Tänään treenataan takaosankäännöksen alkeita ja otetaan ensimmäiset askeleet laukan kokoamisen kanssa. Tulevissa postauksissa käsitellään tarkemmin takaosankäännös kuten myös laukan (ja muidenkin askellajien) kokoamista, mutta tällä tuntisuunnitelmalla haetaan niihin vähän tuntumaa.
Tämä suunnitelma ei ole aivan nuorelle hevoselle tällaisenaan sopiva, sillä sekä takaosankäännöksessä että laukkatyöskentelyssä tarvitaan jo jonkin verran kokoamista, mutta hyvin perusratsastettu ratsu pärjää tällä tunnilla jo aivan hyvin!
Aloitetaan alkuverryttely käynnissä, siten että ratsasta kentälle laajoja kaaria, käyttäen siis hyväksi koko kenttää. Vain mielikuvitus on rajana, ympyröitä, kiemuroita, jos jonkinlaisia reittejä. Pidä ohjaspituus hieman normaalia pidempänä, jotta hevonen saa kulkea mahdollisimman pitkällä kaulalla ja tuntumakin saa olla todella kevyt. Pyritään siis alussa siihen että ohja ei vaikuta kovinkaan paljoa. Keskity käännöksissä tekemään eniten töitä istuntasi ja katseesi kanssa, ja auta ohjalla käännöksissä vasta silloin kun on ihan pakko! Näissä käyntikäännöksissä tärkeää on vaihtaa suuntaa mahdollisimman usein, joten nyt voit vapaasti pyöriä kentällä sinne sun tänne!
Tämän jälkeen verryttele hevonen kevyessä ravissa, edelleen pitäen ohjan melko pitkänä. Joudut luultavasti hieman ohjaa lyhentämään, sillä hevonen nousee aavistuksen parempaan ryhtiin ravatessaan. Pyri kuitenkin säilyttämään ohjalla samanlainen, äärettömän kevyt, tuntuma kuin käyntiverryttelyssä. Ravissa työskentele samalla tavalla, laajoja kaarteita tehden ja joka kerta kun vaihdat suuntaa, tee suunnanmuutoksen aikana nopea siirtymä, eli siirrä hevonen käyntiin, ja siitä heti uudestaan raviin. Näin saadaan alkuverryttelyssä sekä kääntävät, pidättävät että eteenpäinvievät avut kuntoon! Raviosuuden jälkeen lyhennä ohjaa aavistuksen ja jatka hetki työskentelyä laukassa molempiin suuntiin. Laukkatyössä tarkista ainoastaan reaktio pohkeelle ja hevosen suoruus, sen monimutkaisempaa laukkaverryttelyä ei nyt tehdä. Verryttelyn jälkeen anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla tovi.
Jatketaan työskentelyä käynnissä. Nyt voit ottaa ohjat jo ihan normaalille tuntumalle, ja ratsasta kentällä siten että siirryt uran sisäpuolella noin kaksi metriä, jotta et missään vaiheessa päästä hevosta takaisin uralle. Ratsasta käynnissä kulmaa kohti, ja juuri muutama askel ennen kulmaa, kokoa ja lyhennä käyntiä hieman, aseta hevosta loivasti sisään, tue hevosta sekä ulko-ohjalla että ulkopohkeella, pidä sisäpohje satulavyön kohdalla, rentona. Tämän jälkeen käännä hevonen kulmassa käyttäen lähes pelkästään sisäohjaa (jopa vähän johtavasti tarvittaessa) ja sisäistuinluuta. Muista kääntää omaa katsetta käännöksen suuntaan, siten että ylävartalosikin kääntyy sinnepäin. Voit jopa kurkata olkasi yli, näin varmistamme että ylävartalo varmasti kääntyy ja ohjaa hevostakin kääntymään! Näissä kulmissa haetaan hieman takaosankäännöksen tuntua, eli hevosen pitäisi polkea takaosalla lähes paikallaan, etuosan kääntyessä uudelle uralle. Ensimmäisissä kulmissa voit antaa hevosen polkea takajaloillaan pientä ympyrää, pääasia että hevonen lähtee kääntymään sisäohjastasi. Pikkuhiljaa voit nostaa vaatimustasoa hieman, ja tarvittaessa pidättää molemmilla ohjilla mikäli hevonen kävelee vielä liikaa eteenpäin.
