sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Ohjastuntuma, kaiken a ja o

Ohjastuntuma on yksi vaikeimmin selitettävistä asioista ratsastuksessa (tai ajossa), se täytyy vaan oppia tuntemaan ja sitä täytyy oppia säätelemään tilanteen vaatiessa. Teen varmasti selittämisen Suomen ennätyksen yrittäessäni selvittää ohjastuntuman saloja teille!

Ohjastuntuma, käden asento ja käden paikka. Siinä kolme asiaa, joista ratsastustunneilla paasaan jatkuvasti, niin uusille kuin vanhoillekin oppilaille. Hevosen suu on niin herkkä kapistus, että pidän erittäin tärkeänä ettei sitä koltella kahdoin ratsastajan toimesta.

Perisynti ratsastajilla tuntuu olevan liian pitkällä ohjalla (ja jalustimilla, mutta siitä lisää tuonnempana) ratsastaminen. Luodaan illuusio siitä että pitkä ja löysä ohja on yhtäkuin hyvä ja kevyt ohjastuntuma. Samoin ajatellaan virheellisesti että kun ohjassa ei ole mitään tuntoa, ollaan asian ytimessä ja ratsastetaan kevyellä tuntumalla. Tosiasiassa siinä kohtaa hevonen on jo paennut ohjastuntumaa, jännittänyt kaulansa lyhyeksi ikäänkuin kadottanut ratsastajan käden. Todella, todella harvoin näkee ratsastajia jotka ratsastavat liian lyhyellä ohjalla. Mikä siihen voi olla syynä, että pitkä ohja on nykyajan trendi?

Siihen on varmasti monia syitä, mutta yksi suurimmista on varmasti ratsastajien oma vartalon hallinta. Ja tarkemmin ottaen keskivartalon hallinta, vai pitäisikö sanoa hallitsemattomuus? Pitkällä ohjalla ratsastaminen ohjaa ratsastajan istuntaa takakenoon, ja tämähän tarkoittaa sitä että ratsastajan ei tarvitse käyttää keskivartalon lihaksiaan istuntansa kannattelemiseen vaan voi rauhassa nojata satulan takakaareen ja ihmetellä miksi hevonen juoksee alta pois, olematta kuitenkaan pohkeen edessä... Oikean pituinen ohja ohjaa myös ratsastajan istuntaa oikeaan asentoon, sillä oikean pituisella ohjalla ratsastaja istuu oikeassa paikassa ja asennossa, piste.

Miten sen oikean ohjaspituuden pystyy määrittämään? Toki se on hevoskohtaista, mutta muutamalla yleispätevällä säännöllä olet jo oikealla tiellä. Käsien oikea paikka on hevosen harjan yläpuolella, satulan etukaaren edessä. Nyrkit on pystyssä, ranteet suorina ja kyynärpäissä kulma. Kyynärpäät lähellä kylkilinjaa ja kädet kannettuina, ei siis lepuuteta käsiä siinä satulan päällä! Kun kätesi ovat oikeassa paikassa ja asennossa, tuntuma hevosen suuhun pitäisi olla sellainen että ohja ei roiku löysänä ja hevonen saa vähän liikuttaa sinun kättäsi. Kun ohja ei roiku löysänä, tuntuma hevosen suuhun on tasainen (hevonen voi siis luottaa siihen tilanteessa kuin tilanteessa) ja kun hevonen saa vähän liikuttaa kättäsi on kätesi joustava, ja hevonen liikkuu luottavaisena tukeutuen kevyesti kätesi tarjoamaan tukeen.

Tällä reseptillä istuntasikin ohjautuu oikeaan muottiin, huomaat että kun kätesi on oikeassa paikassa, "joudut" kannattelemaan keskivartaloasi ihan eri tavalla kuin pitkällä ohjalla ratsastaessasi. Tätä kutsutaan ryhdiksi! Usko kun sanon, käden paikkaa muuttelemalla pystyt säätelemään omaa istuntaasi. Eli, jos istut takakenossa, yksinkertaisesti lyhennä ohjaa riittävästi, niin joudut istumaan keskellä hevosta. Käytännössä et joudu uhraamaan oman istuntasi korjaamiseen ajatustakaan, kun vaan pidät ohjan oikean pituisena! Ja kun istut oikeassa paikassa, on pohkeesikin oikeassa kohdassa! Tadaa, helppoa kuin heinänteko!

