaulaa, vaan loivasti taivuttaen läpi koko hevosen kropan. Muista että kaulan taivutus on oikeasti todella loiva, tärkeintä on saavuttaa rentous sisäsuupieleen ja saada ulkopohkeella hevonen taipumaan sisäpohkeen "ympärille". Sisäpohje on siis omalla paikallaan satulavyön kohdalla, lähellä hevosen kylkeä mutta ei kuitenkaan jännittyneenä. Jännittynyt sisäpohje aiheuttaa hevosen takaosan väistämisen, eli silloin hevonen tekee juuri päinvastoin mitä sinä taivutuksella haluat. Eli, vaikka ajatus on taivuttaa sisäpohkeen ympärille, älä kuitenkaan käytä sisäpohjetta aktiivisesti, vaan keskity sisäohjaan ja ulkopohkeeseen.
Kiemuran kaarien välissä muista suoristaa hevonen, ja ennen kaikkea, ratsastaa hevosta suoraan kohti pitkää sivua, jotta toinenkin kaarre tulee ratsastettua aivan samanlaisella kaarella kuin ensimmäinen. Ja toisenkin kaaren jälkeen huolellinen suoristus ja suoraan ratsastus, ja vielä viimeiselle kaarelle tarkka mutta loiva taivutus. Pitkällä sivulla ratsasta käynnissä muutamia temponlisäyksiä, jotta hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy. Toista kiemuraura käynnissä vielä toisen kerran ja sen jälkeen voit siirtyä raviin ja ratsastaa saman kiemuran harjoitusravissa kahteen kertaan. Tämän jälkeen taas hetki käyntiä vapain ohjin.
Seuraavaksi jatketaan käynnissä avotaivutus- ja pohkeenväistöharjoituksilla. Aloita vasemmassa kierroksessa siten että ratsasta ensinnäkin aina huolelliset kulmat, kuten täällä opimme. Pidä siis tässä harjoituksessa huolta että jokainen kulma tulee ratsastettua yhtä huolellisesti, sillä alkuverryttelyssä kulmia ei ratsastettu ollenkaan! Ratsasta pitkällä sivulla B kirjaimessa voltti, ja jatka voltin jälkeen pitkää sivua pitkin avotaivutuksessa. Avotaivutuksen voit ottaa haltuun täältä. Kun olet päässyt avotaivutuksessa pitkän sivun loppuun, ratsasta M kirjaimelle toinen voltti. Ensimmäinen voltti siis valmistelee avotaivutuksen ja toinen voltti päättää avotaivutuksen. Jatka tästä lyhyelle sivulle siten että käännä hevonen C kirjaimesta pituushalkaisijalle ja tästä lähde ratsastamaan pohkeenväistössä oikealle, kohti toisen pitkän sivun loppua, eli E kirjainta. Muista ratsastaa tarkka kulma sekä C kirjaimen kohdalle ennen väistöä että E kirjaimen jälkeiseen kulmaan väistön jälkeen. Lyhyellä sivulla ratsasta pieni pätkä temponlisäystä, siten että lähinnä tarkistat että hevonen pysyy pohkeen edessä. Tästä jatkat taas tarkan kulman jälkeen B kirjaimessa voltti, pitkää sivua pitkin avossa ja M kirjaimelle toinen voltti. Toista harjoitus käynnissä parin kierroksen ajan vasempaan suuntaan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla suunnan muutoksen ajan ja toista sama harjoitus oikeaan kierrokseen parin kierroksen ajan. Tämän jälkeen taas käyntiä vapain ohjin ja sen jälkeen voit tehdä saman harjoituksen harjoitusravissa. Mikäli harjoituksen tekeminen ravissa tuntuu haastavalta, hidasta ravin tempoa tilanteen korjaamiseksi tai voit jopa siirtää hevosen hetkeksi käyntiin jotta saat taas omat apusi ajan tasalle. Varsinkin pohkeenväistön tekeminen ravissa on hevoselle helpompaa kuin käynnissä, mutta ratsastajalle usein hieman hankalampaa juuri apujen oikea-aikaisen ajoittamisen vuoksi.
Hevosen suoristamista tässä harjoituksessa tukevat avotaivutuksen lievästi taivuttava ja kokoava vaikutus, joka vahvistaa hevosen kylkiä, joka siis auttaa sitä suoristumaan. (vahva kylki->hevonen jaksaa kannatella itseään->suoruus on helpompi ylläpitää) Vaikka hevosen toinen kylki onkin aina heikompi kuin toinen, ja monasti sitä käsketään työstämään enemmän kuin vahvempaa kylkeä, en itse usko tähän, sillä silloin usein käy niin että ratsastaja tulee työstäneeksi heikkoa kylkeä liikaa, ja vahvempi kylki jää huomiotta, eikä näin ollen saa sen tarvitsemaa jumppaa, jolla säilyttää tietty jäntevyys ja elastisuus. Eli työskentele aina täsmällisesti ja tarkasti kumpaankin suuntaan, siitä on hyötyä sekä vahvemman että heikomman kyljen kanssa.
Suoruutta parantaa myös pohkeenväistöharjoitus, jossa hevosen tulee olla kropastaan suora jotta pohkeenväistö onnistuu siten miten sen on tarkoituskin, eli parantaen lapojen irtonaisuutta ja hevosen liikkuvuutta.
Kun olet tehnyt avotaivutus- ja pohkeenväistöharjoitukset, voit loppuverrytellä hevosen ratsastamalla laukkaa erittäin rauhallisessa tempossa, kevyessä istunnassa antaen hevosen venyttää kaulaansa hieman pidemmälle. Tämän jälkeen voit ravailla kevyessä ravissa muutaman kierroksen molempiin suuntiin ja tämän jälkeen onkin aika kävellä pitkät loppukäynnit!
Tuliko liikaa tekemistä yhdelle tunnille? Muista että kaikkia näitä harjoituksia voit soveltaa jaksamisen ja tasonne mukaan, pääasia että tulee vähän tekemisen makua, ilman että on veren maku suussa!
Hyviä treenejä!
maanantai 26. lokakuuta 2015
Ratsun oppikoulu, osa 6, ensimmäiset laukat
Nyt olemme jo tilanteessa jossa ratsunalkumme kävelevät ja ravaavat ratsastajan kanssa tottuneesti, ja omaan istuntaamme on kiinnitetty erityistä huomiota, joten tässä kohtaa on hyvä ottaa mukaan ensimmäiset laukannostot.
Ennen laukannostojen tekemistä selästä käsin on syytä työskennellä hieman maastakäsin, joko juoksuttaen tai ohjasajaen, jotta saat hevosen laukkaamaan ääniavusta ja näet samalla miten hevonen laukkaa. Onko se luonnostaan hyvässä tasapainossa laukassa vai joutuuko se tasapainottamaan itseään laukassa enemmän kuin muissa askellajeissa. Voit myös tutustuttaa hevosen maapuomiin maastatyöskentelyssä, ihan vaan juoksuttaen tai ohjasajaen maapuomin yli. Jos hevonen hyppää puomin yli ja jatkaa siitä laukassa, on se hyvä merkki ensimmäisiä laukannostoharjoituksia silmällä pitäen. Tarkkaile myös tässä vaiheessa kummassa kierroksessa hevonen nostaa helpommin laukan, jotta tiedät aloittaa laukannostoharjoitukset juuri siinä helpommassa suunnassa.
Ei varmastikaan tule kenellekään yllätyksenä että suosittelen nostamaan ensimmäisiä laukkoja maastossa, hyväpohjaisella suoralla tai loivassa ylämäessä. Syy miksi maastossa laukkaaminen on suositeltavaa johtuu yksinkertaisesti hevosen tasapainon säilyttämisen haasteista. Kenttä kun on tilana rajallinen, käännökset seuraavat toinen toistaan kovin nopeasti, ja usein myös kentän aidat jarruttavat hevosta liikaa.
Joten, jos mahdollista, lähde maastoon yksin tai kaverin kanssa ja käytä jo tutuksi tullutta reittiä, ja valitse turvallinen suora tai vielä parempaa, loiva ylämäki, jossa hevonen on helppo "horjuttaa" laukalle ravipätkän jälkeen. Erityisesti loivassa ylämäessä hevonen valitsee helpommin laukan ravin sijaan, ja tällöin tuo vaan toinen lonkka eteen ja alas, ja käytä saman puolen pohjetta heti satulavyön edessä tiivistäen samalla hieman vastakkaista ohjaa ja hevonen siirtyy laukkaan. Tässä maastoharjoittelussa pyritään saamaan hevonen laukalle mahdollisimman usein, ja samalla käyttäen laukka-avut, jotta hevonen pikkuhiljaa oppii yhdistämään laukannostot myös ratsastajan antamiin apuihin.
Kun hevonen on nostanut laukan, anna sen edetä tovi reippaassa tempossa äänellä kehuen, ennen kuin siirrät sen takaisin raviin ja käyntiin. Jos laukka pyörii jo kohtalaisen hyvin, voi laukassa edetä vähän pidempään, mutta jos laukka on vielä kovin voimatonta tai epätahtista, tyydy siihen että hevonen sentään nostaa laukan ja suorita siirtymä ennen kuin pakka leviää käsiin. Laukassa kevennä istuntaasi hieman, jotta hevosen selkä saa vapauden liikkua.