Pyri käyttämään ohjaa mahdollisimman vähän ennen kulmaa, tee tarvittava pieni kokoaminen istunnan avulla, ja parin viimeisen askeleen ajan sulje vähän polviasi, jotta hevonen jää odottamaan seuraavia apujasi. Näin pääset rauhassa työskentelemään ohjilla läpi käännöksen. Tee käännökset parin kierroksen verran, sen jälkeen anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetki ja vaihda samalla suuntaa ja toista harjoitukset toiseen kierrokseen samalla tavalla.
Tämän jälkeen pieni lepotauko, ja sen jälkeen jatka hetki vielä takaosankäännösten kanssa. Työskennellään vielä käynnissä, nyt koko uralla, ja nyt tehdään jokaiseen kulmaan voltti. Voltti tehdään normaalista poiketen nyt takaosankäännösmäisesti, eli käyttäen ihan samoja apuja kuin tuossa alun harjoituksessa. Nyt ainoa ero on se, että voltilla aktivoidaan käyntiä käännösaskeleiden välissä, ja se onnistuu seuraavasti: Käännä voltilla pari takaosankäännösaskelta, sen jälkeen kävele pari askelta eteenpäin, ja taas pari askelta takaosankäännöstä, ja taas pari askelta eteenpäin ja niin edelleen kunnes koko voltti on ratsastettu. Voltista ei tällä tyylillä luonnollisestikaan tule pyöreätä, eikä sen ole tarkoituskaan, pääasia että ratsastat voltin kokoisen tien, jossa vuorottelet takaosankäännösaskelia ja suoraan käyntiaskelia. Tämä on nyt niitä harjoituksia joita on kovin vaikea selittää, yritän vielä yhdellä mielikuvalla. Kuvittele että takaosankäännöksessä annat hevosen kävellä takaosalla reilusti isompaa ympyrää kuin normaalisti, ratsastaen 2 askelta käännöstä, sitten 2 askelta suoraan, taas 2 askelta käännöstä, ja 2 askelta suoraan. Ääh, onpa vaikea selittää, jos joku teistä sai tästä selvää niin saa kommentoida!!! Saa myös kommentoida jos ei saanut selvää!
Oli miten oli, tee tämä harjoitus parin kierroksen ajan molempiin suuntiin ja anna hevosen levätä sen jälkeen hetki.
Seuraavaksi työstä muutaman kierroksen ajan ravisiirtymiä siten että teet kulmat käynnissä, ja heti kulman jälkeen siirrä hevonen raviin, ja taas ennen kulmaan käyntiin. Ravissa ei tällä tunnilla paljoa työskennellä, tämä herkistely on oikeastaan ainoa ravityö alku- ja loppuverryttelyn lisäksi.
Loppuun vielä muutama laukkapätkä. Nyt siis otetaan ensimmäiset tuntumat laukan kokoamiseen, alun takaosankäännökset ovat olleet hyvää pohjustusta laukalle, sillä hevonen on ottanut painoa aavistuksen enemmän takajaloilleen koko alkutunnin ajan. Laukassa tehdään ainoastaan hyvin lyhyitä pätkiä, kootaan muutama askel ja siirretään hevonen heti kokoamisen jälkeen raviin ja käyntiin. Lähinnä tässä haetaan ratsastajalle sitä oikeata tunnetta istunnalla kokoamisesta, ja pidetään tehtävä hevoselle hyvin helppona ja lyhyenä. Hevonen kyllä joutuu ihan töihin niiden muutamienkin kokoavien askelten vuoksi.
Otetaan siis ainoastaan laukannnosto, ja heti noston perään muutama askel kootumpaa laukkaa, ja sen jälkeen siirtymä raviin ja käyntiin. Usko pois, siinäkin on ihan riittävästi työtä!