Entä sitten se tuntuma ja sen muuttaminen? Kun ratsastaja ei aseta hevoselle mitään suurempia haasteita, on ohjastuntuma kevyt, niin että tunnet hevosen suun ja pään liikkeet käsissäsi ja kätesi joustaa juuri niin paljon kuin hevonen sitä tarvitsee. Valmistellessasi hevosta johonkin liikkeeseen, "hillitse" kätesi joustoa hieman, toisin sanoen tee kädestäsi vähän raskaampi, jolloin hevonen hidastaa vauhtiaan, ja kun tiivistät istuntaasi samalla, kokoaa hevonen painoaan vähän enemmän takajaloilleen. Kun haluamasi tehtävä on suoritettu, palaa taas astetta joustavampaan tuntumaan, eli kätesi kevenee hieman.
Myös silloin kun hevonen syystä tai toisesta jännittyy (johtuen jostain ulkoisesta tekijästä), vahvista tuntumaa siksi aikaa kunnes hevonen on päässyt jännittävästä tilanteesta ohi. Sen jälkeen taas käsi kevenee, kuitenkin niin että koko ajan säilytät tuntuman, eli ohja ei pääse löysäksi missään vaiheessa.

Käännöksissä suosittelen lyhentämään kääntävää ohjaa hieman, jotta käsi ei ajaudu liian taakse, etkä näin ollen joudu vetämään ohjasta taaksepäin. Käännöksen jälkeen päästä ohja taas samanpituiseksi toisen ohjan kanssa.

Hevosesta ja ratsastettavasta harjoituksesta riippuen voi ohjaspituutta vähän vaihdella, mutta pidä aina huoli että ohja ei pääse löysäksi, käden paikka ja asento pysyy oikeana ja hevosen suuhun ei kohdistu vetoa. Jos ratsastat vähän pidemmällä ohjalla, eli hevosen kaula on pidempi kuin normaalisti, ole tarkka ettet laske kättäsi alas vaan tuo kättä aina hevosen suuta kohti, kun haluat tarjota sille pidempää ohjaa ja mahdollisuutta pidentää kaulaansa.

Tässä pieni yhteenveto ohjastuntumasta, toivottavasti selittely antoi pientä osviittaa tuntuman ymmärtämiseen. Harjoittelemalla pääset parhaaseen tulokseen, ja kuuntele hevostasi, se kertoo sinulle milloin tuntuma on hyvä!




12 kommenttia:

  1. Nää on kyllä aivan mahtavia, olen saanut apuja omaan ratsastukseen. Ja näistä tulee olemaan hyötyä varmaan tulevan vuokrahevosen kanssa. Olen vihdoin älynnyt pohkeen väistön tärkeimmät asiat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, tuo pohkeenväistön syvemmän olemuksen ymmärtäminen on mullekin ollut ihan yksi elämäni huippuhetkistä!!!

      Poista
  2. Minäkin kahlasin kerralla kaikki kirjoitukset läpi kun tämän blogin löysin ja sain ison kasan ahaa-elämyksiä :) nyt vain toivon että tulisi lisää niin pääsisi taas opiskelemaan uusia asioita itsenäisesti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Ninsku! Lisää harjoituksia tulossa, toivottavasti jatkat matkassa mukana!

      Poista
  3. Apua apua, syvät anteeksipyyntöni blogin päivittymisen hitaudesta! Ja kiitos kaunis kommenteistanne, juuri tuolla tavalla toivoisin voivani virtuaaliopettaa/-avustaa teitä ratsastuksen helpossa, mutta usein niin vaikeaksi koetussa maailmassa!

    Kaikkia blogejani on kohdannut pieni "bloggers block" mutta nyt näyttää siltä että kynä luistaa taas!!!

    Harjoitukset jatkuvat, ja toiveita otetaan tietysti vastaan.

    Listalla on seuraavaksi ainakin aimo kasa erilaisia helppoja harjoituksia, ikäänkuin ratsastustuntisuunnitelmia, jotka antavat toivottavasti vinkkejä mitäs sen uljaan ratsun kanssa seuraavaksi tekisi!

    Sari

    VastaaPoista
  4. Törmäsin blogiisi vasta eilen enkä ole paria kirjoitusta enempää ehtinyt vielä lukemaan, mutta sivusto on nyt tallennettu. ;)

    Tämä ohjastuntuma-asia osuu ja uppoaa. Olen tietoinen, että liian pitkä ohja ei ole hyvä eikä sillä saavuta sitä tasaista ja pehmeää kättä mihin tähtään. Silti olen ilmeisesti liian varovainen todella "ottamaan ohjat käteen", en ilmeisesti ole riittävän monta kertaa kokenut ahaa-elämystä vielä. Lisäksi ongelmana on ajoittain valuvat ohjat, pääsevät siis liian pitkiksi valahtamaan. Johtuuko tämäkin siitä, etten uskalla sulkea kunnolla nyrkkiä? Vaikea ehkä näkemättä neuvoa, mutta olisiko joku käytännön harjoitus, jolla saisi kättä harjoitettua vakaammaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!

      Mukava kuulla että olet jo sisäistämässä ohjastuntuma-asiaa, mutta kuten sanoit, se vaatii muutamia ahaa-elämyksiä ennen kuin siitä tulee automaatio.

      Taidanpa tehdä postauksen aiheesta vielä vähän erilaisilla harjoituksilla höystettynä, toivotaan että saat siitä apuja.

      Näin nopeasti voisin sanoa että vaikuttaa siltä että nyrkki on sinulla vielä vähän turhan avonainen, ja hevonen pääsee pikkuhiljaa venyttämään ohjaa sinulta pois.

      Joillain oppilailla on ollut hurjasti hyötyä ohjan pitämisessä oikeanpituisena ihan sellainen "lapsellinen" kikka kuin solmia jotkut värikkäät narunpätkät ohjissa siihen kohtaan josta kiinni pitäessä tuntuma on hyvä. Tai mikäli löydät jostain semmoiset aika eksoottisen näköiset kolmiväriset kumiohjat, joissa näet heti jos käsi valahtaa "väärän värin" puolelle! Näin ollen näet heti jos ohja pääsee pitkäksi. Ratsastuskouluissa näitä ohjia on joskus näkynyt, ne ovat oikeasti tosi toimivat vaikka eivät ehkä maailman tyylikkäimmät!

      Laitan postausjonoon uuden tuntuma/ohjaspituuspostauksen, malta hetki odotella!

      Sari

      Poista
  5. Ai hyvänen aika miten mä nautin kun tämän blogin löysin! Kiitos jo etukäteen ihan hurjasti kaikeasta tästä tiedosta ja ohjeista mitä olet jaksanut blogiin kirjoittaa. Ihan mielettömän hyvää tekstiä, näistä postauksista saa tällainen tavallinen puskatäti niin paljon irti (ja ahaa elämyksiä). Kiitos vielä, jään seuraamaan :) Hyvää alkavaa syksyä sinulle!

    VastaaPoista
  6. Heippa!

    Kiitos ihanasta kommentista ja tervetuloa mukaan! Mitä enemmän teitä innostuneita lukijoita (ja ratsastajia) tiensä tänne löytää, sitä tyytyväisempiä ja onnellisempia ovat hevosemme!

    Ratsastus on niin yksinkertaista, mutta kuitenkin jostain ihmeen syystä niin vaikeaa, ja toivon että tekstini auttavat palauttamaan sen yksinkertaisuuden ratsastukseen, niin jää aikaa nauttia hevosista enemmän!


    Sari

    VastaaPoista
  7. Hei! Tämän blogin lukeminen on ollut erittäin antoisaa! Ihanaa, kun joku todella kiinnittää huomiota hyvään ja hevosystävälliseen apujen käyttöön. :) Postauksistasi on ollut paljon apua, mutta muutama asia askarruttaa kuitenkin:

    Minulla tuppaa käymään aivan päin vastoin, kuin sanoit: Kun kerään ohjat, istuntani muuttuu horjuvaksi, alan nojata eteen ja käteni muuttuu epävakaaksi. Tällöin hevonen hermostuu, mutta rentoutuu heti, kun annan pitkää ohjaa. Tällöin myös oma istuntani muuttuu vakaammaksi ja minun on helpompaa istua esim. harjoitusravissa syvemmällä satulassa. Tällöin en kuitenkaan koskaan saavuta kunnollista tuntumaa hevosen suuhun. Miten voisin harjoitella.

