Helmikuun kavalettiharjoituksessa otetaan haltuun kavaletit ratsain käynnissä. Ja kuten huomaatte, helmikuu tuli ja meni mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan!
Ennen kuin lähdetään tekemään varsinaisia harjoituksia, on syytä tarkastaa että hevonen on rento ylittäessään yhtä, yksittäistä kavalettia. Ja tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että nyt puhutaan kavaleteista, jotka ovat vähintään 20 cm irti maasta, ei siis maapuomeista.
Aloitetaan siis yhdellä kavaletilla, jota lähestytään käynnissä, pitkällä ohjalla. Hevosen tulisi ainoastaan kävellä aktiivista käyntiä, auta hevosta ääniavulla jos se jää hitaaksi. Kun hevonen on ylittänyt kavaletin, tule se uudelleen samalla tavalla. Nyt hevosen pitäisi jo olla rohkeampi kavaletille tullessaan, eikä se tarvitse ääniapua enää aktiivisen käynnin ylläpitämiseksi.
Kun hevonen on täysin rento ylittäessään yhtä kavalettia, on aika lisätä perään seuraava kavaletti. Hevosen askeleen pituudesta riippuen, toinen kavaletti saa olla n. 80 cm - 1 m päästä ensimmäisestä. Nämäkin kavaletit ylitetään pari kolme kertaa käynnissä, vapaalla ohjalla, tarkkaillen hevosen rentoutta, ja sitä että se malttaa venyttää päätään eteen ja alas.
Ratsastajan istunta pysyy muuten perusistunnassa, mutta kavaletin aikana voit keventää istuntaa sen verran että hevosen selkä saa hieman vapautta. Ei ole kuitenkaan tarkoitus irrottaa itseään satulasta, vaan kevennä istuntaa vain sen verran että sinä itse tunnet sen, kenenkään sivullisen ei tarvitse sitä nähdä!
Jatka rauhassa kavalettien ylitystä vapaalla ohjalla käynnissä niin pitkään että olet päässyt lisäämään jonoon kolmannen, neljännen ja vaikka viidennen ja kuudennenkin puomin. Muista tarkkailla hevosen rentoutta erityisesti siinä vaiheessa kun kavaletteja on enemmän kuin 4, jos hevonen jännittyy, poista yksi kavaletti ja hae rentoutta taas helpommasta tehtävästä.
Kun kavalettijono on suoritettu, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ilman kavaletteja. Tämän jälkeen voit verrytellä hevosta kevyessä ravissa, ilman kavaletteja, keskittyen rentoon etenemiseen, apuihin vastaamiseen ja suoruuteen. Kun olet verrytellyt hevosen ravissa, jatketaan kavaletteja käynnissä.
Rakenna neljästä kavaletista n. 80 cm välein linja pitkälle sivulle. Tämä on sekä ratsastajalle että hevoselle helpoin linja, aita toimii yhtenä ohjaavana apuna, eli hevonen jatkaa lähes automaattisesti uraa pitkin myös puomien jälkeen ja ratsastajan ei tarvitse keskittyä niin paljon hevosen ohjaamiseen, vaan hän voi keskittyä itse kavalettien ratsastamiseen ja oman istuntansa parantamiseen.
Ota ohjat tuntumalle mutta jätä ohjaspituus normaalia pidemmäksi, sillä nyt halutaan että hevonen liikkuu pidemmällä kaulalla ja hyödyntää näin ollen koko kroppansa kavaletteja ylittäessään. Lähesty kavaletteja normaalissa käynnissä, pidä huolta että hevonen on pohkeen edessä ja tule suoralla hevosella kavaleteille. Muista keventää istuntaasi aavistuksen, jotta hevosen selkä saa tarvitsemansa vapauden. Jälleen tarkkaile hevosen rentoutta kavalettien aikana, se on kaikista tärkein asia. Niin kauan kuin hevonen pysyy rentona, on kavaleteista hyötyä, jännittyneellä hevosella ei kavaleteille kannata tulla. Kun olet tullut uralla olevat kavaletit molemmista suunnista muutaman kerran, siirrä kavaletteja pari metriä uran sisäpuolelle.
Nyt vaikeustaso nousee sen verran että ratsastajakin joutuu jo ohjaamaan hevosta, ensin että se tulee oikealle linjalle kavaleteille ja niiden jälkeen pitääkseen sen saman linjan pitkän sivun loppuun asti. Ohjaamisesta huolimatta, ole tarkka että pääset rentouttamaan kätesi ennen kavaletteja, hevosen tulee voida luottaa kätesi antamaan tilaan kavaleteilla, muuten alkutunnista rakentamamme luottamus saadaan nopeasti häviämään. Jälleen tule nämä kavaletit muutaman kerran molemmista suunnista, ja sen jälkeen voit antaa hevosen hetken kävellä vapaalla ohjalla.
Nyt siirretään kavaletit keskelle kenttää, pituushalkaisijalle. Edelleen, työskentely kavaleteilla vain rennolla hevosella, nyt ratsastajalla on jälleen kerran hieman enemmän töitä pitääkseen hevosen suorana oikealla linjalla. Muista että ratsastajan katse ei saa jäädä kavaletteihin kiinni niiden ylityksessä, vaan katse on aina seuraavassa tehtävässä.
Myös pituushalkaisijan puomit ylitetään muutaman kerran molemmista suunnista, ja jos hevonen on yhä edelleen rento, lisätään haastetta muuttamalla kavalettien välimatkoja.
Hevosenhan pitäisi ylittää tässä vaiheessa jokainen kavaletti yhtä rennosti, oli se sitten missä kohtaa kenttää tahansa, joten seuraava tehtävä on hyvä testi siitä onko rentous yhä säilynyt.
Muuta ensin ensimmäisen kavaletin väliä siten että se on kaksi kertaa normaali kavaletin väli. Eli jos hevosesi mahtuu 80 cm väleihin, tee nyt ensimmäisen ja toisen kavaletin väliksi 1,6 m. Voit ylittää tämän sarjan kummastakin suunnasta, eli siten että pitkä väli on ensimmäisenä tai viimeisenä. Hevosen tulisi tässä pitkässä välissä ottaa yksi normaali askel ja sen jälkeen taas jatkaa kavalettien ylitystä joka askeleella, askelpituuden ollessa koko ajan sama ja rentoudun tulisi myös säilyä.
Jos kävisi niin että hevonen jännittyisi tästä pidemmästä välistä, tule se vielä kerran ja jos yhä edelleen hevonen jännittyy, palaa hetkeksi ratsastamaan vain kolmea kavalettia eli ota tämä ensimmäinen kavaletti pois. Kun hevosen rentous on saatu palaamaan helpottamalla tehtävää, voidaan taas palata tähän vaikeampaan harjoitukseen. Kun tämä sujuu, voit muutella tässä kavalettisarjalla väleja aika vapaasti, esimerkiksi siten että ensimmäinen ja viimeinen väli on tuplapituudessa ja kaksi keskimmäistä normaali välillä. Myös kaikkien kavalettien välin voi tuplata, näin hevosella tulee kavalettien väliin yksi normaali askel.
Kun olet työskennellyt näiden kaikkien variaatioiden kanssa käynnissä, on hyvä antaa hevosen laukata rauhallista pitkää laukkaa, ole itse kevyessä istunnassa ja anna hevosen venyttää itseään laukassa, loppuverryttelymäisesti. Tämän jälkeen käyntiä vapain ohjin, tämä riittää tältä kerralta.
Jos jaksat sitkeästi työskennellä näiden erilaisten käyntikavalettien kanssa, ei raviin siirtyminen ole ollenkaan hankalaa, hevosesihan on rento ja kuuliainen niin sileällä kuin kavaleteillakin!
Seuraavassa, maaliskuun kavalettipostauksessa keskityään kavalettien ylittämiseen ravissa!
Hyviä treenejä kaikille!
Sari
maanantai 13. maaliskuuta 2017
sunnuntai 26. helmikuuta 2017
Toivepostaus; tuntisuunnitelma (osa 1) hevoselle jolla on ristiselkä jumissa
Sain taannoin toiveen tehdä tuntisuunnitelman aikuiselle hevoselle joka kärsii ristiselän jumiutumisista.
En ota tässä postauksessa kantaa hevosen terveydentilaan tai varusteiden sopivuuteen, vaan oletan että nämä asiat on jo selvitetty ja pohditaan postauksessa ainoastaan harjoituksia joilla tuota ristiselän liikkuvuutta saataisiin paremmin ylläpidettyä.