Jos kuitenkin maastossa laukkaaminen epäilyttää, käydään tässä läpi muutama harjoitus jotka voit tehdä kentällä.
Muutama asia kannattaa ottaa huomioon ensimmäisiä laukannostoja aloittaessa:
- laukannostossa sisäohjan tulee olla löysä, siis totaalisen löysä jotta et lukitse hevosen sisälapaa ja sisätakajalkaa.
- ulko-ohjalla tulee säilyttää tuntuma, kuitenkin muistaen että tuntuma ei ole sama kuin taaksepäin vetävä ohja.
- ulkopohje pysyy satulavyön takana, siis omalla paikallaan, ja sisäpohje siirtyy aavistuksen satulavyön eteen.
- mikäli hevonen lähtee laukannostossa kiihdyttämään ravia, ulko-ohja on se joka jarruttaa, sisäohjan pysyessä edelleen löysänä.
- hyvä paikka laukannostoon on esimerkiksi pääty-ympyrän avoimella sivulla, siten että hevonen nostaa laukan juuri kun saavut pitkän sivun kohdalla uralle. Näin ollen aita ohjaa hevosta hieman kääntymään, ja voit keskittyä laukan ratsastamiseen etkä kääntämiseen.
- toinen hyvä paikka laukannostoon on lyhyen sivun puolen välin jälkeen, kaarteessa, jossa hevonen on helppo "horjuttaa" laukkaan. Tämän pitää kuitenkin tapahtua hallitusti, ole tarkkana ettet lähde omalla istunnallasi puskemaan hevosta laukkaan.
- kun hevonen nostaa laukan, kehu sitä äänellä mutta älä taputa, ettet menetä tuntumaa hevosen suuhun.
- ei ole väliä nostaako hevonen myötä- tai väärän laukan, sitä ei tule lähteä korjaamaan vielä pitkiin aikoihin.
1. laukannostoharjoitus
Ratsasta hevosella käynnissä uraa pitkin ja siirrä hevonen raviin pitkän sivun puolen välin jälkeen. Ravaa lyhyen sivun puoleen väliin rauhallisessa kevyessä ravissa, istu perusistuntaan ja anna hevoselle laukannostoavut siten että pyrit nostamaan laukan lyhyen sivun lopussa/pitkän sivun alussa. Jos hevonen ei nosta laukkaa, ota rauhallinen pidäte ja jatka uraa pitkin kunnes pääset taas seuraavan lyhyen sivun puoleen väliin josta pyrit uudestaan nostamaan laukan. Tässä harjoituksessa laukkaan "horjuttaminen" voi auttaa itse nostoa. Tee se sillä tavalla että lyhyen sivun jälkeisessä kulmassa pidä tuntuma ulko-ohjalla, pidä ulkopohje omalla paikallaan, sisäohja täysin löysänä ja siirrä sisälonkka voimakkaasti eteen ja alas, ja heti sen jälkeen anna sisäpohkeella merkki laukannostosta. Tuo sisälonkan siirtäminen eteen ja alas on se horjuttaminen jolla saatat saada hevosen tasapainon järkkymään sen verran että sen on helpompi nostaa laukka.
2. laukannostoharjoitus
Ratsasta hevosella käynnissä pääty-ympyrällä, ja siirrä hevonen raviin kun olet tulossa ympyrän avoimelle sivulle. Nosta laukka juuri siinä vaiheessa kun ympyrän avoin sivu päättyy, eli hevonen on muutaman askeleen ajan pitkällä sivulla. Jatka laukassa uraa pitkin sen aikaa kun laukka pyörii hyvin. Tärkeintä tässä vaiheessa on saada aikaiseksi mahdollisimman monta nostoa, ei niinkään edetä pitkiä matkoja laukassa. Toista laukannostoharjoitus uudestaan samalla pääty-ympyrällä.
3. laukannostoharjoitus
Ratsasta muuten sama harjoitus kuin ylläoleva 2. harjoitus, mutta lisää ympyrän keskelle (eli pituushalkaisijalle) maapuomi, jonka yli hevosen tulee ravata, ja hyvässä tapauksessa hieman hypätäkin ja nostaa siitä laukka. Jos hevonen ei hypähdä maapuomin yli, voit käyttää matalaa ristikkoa tai kavalettia apuna.
Laukannostoharjoituksissa ratsastajan on syytä tarkkailla oman istuntansa vakautta, pahin "virhe" jonka ratsastaja helposti tekee on istunnalla "puskeminen". Tämä aiheuttaa lähes aina painopisteen jakautumisen hevosen etuosan "päälle" ja hevonen "putoaa" etupainoiseksi eikä laukannosto silloin ole mahdollista.
Samoin hevosen on syytä olla todellakin pohkeen edessä, eli hevosen eteenpäinpyrkimyksen on oltava kohdallaan jotta laukannosto voi onnistua.
Laukannostoissa kannattaa myös ottaa huomioon hevosen kunto, eli tarkkaile että hevonen on vielä hyvissä voimissa nostaessasi laukkoja. Pidä huolta että hevonen on lämmennyt riittävän pitkillä alkukäynneillä, jotta voit nostaa laukkoja melko nopeasti raviverryttelyn jälkeen. Pidä ratsastuskerta lyhyenä kun opettelet uusia asioita, jotta hevonen saa palkinnon (eli lepoa) kun on suorittanut sille vaikean asian muutaman kerran.
Nämä ensimmäiset laukannostot ovat välillä aika hulvattoman näköisiä, älä murehdi miltä näytätte, pääasia että löydät juuri omalle hevosellesi sopivan laukannosto"tyylin". Kun nostot ajan myötä paranevat, keskitytään enemmän hienosäätöön.
Seuraavaksi käsitelläänkin laukan säätämistä erilaisilla harjoituksilla, mutta sitä ennen, treenatkaapa niitä nostoja!
Onko sinulle omia "kikkoja" joilla olet saanut hevosesi nostamaan laukan ensimmäisiä kertoja? Jaa ihmeessä neuvosi kommenttiboksissa!
Ennen laukannostojen tekemistä selästä käsin on syytä työskennellä hieman maastakäsin, joko juoksuttaen tai ohjasajaen, jotta saat hevosen laukkaamaan ääniavusta ja näet samalla miten hevonen laukkaa. Onko se luonnostaan hyvässä tasapainossa laukassa vai joutuuko se tasapainottamaan itseään laukassa enemmän kuin muissa askellajeissa. Voit myös tutustuttaa hevosen maapuomiin maastatyöskentelyssä, ihan vaan juoksuttaen tai ohjasajaen maapuomin yli. Jos hevonen hyppää puomin yli ja jatkaa siitä laukassa, on se hyvä merkki ensimmäisiä laukannostoharjoituksia silmällä pitäen. Tarkkaile myös tässä vaiheessa kummassa kierroksessa hevonen nostaa helpommin laukan, jotta tiedät aloittaa laukannostoharjoitukset juuri siinä helpommassa suunnassa.
Ei varmastikaan tule kenellekään yllätyksenä että suosittelen nostamaan ensimmäisiä laukkoja maastossa, hyväpohjaisella suoralla tai loivassa ylämäessä. Syy miksi maastossa laukkaaminen on suositeltavaa johtuu yksinkertaisesti hevosen tasapainon säilyttämisen haasteista. Kenttä kun on tilana rajallinen, käännökset seuraavat toinen toistaan kovin nopeasti, ja usein myös kentän aidat jarruttavat hevosta liikaa.
Joten, jos mahdollista, lähde maastoon yksin tai kaverin kanssa ja käytä jo tutuksi tullutta reittiä, ja valitse turvallinen suora tai vielä parempaa, loiva ylämäki, jossa hevonen on helppo "horjuttaa" laukalle ravipätkän jälkeen. Erityisesti loivassa ylämäessä hevonen valitsee helpommin laukan ravin sijaan, ja tällöin tuo vaan toinen lonkka eteen ja alas, ja käytä saman puolen pohjetta heti satulavyön edessä tiivistäen samalla hieman vastakkaista ohjaa ja hevonen siirtyy laukkaan. Tässä maastoharjoittelussa pyritään saamaan hevonen laukalle mahdollisimman usein, ja samalla käyttäen laukka-avut, jotta hevonen pikkuhiljaa oppii yhdistämään laukannostot myös ratsastajan antamiin apuihin.
Kun hevonen on nostanut laukan, anna sen edetä tovi reippaassa tempossa äänellä kehuen, ennen kuin siirrät sen takaisin raviin ja käyntiin. Jos laukka pyörii jo kohtalaisen hyvin, voi laukassa edetä vähän pidempään, mutta jos laukka on vielä kovin voimatonta tai epätahtista, tyydy siihen että hevonen sentään nostaa laukan ja suorita siirtymä ennen kuin pakka leviää käsiin. Laukassa kevennä istuntaasi hieman, jotta hevosen selkä saa vapauden liikkua.
Jos kuitenkin maastossa laukkaaminen epäilyttää, käydään tässä läpi muutama harjoitus jotka voit tehdä kentällä.
Muutama asia kannattaa ottaa huomioon ensimmäisiä laukannostoja aloittaessa:
- laukannostossa sisäohjan tulee olla löysä, siis totaalisen löysä jotta et lukitse hevosen sisälapaa ja sisätakajalkaa.
- ulko-ohjalla tulee säilyttää tuntuma, kuitenkin muistaen että tuntuma ei ole sama kuin taaksepäin vetävä ohja.
- ulkopohje pysyy satulavyön takana, siis omalla paikallaan, ja sisäpohje siirtyy aavistuksen satulavyön eteen.
- mikäli hevonen lähtee laukannostossa kiihdyttämään ravia, ulko-ohja on se joka jarruttaa, sisäohjan pysyessä edelleen löysänä.
- hyvä paikka laukannostoon on esimerkiksi pääty-ympyrän avoimella sivulla, siten että hevonen nostaa laukan juuri kun saavut pitkän sivun kohdalla uralle. Näin ollen aita ohjaa hevosta hieman kääntymään, ja voit keskittyä laukan ratsastamiseen etkä kääntämiseen.
- toinen hyvä paikka laukannostoon on lyhyen sivun puolen välin jälkeen, kaarteessa, jossa hevonen on helppo "horjuttaa" laukkaan. Tämän pitää kuitenkin tapahtua hallitusti, ole tarkkana ettet lähde omalla istunnallasi puskemaan hevosta laukkaan.
- kun hevonen nostaa laukan, kehu sitä äänellä mutta älä taputa, ettet menetä tuntumaa hevosen suuhun.
- ei ole väliä nostaako hevonen myötä- tai väärän laukan, sitä ei tule lähteä korjaamaan vielä pitkiin aikoihin.
1. laukannostoharjoitus
Ratsasta hevosella käynnissä uraa pitkin ja siirrä hevonen raviin pitkän sivun puolen välin jälkeen. Ravaa lyhyen sivun puoleen väliin rauhallisessa kevyessä ravissa, istu perusistuntaan ja anna hevoselle laukannostoavut siten että pyrit nostamaan laukan lyhyen sivun lopussa/pitkän sivun alussa. Jos hevonen ei nosta laukkaa, ota rauhallinen pidäte ja jatka uraa pitkin kunnes pääset taas seuraavan lyhyen sivun puoleen väliin josta pyrit uudestaan nostamaan laukan. Tässä harjoituksessa laukkaan "horjuttaminen" voi auttaa itse nostoa. Tee se sillä tavalla että lyhyen sivun jälkeisessä kulmassa pidä tuntuma ulko-ohjalla, pidä ulkopohje omalla paikallaan, sisäohja täysin löysänä ja siirrä sisälonkka voimakkaasti eteen ja alas, ja heti sen jälkeen anna sisäpohkeella merkki laukannostosta. Tuo sisälonkan siirtäminen eteen ja alas on se horjuttaminen jolla saatat saada hevosen tasapainon järkkymään sen verran että sen on helpompi nostaa laukka.
2. laukannostoharjoitus
Ratsasta hevosella käynnissä pääty-ympyrällä, ja siirrä hevonen raviin kun olet tulossa ympyrän avoimelle sivulle. Nosta laukka juuri siinä vaiheessa kun ympyrän avoin sivu päättyy, eli hevonen on muutaman askeleen ajan pitkällä sivulla. Jatka laukassa uraa pitkin sen aikaa kun laukka pyörii hyvin. Tärkeintä tässä vaiheessa on saada aikaiseksi mahdollisimman monta nostoa, ei niinkään edetä pitkiä matkoja laukassa. Toista laukannostoharjoitus uudestaan samalla pääty-ympyrällä.
3. laukannostoharjoitus
Ratsasta muuten sama harjoitus kuin ylläoleva 2. harjoitus, mutta lisää ympyrän keskelle (eli pituushalkaisijalle) maapuomi, jonka yli hevosen tulee ravata, ja hyvässä tapauksessa hieman hypätäkin ja nostaa siitä laukka. Jos hevonen ei hypähdä maapuomin yli, voit käyttää matalaa ristikkoa tai kavalettia apuna.
Laukannostoharjoituksissa ratsastajan on syytä tarkkailla oman istuntansa vakautta, pahin "virhe" jonka ratsastaja helposti tekee on istunnalla "puskeminen". Tämä aiheuttaa lähes aina painopisteen jakautumisen hevosen etuosan "päälle" ja hevonen "putoaa" etupainoiseksi eikä laukannosto silloin ole mahdollista.
Samoin hevosen on syytä olla todellakin pohkeen edessä, eli hevosen eteenpäinpyrkimyksen on oltava kohdallaan jotta laukannosto voi onnistua.
Laukannostoissa kannattaa myös ottaa huomioon hevosen kunto, eli tarkkaile että hevonen on vielä hyvissä voimissa nostaessasi laukkoja. Pidä huolta että hevonen on lämmennyt riittävän pitkillä alkukäynneillä, jotta voit nostaa laukkoja melko nopeasti raviverryttelyn jälkeen. Pidä ratsastuskerta lyhyenä kun opettelet uusia asioita, jotta hevonen saa palkinnon (eli lepoa) kun on suorittanut sille vaikean asian muutaman kerran.
Nämä ensimmäiset laukannostot ovat välillä aika hulvattoman näköisiä, älä murehdi miltä näytätte, pääasia että löydät juuri omalle hevosellesi sopivan laukannosto"tyylin". Kun nostot ajan myötä paranevat, keskitytään enemmän hienosäätöön.
Seuraavaksi käsitelläänkin laukan säätämistä erilaisilla harjoituksilla, mutta sitä ennen, treenatkaapa niitä nostoja!
Onko sinulle omia "kikkoja" joilla olet saanut hevosesi nostamaan laukan ensimmäisiä kertoja? Jaa ihmeessä neuvosi kommenttiboksissa!
sunnuntai 18. lokakuuta 2015
Tuntisuunnitelma; kulman ratsastus
Ihan ensimmäiseksi, käypä tarkkailemassa kotitallisi kenttää. Aika nopeasti havaitset mitä linjoja kentällä eniten ratsastetaan, ne ovat nimittäin eniten urautuneet. Usein aidan vierellä on syvät urat sekä molemmissa päädyissä samanmoiset. Eli pääsääntöisesti ratsastajat viihtyvät aidan vieressä ja pääty-ympyröillä. Käypä seuraavaksi tarkastamassa kulmat. Luultavasti kulmissa ei ole käyty hevosen kanssa sitten kentän perustamisen jälkeen, siellä kasvaa kasa rikkaruohoja ja eipä sinne enää hevosella ole mitään asiaakaan, sillä kulmat on valloittanut estetolpat, kottikärryt ja ratsastuksenopettajan tuoli.
Otapa ensimmäiseksi tehtäväksi kulmien siivoaminen siten että niissä ei ole mitään tavaraa, ja vasta sen jälkeen voit varustaa hevosen ja lähteä toteuttamaan tämän päivän tuntisuunnitelmaa!
Tällä tunnilla otetaan ihan oikeasti haltuun kulmien ratsastus, jotta jatkossa kun valmentajasi huutaa sinulle "ratsasta sinne kulmiin!!!" sinä tiedät oikeasti miten se ratsastus kulmaan sekä kulmassa kuuluu suorittaa!
Kulman ratsastus on itseasiassa yksi vaikeimmista ratsastuksen perusasioista, jonka opettamiseen tai oppimiseen vain harva meistä uhraa riittävästi aikaa. Tämä on todella harmillista, sillä oikein ratsastettuna kulma on oivallista jumppaa hevoselle (sen taivuttavan ja lievästi kokoavan vaikutuksen ansiosta). Toinen harmillinen asia on se miten paljon haittaa huonosti ratsastettu kulma saa aikaan hevosillemme. Tiedättehän sen tunteen kun hevonen "kaatuu sisäpohkeen päälle" kiihdyttäen samalla vauhtiaan. Kyllä, se on todella usein seurausta huonosti ratsastetuista kulmista.
Kulman ratsastuksessa on kolme kohtaa, ennen kulmaa, kulmassa ja kulman jälkeinen ratsastus. Kaikkiin näihin täytyy suhtautua yhtä suurella tarkkuudella, varsinkin ihan alussa jolloin vasta opetellaan kulman oikeaoppista ratsastusta. Älä pelkää, vaikka tässä postauksessa kulman ratsastus on selitetty todella tarkkaan ja se saattaa tuntua todella työläältä ratsastaa, muuttuu tilanne muutaman toiston jälkeen helpommaksi! Toivon kuitenkin että jaksatte harjoitella kulmien ratsastuksen alusta asti oikein, ja huomaatte miten oikein ratsastetut kulmat vaikuttavat hevosenne liikkumiseen positiivisesti.
Ja vielä yksi asia ennen varsinaista tuntisuunnitelmaa. Kulman ratsastaminen on hevosellekin sen verran haastava tehtävä, että nuorella hevosella en suosittele "tarkkojen" kulmien ratsastamista, vaan niin kauan kuin hevonen ei kykene kokoamaan itseään, ratsasta kulmat kaarteina jolloin hevosen on helppo liikkua kaarteen läpi. Nuorelle hevoselle liike eteenpäin on kuitenkin se tärkein asia. Sama koskee ravurista ratsuksi- koulutettavia hevosia, niitäkin pitää tässä kohtaa kohdella kuten nuoria hevosia. Jo koulutetuilla, vähän vanhemmillakin hevosilla pitää olla hyvä eteenpäinpyrkimys, niiden pitää olla pohkeen edessä (eli reagoida pohkeeseen välittömästi) ennen kuin kulmat voidaan tarkasti ratsastaa kaikissa askellajeissa.
No niin, aloitetaanpa. Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja siirry ratsastamaan uran sisäpuolelle, jotta sinun tulee ratsastettua hevonen varmasti suoraksi ilman että aitojen tarjoamaa tukea. Kulmissa käännä hevonen ulkoavuilla, siten että ajattelet vähän ratsastavasi takaosankäännöstä. Sisäohja näyttää vähän suuntaa samalla kun ulkopohje ja ulko-ohja ikäänkuin työntää hevosen etuosan käännökseen. Vaikka tässä ei nyt haetakaan oikeata takaosankäännöstä, hidasta käyntiä tiivistämällä istuntaa juuri ennen kulmaa, jotta hevonen joutuu vähän polkemaan takajaloillaan käännöksen aikana. Ratsasta pari kierrosta vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa. Pidä koko ajan huolta että hevonen kävelee suorana (etu- ja takajalat samalla uralla). Jos näin ei ole, korjaa aina hevosen etuosa samalle uralle takaosan kanssa. Tämä korjaus tapahtuu ohjilla, ei pohkeella.
Kun olet ratsastanut muutaman kierroksen ajan kulmissa "takaosankäännösmäisen käännöksen" voit jatkaa käyntityöskentelyä vielä hetken. Nyt tarkastetaan miten hyvin hevonen malttaa odottaa ratsastajan apuja kulmassa, ja tässä käytetään apuna Kyran lanseeraamaa kulmaharjoitusta. Ratsasta hevonen nyt jokaista kulmaa kohti käynnissä, pysäytä hevonen kun olet jo syvällä kulmassa, ja käännä hevonen suoraan pysähdyksestä sisäohjalla ja ulkopohkeella. Hevosen tulisi astua etujaloillaan hieman ristiin oikeaoppisessa käännöksessä. Tässä harjoituksessa on tärkeää että hevonen kävelee suoraan kulmaan, joten säätele hevosta ulko-ohjalla ja tarvittaessa kevyesti sisäpohkeella kun olet lähestymässä kulmaa. Sisäpohje sen vuoksi vain tarvittaessa ja kevyesti, ettei vahingossakaan käy niin että tulet painaneeksi hevosen sisäpohkeella kulmaan. Ulko-ohja on tässä tärkein apu. Kulmassa odota että hevonenkin odottaa, se ei siis saa lähteä liikkeelle ilman sinun käskyäsi. Muutaman näin ratsastetun kulman jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus vielä toisessa kierroksessa. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja lepoa.
Tämän jälkeen jatketaan vielä hetki käynnissä, ratsasta nyt edelleen uran sisäpuolella ja lisää käyntiverryttelyyn muutamia pohkeenväistöjä. Väistä pitkillä sivuilla muutamia askeleita siten että etuosa pysyy koko ajan samalla linjalla, ja takaosa väistää vuorotellen oikealle ja vuorotellen vasemmalle. Esimerkiksi niin että ensin takaosa väistää 4-5 askelta vasemmalle, eli oikealla pohkeella, siitä suoristus ja uusi väistö oikealle, eli vasemmalla pohkeella.
Tämän jälkeen voit verrytellä hevosen kevyessä ravissa käyttäen hyödyksi pääty-ympyröitä siten että ratsasta 2-3 kierrosta toisella pääty-ympyrällä, ja sen jälkeen vaihda ympyrää ja samalla vaihtuu myös suunta ja jatka toisella pääty-ympyrällä 2-3 kierrosta. Työskentele sen verran ympyröillä että saat hevosen loivasti taipumaan koko kropastaan ympyrän kaaren suuntaisesti kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen jatka muutama kierros suoralla uralla lisäten harjoitukseen mukaan pienet pätkät temponlisäystä pitkillä sivuilla. Tarkoitus ei ole "kaahottaa" pitkiä sivuja, vaan ainoastaan tarkistaa hevosen reaktio pohkeeseen. Tärkeintä tässä on nopea reaktio, itse temponlisäys voi olla melko lyhyt kestoltaan. Kun olet ratsastanut muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan temponlisäyksillä, voit jatkaa muutaman kierroksen laukassa, kevyessä istunnassa molempiin suuntiin. Tämän jälkeen hetki käyntiä vapain ohjin.
Vihdoinkin päästään itse kulmien ratsastukseen. Aloita ensin käynnissä. Voit katkaista kentän puolesta välistä, jotta saat tehtyä harjoituksen vähän tehokkaammin, kun ei tarvitse kävellä niin pitkää matkaa aina seuraavaan kulmaan. Jos mahdollista, laita jotkut merkit (tolpat tai tötteröt) kohtiin joista katkaiset kentän, jotta hahmotat itse paremmin nämä kulmat joissa aita ei ole tukena. Tehdään vielä sillä tavalla että kentän kahteen "oikeaan" kulmaan ratsasta tarkat kulmat ja kentän katkaisukohtiin ratsasta kulmiin voltit.
Kun lähestyt ensimmäistä kulmaa, tarkista ensin että hevonen todellakin kävelee suoraan kohti kulmaa. Tarvittaessa voit hieman hidastaa käynnin tempoa, varsinkin ensimmäisten kulmien aikana, jotta sinulle jää riittävästi aikaa kulman ratsastamiseen. Kun olet muutaman askeleen päässä kulmasta, tarkista että sisäpohkeesi on hevosen kyljen lähellä, mutta ei purista ja vie oma katseesi tulevan käännöksen suuntaan. Näin hevonen tietää jo vartalosi asennosta mitä ollaan seuraavaksi tekemässä. Kulmassa aseta hevosta sisäohjalla, samalla hieman sillä kääntäen ja tue käännöstä ulkopohkeella, joka on omalla paikallaan heti satulavyön takana. Muista säilyttää ulko-ohjalla tuki, joka säätelee asetusta, mutta ei missään nimessä ole liian vahva, mutta ei myöskään löysä. Sisäpohje on satulavyön kohdalla, tarjoten hevoselle tuen jonka ympärille hevonen saa taipua. Varo ettet siirrä sisäpohjetta taakse tai käytä sitä liian voimakkaasti, sillä silloin hevonen lähtee väistämään pohjetta eikä näin ollen taivu. Ulkopohje on todella tärkeä apu tässä käännöksessä, sillä se on oikeastaan voimakkaampi kääntävä apu kuin sisäohja. Kuitenkin, liian voimakas ulkopohje aiheuttaa sen että hevonen ei taivu, vaan kaatuu kulman läpi lapa edellä. Kun ratsastat kulman näillä avuilla, tunnet kuinka hevonen astuu etujaloillaan hieman ristiin, taipuu loivasti kropastaan ja kokoaa itseään hieman nousten aavistuksen ryhdikkäämmäksi (tämän pitäisi tuntua selkään tuntuman kevenemisenä).
Kulman jälkeen myötää sisäohjasta ja rohkaise hevosta sisäpohkeella kävelemään hieman reippaammin eteen. Eteenratsastus auttaa hevosen suoristamisessa. Tärkein on kuitenkin tuo sisäohjan myötääminen!
Toisessa kulmassa ratsasta aivan samalla tavalla, ja tarkkaile miten hevonen käyttäytyy kulmassa. Oikein ratsastettu kulma saa hevosen odottamaan ratsastajan apuja, väistämään etujaloillaan hieman ja kokoaminen parantaa hevosen ryhtiä. Jos taas kulman valmistelussa tai ratsastuksessa on jonkun avun käyttö unohtunut tai sitä on käytetty liian voimakkaasti, voi tapahtua seuraavaa:
Jos hevonen kaatuu kulman läpi sisälapa edellä, on tämä seurausta puutteellisesta sisäpohkeesta tai liian voimakkaasta ulkopohkeesta. Myös lähes löysä sisäohja tai liian voimakas ulko-ohja saattavat aiheuttaa kulman läpi kaatumisen.
Jos hevonen ei taivu kulmassa, johtuu se usein irtonaisesta sisäpohkeesta. Jos sisäpohje on kyljessä kiinni, tarkista onko ulkopohje riittävän tukeva taivutukseen.
Jos hevonen tekee kulmassa etusosankäännöstä muistuttavan liikkeen, johtuu se lähes poikkeuksetta siitä että sisäpohje on siirtynyt liian taakse ja aiheuttaa liian kovaa painetta hevosen kylkeen.
Kahden ensimmäisen kulman jälkeen onkin vuorossa kaksi kulmaa joissa ratsastetaan voltit. Ratsasta voltit samalla tavalla kuin kulmatkin, siten että jaa voltti mielessäsi neljään "kulmaan" ja ratsasta voltti rauhallisessa tempossa, kääntäen siinä hevosta aivan kuten kulmissa. Näin toimien et menetä kulmien ratsastuksen tarkkuutta vaikka käännätkin hevosen välillä voltille. Toista kulmien ratsastus muutaman kierroksen ajan ensin vasemmalle, sen jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja vaihda suuntaa. Toista sama harjoitus myös oikeassa kierroksessa.
Tämän jälkeen pieni pätkä vapaata käyntiä ennenkuin tehdään sama harjoitus harjoitusravissa. Ravissa ole erityisen tarkka rauhallisesta temposta, ja mikäli hevonen kaatuu kulman läpi ravissa, vaikka teet harjoituksen aivan oikein, oikeanlaisilla avuilla, auta hevosta sen verran että siirrä hevonen käyntiin ennen kulmaa ja tee kulma käynnissä. Muutaman käyntikulman jälkeen "pakka" pitäisi olla taas kasassa, ja kulman ratsastus ravissa tulee onnistumaan.
Jos näin ei kuitenkaan käy, eli kummassakaan kierroksessa hevonen ei kykene ravissa kääntymään kulmassa hyvässä tasapainossa, ei hevosen lihaksisto vielä ole siinä vaiheessa että se pystyisi kulman läpi kantamaan itsensä. Silloin pitää vielä jatkaa hevosen kanssa työskentelyä muuten, ja helpottaa kulmia joko ratsastamalla ne käynnissä tai tekemässä niihin kaarteet, joissa taipumista, kokoamista ja ristiinastuntaa ei vaadita niin paljon. Ole erityisen tarkka mikäli sinulla on nuori tai muuten ratsukoulutuksen alussa oleva hevonen, sen kanssa tarkkojen kulmien tekeminen ei välttämättä onnistu heti edes käynnissä. Muista aina helpottaa harjoitusta siten että hevosella on mahdollisuus suoriutua tehtävästä kunnialla.
Mikäli hevosesi koulutustaso on riittävä ja hevonen on erityisen hyvin pohkeen edessä, voit ratsastaa kulmat samoilla neuvoilla myös laukassa. Laukassakin pieni kokoaminen juuri ennen kulmaa on paikallaan, jotta kulman ratsastukseen jää riittävästi aikaa.
Mikäli huomaat että hevosesi ei ole vielä valmis suorittamaan tarkkoja kulmia laukassa, voit kulmien ratsastamisen sijaan työskennellä laukassa päädyssä olevalla isolla voltilla. Voltilla kiinnitä erityista huomiota sisäpohkeesi käyttöön. Mikäli hevonen tuntuu laukkavoltilla kaatuvan sisäänpäin ja painuvan vielä hieman etupainoiseksikin, on tämä usein seurausta liian jännittyneestä sisäpohkeesta. Tämä taas usein johtuu siitä että hevonen ei vielä ole rehellisesti pohkeen edessä, jolloin ratsastaja tulee ratsastaneeksi sisäpohkeella "liikaa", unohtaen välillä keventää sitä. Kokeilepa vähentää sisäpohkeen painetta, kuitenkin säilyttäen sisäpohkeen satulavyön kohdalla, lähellä hevosen kylkeä. Samalla tarkkaile että ulko-ohjasi ei roiku löysänä, vaan tarjoaa hevoselle tasaisen tuen. Näin toimimalla saat hevosen "nousemaan" pois sisäpohkeen päältä, ainakin hetkellisesti. Laukan tulisi olla poljennaltaan voimakasta mutta ei tempoltaan nopeaa. Mikäli laukan laatu huononee voltin aikana, käytä sisäpohje nopeasti aktivoiden taas hevosen laukkaa, mutta muista keventää sisäpohje mahdollisimman nopeasti, jotta hevonen ei jää sisäpohkeen päälle. Tämä on varmasti vaikea sisäistää, sillä niin usein näen ratsastajien "korjaavan" näitä sisäpohkeen päälle kaatuvia hevosia aina vaan voimakkaammalla sisäpohkeella, vaikka tilanne korjaantuisi tasapainottamalla hevonen ulko-ohjalla, tuomalla omaa painoaan hieman enemmän ulkojalustimelle ja keventämällä sisäpohjetta.
Näiden jälkeen voit ravata hevosella hetken kevyessä ravissa ja sen jälkeen onkin aika kävellä loppukäynnit vaikka maastossa!
Kulmien ratsastaminen on todella vaikea selittää näin virtuaalisesti, toivottavasti joku teistä sai tästä apuja kulmien ratsastamiseen. Jos minulla olisi kaikki valta ja voima, kävisin pitämässä kaikille teille ratsastustunnin vaikka pelkästään kulmien ratsastamisesta, niin tärkeitä ne ovat!
Tsemppiä treeneihin ja kertokaapa saitteko kulmien ratsastuksesta uuden oivalluksen vai jäikö joku asia vielä epäselväksi?
Otapa ensimmäiseksi tehtäväksi kulmien siivoaminen siten että niissä ei ole mitään tavaraa, ja vasta sen jälkeen voit varustaa hevosen ja lähteä toteuttamaan tämän päivän tuntisuunnitelmaa!
Tällä tunnilla otetaan ihan oikeasti haltuun kulmien ratsastus, jotta jatkossa kun valmentajasi huutaa sinulle "ratsasta sinne kulmiin!!!" sinä tiedät oikeasti miten se ratsastus kulmaan sekä kulmassa kuuluu suorittaa!
Kulman ratsastus on itseasiassa yksi vaikeimmista ratsastuksen perusasioista, jonka opettamiseen tai oppimiseen vain harva meistä uhraa riittävästi aikaa. Tämä on todella harmillista, sillä oikein ratsastettuna kulma on oivallista jumppaa hevoselle (sen taivuttavan ja lievästi kokoavan vaikutuksen ansiosta). Toinen harmillinen asia on se miten paljon haittaa huonosti ratsastettu kulma saa aikaan hevosillemme. Tiedättehän sen tunteen kun hevonen "kaatuu sisäpohkeen päälle" kiihdyttäen samalla vauhtiaan. Kyllä, se on todella usein seurausta huonosti ratsastetuista kulmista.
Kulman ratsastuksessa on kolme kohtaa, ennen kulmaa, kulmassa ja kulman jälkeinen ratsastus. Kaikkiin näihin täytyy suhtautua yhtä suurella tarkkuudella, varsinkin ihan alussa jolloin vasta opetellaan kulman oikeaoppista ratsastusta. Älä pelkää, vaikka tässä postauksessa kulman ratsastus on selitetty todella tarkkaan ja se saattaa tuntua todella työläältä ratsastaa, muuttuu tilanne muutaman toiston jälkeen helpommaksi! Toivon kuitenkin että jaksatte harjoitella kulmien ratsastuksen alusta asti oikein, ja huomaatte miten oikein ratsastetut kulmat vaikuttavat hevosenne liikkumiseen positiivisesti.
Ja vielä yksi asia ennen varsinaista tuntisuunnitelmaa. Kulman ratsastaminen on hevosellekin sen verran haastava tehtävä, että nuorella hevosella en suosittele "tarkkojen" kulmien ratsastamista, vaan niin kauan kuin hevonen ei kykene kokoamaan itseään, ratsasta kulmat kaarteina jolloin hevosen on helppo liikkua kaarteen läpi. Nuorelle hevoselle liike eteenpäin on kuitenkin se tärkein asia. Sama koskee ravurista ratsuksi- koulutettavia hevosia, niitäkin pitää tässä kohtaa kohdella kuten nuoria hevosia. Jo koulutetuilla, vähän vanhemmillakin hevosilla pitää olla hyvä eteenpäinpyrkimys, niiden pitää olla pohkeen edessä (eli reagoida pohkeeseen välittömästi) ennen kuin kulmat voidaan tarkasti ratsastaa kaikissa askellajeissa.
No niin, aloitetaanpa. Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja siirry ratsastamaan uran sisäpuolelle, jotta sinun tulee ratsastettua hevonen varmasti suoraksi ilman että aitojen tarjoamaa tukea. Kulmissa käännä hevonen ulkoavuilla, siten että ajattelet vähän ratsastavasi takaosankäännöstä. Sisäohja näyttää vähän suuntaa samalla kun ulkopohje ja ulko-ohja ikäänkuin työntää hevosen etuosan käännökseen. Vaikka tässä ei nyt haetakaan oikeata takaosankäännöstä, hidasta käyntiä tiivistämällä istuntaa juuri ennen kulmaa, jotta hevonen joutuu vähän polkemaan takajaloillaan käännöksen aikana. Ratsasta pari kierrosta vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa. Pidä koko ajan huolta että hevonen kävelee suorana (etu- ja takajalat samalla uralla). Jos näin ei ole, korjaa aina hevosen etuosa samalle uralle takaosan kanssa. Tämä korjaus tapahtuu ohjilla, ei pohkeella.
Kun olet ratsastanut muutaman kierroksen ajan kulmissa "takaosankäännösmäisen käännöksen" voit jatkaa käyntityöskentelyä vielä hetken. Nyt tarkastetaan miten hyvin hevonen malttaa odottaa ratsastajan apuja kulmassa, ja tässä käytetään apuna Kyran lanseeraamaa kulmaharjoitusta. Ratsasta hevonen nyt jokaista kulmaa kohti käynnissä, pysäytä hevonen kun olet jo syvällä kulmassa, ja käännä hevonen suoraan pysähdyksestä sisäohjalla ja ulkopohkeella. Hevosen tulisi astua etujaloillaan hieman ristiin oikeaoppisessa käännöksessä. Tässä harjoituksessa on tärkeää että hevonen kävelee suoraan kulmaan, joten säätele hevosta ulko-ohjalla ja tarvittaessa kevyesti sisäpohkeella kun olet lähestymässä kulmaa. Sisäpohje sen vuoksi vain tarvittaessa ja kevyesti, ettei vahingossakaan käy niin että tulet painaneeksi hevosen sisäpohkeella kulmaan. Ulko-ohja on tässä tärkein apu. Kulmassa odota että hevonenkin odottaa, se ei siis saa lähteä liikkeelle ilman sinun käskyäsi. Muutaman näin ratsastetun kulman jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus vielä toisessa kierroksessa. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja lepoa.
Tämän jälkeen jatketaan vielä hetki käynnissä, ratsasta nyt edelleen uran sisäpuolella ja lisää käyntiverryttelyyn muutamia pohkeenväistöjä. Väistä pitkillä sivuilla muutamia askeleita siten että etuosa pysyy koko ajan samalla linjalla, ja takaosa väistää vuorotellen oikealle ja vuorotellen vasemmalle. Esimerkiksi niin että ensin takaosa väistää 4-5 askelta vasemmalle, eli oikealla pohkeella, siitä suoristus ja uusi väistö oikealle, eli vasemmalla pohkeella.
Tämän jälkeen voit verrytellä hevosen kevyessä ravissa käyttäen hyödyksi pääty-ympyröitä siten että ratsasta 2-3 kierrosta toisella pääty-ympyrällä, ja sen jälkeen vaihda ympyrää ja samalla vaihtuu myös suunta ja jatka toisella pääty-ympyrällä 2-3 kierrosta. Työskentele sen verran ympyröillä että saat hevosen loivasti taipumaan koko kropastaan ympyrän kaaren suuntaisesti kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen jatka muutama kierros suoralla uralla lisäten harjoitukseen mukaan pienet pätkät temponlisäystä pitkillä sivuilla. Tarkoitus ei ole "kaahottaa" pitkiä sivuja, vaan ainoastaan tarkistaa hevosen reaktio pohkeeseen. Tärkeintä tässä on nopea reaktio, itse temponlisäys voi olla melko lyhyt kestoltaan. Kun olet ratsastanut muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan temponlisäyksillä, voit jatkaa muutaman kierroksen laukassa, kevyessä istunnassa molempiin suuntiin. Tämän jälkeen hetki käyntiä vapain ohjin.
Vihdoinkin päästään itse kulmien ratsastukseen. Aloita ensin käynnissä. Voit katkaista kentän puolesta välistä, jotta saat tehtyä harjoituksen vähän tehokkaammin, kun ei tarvitse kävellä niin pitkää matkaa aina seuraavaan kulmaan. Jos mahdollista, laita jotkut merkit (tolpat tai tötteröt) kohtiin joista katkaiset kentän, jotta hahmotat itse paremmin nämä kulmat joissa aita ei ole tukena. Tehdään vielä sillä tavalla että kentän kahteen "oikeaan" kulmaan ratsasta tarkat kulmat ja kentän katkaisukohtiin ratsasta kulmiin voltit.
Kun lähestyt ensimmäistä kulmaa, tarkista ensin että hevonen todellakin kävelee suoraan kohti kulmaa. Tarvittaessa voit hieman hidastaa käynnin tempoa, varsinkin ensimmäisten kulmien aikana, jotta sinulle jää riittävästi aikaa kulman ratsastamiseen. Kun olet muutaman askeleen päässä kulmasta, tarkista että sisäpohkeesi on hevosen kyljen lähellä, mutta ei purista ja vie oma katseesi tulevan käännöksen suuntaan. Näin hevonen tietää jo vartalosi asennosta mitä ollaan seuraavaksi tekemässä. Kulmassa aseta hevosta sisäohjalla, samalla hieman sillä kääntäen ja tue käännöstä ulkopohkeella, joka on omalla paikallaan heti satulavyön takana. Muista säilyttää ulko-ohjalla tuki, joka säätelee asetusta, mutta ei missään nimessä ole liian vahva, mutta ei myöskään löysä. Sisäpohje on satulavyön kohdalla, tarjoten hevoselle tuen jonka ympärille hevonen saa taipua. Varo ettet siirrä sisäpohjetta taakse tai käytä sitä liian voimakkaasti, sillä silloin hevonen lähtee väistämään pohjetta eikä näin ollen taivu. Ulkopohje on todella tärkeä apu tässä käännöksessä, sillä se on oikeastaan voimakkaampi kääntävä apu kuin sisäohja. Kuitenkin, liian voimakas ulkopohje aiheuttaa sen että hevonen ei taivu, vaan kaatuu kulman läpi lapa edellä. Kun ratsastat kulman näillä avuilla, tunnet kuinka hevonen astuu etujaloillaan hieman ristiin, taipuu loivasti kropastaan ja kokoaa itseään hieman nousten aavistuksen ryhdikkäämmäksi (tämän pitäisi tuntua selkään tuntuman kevenemisenä).
Kulman jälkeen myötää sisäohjasta ja rohkaise hevosta sisäpohkeella kävelemään hieman reippaammin eteen. Eteenratsastus auttaa hevosen suoristamisessa. Tärkein on kuitenkin tuo sisäohjan myötääminen!
Toisessa kulmassa ratsasta aivan samalla tavalla, ja tarkkaile miten hevonen käyttäytyy kulmassa. Oikein ratsastettu kulma saa hevosen odottamaan ratsastajan apuja, väistämään etujaloillaan hieman ja kokoaminen parantaa hevosen ryhtiä. Jos taas kulman valmistelussa tai ratsastuksessa on jonkun avun käyttö unohtunut tai sitä on käytetty liian voimakkaasti, voi tapahtua seuraavaa:
Jos hevonen kaatuu kulman läpi sisälapa edellä, on tämä seurausta puutteellisesta sisäpohkeesta tai liian voimakkaasta ulkopohkeesta. Myös lähes löysä sisäohja tai liian voimakas ulko-ohja saattavat aiheuttaa kulman läpi kaatumisen.
Jos hevonen ei taivu kulmassa, johtuu se usein irtonaisesta sisäpohkeesta. Jos sisäpohje on kyljessä kiinni, tarkista onko ulkopohje riittävän tukeva taivutukseen.
Jos hevonen tekee kulmassa etusosankäännöstä muistuttavan liikkeen, johtuu se lähes poikkeuksetta siitä että sisäpohje on siirtynyt liian taakse ja aiheuttaa liian kovaa painetta hevosen kylkeen.
Kahden ensimmäisen kulman jälkeen onkin vuorossa kaksi kulmaa joissa ratsastetaan voltit. Ratsasta voltit samalla tavalla kuin kulmatkin, siten että jaa voltti mielessäsi neljään "kulmaan" ja ratsasta voltti rauhallisessa tempossa, kääntäen siinä hevosta aivan kuten kulmissa. Näin toimien et menetä kulmien ratsastuksen tarkkuutta vaikka käännätkin hevosen välillä voltille. Toista kulmien ratsastus muutaman kierroksen ajan ensin vasemmalle, sen jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja vaihda suuntaa. Toista sama harjoitus myös oikeassa kierroksessa.
Tämän jälkeen pieni pätkä vapaata käyntiä ennenkuin tehdään sama harjoitus harjoitusravissa. Ravissa ole erityisen tarkka rauhallisesta temposta, ja mikäli hevonen kaatuu kulman läpi ravissa, vaikka teet harjoituksen aivan oikein, oikeanlaisilla avuilla, auta hevosta sen verran että siirrä hevonen käyntiin ennen kulmaa ja tee kulma käynnissä. Muutaman käyntikulman jälkeen "pakka" pitäisi olla taas kasassa, ja kulman ratsastus ravissa tulee onnistumaan.
Jos näin ei kuitenkaan käy, eli kummassakaan kierroksessa hevonen ei kykene ravissa kääntymään kulmassa hyvässä tasapainossa, ei hevosen lihaksisto vielä ole siinä vaiheessa että se pystyisi kulman läpi kantamaan itsensä. Silloin pitää vielä jatkaa hevosen kanssa työskentelyä muuten, ja helpottaa kulmia joko ratsastamalla ne käynnissä tai tekemässä niihin kaarteet, joissa taipumista, kokoamista ja ristiinastuntaa ei vaadita niin paljon. Ole erityisen tarkka mikäli sinulla on nuori tai muuten ratsukoulutuksen alussa oleva hevonen, sen kanssa tarkkojen kulmien tekeminen ei välttämättä onnistu heti edes käynnissä. Muista aina helpottaa harjoitusta siten että hevosella on mahdollisuus suoriutua tehtävästä kunnialla.
Mikäli hevosesi koulutustaso on riittävä ja hevonen on erityisen hyvin pohkeen edessä, voit ratsastaa kulmat samoilla neuvoilla myös laukassa. Laukassakin pieni kokoaminen juuri ennen kulmaa on paikallaan, jotta kulman ratsastukseen jää riittävästi aikaa.
Mikäli huomaat että hevosesi ei ole vielä valmis suorittamaan tarkkoja kulmia laukassa, voit kulmien ratsastamisen sijaan työskennellä laukassa päädyssä olevalla isolla voltilla. Voltilla kiinnitä erityista huomiota sisäpohkeesi käyttöön. Mikäli hevonen tuntuu laukkavoltilla kaatuvan sisäänpäin ja painuvan vielä hieman etupainoiseksikin, on tämä usein seurausta liian jännittyneestä sisäpohkeesta. Tämä taas usein johtuu siitä että hevonen ei vielä ole rehellisesti pohkeen edessä, jolloin ratsastaja tulee ratsastaneeksi sisäpohkeella "liikaa", unohtaen välillä keventää sitä. Kokeilepa vähentää sisäpohkeen painetta, kuitenkin säilyttäen sisäpohkeen satulavyön kohdalla, lähellä hevosen kylkeä. Samalla tarkkaile että ulko-ohjasi ei roiku löysänä, vaan tarjoaa hevoselle tasaisen tuen. Näin toimimalla saat hevosen "nousemaan" pois sisäpohkeen päältä, ainakin hetkellisesti. Laukan tulisi olla poljennaltaan voimakasta mutta ei tempoltaan nopeaa. Mikäli laukan laatu huononee voltin aikana, käytä sisäpohje nopeasti aktivoiden taas hevosen laukkaa, mutta muista keventää sisäpohje mahdollisimman nopeasti, jotta hevonen ei jää sisäpohkeen päälle. Tämä on varmasti vaikea sisäistää, sillä niin usein näen ratsastajien "korjaavan" näitä sisäpohkeen päälle kaatuvia hevosia aina vaan voimakkaammalla sisäpohkeella, vaikka tilanne korjaantuisi tasapainottamalla hevonen ulko-ohjalla, tuomalla omaa painoaan hieman enemmän ulkojalustimelle ja keventämällä sisäpohjetta.
Näiden jälkeen voit ravata hevosella hetken kevyessä ravissa ja sen jälkeen onkin aika kävellä loppukäynnit vaikka maastossa!
Kulmien ratsastaminen on todella vaikea selittää näin virtuaalisesti, toivottavasti joku teistä sai tästä apuja kulmien ratsastamiseen. Jos minulla olisi kaikki valta ja voima, kävisin pitämässä kaikille teille ratsastustunnin vaikka pelkästään kulmien ratsastamisesta, niin tärkeitä ne ovat!
Tsemppiä treeneihin ja kertokaapa saitteko kulmien ratsastuksesta uuden oivalluksen vai jäikö joku asia vielä epäselväksi?
Tunnisteet:
kokoaminen,
kulman ratsastus,
lapa edellä kulkeminen,
sisäohja,
sisäpohje,
sisäpohkeen päälle kaatuminen,
taivutus,
takaosankäännös,
tuntisuunnitelma,
ulko-ohja,
ulkopohje
sunnuntai 11. lokakuuta 2015
Tuntisuunnitelma; kun kenttä on jäässä
Tällä tunnilla tehdään monipuolisesti töitä käynnissä ja hieman ravissa, tämän tunnin harjoitukset sopivat hyvin siihen hetkeen kun kenttä alkaa olla jo hieman kova eikä täysipainoinen työskentely sillä enää onnistu.
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloita ratsastamalla käynnissä jokaiseen kulmaan takaosankäännöstä muistuttava käännös. Älä siis tee vielä "kunnon" takaosankäännöstä, sillä se vaatii jonkin verran kokoamista, vaan suorita kulmissa käännös hidastaen käyntiä muutaman askeleen ajan, voimista ulkoapuja. voit jopa nostaa ulkokättä hieman ylös ja johda sisäohjalla käännöstä hieman. Samalla pidä huolta että oma katseesi on kääntynyt käännöksen suuntaan, siten että ylävartalosi on myös hieman kääntyneenä. Tärkeintä näissä kulmiin tehtävissä käännöksissä on se että ohjasotteet säilyvät kevyinä, hevonen kuuntelee istunnan jarruttavaa vaikutusta ja astuu etujaloillaan hieman ristiin. Hevosen kuuluu kulmissa olla suorana, toki loivasti asettuneena käännöksen suuntaan. Kulmien välissä ratsasta (tai päästä) hevonen normaaliin, matkaavoittavaan käyntiin. Ratsasta muutama kierros kumpaankin suuntaan työskennellen kulmat takaosankäännösmäisesti, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä tovi vapaalla ohjalla.
Seuraavaksi ota ohjat tuntumalle ja jatka hetki vielä työskentelyä käynnissä. Pidä nyt huoli että otat ohjat sopivan pituisiksi (riittävän lyhyeksi) sillä seuraavaksi tehdään peruutuksia, joissa ohjan sopiva pituus on erittäin tärkeää. Aloita ratsastamalla uraa pitkin, ja tee jokaisen sivun keskelle pysähdys ja muutaman askeleen peruutus.
Ole huolellinen jo pysähdyksissä, ratsasta hevonen pysähdykseen asti hyvässä käynnissä (riittävällä pohjetuntumalla, siten että hevonen kävelee tuntumalle) ja pidä pohkeet lähellä kylkiä, kevyellä tuntumalla myös pysähdyksessä. Näin saat aikaiseksi pysähdyksen tasajaloin. Muista valmistella hevonen pysähdykseen istunnalla (tiivistämällä istuntaa ja polvia lähemmäs hevosta) ja hidastamalla käden liikettä kunnes olet pysähdyksen kohdalla. Siinä pehmeästi pysäytä käden liike ja hevonen pysähtyy käden mukana. Näin ratsastaen et vedä ohjasta yhtään taaksepäin ja hevonen reagoi jatkossakin käteesi pehmeästi.
Kun hevonen on pysähtynyt, säilytä oman istunnan ryhti jotta hevonenkin jää seisomaan ryhdikkäänä. Katse eteen, kädet kannettuina ja pohkeet lähellä hevosen kylkiä. Seuraavaksi peruuta muutama askel. Täällä opeteltiin täydellinen peruutus, käy ihmeessä lukemassa! Muista siis keventää omaa istuntaasi hieman (ei tarvitse nousta kevyeen istuntaan, mutta sen verran pitää keventää että sinä itse tunnet että paine hevosen selässä vähenee), anna pohkeilla merkki liikkeellelähdöstä ja kun hevonen on ottamassa askelta eteenpäin, pidätä ohjilla sen verran että hevonen ohjaa askeleensa taaksepäin. Tässä kohtaa ohjan pitää olla riittävän lyhyt, käsi ei saa siirtyä taaksepäin edes peruuttaessa. Kun hevonen on peruuttanut muutaman askeleen, maksimissaan 4-5, kevennä ohjaa, istu pehmeästi satulaan ja tarvittaessa anna pohkeilla merkki että nyt saa kävellä taas eteenpäin. Pyri päästämään hevonen suoraan peruutuksesta käyntiin, ilman että hevonen pysähtyy peruutuksen jälkeen.
Työstä peruutukset muutaman kierroksen ajan ensin vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista harjoitus oikeaan. Tämän jälkeen hetkeksi taas pitkä ohja, peruutus on hevoselle todella rankka harjoitus ja se tarvitsee lepoa riittävästi!
Mikäli kenttä olisi näiden harjoitusten jälkeen vähän pehmennyt, voit työskennellä hetken kevyessä ravissa. Siirry ratsastamaan ympyräkahdeksikolle, jossa voit loivasti taivuttaa hevosta ympyröillä ja ympyröiden välissä muista huolellinen suoristus! Mikäli suoristus ratsastetaan huolimattomasti, ei hevonen kykene taipumaan uuteen suuntaan kunnolla. Taivutuksissa muista tasaisuus, taivutuksen tulee tapahtua sisäohjalla ja ulkopohkeella, jotta hevonen todellakin taipuu läpi koko runkonsa. Mieluummin loiva, tasainen taivutus läpi koko kropan, kuin ohjalla ylitaivutettu kaula ja ulos pullahtava takaosa. Mikäli ympyrällä tuntuu että hevonen ei jostain syystä taivu yhden kierroksen aikana, voit ratsastaa toisen tai kolmannenkin ympyrän jotta saat taivutuksen läpi ennen kuin suoristat hevosen ja vaihdat toiselle ympyrälle. Kun olet saanut muutaman kerran sujuvat taivutukset molemmille ympyröille, istu alas harjoitusraviin mutta jatka edelleen ympyräkahdeksikolla. Nyt ympyröiden välisellä suoralla ratsasta nopea siirtymä käyntiin (eli hevonen ainoastaan käy käynnissä ja jatkaa heti ponnistaen uudestaan raviin). Tällä harjoituksella saat hevosen takaosaan lisää voimaa, joka taas keventää hevosen etuosaa! Muutaman kierroksen jälkeen siirry käyntiin ja anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Jatketaan vielä hetki pohkeenväistöillä siten että ratsasta ensin käynnissä vasemmassa kierroksessa uran sisäpuolella. Kun lähestyt pitkän sivun loppua, kirjaimen E kohdalla ratsasta muutama askel pohkeenväistöä siten että hevonen väistää uralle juuri ennen kulmaa tai jopa kulmaan. Näin saat hevosen tasaiselle ulko-ohjan tuelle kulmassa, ja hevonen on herkkä sisäpohkeelle ja käännös kulmassa voidaan suorittaa kevyillä avuilla, hevosen ulkolavan ollessa täydellisessä hallinnassa. Lyhyeltä sivulta käännä taas siten että seuraavalla pitkällä sivulla olet uran sisäpuolella ja toista sama väistöharjoitus kirjaimen M kohdalla. Ratsasta näin pari kierrosta vasempaan suuntaan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa, eli kirjainten B ja H kohdalla väistö uralle, kulmaan.
Tämä harjoitus on erittäin hyvä myös tuntuman tasaisuuden parantamiseksi, joten käytä tätä väistöharjoitusta ihmeessä muutenkin!
Mikäli kenttä on pehmeä, voit lopussa verryttellä hevosta hetken laukassa, kevyessä istunnassa jotta hevonen saa vähän edetä ja venyttää tarkkuutta vaativien harjoitusten vastapainoksi!
Loppuverryttely olisi varsin suositeltavaa ratsastaa myös maastossa, viethän hevosen vähintään loppukäyntien ajaksi maastoon nauttimaan!
Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloita ratsastamalla käynnissä jokaiseen kulmaan takaosankäännöstä muistuttava käännös. Älä siis tee vielä "kunnon" takaosankäännöstä, sillä se vaatii jonkin verran kokoamista, vaan suorita kulmissa käännös hidastaen käyntiä muutaman askeleen ajan, voimista ulkoapuja. voit jopa nostaa ulkokättä hieman ylös ja johda sisäohjalla käännöstä hieman. Samalla pidä huolta että oma katseesi on kääntynyt käännöksen suuntaan, siten että ylävartalosi on myös hieman kääntyneenä. Tärkeintä näissä kulmiin tehtävissä käännöksissä on se että ohjasotteet säilyvät kevyinä, hevonen kuuntelee istunnan jarruttavaa vaikutusta ja astuu etujaloillaan hieman ristiin. Hevosen kuuluu kulmissa olla suorana, toki loivasti asettuneena käännöksen suuntaan. Kulmien välissä ratsasta (tai päästä) hevonen normaaliin, matkaavoittavaan käyntiin. Ratsasta muutama kierros kumpaankin suuntaan työskennellen kulmat takaosankäännösmäisesti, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä tovi vapaalla ohjalla.
Seuraavaksi ota ohjat tuntumalle ja jatka hetki vielä työskentelyä käynnissä. Pidä nyt huoli että otat ohjat sopivan pituisiksi (riittävän lyhyeksi) sillä seuraavaksi tehdään peruutuksia, joissa ohjan sopiva pituus on erittäin tärkeää. Aloita ratsastamalla uraa pitkin, ja tee jokaisen sivun keskelle pysähdys ja muutaman askeleen peruutus.
Ole huolellinen jo pysähdyksissä, ratsasta hevonen pysähdykseen asti hyvässä käynnissä (riittävällä pohjetuntumalla, siten että hevonen kävelee tuntumalle) ja pidä pohkeet lähellä kylkiä, kevyellä tuntumalla myös pysähdyksessä. Näin saat aikaiseksi pysähdyksen tasajaloin. Muista valmistella hevonen pysähdykseen istunnalla (tiivistämällä istuntaa ja polvia lähemmäs hevosta) ja hidastamalla käden liikettä kunnes olet pysähdyksen kohdalla. Siinä pehmeästi pysäytä käden liike ja hevonen pysähtyy käden mukana. Näin ratsastaen et vedä ohjasta yhtään taaksepäin ja hevonen reagoi jatkossakin käteesi pehmeästi.
Kun hevonen on pysähtynyt, säilytä oman istunnan ryhti jotta hevonenkin jää seisomaan ryhdikkäänä. Katse eteen, kädet kannettuina ja pohkeet lähellä hevosen kylkiä. Seuraavaksi peruuta muutama askel. Täällä opeteltiin täydellinen peruutus, käy ihmeessä lukemassa! Muista siis keventää omaa istuntaasi hieman (ei tarvitse nousta kevyeen istuntaan, mutta sen verran pitää keventää että sinä itse tunnet että paine hevosen selässä vähenee), anna pohkeilla merkki liikkeellelähdöstä ja kun hevonen on ottamassa askelta eteenpäin, pidätä ohjilla sen verran että hevonen ohjaa askeleensa taaksepäin. Tässä kohtaa ohjan pitää olla riittävän lyhyt, käsi ei saa siirtyä taaksepäin edes peruuttaessa. Kun hevonen on peruuttanut muutaman askeleen, maksimissaan 4-5, kevennä ohjaa, istu pehmeästi satulaan ja tarvittaessa anna pohkeilla merkki että nyt saa kävellä taas eteenpäin. Pyri päästämään hevonen suoraan peruutuksesta käyntiin, ilman että hevonen pysähtyy peruutuksen jälkeen.
Työstä peruutukset muutaman kierroksen ajan ensin vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista harjoitus oikeaan. Tämän jälkeen hetkeksi taas pitkä ohja, peruutus on hevoselle todella rankka harjoitus ja se tarvitsee lepoa riittävästi!
Mikäli kenttä olisi näiden harjoitusten jälkeen vähän pehmennyt, voit työskennellä hetken kevyessä ravissa. Siirry ratsastamaan ympyräkahdeksikolle, jossa voit loivasti taivuttaa hevosta ympyröillä ja ympyröiden välissä muista huolellinen suoristus! Mikäli suoristus ratsastetaan huolimattomasti, ei hevonen kykene taipumaan uuteen suuntaan kunnolla. Taivutuksissa muista tasaisuus, taivutuksen tulee tapahtua sisäohjalla ja ulkopohkeella, jotta hevonen todellakin taipuu läpi koko runkonsa. Mieluummin loiva, tasainen taivutus läpi koko kropan, kuin ohjalla ylitaivutettu kaula ja ulos pullahtava takaosa. Mikäli ympyrällä tuntuu että hevonen ei jostain syystä taivu yhden kierroksen aikana, voit ratsastaa toisen tai kolmannenkin ympyrän jotta saat taivutuksen läpi ennen kuin suoristat hevosen ja vaihdat toiselle ympyrälle. Kun olet saanut muutaman kerran sujuvat taivutukset molemmille ympyröille, istu alas harjoitusraviin mutta jatka edelleen ympyräkahdeksikolla. Nyt ympyröiden välisellä suoralla ratsasta nopea siirtymä käyntiin (eli hevonen ainoastaan käy käynnissä ja jatkaa heti ponnistaen uudestaan raviin). Tällä harjoituksella saat hevosen takaosaan lisää voimaa, joka taas keventää hevosen etuosaa! Muutaman kierroksen jälkeen siirry käyntiin ja anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Jatketaan vielä hetki pohkeenväistöillä siten että ratsasta ensin käynnissä vasemmassa kierroksessa uran sisäpuolella. Kun lähestyt pitkän sivun loppua, kirjaimen E kohdalla ratsasta muutama askel pohkeenväistöä siten että hevonen väistää uralle juuri ennen kulmaa tai jopa kulmaan. Näin saat hevosen tasaiselle ulko-ohjan tuelle kulmassa, ja hevonen on herkkä sisäpohkeelle ja käännös kulmassa voidaan suorittaa kevyillä avuilla, hevosen ulkolavan ollessa täydellisessä hallinnassa. Lyhyeltä sivulta käännä taas siten että seuraavalla pitkällä sivulla olet uran sisäpuolella ja toista sama väistöharjoitus kirjaimen M kohdalla. Ratsasta näin pari kierrosta vasempaan suuntaan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa, eli kirjainten B ja H kohdalla väistö uralle, kulmaan.
Tämä harjoitus on erittäin hyvä myös tuntuman tasaisuuden parantamiseksi, joten käytä tätä väistöharjoitusta ihmeessä muutenkin!
Mikäli kenttä on pehmeä, voit lopussa verryttellä hevosta hetken laukassa, kevyessä istunnassa jotta hevonen saa vähän edetä ja venyttää tarkkuutta vaativien harjoitusten vastapainoksi!
Loppuverryttely olisi varsin suositeltavaa ratsastaa myös maastossa, viethän hevosen vähintään loppukäyntien ajaksi maastoon nauttimaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)