    Mitä mieltä olet joistakin koulukunnista, joiden mukaan kädessä tulisi tuntua vain ohjan paino?

    Entä lännenratsastus, jossa ratsastetaan hyvin löysin ohjin? Väittävät tapaansa erittäin hevosystävälliseksi ja pehmeäksi tavaksi? Pitääkö se sittenkään paikkaansa vai onko pehmein apu aina tasainen apu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja kiitos kannustavasta kommentistasi!

      Näin näkemättä ratsastustasi vaikuttaisi siltä että keskivartalon hallinta on vielä hieman puutteellista, jos istunta kovasti muuttuu ohjia lyhentäessä. Tarkoitan tällä sitä että kun "joudut" istumaan keskelle hevosta, hallinta siirtyy keskivartalosta sinun käsiisi, jota kautta se siirtyy hevosen suuhun ja aiheuttaa hevosessa hermostuneisuutta. Sitten kun ohja pitenee, ja istut hieman liian takakenossa, hevonenkin rauhoittuu sillä sen suu jätetään sillä hetkellä hetkeksi rauhaan. Tämä kuitenkin on vain hetkellistä, sillä tietty epämääräisyys tulee vastaan varsinaisissa ohjasotteissa. Oletko havainnut pidemmällä ohjalla ratsastaessasi että hevonen on hieman liian kiireisen oloinen, ikäänkuin juoksee altasi pois? Tätä usein tapahtuu kun ratsastaja jää hevosen painopisteen taakse, sillä ratsastajan istunta ikäänkuin työntää hevosta koko ajan eteenpäin.

      Varsinaiseen harjoitteluun liittyen kehotan tekemään keskivartaloa vahvistavia harjoituksia, jotta pystyt paremmin hallitsemaan omaa istuntaasi, ja pikkuhiljaa huomaat kun kannat itsesi hevosen selässä paremmin, myös se oikean pituinen ohja ja sitä kautta oikeanlainen tuntuma tulee kuin itsestään!

      En oikein osaa ottaa kantaa tuohon pelkän ohjan painoon tuntuman mittaamisena. Itse ajattelen että tuntuma on toki kevyt, mutta tuntumaa voi ja pitääkin muuttaa hevosen kokoamisasteen ja harjoitusten muuttuessa. Karkeasti sanottuna mitä kootumpi hevonen sitä kevyempi tuntuma. Klassisessa ratsastuksessa ollaan todella tarkkoja oikeanlaisen tuntuman saavuttamisesta sekä siitä että hevosta autetaan liikkumaan oikein, kevyesti ja itsensä (ja ratsastajan) oikein kantaen.

      Ja mitä lännenratsastukseen tulee, olen ymmärtänyt että siinä ohjalla annettavat avut ovat pääsääntöisesti ohjan paine hevosen kaulalle-tyyppisiä, eikä ohjalla siis ihan suoraan vaikuteta hevosen kuolaimen kautta suuhun. Tämän lisäksi ratsastajan painoavut ovat todella tärkeässä asemassa, joka tekeekin lännenratsastuksesta todella mielenkiintoisen lajin! Uskoisin että jokaisen ratsastajan tulisi käydä muutamilla lännenratsastustunneilla, jotta ymmärtäisimme miten paljon painoavuilla ratsastaminen helpottaa hevosen kanssa työskentelyä!

      Mahtaako lukijoissa olla ketään joka olisi enemmän perehtynyt lännenratsastukseen, olisi kiva kuulla teidänkin ajatuksia aiheesta!

      Toivottavasti sait nyt joitain apuja tuohon tuntuma-asiaan, kaikista mieluiten tietysti kävisin henkilökohtaisesti opettamassa, mutta niin monet teistä lukijoista asutte niin kovin kaukana. Höh.

      Sari

      Poista
  8. Hei.

    Olen lukenut tätä blogiasi, kuin raamattua. Moneen kertaan tiettyjä julkaisuja ja aina niistä jotain avautuu tällaiselle puskaratsastajalle, jolla vielä hieman haasteellinen hevonen alla. Tai tällä hetkellä maastakäsiteltävänä, jotta luottamus ja perusasiat saataisiin kuntoon; apuna siinä Google. Toisinaan tuntuu jopa surkuhupaisalta:)

    Kiitos!

    VastaaPoista