Johtui ristiselän ongelmat mistä tahansa, on muutama asia jotka kannattaa ottaa huomioon tämänlaisella hevosella:
- Ratsastuspohjat tulee olla hyväkuntoiset, eli kentän tai maneesin pohjan tulee olla pitävä eli se ei saa rullata alta pois. Kuitenkaan liikkuminen pelkästään tasaisella, eli maneesissa tai kentällä ei ole suotavaa, sillä tasaisilla pohjilla ei saa aikaiseksi riittävän monipuolista liikuntaa. Tästä syystä maastossa, ja erityisesti umpimetsässä, rauhallinen työskentely on todella tärkeää.
- Hevosen alkuverryttely tulee aina tehdä pitkän kaavan mukaan ja mahdollisuuksien mukaan hevosen ristiselkä tulee pitää lämpimänä alkuverryttelyn ajan. Verryttelyssä on myös erittäin tärkeää antaa hevosen liikkua alussa juuri niin pitkänä kuin se haluaa, ja vasta kun hevosen lihaksisto on vertynyt ja lämmin, voidaan hevosen muotoakin alkaa pikkuhiljaa muuttaa.
- Käytännössä jokaisen ratsastuskerran tulee olla monipuolista jumppaa, ja ratsastukseen tulee liittää riittävän usein myös työskentelyä maapuomeilla ja kavaleteilla. Takaosan aktivointi on tämäntyyppiselle hevoselle äärimmäisen tärkeää.
No niin, ja sitten itse tuntisuunnitelmaan. Kuten sanottua, tulee tunnin alussa antaa hevosen kävellä mahdollisimman pitkään, vähintään 15 minuuttia, eikä yhtään haittaa vaikka alkukäynnit tehtäisiin maastossa. Kun hevonen on kävellyt riittävästi, voit ottaa ohjaa tuntumalle mutta jätä ohjan pituus vähän normaalia pidemmäksi jotta hevonen saa vielä alussa liikkua melko pitkässä muodossa.
Aloita ratsastamalla käynnissä kiemurauraa, tehden ensin loivia kiemuroita kummallakin pitkällä sivulla keskittyen ensin siihen että hevonen kääntyy ohjasta heti kun sitä käytät. Kun tämä on kunnossa, voit jatkaa samalla tavalla eli tee kiemurat kummallekin pitkälle sivulle mutta tee kiemuroista nyt vähän syvempiä, ja ota nyt myös pohkeilla työskentely paremmin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä että kun käännökset ovat jyrkempiä, tulee ulkopohkeen olla tukemassa hevosta siten että sen takapää pysyy myös kaarteessa mukana. Kun olet työskennellyt muutaman kierroksen kiemuroilla käynnissä, voit vaihtaa suunnan ja jatketaan alkuverryttelyä seuraavaksi ravissa.
Voit edelleen pitää ohjan normaalia pidempänä, mutta lyhennä sitä sen verran että et joudu missään vaiheessa vetämään ohjasta taaksepäin vaikuttaaksesi hevoseesi. Ravissa olisi tärkeää edetä ensin todella hitaassa tempossa, lähes siten että hevonen tuntuu vaan hölkkäilevän. Tässä tuleekin ensimmäinen haaste, miten saada hevonen "hölkkäämään" ilman että se menee "mummoravia" joka ei ole ravia ollenkaan?! No, avainsana tähän on se että hevonen on kokoajan pohkeen edessä, eli aina kun käytät pohkeen, hevonen reagoi siihen aktivoimalla askeltaan. Näin saat ratsastettua hevosta erittäin hitaassa tempossa mutta kuitenkin pitkähköllä askeleella. Ole kuitenkin varovainen ettet vielä tässä vaiheessa vaadi hevoselta liian pitkää askelta, sillä olemme edelleen verryttelyvaiheessa. Hevonen kyllä alkaa ihan itse venyttää askelta pidemmäksi kun se on siihen valmis, joten nyt vaan ratsastetaan rauhassa ja odotetaan.
Jotta alkuverryttelyyn saadaan mukaan muutakin kuin hitaasti ravaamista, työskentele hevosen kanssa ympyräkahdeksikolla tehden rauhallisia ja loivia taivutuksia ympyrän kaaren mukaan. Muista että taivutuksen tulee olla mieluiten liian loiva koko kropasta kuin ylitaipunut kaulasta. Loivan taivutuksen aikaansaamiseksi tulee ulko-ohjan säädellä kaulan taivutusta ja samalla ulkopohkeen tulee huolehtia siitä että hevosen takaosa pysyy ympyräuralla eikä putoa sen ulkopuolelle. Sisäpohkeen paikka on satulavyön kohdalla ja se on lähellä hevosta mutta ei paineista. Sisäohja asettaa ja taivuttaa hevosta loivasti.
Kun olet työskennellyt kevyessä ravissa ympyräkahdeksikolla sen aikaa että tunnet hevosen ravin kasvaneen vähän isommaksi, voit siirtyä käyntiin ja antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle (nyt voit ottaa ohjat jo normaalipituisiksi) ja jatketaan verryttelyä hetki laukassa, kevyessä istunnassa. Tässäkin on tärkeää antaa hevosen edetä rauhallisessa tempossa, muistaen kuitenkin aktivoida takaosan liikettä pohkeella aina tarvittaessa. Pysy koko ajan kevyessä istunnassa, ja työskentele laukassa siten että käännä hevonen toisessa päädyssä aina pääty-ympyrälle ja toisessa päädyssä isolle voltille. Näin saat verryttelyyn mukaan eriasteisia taivutuksia. Jos sinulla on puomeja käytössä, voit asettaa yhdet maapuomit kummankin pitkän sivun keskelle, jotta saat ylitettyä ne joka kierroksella, suoralla hevosella.
Laukkaa tasaisesti kumpaankin suuntaan, ja kun olet verrytellyt hevosen laukassa, anna sille taas hetkeksi vapaa ohja ja anna sen hengähtää hetki ennen kuin aloitetaan varsinainen työskentely.
Vapaan käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloitetaan pohkeenväistöllä käynnissä, vasemmassa kierroksessa. Käännä hevonen lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle ja suoristuksen jälkeen jatka pohkeenväistössä kohti uraa eli oikealle. Tee väistöä sen verran että pääset noin kentän puoliväliin, suorista hevonen ja pysäytä se. Odota rauhassa että hevonen asettuu pysähdykseen, eli on tasajaloin ja tasapainossa. Sen jälkeen ratsasta 3-4 askelta peruutusta, ja peruutuksen jälkeen jatka muutama askel käyntiä eteenpäin ja siitä jatka pohkeenväistö loppuun, eli siten että pääset pitkän sivun loppuun. Eli käytännössä tee muutama askel väistöä kohti uraa, pysäytys ja peruutus ja jatka väistö loppuun uralle.
Väistön jälkeen siirrä hevonen harjoitusraviin lyhyellä sivulla, ja toisella pitkällä sivulla tee muutama siirtymä "melkeinkäyntiin" eli siten että teet siirtymän käyntiin mutta siirrät hevosen takaisin raviin ennen kuin hevonen on ehtinyt ottaa yhtäkään kunnon käyntiaskelta. Tässä hyödynnetään ja vahvistetaan takaosan vahvaa ponnistusta melkein käynnistä takaisin raviin, erittäin hyvä harjoitus pohkeelle hitaalle hevoselle tai ristiselästään jumiutuvalle!
Siirrä hevonen käyntiin ennen lyhyttä sivua josta käännät taas hevosen pituushalkaisijalle ja tee sama väistö-pysähdys-peruutus-väistö harjoitus uudelleen. Tee nämä noin kolme kertaa kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Seuraavaksi tehdään töitä enemmän ravissa. Pidetään pohjalla sama pituushalkaisijan tie, ja nyt tullaan harjoitusravissa sisään, tehdään pohkeenväistöä uraa kohti ravissa. Samassa kohdassa jossa viimeksi tehtiin pysähdys ja peruutus, suoritetaan nyt laukannosto (jos olet vasemmassa kierroksessa niin nosta vasen laukka) ja ratsasta laukassa voltti vasemmalle. Voltin jälkeen siirtymä takaisin raviin ja jatka väistö loppuun kohti uraa. Ole erityisen tarkka että laukkavoltin aikana hallitset hevosen takaosan ulkopohkeella ja ulkolavan ulko-ohjalla, jotta taivutus pysyy loivana mutta menee läpi koko hevosen kropan.
Väistön jälkeen toisella pitkällä sivulla edelleen muutama siirtymä melkein käyntiin jotta hevonen pysyy kuuliaisena pohkeelle ja takaosa säilyy aktiivisena.
Tee harjoitus muutaman kerran vasemmassa kierroksessa, ja anna välissä hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja sen jälkeen tee sama harjoitus oikeaan kierrokseen.
Tämän jälkeen taas hetki lepoa käynnissä, ja sen jälkeen vielä muutamia laukannostoharjoituksia kolmikaarisella kiemurauralla radan poikki. Ratsasta ravissa kolmikaarista kiemurauraa ja nosta aina yhden kaaren aikana kaksi kertaa laukka. Koska kaari on lyhyt matka, ei laukkaa ole tarkoitus ratsastaa sen enempää kuin noston verran, tärkeintä on nopeat reaktiot ja aina uusi ponnistus laukkaan, eli käytännössä vähän samalla ajatuksella kuin melkein käyntiin -siirtymissä! Nosta aina kaaren mukainen myötälaukka. Ravia voit koota hieman lyhyemmäksi tätä harjoitusta varten, varmista että takajalat polkevat koko ajan hyvin alle, silloin harjoitus tulee varmemmin onnistumaan!
Kun olet tehnyt kiemuran kolme kertaa, on aika siirtyä loppuverryttelyyn. Työskentele hevosen kanssa kevyessä ravissa siten että tee kumpaankin päätyyn ympyrä jonka avoimella sivulla väistät hevosen takaosaa ympyrän ulkopuolelle. Verryttele tasapuolisesti kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen voit siirtyä käyntiin ja antaa hevoselle vapaat ohjat. Jos on kylmä ilma, on hevosen ristiselkä hyvä suojata loimella loppukäyntien ajaksi.
Tässä oli nyt ensimmäinen osa ristiselkäongelmien kanssa painiville ratsukoille. Teen samaan postaustoiveeseen liittyen vielä ainakin yhden, ellen jopa kaksi muutakin tuntisuunnitelmaa, sillä ristiselkävaivat vaativat niin monipuolista liikuntaa että kaikkia vaihtoehtoja on mahdotonta mahduttaa yhteen tuntiin!
Hyviä treenejä ja kertokaa ihmeessä oliko tästä apua!
Sari
En ota tässä postauksessa kantaa hevosen terveydentilaan tai varusteiden sopivuuteen, vaan oletan että nämä asiat on jo selvitetty ja pohditaan postauksessa ainoastaan harjoituksia joilla tuota ristiselän liikkuvuutta saataisiin paremmin ylläpidettyä.
Johtui ristiselän ongelmat mistä tahansa, on muutama asia jotka kannattaa ottaa huomioon tämänlaisella hevosella:
- Ratsastuspohjat tulee olla hyväkuntoiset, eli kentän tai maneesin pohjan tulee olla pitävä eli se ei saa rullata alta pois. Kuitenkaan liikkuminen pelkästään tasaisella, eli maneesissa tai kentällä ei ole suotavaa, sillä tasaisilla pohjilla ei saa aikaiseksi riittävän monipuolista liikuntaa. Tästä syystä maastossa, ja erityisesti umpimetsässä, rauhallinen työskentely on todella tärkeää.
- Hevosen alkuverryttely tulee aina tehdä pitkän kaavan mukaan ja mahdollisuuksien mukaan hevosen ristiselkä tulee pitää lämpimänä alkuverryttelyn ajan. Verryttelyssä on myös erittäin tärkeää antaa hevosen liikkua alussa juuri niin pitkänä kuin se haluaa, ja vasta kun hevosen lihaksisto on vertynyt ja lämmin, voidaan hevosen muotoakin alkaa pikkuhiljaa muuttaa.
- Käytännössä jokaisen ratsastuskerran tulee olla monipuolista jumppaa, ja ratsastukseen tulee liittää riittävän usein myös työskentelyä maapuomeilla ja kavaleteilla. Takaosan aktivointi on tämäntyyppiselle hevoselle äärimmäisen tärkeää.
No niin, ja sitten itse tuntisuunnitelmaan. Kuten sanottua, tulee tunnin alussa antaa hevosen kävellä mahdollisimman pitkään, vähintään 15 minuuttia, eikä yhtään haittaa vaikka alkukäynnit tehtäisiin maastossa. Kun hevonen on kävellyt riittävästi, voit ottaa ohjaa tuntumalle mutta jätä ohjan pituus vähän normaalia pidemmäksi jotta hevonen saa vielä alussa liikkua melko pitkässä muodossa.
Aloita ratsastamalla käynnissä kiemurauraa, tehden ensin loivia kiemuroita kummallakin pitkällä sivulla keskittyen ensin siihen että hevonen kääntyy ohjasta heti kun sitä käytät. Kun tämä on kunnossa, voit jatkaa samalla tavalla eli tee kiemurat kummallekin pitkälle sivulle mutta tee kiemuroista nyt vähän syvempiä, ja ota nyt myös pohkeilla työskentely paremmin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä että kun käännökset ovat jyrkempiä, tulee ulkopohkeen olla tukemassa hevosta siten että sen takapää pysyy myös kaarteessa mukana. Kun olet työskennellyt muutaman kierroksen kiemuroilla käynnissä, voit vaihtaa suunnan ja jatketaan alkuverryttelyä seuraavaksi ravissa.
Voit edelleen pitää ohjan normaalia pidempänä, mutta lyhennä sitä sen verran että et joudu missään vaiheessa vetämään ohjasta taaksepäin vaikuttaaksesi hevoseesi. Ravissa olisi tärkeää edetä ensin todella hitaassa tempossa, lähes siten että hevonen tuntuu vaan hölkkäilevän. Tässä tuleekin ensimmäinen haaste, miten saada hevonen "hölkkäämään" ilman että se menee "mummoravia" joka ei ole ravia ollenkaan?! No, avainsana tähän on se että hevonen on kokoajan pohkeen edessä, eli aina kun käytät pohkeen, hevonen reagoi siihen aktivoimalla askeltaan. Näin saat ratsastettua hevosta erittäin hitaassa tempossa mutta kuitenkin pitkähköllä askeleella. Ole kuitenkin varovainen ettet vielä tässä vaiheessa vaadi hevoselta liian pitkää askelta, sillä olemme edelleen verryttelyvaiheessa. Hevonen kyllä alkaa ihan itse venyttää askelta pidemmäksi kun se on siihen valmis, joten nyt vaan ratsastetaan rauhassa ja odotetaan.
Jotta alkuverryttelyyn saadaan mukaan muutakin kuin hitaasti ravaamista, työskentele hevosen kanssa ympyräkahdeksikolla tehden rauhallisia ja loivia taivutuksia ympyrän kaaren mukaan. Muista että taivutuksen tulee olla mieluiten liian loiva koko kropasta kuin ylitaipunut kaulasta. Loivan taivutuksen aikaansaamiseksi tulee ulko-ohjan säädellä kaulan taivutusta ja samalla ulkopohkeen tulee huolehtia siitä että hevosen takaosa pysyy ympyräuralla eikä putoa sen ulkopuolelle. Sisäpohkeen paikka on satulavyön kohdalla ja se on lähellä hevosta mutta ei paineista. Sisäohja asettaa ja taivuttaa hevosta loivasti.
Kun olet työskennellyt kevyessä ravissa ympyräkahdeksikolla sen aikaa että tunnet hevosen ravin kasvaneen vähän isommaksi, voit siirtyä käyntiin ja antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.
Käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle (nyt voit ottaa ohjat jo normaalipituisiksi) ja jatketaan verryttelyä hetki laukassa, kevyessä istunnassa. Tässäkin on tärkeää antaa hevosen edetä rauhallisessa tempossa, muistaen kuitenkin aktivoida takaosan liikettä pohkeella aina tarvittaessa. Pysy koko ajan kevyessä istunnassa, ja työskentele laukassa siten että käännä hevonen toisessa päädyssä aina pääty-ympyrälle ja toisessa päädyssä isolle voltille. Näin saat verryttelyyn mukaan eriasteisia taivutuksia. Jos sinulla on puomeja käytössä, voit asettaa yhdet maapuomit kummankin pitkän sivun keskelle, jotta saat ylitettyä ne joka kierroksella, suoralla hevosella.