Mutta miten kootaan laukkaa istunnalla? Ainahan sitä käsketään koota hevosta istunnalla, mutta kuinka usein oikeasti selitetään miten se tehdään? Oma veikkaukseni on että huolestuttavan harvoin, ja sen johdosta ratsastajalle ei jää muuta mahdollisuutta kuin pidättää ohjalla, sillä hän luultavasti kuvittelee että kokoaminen on yhtä kuin hidastamista.Kun itse tarkemmin mietin, ei minullekaan kukaan ole ihan kädestä pitäen neuvonut laukan kokoamisen nappuloita, itse on pitänyt treenata ja hakea niitä oikeita apuja. Joten yritän tässä nyt selittää varsin vaikealta tuntuvaa asiaa, toivottavasti saatte juonesta kiinni:
Laukassahan istunnalla haetaan vähän semmoista keinuhevosmaista tunnetta, eikö vaan? Ylävartalo pysyy rauhassa paikallaan, kädet joustavat pään ja kaulan liikkeen mukaan, pohkeen pysyvät paikallaan joten keskivartalo on se joka työskentelee, hevosen liikkeiden mukaan. Näin siis harjoituslaukassa.
Kun halutaan hieman koota laukkaa, istutaan aivan samalla tavalla, mutta pohkeilla istutaan paremmin hevosen ympärille, ikäänkuin halataan hevosta pitkillä jaloilla. Siis ihan fyysisesti, hae tunnetta jossa jalkasi pitenevät suoraan alaspäin oikein kunnolla ja samalla tiivistät jalkojesi tuntumaa hevosen ympärille. Tämän lisäksi keskivartalosta ja lantion liikkeestä tulee vähän voimakkaampi, ja niiden liike suuntautuu vähän alaspäin sekä joskus jopa aavistuksen satulan takakaarta kohti. Ajattele vaikka niin että laukassa lantio työntyy vähän taaksepäin, satulan takakaarta kohti, ja siitä voimakkaasti alaspäin ja siitä taas nousten ylös, taakse takakaarelle, siitä alas ja niin edelleen. Lantion liike on pienempää kuin harjoituslaukassa, mutta vastaavasti voimakkaampaa, jotta laukan energia säilyy. Tämän lisäksi ylävartalo on äärimmäisen ryhdikäs, eli kasva keskivartalosta lähtien pituutta ylöspäin. Hevonen on juuri niin ryhdikäs kuin ratsastajakin. Katse on luonnollisesti eteen, varsinkin kootessa askellajeja on erityisen tärkeää että katse ei lipsahda alas hetkeksikään, silloin lantio on menetetty ja sen myötä myös kokoaminen.
Kun olet ratsastanut koottua laukkaa oikeilla avuilla, eli istunnalla, sinulla pitäisi tuntua että jotain on vähän tehty sekä vatsalihaksissa että sisäreisissä.
Kuten huomasitte, en haaskannut riviäkään sille mitä ohjalla tehdään tässä lyhyessä kokoamisharjoituksessa, sillä tässä on tarkoituksena ainoastaan löytää se istunnalla kokoamisen ihanuus, vaikka ihan pieninäkin paloina! Kyllä sillä ohjallakin ehditään sitten juttuja tehdä, kun sen aika tulee! Ja syy miksi tässä harjoituksessa laukkapätkä on varsin lyhyt ja jo muutaman askeleen jälkeen siirrytään raviin ja käyntiin, on se että emme halua pilata hyvää koottua laukkapätkää, vaan laskemme laukan heti alas ennen kuin sen laatu heikkenee.
Mieluummin lyhyitä, mutta hyviä pätkiä, kuin pitkiä, puuduttavia eikä niin hyviä pätkiä!
Nyt kiinnostaa erityisen paljon, saiko joku tästä tuntisuunnitelmasta jotain irti, ja ihan erityisesti, oliko tuo laukankokoamisharjoitus lähelläkään ymmärrettävää?! Se on välillä varsin haastavaa pukea ratsastuksen tunnetta sanoiksi, mutta onpahan ainakin yritetty!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista