Tulevanakin vuonna blogi jatkaa armottomalla linjalla, tuutaten ilmoille tuntisuunnitelmia, erilaisia postaussarjoja ja ennen kaikkea juuri sitä mitä te kaipaatte, joten ilmaiskaa tahtonne kommenttiboksissa tulevien postausten suhteen! Tiedän, tälläkin hetkellä luonnoksissa on monta postaustoivetta joihin en ole vielä ehtinyt postausta väsätä, mutta päivätyö, muutamat viikottaiset tuntienpidot ja ratsutukset sekä seitsemän omaa hevosta pihassa verottavat aikaa jonkin verran. Onneksi ratsastuksen opettaminen on intohimoni, joten tämä blogi tulee jatkossakin päivittymään jo totuttuun säännöllisen epäsäännölliseen tahtiinsa!
On ollut ihana lukea kommenttejanne jotka ovat olleet käsittämättömän kannustavia ja positiivisia, siitäkin huolimatta että tällainen "virtuaaliopetus" on melko haastava paketti, se kun jättää teidän omalle tekemiselle todella paljon vastuuta. Minä voin ainoastaan yrittää parhaalla mahdollisella tavalla kirjoittaa ratsastuksen teoriasta, siitä miten tulisi ratsastaa, miltä sen kuuluisi tuntua ja ennen kaikkea miten se kaikki tehdään hevosen ehdoilla, sitä kiusaamatta, repimättä, potkimatta tai lyömättä.
Vaikka haluan uskoa että yhä useampi hevosen ystävä oikeasti ymmärtää hevosta ja sen luonnollisia tarpeita ja saaliseläimen vaistoja, on valitettavasti havaittavissa ihan perustason puutteita hevosmiestaidoissa. Vaikka maailma ympärillämme muuttuu, asiat muuttuvat entistä teknisemmiksi, arki on kiireistä, tulisi meidän silti muistaa että hevoset eivät muutu sen mukana. On totta että jalostuksella hevosten tiettyjä ominaisuuksia saadaan pitkällä tähtäimellä hienosäädettyä, mutta perusasiat ovat ja pysyvät.
Hevosta ei saa lyödä, sille ei saa huutaa, sitä ei saa repiä suusta eikä sitä saa potkia. Hevonen ei tee virheitä, vaan hevonen tekee kaiken juuri niin kuin sinä sille näytät. Jos hevonen ei reagoi haluamallasi tavalla, se ei ole ymmärtänyt sinut viestiäsi. Mieti silloin mitä itse teit väärin, miksi hevonen reagoi pyyntöösi tuolla tavalla, ja miten voit muuttaa apujasi jotta hevonen jatkossa reagoisi niihin kuten sinä haluat. Hevonen ei tee mitään tahallaan, se on rauhaa rakastava eläin, jota tulee kohdella rauhallisen määrätietoisesti.
Hevosen tulee saada nauttia lajitovereidensa seurasta tarhatessaan riittävän monta tuntia päivässä.
Hevosen tulee saada riittävästi korsirehua, pieninä annoksina ja ruokinta tulee pitää yksinkertaisena ja kaikki ruokinnan muutokset tulisi minimoida. Jos muutoksia kuitenkin pitää tehdä, tulee hevonen totuttaa uuteen ruokaan (tai jonkun ruoan poistoon) vähintään kahden viikon ajan.
Hevosen tulee saada raikasta, puhdasta vettä ympäri vuorokauden. Myös ulkona tarhassa ja myös talvella, jolloin veden tulisi olla haaleata, käytännössä sellaista jota itsekin pystyisit juomaan.
Hevonen tulee harjata päivittäin. Hevosen harjaus on parasta mitä ihminen voi sille tehdä, edellyttäen että se tehdään oikein. On herkempiä hevosia jotka vaativat pehmeitä harjoja ja on vähemmän herkkiä hevosia jotka saattavat nauttia vähän jämäkämmän harjan otteista, mutta pääasia on että tunnet hevosesi ja pyhität tämän harjausajan vain teille kahdelle.
Hevosen tulee saada tarhata talvellakin ilman loimea jotta se pääsee vapaasti piehtaroimaan. Piehtarointi on hevosen oma hierontatuokio, joka sille tulisi sallia mahdollisimman usein. Klipatutkin hevoset voivat tästä nauttia, kunhan pakkasta ei ole liikaa, tai ota edes hetkeksi se loimi pois jotta hevonen pääsee piehtaroimaan.
Hevosen loimitus tulee pitää minimissään, (paitsi klipaituilla hevosilla) muista että hevonen itsessään tuottaa lämpöä, joten vaikka sinulla on kylmä, ei se tarkoita sitä että hevonen palelisi. Liikunnan jälkeen hevonen tulee huolellisesti kuivata loimittaen, mutta muuten se kyllä kestää olla ilman loimeakin, ja edes hevosen kastuminen sateessa ei haittaa!
Hevoselle tulee tarjota sille sopiva määrä liikuntaa, oli se sitten ajaen, ratsastaen tai vaikka taluttaen.
Hevosen liikkuessa erityisesti alkuverryttely on äärimmäisen tärkeätä, jos et muuta ehdi tehdä, tee huolellinen alkuverryttely ja lopeta tunti siihen.
Hevoset kehittyvät hitaasti, joten kiinnitä siihen erityistä huomiota varsan ja nuoren hevosen koulutuksessa. Lepo on aina parempi vaihtoehto kuin treenin lisääminen, hevonen kehittyy lepojaksolla yllättävän paljon.
Vanhemmilla hevosilla tee töitä hevosen peruskunnon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi, jotta se pystyy suoriutumaan vaativammistakin tehtävistä.
Ratsasta mahdollisimman vähän kentällä tai maneesissa, maastossa, pelloilla ja metsässä hevosen mieli pysyy virkeänä ja silloin se jaksaa työskennellä silloin tällöin tylsällä kentällä tai maneesissakin!
Kun ratsastat, muista hengittää, hymyillä ja nauraa ääneen! Näen aivan liikaa suu tiukassa mutrussa ratsastavia ihmisiä, ja silloin en voi olla miettimättä että nauttivatko he oikeasti ratsastuksesta tai hevosen seurassa olemisesta yhtään... Jos hevosen läsnäolo ei saa suupieliäsi nousemaan ylöspäin, jotain on pahasti vialla. Hevosen ei tulisi joutua kärsimään huonotuulisista ihmisistä, se on aivan liian jalo ja herkkä eläin siihen.
Jos sinua jäi näidenkin totuuksien jälkeen mietityttämään osaatko olla riittävän hyvä ihminen hevosellesi, on se helppo testata:
Kun menet hevosesi tarhaan, tuleeko se sinua vastaan korvat hörössä, riippumatta siitä onko sinulla tarkoitus vain olla sen seurassa tai ottaa se tarhasta pois?
Kun menet hevosesi tarhaan, tuleeko se sinua vastaan korvat hörössä siitäkin huolimatta että sillä on tarhassa muita kavereita?
Ja vielä, kun menet hevosesi tarhaan, tuleeko se sinua vastaan korvat hörössä vaikka tarhassa on muita kavereita ja ruokaa?
Jos hevonen valitsee sinun seurasi vain hetkeksikin, olet ollut sille hyvä ihminen. Voit siis hengähtää helpotuksesta!
Tähän saarnaan on hyvä lopettaa tämä vuosi, nyt lähden talliin nauttimaan hevosteni seurasta.
Kuva: Esa Manninen |
Kiitos hyvästä blogista.Säännöllisesti tulee sitä luettua ja imettyä oppeja. Hyvin seikkaperäisesti selität asiat, haastettava varmasti riittää ns virtuaaliopettamisessa.