Laukkaa tasaisesti kumpaankin suuntaan, ja kun olet verrytellyt hevosen laukassa, anna sille taas hetkeksi vapaa ohja ja anna sen hengähtää hetki ennen kuin aloitetaan varsinainen työskentely.
Vapaan käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle ja aloitetaan pohkeenväistöllä käynnissä, vasemmassa kierroksessa. Käännä hevonen lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle ja suoristuksen jälkeen jatka pohkeenväistössä kohti uraa eli oikealle. Tee väistöä sen verran että pääset noin kentän puoliväliin, suorista hevonen ja pysäytä se. Odota rauhassa että hevonen asettuu pysähdykseen, eli on tasajaloin ja tasapainossa. Sen jälkeen ratsasta 3-4 askelta peruutusta, ja peruutuksen jälkeen jatka muutama askel käyntiä eteenpäin ja siitä jatka pohkeenväistö loppuun, eli siten että pääset pitkän sivun loppuun. Eli käytännössä tee muutama askel väistöä kohti uraa, pysäytys ja peruutus ja jatka väistö loppuun uralle.
Väistön jälkeen siirrä hevonen harjoitusraviin lyhyellä sivulla, ja toisella pitkällä sivulla tee muutama siirtymä "melkeinkäyntiin" eli siten että teet siirtymän käyntiin mutta siirrät hevosen takaisin raviin ennen kuin hevonen on ehtinyt ottaa yhtäkään kunnon käyntiaskelta. Tässä hyödynnetään ja vahvistetaan takaosan vahvaa ponnistusta melkein käynnistä takaisin raviin, erittäin hyvä harjoitus pohkeelle hitaalle hevoselle tai ristiselästään jumiutuvalle!
Siirrä hevonen käyntiin ennen lyhyttä sivua josta käännät taas hevosen pituushalkaisijalle ja tee sama väistö-pysähdys-peruutus-väistö harjoitus uudelleen. Tee nämä noin kolme kertaa kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Seuraavaksi tehdään töitä enemmän ravissa. Pidetään pohjalla sama pituushalkaisijan tie, ja nyt tullaan harjoitusravissa sisään, tehdään pohkeenväistöä uraa kohti ravissa. Samassa kohdassa jossa viimeksi tehtiin pysähdys ja peruutus, suoritetaan nyt laukannosto (jos olet vasemmassa kierroksessa niin nosta vasen laukka) ja ratsasta laukassa voltti vasemmalle. Voltin jälkeen siirtymä takaisin raviin ja jatka väistö loppuun kohti uraa. Ole erityisen tarkka että laukkavoltin aikana hallitset hevosen takaosan ulkopohkeella ja ulkolavan ulko-ohjalla, jotta taivutus pysyy loivana mutta menee läpi koko hevosen kropan.
Väistön jälkeen toisella pitkällä sivulla edelleen muutama siirtymä melkein käyntiin jotta hevonen pysyy kuuliaisena pohkeelle ja takaosa säilyy aktiivisena.
Tee harjoitus muutaman kerran vasemmassa kierroksessa, ja anna välissä hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, ja sen jälkeen tee sama harjoitus oikeaan kierrokseen.
Tämän jälkeen taas hetki lepoa käynnissä, ja sen jälkeen vielä muutamia laukannostoharjoituksia kolmikaarisella kiemurauralla radan poikki. Ratsasta ravissa kolmikaarista kiemurauraa ja nosta aina yhden kaaren aikana kaksi kertaa laukka. Koska kaari on lyhyt matka, ei laukkaa ole tarkoitus ratsastaa sen enempää kuin noston verran, tärkeintä on nopeat reaktiot ja aina uusi ponnistus laukkaan, eli käytännössä vähän samalla ajatuksella kuin melkein käyntiin -siirtymissä! Nosta aina kaaren mukainen myötälaukka. Ravia voit koota hieman lyhyemmäksi tätä harjoitusta varten, varmista että takajalat polkevat koko ajan hyvin alle, silloin harjoitus tulee varmemmin onnistumaan!
Kun olet tehnyt kiemuran kolme kertaa, on aika siirtyä loppuverryttelyyn. Työskentele hevosen kanssa kevyessä ravissa siten että tee kumpaankin päätyyn ympyrä jonka avoimella sivulla väistät hevosen takaosaa ympyrän ulkopuolelle. Verryttele tasapuolisesti kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen voit siirtyä käyntiin ja antaa hevoselle vapaat ohjat. Jos on kylmä ilma, on hevosen ristiselkä hyvä suojata loimella loppukäyntien ajaksi.
Tässä oli nyt ensimmäinen osa ristiselkäongelmien kanssa painiville ratsukoille. Teen samaan postaustoiveeseen liittyen vielä ainakin yhden, ellen jopa kaksi muutakin tuntisuunnitelmaa, sillä ristiselkävaivat vaativat niin monipuolista liikuntaa että kaikkia vaihtoehtoja on mahdotonta mahduttaa yhteen tuntiin!
Hyviä treenejä ja kertokaa ihmeessä oliko tästä apua!
Sari
tiistai 14. helmikuuta 2017
Tuntisuunnitelma; aktiivinen tunti käynnissä
Tämä tunti on suunniteltu siten että tehtävät tehdään pelkästään käynnissä, jos kenttä vaikka on olosuhteiden pakosta kova. Jos pohjat antavat myöden, voit luonnollisesti muuttaa suunnitelmaa niin että siinä tulee käytyä läpi muutkin askellajit!
Aloitetaan ottamalla ohjat tuntumalle ja ratsastetaan ensin huolellisia kulmia. Otetaan jo heti alussa hevosen ulkolapa ja -kylki haltuun tekemällä kulmiin takaosankäännösmäiset käännökset. Kulman jälkeen huolehti että hevonen jatkaa uraa pitkin mahdollisimman suoraan ja aktiivisessa käynnissä. Ennen kulmaa voit jarruttaa istunnalla sen verran että hevonen jää vähän odottamaan apujasi kulmassa, ettei se siis lähde automaattisesti itse kääntymään kulmassa. Nuorilla hevosilla tämä ei ole niin suuri ongelma kuin jo kokeneemmilla kehäketuilla, sillä nuorukaiset tarvitsevat joka tapauksessa enemmän ratsastajan tukea kuin vanhemmat hevoset.
Työskentele tällä tavalla molempiin suuntiin niin pitkään että tunnet hallitsevasi hevosen ulkopuolen kunnolla eikä kulmissa tehtävät käännökset enää aiheuta suuria keskusteluja välillänne, vaan pääset vaikuttamaan hevoseen nopeasti mutta pehmeästi.
Tämän jälkeen jatka muuten samalla tavalla mutta ratsasta käännökset kulmissa normaalisti, ja lisää suorille temponlisäys käynnissä. Temponlisäyksen ei tarvitse olla kestoltaan pitkä, lähinnä nyt tarkastetaan hevosen reagointi pohjeapuun. Työskentele tässä harjoituksessa molempiin suuntiin sen aikaa että hevonen reagoi pohjeapuun heti ja kääntyy pehmeästi kulmissa. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle hetkeksi vapaat ohjat.
Vapaan käynnin jälkeen jatketaan siten että edelleen ratsasta jokainen kulma huolella, ja lisää nyt toisen pitkän sivun alkuun voltti jonka jälkeen jatka uraa pitkin avotaivutuksessa. Toiselle pitkälle sivulle lyhyitä temponlisäyksiä, huolehtien siis taas siitä hevosen reaktiosta pohkeeseen. Koko ajan muista ratsastaa jokainen kulma huolella. Kun olet työskennellyt tällä tavalla molempiin suuntiin, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Seuraavaksi muutetaan harjoitusta siten että tee toiselle pitkälle sivulle edelleen voltti ja sen jälkeen avoa noin puoleen väliin pitkää sivua. Tämän jälkeen suorista hevonen ja jatka pohkeenväistössä kohti keskihalkaisijaa. Nyt siis ensimmäiseksi taivutetaan ja sen jälkeen huolellisen suoristuksen jälkeen tehdään väistöä.
Ole erityisen huolellinen juuri suoristuksen kanssa, jos hevonen ei ehdi suoristua ennen väistöä, ei väistö tule onnistumaan oikein. Jos hevonen jää taipuneeksi ja lähdet siitä huolimatta väistöön, tulee väistöaskelista sellaisia että se saattaa tuntua väistöltä mutta todellisuudessa hevonen ei astu riittävästi alle ja ristiin.
Varmistaaksesi väistön onnistumisen voit lyhentää avotaivutuksen kestoa, eli varaa enemmän aikaa suoristukseen.
Kun tämä onnistuu, voit vielä vähän lisätä vaikeustasoa päättämällä harjoituksen (voltti, avo, väistö) pysähdykseen. Eli tule voltin ja avon jälkeen pohkeenväistössä keskihalkaisijalle, ja viimeisen väistöaskeleen jälkeen pysäytä hevonen. Muista olla tarkka oman istuntasi kanssa, tasapainota istuntasi juuri ennen pysähdystä jotta hevosen on mahdollista pysähtyä tasapainossa. Pysähdyksessä erittäin tärkeää on myös ratsastajan maltti, eli muista antaa hevoselle aikaa korjata kaikki jalkansa "oikeille" paikoilleen. Erityisesti näin väistön jälkeen tämä on erittäin tärkeää, sillä emmehän halua hevosen pysähtyvän jalat ristissä!
Kun olet tehnyt nämä harjoitukset molempiin suuntiin, on aika antaa hevoselle vapaat ohjat ja kiittää hyvästä tunnista!
Kuten huomaat, voi käynnissäkin saada aikaiseksi ihan tehokkaan tunnin!
Sari
Aloitetaan ottamalla ohjat tuntumalle ja ratsastetaan ensin huolellisia kulmia. Otetaan jo heti alussa hevosen ulkolapa ja -kylki haltuun tekemällä kulmiin takaosankäännösmäiset käännökset. Kulman jälkeen huolehti että hevonen jatkaa uraa pitkin mahdollisimman suoraan ja aktiivisessa käynnissä. Ennen kulmaa voit jarruttaa istunnalla sen verran että hevonen jää vähän odottamaan apujasi kulmassa, ettei se siis lähde automaattisesti itse kääntymään kulmassa. Nuorilla hevosilla tämä ei ole niin suuri ongelma kuin jo kokeneemmilla kehäketuilla, sillä nuorukaiset tarvitsevat joka tapauksessa enemmän ratsastajan tukea kuin vanhemmat hevoset.
Työskentele tällä tavalla molempiin suuntiin niin pitkään että tunnet hallitsevasi hevosen ulkopuolen kunnolla eikä kulmissa tehtävät käännökset enää aiheuta suuria keskusteluja välillänne, vaan pääset vaikuttamaan hevoseen nopeasti mutta pehmeästi.
Tämän jälkeen jatka muuten samalla tavalla mutta ratsasta käännökset kulmissa normaalisti, ja lisää suorille temponlisäys käynnissä. Temponlisäyksen ei tarvitse olla kestoltaan pitkä, lähinnä nyt tarkastetaan hevosen reagointi pohjeapuun. Työskentele tässä harjoituksessa molempiin suuntiin sen aikaa että hevonen reagoi pohjeapuun heti ja kääntyy pehmeästi kulmissa. Tämän jälkeen voit antaa hevoselle hetkeksi vapaat ohjat.
Vapaan käynnin jälkeen jatketaan siten että edelleen ratsasta jokainen kulma huolella, ja lisää nyt toisen pitkän sivun alkuun voltti jonka jälkeen jatka uraa pitkin avotaivutuksessa. Toiselle pitkälle sivulle lyhyitä temponlisäyksiä, huolehtien siis taas siitä hevosen reaktiosta pohkeeseen. Koko ajan muista ratsastaa jokainen kulma huolella. Kun olet työskennellyt tällä tavalla molempiin suuntiin, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Seuraavaksi muutetaan harjoitusta siten että tee toiselle pitkälle sivulle edelleen voltti ja sen jälkeen avoa noin puoleen väliin pitkää sivua. Tämän jälkeen suorista hevonen ja jatka pohkeenväistössä kohti keskihalkaisijaa. Nyt siis ensimmäiseksi taivutetaan ja sen jälkeen huolellisen suoristuksen jälkeen tehdään väistöä.
Ole erityisen huolellinen juuri suoristuksen kanssa, jos hevonen ei ehdi suoristua ennen väistöä, ei väistö tule onnistumaan oikein. Jos hevonen jää taipuneeksi ja lähdet siitä huolimatta väistöön, tulee väistöaskelista sellaisia että se saattaa tuntua väistöltä mutta todellisuudessa hevonen ei astu riittävästi alle ja ristiin.
Varmistaaksesi väistön onnistumisen voit lyhentää avotaivutuksen kestoa, eli varaa enemmän aikaa suoristukseen.
Kun tämä onnistuu, voit vielä vähän lisätä vaikeustasoa päättämällä harjoituksen (voltti, avo, väistö) pysähdykseen. Eli tule voltin ja avon jälkeen pohkeenväistössä keskihalkaisijalle, ja viimeisen väistöaskeleen jälkeen pysäytä hevonen. Muista olla tarkka oman istuntasi kanssa, tasapainota istuntasi juuri ennen pysähdystä jotta hevosen on mahdollista pysähtyä tasapainossa. Pysähdyksessä erittäin tärkeää on myös ratsastajan maltti, eli muista antaa hevoselle aikaa korjata kaikki jalkansa "oikeille" paikoilleen. Erityisesti näin väistön jälkeen tämä on erittäin tärkeää, sillä emmehän halua hevosen pysähtyvän jalat ristissä!
Kun olet tehnyt nämä harjoitukset molempiin suuntiin, on aika antaa hevoselle vapaat ohjat ja kiittää hyvästä tunnista!
Kuten huomaat, voi käynnissäkin saada aikaiseksi ihan tehokkaan tunnin!
Sari
tiistai 31. tammikuuta 2017
Kuukauden kavaletti; tammikuu
No niin, tästä aloitetaan kuukauden kavaletti-postaussarja. Tammikuussa, joka onkin juuri päättymässä, käsitellään maapuomien käyttöä juoksutuksessa tai ohjasajossa.
Kaikenlaisessa kavaletti- ja maapuomityöskentelyssä (kuten toki ratsastuksessa muutenkin) hevosen rentous on avainasemassa. Aika usein tuntuu käyvän siten että maapuomeja ja kavaletteja ei ehkä tule harjoiteltua joko riittävästi tai oikealla tavalla, ja hevoset ovat silminnähden jännittyneitä maapuomeja tai kavaletteja ylittäessään. Yritetään saada siihen muutos tästä eteenpäin!
Jotta tämä harjoitus toisi toivotun lopputuloksen, tulee hevosen olla tottelevainen ja rento joko juoksutuksessa tai ohjasajossa, kummassa sitten haluatkin maapuomeja ylittää. Varmista siis että se osio on kunnossa ennenkuin lisäät harjoitukseen mukaan maapuomeja.
Kun juoksutuksessa/ohjasajossa käytetään puomeja, on todella tärkeää että juoksutusliina on riittävän pitkä, vähintään 7 m ja ajo-ohjat vähintään 14-16 m pituiset. Muista myös että jos juoksutat hevosta liinalla, sinulla tulee olla juoksutusraippa toisessa kädessä, tällöin saat hallittua hevosen paremmin kuin pelkällä liinalla. Juoksutusraippa ei siis ole tarkoitettu piiskaamiseen, vaan sillä pystyt hallitsemaan hevosen paikkaa ja vauhtia raipan asentoa muuttamalla. Toki tarvittaessa raippaa napauttamalla (ei siis osuen hevoseen) saat siitä ylimääräinen eteenpäin vievän avun. Myös juoksuttajan positio on tärkeä, tässä harjoituksessa on erittäin tärkeää että juoksuttaja pysyy lähes paikallaan ja hevonen liikkuu jatkuvasti oikealla uralla, eli se ei saa juosta ympyrän ulko- eikä sisäpuolella vaan juuri siinä kohtaa mihin liina/ohjat antavat myöden.
Juoksutuksessa yhdellä liinalla voit muuttaa hevosen paikkaa, eli esimerkiksi suurentaa ympyrää siten että osoitat raipalla hevosen sisälapaa, jolloin se yleensä suurentaa ympyrää tai voit myös astua suoraan kohti hevosta joka myös saa sen suuremmalle ympyrälle. Muista samalla vapauttaa liinaa sen verran mitä haluat hevosen liikkuvan ulospäin. Ympyrän pienentäminen onnistuu keräämällä liinaa lyhyemmäksi sen verran kuin tarvitset.
Aloita tunti riittävän pitkän alkukäynnin jälkeen siten että juoksuta hevosta ympyrällä ilman puomeja jonkin aikaa, suuntaa riittävän usein vaihtaen ja alkuverryttelymäisesti edeten. Aloita siis riittävän rauhallisella tempolla ravissa ja odota että hevonen rennosti pystyy kasvattamaan raviaan isommaksi, ja muista tehdä riittävästi siirtymiä tottelevaisuuden ja notkeuden aikaansaamiseksi. Kun olet juoksuttanut hevosta ravissa ja laukassa kumpaankin suuntaan, taluta sitä hetki käynnissä ympäri kenttää. Kun olet alkuverrytellyt hevosen, kiinnitä sivuohjat (jos juoksutat yhdellä liinalla). Sivuohjissa oikea pituus on todella tärkeää, on vaikeaa antaa tarkkaa mittaa mutta hevosen tulee saada venyttää päätä ja kaulaa eteen ja alas, ilman että sivuohja nappaa kiinni väärässä kohtaa mutta kuitenkin niin että hevosen saa sivuohjista tarvitsemansa tuen. Sisäpuolen sivuohja tulisi olla 5-10 cm lyhyempi, muista siis suuntaa vaihtaessasi myös korjata sivuohjat oikean pituisiksi.
Tämän jälkeen jatka asettamalla yksi maapuomi lyhyen sivun keskelle ja jatka juoksuttamista tullen sen yli joka kierroksella. Jo tässä yhdellä puomilla on todella tärkeää kiinnittää huomiota hevosen rentouteen ja tempoon jolla se lähestyy puomia ja ylittää sen. Säätele tarvittaessa tempoa äänellä, ohjalla tai raipalla, riippuen mihin suuntaan tempoa tulee muuttaa. Tärkeintä kuitenkin on seurata hevosen mielenlaatua, kun se ylittää yksittäisen puomin helpon oloisesti, voit vaihtaa suuntaa ja toistaa saman toisessa kierroksessa. Kun tämäkin onnistuu, kävelytä hevosta hetki uraa pitkin.
Tämän jälkeen siirrytään useamman puomin ylitykseen. Voit rakentaa kaksi puomijonoa, erillisille ympyröille vaikka siten että toisen pääty-ympyrän lyhyellä sivulla on 4 maapuomia käyntiväleillä (väli keskeltä mitattuna noin 0,8 m) ja toisen pääty-ympyrän lyhyellä sivulla 4 maapuomia raviväleillä (väli keskeltä mitattuna noin 1,2 m). Muista että välit ovat hevoskohtaisia, muuta niitä siis tarvittaessa jotta hevosesi ei joudu harppomaan puomien yli tai vaihtoehtoisesti lyhentämään itseään liikaa puomeilla. Tällä harjoituksella kuitenkin vain haetaan sitä rentoutta tekemiseen, joten tee puomien ylitys hevoselle mahdollisimman helpoksi!
Kun olet kävellyt hetken, siirry ensin käyntipuomeille. Muista että sinulla on nyt vastuu siitä että hevonen jatkaa koko ympyrän ajan käyntiä tasaisessa tahdissa, sopivassa tempossa ja rentona. Kun tämä onnistuu, suoriutuu hevonen käyntipuomeista hyvin! Seuraa hevosen pään ja kaulan liikettä puomeilla, ja ole tarkkana että joustat kädelläsi (kuten tekisit ratsastaessakin) kun hevonen venyttää päätä ja kaulaansa eteen ja alas.
Työskentele käyntipuomeilla ensin toiseen suuntaan ja kun hevonen rentoutuu puomeille, pidä välikäynti ja sen jälkeen työskentele samat puomit toisessa kierroksessa. Tämän jälkeen taas välikäynnit ja sen jälkeen siirry toiselle ympyrälle jossa on ravipuomit.
Ravissa työskentely ei juurikaan eroa käyntityöskentelystä, kunhan vaan pidät huolen että hevonen ei kiirehdi puomeille ravissa, sillä silloin se usein pyrkii pääsemään helpommalla ja pahimmassa tapauksessa yrittää hypätä puomijonon yli. Työskentele ravipuomit kummastakin suunnasta.
Sekä käynti- että ravipuomeja voit myös hyödyntää askeleen lyhentämisessä ja pidentämisessä, silloin vaan tulee hevonen ohjata joko maapuomien ulko- (askeleen pidentämisessä) tai sisäreunaan (askeleen lyhentämisessä). Tätä suosittelen tehtäväksi ohjasajaen, sillä silloin saat hallittua hevosen kulkemaa reittiä paremmin ja säädeltyä sen askelta tarkemmin jo ennen puomeja.
Tässä postauksessa puhuttiin pelkistä maapuomeista, mutta kun hevonen "pärjää" maapuomeilla juoksutettuna hyvin ja pysyy rentona, voit aivan hyvin käyttää samoissa harjoituksissa kavaletteja, jotka ovat noin 15-20 cm irti maasta.
Työskentely ympyrällä on hevoselle todella raskasta ja toispuoleista, jonka takia on tärkeää pitää ympyröiden määrä riittävän pienenä. Pidä huolta että työskentelet ympyrällä 5-8 kierrosta peräkkäin, ja sen jälkeen pidä pieni tauko jonka jälkeen voit taas jatkaa ympyrällä, 5-8 kierroksen ajan.
Itse pidän sopivana ympyrätyöskentelyaikana 20 minuuttia, joka on siis varsinaista työskentelyä ympyrällä, alku- ja välikäynnit tulevat siihen päälle.
Tässä on nyt tämän vuoden Kuukauden kavaletti-postaussarjan avaava postaus, helmikuussa taas jatketaan teeman parissa!
Sari
Kaikenlaisessa kavaletti- ja maapuomityöskentelyssä (kuten toki ratsastuksessa muutenkin) hevosen rentous on avainasemassa. Aika usein tuntuu käyvän siten että maapuomeja ja kavaletteja ei ehkä tule harjoiteltua joko riittävästi tai oikealla tavalla, ja hevoset ovat silminnähden jännittyneitä maapuomeja tai kavaletteja ylittäessään. Yritetään saada siihen muutos tästä eteenpäin!
Jotta tämä harjoitus toisi toivotun lopputuloksen, tulee hevosen olla tottelevainen ja rento joko juoksutuksessa tai ohjasajossa, kummassa sitten haluatkin maapuomeja ylittää. Varmista siis että se osio on kunnossa ennenkuin lisäät harjoitukseen mukaan maapuomeja.
Kun juoksutuksessa/ohjasajossa käytetään puomeja, on todella tärkeää että juoksutusliina on riittävän pitkä, vähintään 7 m ja ajo-ohjat vähintään 14-16 m pituiset. Muista myös että jos juoksutat hevosta liinalla, sinulla tulee olla juoksutusraippa toisessa kädessä, tällöin saat hallittua hevosen paremmin kuin pelkällä liinalla. Juoksutusraippa ei siis ole tarkoitettu piiskaamiseen, vaan sillä pystyt hallitsemaan hevosen paikkaa ja vauhtia raipan asentoa muuttamalla. Toki tarvittaessa raippaa napauttamalla (ei siis osuen hevoseen) saat siitä ylimääräinen eteenpäin vievän avun. Myös juoksuttajan positio on tärkeä, tässä harjoituksessa on erittäin tärkeää että juoksuttaja pysyy lähes paikallaan ja hevonen liikkuu jatkuvasti oikealla uralla, eli se ei saa juosta ympyrän ulko- eikä sisäpuolella vaan juuri siinä kohtaa mihin liina/ohjat antavat myöden.
Juoksutuksessa yhdellä liinalla voit muuttaa hevosen paikkaa, eli esimerkiksi suurentaa ympyrää siten että osoitat raipalla hevosen sisälapaa, jolloin se yleensä suurentaa ympyrää tai voit myös astua suoraan kohti hevosta joka myös saa sen suuremmalle ympyrälle. Muista samalla vapauttaa liinaa sen verran mitä haluat hevosen liikkuvan ulospäin. Ympyrän pienentäminen onnistuu keräämällä liinaa lyhyemmäksi sen verran kuin tarvitset.
Aloita tunti riittävän pitkän alkukäynnin jälkeen siten että juoksuta hevosta ympyrällä ilman puomeja jonkin aikaa, suuntaa riittävän usein vaihtaen ja alkuverryttelymäisesti edeten. Aloita siis riittävän rauhallisella tempolla ravissa ja odota että hevonen rennosti pystyy kasvattamaan raviaan isommaksi, ja muista tehdä riittävästi siirtymiä tottelevaisuuden ja notkeuden aikaansaamiseksi. Kun olet juoksuttanut hevosta ravissa ja laukassa kumpaankin suuntaan, taluta sitä hetki käynnissä ympäri kenttää. Kun olet alkuverrytellyt hevosen, kiinnitä sivuohjat (jos juoksutat yhdellä liinalla). Sivuohjissa oikea pituus on todella tärkeää, on vaikeaa antaa tarkkaa mittaa mutta hevosen tulee saada venyttää päätä ja kaulaa eteen ja alas, ilman että sivuohja nappaa kiinni väärässä kohtaa mutta kuitenkin niin että hevosen saa sivuohjista tarvitsemansa tuen. Sisäpuolen sivuohja tulisi olla 5-10 cm lyhyempi, muista siis suuntaa vaihtaessasi myös korjata sivuohjat oikean pituisiksi.
Tämän jälkeen jatka asettamalla yksi maapuomi lyhyen sivun keskelle ja jatka juoksuttamista tullen sen yli joka kierroksella. Jo tässä yhdellä puomilla on todella tärkeää kiinnittää huomiota hevosen rentouteen ja tempoon jolla se lähestyy puomia ja ylittää sen. Säätele tarvittaessa tempoa äänellä, ohjalla tai raipalla, riippuen mihin suuntaan tempoa tulee muuttaa. Tärkeintä kuitenkin on seurata hevosen mielenlaatua, kun se ylittää yksittäisen puomin helpon oloisesti, voit vaihtaa suuntaa ja toistaa saman toisessa kierroksessa. Kun tämäkin onnistuu, kävelytä hevosta hetki uraa pitkin.
Tämän jälkeen siirrytään useamman puomin ylitykseen. Voit rakentaa kaksi puomijonoa, erillisille ympyröille vaikka siten että toisen pääty-ympyrän lyhyellä sivulla on 4 maapuomia käyntiväleillä (väli keskeltä mitattuna noin 0,8 m) ja toisen pääty-ympyrän lyhyellä sivulla 4 maapuomia raviväleillä (väli keskeltä mitattuna noin 1,2 m). Muista että välit ovat hevoskohtaisia, muuta niitä siis tarvittaessa jotta hevosesi ei joudu harppomaan puomien yli tai vaihtoehtoisesti lyhentämään itseään liikaa puomeilla. Tällä harjoituksella kuitenkin vain haetaan sitä rentoutta tekemiseen, joten tee puomien ylitys hevoselle mahdollisimman helpoksi!
Kun olet kävellyt hetken, siirry ensin käyntipuomeille. Muista että sinulla on nyt vastuu siitä että hevonen jatkaa koko ympyrän ajan käyntiä tasaisessa tahdissa, sopivassa tempossa ja rentona. Kun tämä onnistuu, suoriutuu hevonen käyntipuomeista hyvin! Seuraa hevosen pään ja kaulan liikettä puomeilla, ja ole tarkkana että joustat kädelläsi (kuten tekisit ratsastaessakin) kun hevonen venyttää päätä ja kaulaansa eteen ja alas.
Työskentele käyntipuomeilla ensin toiseen suuntaan ja kun hevonen rentoutuu puomeille, pidä välikäynti ja sen jälkeen työskentele samat puomit toisessa kierroksessa. Tämän jälkeen taas välikäynnit ja sen jälkeen siirry toiselle ympyrälle jossa on ravipuomit.
Ravissa työskentely ei juurikaan eroa käyntityöskentelystä, kunhan vaan pidät huolen että hevonen ei kiirehdi puomeille ravissa, sillä silloin se usein pyrkii pääsemään helpommalla ja pahimmassa tapauksessa yrittää hypätä puomijonon yli. Työskentele ravipuomit kummastakin suunnasta.
Sekä käynti- että ravipuomeja voit myös hyödyntää askeleen lyhentämisessä ja pidentämisessä, silloin vaan tulee hevonen ohjata joko maapuomien ulko- (askeleen pidentämisessä) tai sisäreunaan (askeleen lyhentämisessä). Tätä suosittelen tehtäväksi ohjasajaen, sillä silloin saat hallittua hevosen kulkemaa reittiä paremmin ja säädeltyä sen askelta tarkemmin jo ennen puomeja.
Tässä postauksessa puhuttiin pelkistä maapuomeista, mutta kun hevonen "pärjää" maapuomeilla juoksutettuna hyvin ja pysyy rentona, voit aivan hyvin käyttää samoissa harjoituksissa kavaletteja, jotka ovat noin 15-20 cm irti maasta.
Työskentely ympyrällä on hevoselle todella raskasta ja toispuoleista, jonka takia on tärkeää pitää ympyröiden määrä riittävän pienenä. Pidä huolta että työskentelet ympyrällä 5-8 kierrosta peräkkäin, ja sen jälkeen pidä pieni tauko jonka jälkeen voit taas jatkaa ympyrällä, 5-8 kierroksen ajan.
Itse pidän sopivana ympyrätyöskentelyaikana 20 minuuttia, joka on siis varsinaista työskentelyä ympyrällä, alku- ja välikäynnit tulevat siihen päälle.
Tässä on nyt tämän vuoden Kuukauden kavaletti-postaussarjan avaava postaus, helmikuussa taas jatketaan teeman parissa!
Sari
lauantai 28. tammikuuta 2017
Tuntisuunnitelma; avot, sulut ja s-kaaret
Tällä tunnilla tehdään avoja ja sulkuja kaikissa askellajeissa, sekä hyödynnetään kentän poikki tehtäviä s-kaaria.
Avot ja sulut ovat toki hevosta jumppaavia liikkeitä, mutta sen lisäksi ne auttavat hevosta myös suoristumaan. Tästä on puhuttu ennenkin, eli paras keino hevosen suoristamiseksi on (ainakin omasta mielestäni) avotaivutus, oikein tehtynä. Avotaivutus on monissa postauksissa tullut esille, löydät ne helpoimmin tunnisteella avotaivutus.
Aloitetaan alkuverryttely alkukäynnin jälkeen ottamalla ohjat tuntumalle, mutta jätä vielä toistaiseksi ohja vähän normaalia pidemmäksi, jotta hevonen saa rauhassa vertyä ja "venyä" kohti ohjastuntumaa. Aloita työskentely käynnissä, ja tehdään kummallekin pitkälle sivulla loivaa kiemurauraa jonka tarkoituksena on näin alussa ainoastaan saada hevosta käännettyä kummallakin ohjalla tasapuolisesti, käynnin siitä häiriintymättä. Kun olet työskennellyt näin muutaman kierroksen ajan, jatka verryttelyä vielä hetki käynnissä tekemällä kumpaankin päätyyn isot pääty-ympyrät. Ympyröillä keskity loivaan taivutukseen, ja kiinnitä erityistä huomiota siihen että tuet hevosta sekä ulkopohkeella että -ohjalla. Ulkoavut ovat tärkeässä asemassa taivutuksessa juuri sen takia että taivutus pysyy riittävän loivana, ja jotta hevosen etu- ja takaosa ovat molemmat mukana taivutuksessa. Muista huolehtia myös kulmien tarkasta ratsastuksesta, erityisesti avo- ja sulkutaivutuksia tehtäessä kulma on todella tärkeä valmisteleva liike, sillä jos hevonen pääsee juoksemaan kulman läpi, juoksee se helposti myös taivutuksen läpi.