VastaaPoistaHyvää Uutta Vuotta sinulle ja kauramopoille!
Heippa!
PoistaKiitos kiitoksista! Kauramopot kiittävät myös uudenvuodentoivotuksista, kohta alkaa aina yhtä häkellyttävät uudenvuodenrakettibileet! En tiedä mikä näitä meidän hevosia vaivaa, rauhassa mutustelevat ulkona heinää vaikka kaikki naapurit ampuvat raketteja koko illan... Nähtävästi ruoalla on maaginen vaikutus.
Hyvää uutta vuotta sinullekin!
Sari
Kiitos paljon hyvästä blogista! Olen saanut lukemattomia ideoita ja neuvoja omaan ratsastukseeni tästä blogista. Usein inspiksen puutteessa tulen tänne etsimään tehtäviä ja aina jotain löytyy. Osaat tosi hyvin selittää asiat, niin että tällainen harrastelijakin ymmärtää mitä tehtävällä haetaan.
PoistaKiitos vielä ja hyvää uutta vuotta! :)
Kiitos paljon ihanasta kommentistasi!
PoistaOn mukava kuulla että blogiini löydetään yhä uudestaan ja uudestaan, se motivoi itseänikin kirjoittamaan!
Postaukset perustuvat aina tehtäviin joita itse ratsastan ja opetan, joka onkin ollut aina itselleni todella tärkeää. On vaikeaa selittää miltä jonkun liikkeen suorittaminen tuntuu ellei ole itse sitä hevosen selässä kokenut. Hyvä että tämä on välittynyt ruudun sillekin puolelle!
Hyvää uutta vuotta sinullekin!
Sari
Mieletön blogi, kiitos kun jaksat ylläpitää tätä! Toivoisin kattavaa postaussarjaa ex-ravurin ratsukoulutuksesta. :)
VastaaPoistaOlisiko sulla antaa vinkkiä, mitä kannattaa tehdä jumittavalle hevoselle? Yksin kun menen hevosella maastoon, se jumittaa eikä halua liikkua. Sitten sen sydän alkaa hakkaamaan (tunnen sen satulan läpi) ja se on vaan jännittyneenä paikallaan. Jos saan sen liikkeelle, se on täpinöissään ja lähtisi varmasti lujaa, jos antaisin vapaat ohjat. Joudun tällöin pitämään harmillisen tiukkaa tuntumaa ja tarvittaessa pidättämään törkeästi.. :/ Mutta siis pääkysymyshän oli tosiaan se, että mitä kannattaa tehdä, kun hevonen jumittaa? Pohkeilla potkiminen tai raipalla lätkiminen ei hyödytä ja aiheuttaa huonoa oma tuntoa.. Kannattaako nousta selästä ja taluttaa hetken? Siinäkin voi olla se, etten pääse takaisin selkään kun heppa saattaa puskea kauhealla kiireellä eteenpäin..
Heippa ja kiva että olet mukana! Ex-ravurin ja nuoren hevosen koulutukseen olen tehnyt postaussarjan, josta on vielä yksi postaus tulossa. Ne löydät ratsun oppikoulu nimellä, tai tunnisteella ratsun koulutus. Jos niistä ei löydy kaikkia tarvitsemiasi vastauksia, tai haluat joihinkin syventäviä ohjeita, laita ihmeessä kommentia tulemaan!
PoistaOnko hevosesi kuitenkin mennyt porukassa maastoon ihan rentona, eli maasto sinänsä ei ole hevoselle jännä paikka? Jos näin on, kehottaisin tekemään asiat kahdella tavalla: Ensimmäinen keino on vaan odottaa rauhassa paikallaan, siten että hevonen kokoajan on katse menosuuntaan. Tässä voi mennä tovi, mutta kun hevonen huomaa että et paineista sitä liikaa lähtee se yleensä jossain vaiheessa pikkuhiljaa etenemään, ja silloin pääset sitä kiittämään. Jos ja kun hevonen luultavasti pysähtyy uudestaan, istut vain hiljaa rauhassa selässä ja odotat että hevonen pääsee jännittävän tilanteen yli ja jatkaa taas eteenpäin. Siinä hetkessä kun hevonen vaan on paikallaan, on tärkeää pitää kuitenkin ohjalla tuntuma jotta hevonen tuntee että olet sitä tukemassa, eli älä heitä ohjaa kokonaan pois. Sen enempää en kuitenkaan lähtisi hevosta rapsuttelemaan, vaan ainoastaan odottaisin ohjat tuntumalla, itse rauhallisen varmana selässä istuen. Tilanteessa jossa hevonen on kovin jännittynyt, usein ratsastajan rauhoittelu saattaa jopa lisätä hevosen jännitystilaa, sillä rauhoittelulla ikäänkuin tulee ruokittua hevosen jännittyneisyyttä lisää.
Eli kun vaan istut rauhassa, huomaa hevonenkin että sinä et jännity, ja sekin uskaltaa rentoutua ja luottaa siihen että et ole viemässä sitä mihinkään ikävään paikkaan!
Mikäli itse huomaat jännittyväsi hevosen jännityksen myötä, on aina parempi vaihtoehto tulla alas selästä ja taluttaa hevosta. Ei yhtään haittaa vaikka taluttaisit muutaman kerran edes pienen maastolenkin verran, jotta hevonen oppii ensin luottamaan siihen että sinun kanssa voi kahdestaankin mennä maastoon, ja kun talutuksessa hevonen rentoutuu, on sama tilanne helpompi toistaa siten että olet selässä. Se että laskeudut alas selästä vaikka kesken maastolenkinkin, ei ole ollenkaan huono asia, sillä usein ihminen jännittyy selässä ihan huomaamatta, ja hevonen vaistoaa sen ja jännitys sen myötä vaan lisääntyy.
Tuo tilanne jossa hevosesi on täpinöissään etkä oikein uskalla antaa sille vapaata ohjaa, kannattaa testata siten että älä anna ainakaan alussa ihan kokonaan ohjaa vapaaksi vaan pidä kevyt tuntuma, jotta hevonen tuntee sinut koko ajan mutta paine sen suuhun on hyvin kevyt. Usein hevonen lähtee jännittyneestä tilanteesta melko reippaasti liikkeelle, mutta kun vaan olet selässä rentona etkä turhaan pidätä, rauhoittuu hevonenkin muutaman hetken jälkeen. Kierre pahenee jos jäät vaan pidättämään, joten rohkaistu sen verran että uskallat olla pidättämättä ja odotat että hevonenkin huomaa sen että et yritä turhaan estää sen liikettä!
Eli jos tähän loppuun yritän kiteyttää ajatuksia, on tärkeintä se että toimit aina siten että saat oman jännittyneisyytesi minimoitua, silloin hevonenkin rentoutuu. Jos se vaatii selästä laskeutumista, niin silloin se pitää tehdä! Voisit myös kokeilla auttaako tilannetta jos pyydät jonkun kaveriksi kävelemään vierellä (siis ilman toista hevosta) ja tarvittaessa vaikka taluttamaan teitä hetken. Näin pystyt itsekin helpommin rentoutumaan selässä ja hevonen saa taluttajasta vähän ylimääräistä tukea.
Sari
Kiitos vastauksesta! Heppa kulkee moitteettomasti jos mukana on joku vaikka vieressä kävelemässä, voi olla ettei se luota muhun tarpeeksi. En jännitä kyseisen hevosen selässä koskaan, sillä tiedän, ettei se koskaan ryöstäisi tmv. Hevonen on sellainen, että se saattaa seistä paikallaan vaikka puolikin tuntia, että en oikein tiedä hyödyttääkö tuo odottelu. Pitää varmaan kokeilla tulla ihan vaan selästä alas, jos se ei siitä itse lähde etenemään. :)
Poista