Tee muutama ympyrä kumpaankin kierrokseen ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla. Sen jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja jatka verryttelyä kevyessä ravissa. Tee kummallekin pitkälle sivulle loivaa pohkeenväistöä muutama askel uran sisäpuolelle ja taas takaisin uralle. Vaikka alkuverryttelyyn kuuluu väistöt, ole tarkkana että omat apusi eivät jännitä hevosta ja näin saa sen eteenpäinpyrkimystä kuolemaan. Eli liike eteenpäin on kaiken a ja o! Jos väistöissä tuntuu siltä että hevonen ei reagoi väistävään pohkeeseen riittävästi, ota välillä hevonen käyntiin ja tee muutama väistö käynnissä. Kun saat väistöavut käynnissä haltuun, on siitä helppo jatkaa taas raviväistöjä. Ja muista tässäkin verryttelyssä ratsastaa huolelliset kulmat. Ennen kulmaa on hyvä saada hevonen vähän odottamaan apujasi, se auttaa myös väistöjen ratsastamisessa. Työskentele kevyessä ravissa kumpaankin suuntaan sen aikaa että tunnet hevosen ravin hieman kasvavan, ja hevosen tulevan pehmeästi kohti tasaista kuolaintuntumaa. Kun ravi on "kunnossa" kumpaankin suuntaan, siirry käyntiin ja anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Pikku käyntipätkän jälkeen verryttele hevosta hetki laukassa, tehden silloin tällöin ympyröitä ja muutellen omaa istuntaa kevyen ja perusistunnan välillä. Ole tarkkana että hevosen laukka ei häiriinny tai jännity vaikka muutatkin omaa istuntaasi. Laukkaverryttelyn jälkeen ravaile hetki ja anna sen jälkeen hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle ja lähdetään tekemään tunnin varsinaista tehtävää. Aloita käynnissä, vasemmassa kierroksessa tehden pitkän sivun alkuun avotaivutusta. Taivutuksessa ole erityisen huolellinen ulkoapujen kanssa, säätele niillä taivutuksen määrää siten että hevonen ei pääse taipumaan "yli". Vaikka avossa hevonen taipuu sisäpohkeen ympäri, ei se kuitenkaan tarkoita sitä että sisäpohjetta tulisi käyttää kovin aktiivisesti. Sisäpohje on omalla paikallaan, toki estäen hevosen koko kropan työntymisen sisälle, mutta ennen kaikkea antaen hevosen taipua sen ympärille. Sisäohja huolehtii asetuksen ja taivutuksen ylläpidosta, ja ulkoavut ikäänkuin "kantavat" hevosen ulkopuolen. Kantavalla en toki tarkoita sitä että hevonen rojahtaisi ohjalle, vaan sekä ulkopohje että -ohja ovat kantavat avut, jotka huolehtivat että ulkolapa ja -kylki pysyvät oikealla linjalla. Käyttämällä ulkoapuja oikein, huomaat että sisäkäsi pysyy entistä pehmeämpänä ja se taas rentouttaa hevosta huomattavasti.
Jatka avotaivutuksessa pitkän sivun puoleen väliin, josta käännä (tai päästä hevonen kääntymään) voltille. Muista säilyttää sama tuki ulkoavuilla myös voltilla joka sinulla oli avossa, se tuntuma ei saisi siis hävitä tässä välissä. Jos joku apu kevenee, on se sisäpohje, joka päästää hevosen kääntymään voltille.
Voltin sijaan teekin puolikas voltin kaari, jonka jälkeen suorista hevonen kentän keskilinjan suuntaisesti ja jatka kaartaen oikealle, jolloin keskelle kenttää tulee s-kaari. Toiselta kaarelta jatkat siis uraa pitkin oikeassa kierroksessa, ja nyt sinun tulisi jatkaa uralla sulkutaivutuksessa. Sulkutaivutuksessa ulkopohje huolehtii takaosan asennosta, sisäpohje taas antaa hevosen taipua sen ympärille ja ulko-ohja säätelee taivutusta, sisäohja asettaa ja taivuttaa. Avuthan ovat käytännössä samat, ulkopohje aavistuksen voimakkaampana ja ulko-ohja hieman kevyempänä. Jatka sulkutaivutuksessa pitkän sivun loppuun, jonka jälkeen tee huolellinen kulma ja jatka uraa pitkin.
Tässä harjoituksessa hyödynnetään siis sitä asentoa jossa hevonen on aloittaessaan voltin (avo) ja sitä asentoa jossa hevonen on päättäessään voltin (sulku).
Jatka tällä kaavalla kohti seuraavaa pitkää sivua, jossa taas tee ensin avo, siitä s-kaari radan poikki ja jatkaen siitä uraa pitkin sulkutaivutuksessa.
Jos s-kaarella tapahtuu jotain mystistä, hevonen esimerkiksi karkaa avuilta, tee kaaren kohdalle voltti, jolla otat taas tilanteen haltuun! Tämä on hyvä muistaa, sillä harjoituksessa tehtävät seuraavat toinen toisiaan melko nopeasti, joten on hyvä välillä ottaa hevonen kontrolliin.
Koko harjoituksen aikana muista ratsastaa jokainen kulma huolellisesti, kulmassa saat hevosen valmisteltua hyvin tulevaan tehtävään. Jos hevonen ei käänny kulmasta sinun avuistasi, vaan kääntyy itsestään, tee rauhassa sama kulma uudestaan. Huonosti ratsastetun kulman jälkeen ei seuraava tehtävä voi onnistua kovin hyvin, siksi kulmien ratsastusta aina painotetaan!
Kun olet tehnyt harjoituksen muutaman kerran käynnissä, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ja sen jälkeen tee sama harjoitusravissa. Voit myös muokata harjoitusta tehden toisen taivutuksen ja kaaren ravissa ja toisen käynnissä, ja lisätä pikkuhiljaa mukaan myös laukkaa. Alussa voi tehdä avon ja kaaren laukassa ja siirtyä siitä käyntiin tai raviin ja tehdä kaaren ja sulkutaivutuksen käynnissä tai ravissa. Edistyneemmät tekevät koko harjoituksen myös laukassa, tehden laukanvaihdon kaaren keskellä!
Teitpä harjoitusta missä askellajissa tahansa, muista huolehtia taivutuksen laadusta. Vältä ylitaipunutta kaulaa ja keskity koko hevosen huolelliseen, loivaan taivutukseen.
Loppuverryttelyssä on hyvä antaa hevosen ravata rentoa hölkkää vähän pidemmällä kaulalla, se on joutunut tunnin aikana ihan tosissaan töihin ja lopussa pitää päästä vähän pärskimään!
Hyviä treenejä kaikille!
Sari
Avot ja sulut ovat toki hevosta jumppaavia liikkeitä, mutta sen lisäksi ne auttavat hevosta myös suoristumaan. Tästä on puhuttu ennenkin, eli paras keino hevosen suoristamiseksi on (ainakin omasta mielestäni) avotaivutus, oikein tehtynä. Avotaivutus on monissa postauksissa tullut esille, löydät ne helpoimmin tunnisteella avotaivutus.
Aloitetaan alkuverryttely alkukäynnin jälkeen ottamalla ohjat tuntumalle, mutta jätä vielä toistaiseksi ohja vähän normaalia pidemmäksi, jotta hevonen saa rauhassa vertyä ja "venyä" kohti ohjastuntumaa. Aloita työskentely käynnissä, ja tehdään kummallekin pitkälle sivulla loivaa kiemurauraa jonka tarkoituksena on näin alussa ainoastaan saada hevosta käännettyä kummallakin ohjalla tasapuolisesti, käynnin siitä häiriintymättä. Kun olet työskennellyt näin muutaman kierroksen ajan, jatka verryttelyä vielä hetki käynnissä tekemällä kumpaankin päätyyn isot pääty-ympyrät. Ympyröillä keskity loivaan taivutukseen, ja kiinnitä erityistä huomiota siihen että tuet hevosta sekä ulkopohkeella että -ohjalla. Ulkoavut ovat tärkeässä asemassa taivutuksessa juuri sen takia että taivutus pysyy riittävän loivana, ja jotta hevosen etu- ja takaosa ovat molemmat mukana taivutuksessa. Muista huolehtia myös kulmien tarkasta ratsastuksesta, erityisesti avo- ja sulkutaivutuksia tehtäessä kulma on todella tärkeä valmisteleva liike, sillä jos hevonen pääsee juoksemaan kulman läpi, juoksee se helposti myös taivutuksen läpi.
Tee muutama ympyrä kumpaankin kierrokseen ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla. Sen jälkeen ota ohjat tuntumalle, ja jatka verryttelyä kevyessä ravissa. Tee kummallekin pitkälle sivulle loivaa pohkeenväistöä muutama askel uran sisäpuolelle ja taas takaisin uralle. Vaikka alkuverryttelyyn kuuluu väistöt, ole tarkkana että omat apusi eivät jännitä hevosta ja näin saa sen eteenpäinpyrkimystä kuolemaan. Eli liike eteenpäin on kaiken a ja o! Jos väistöissä tuntuu siltä että hevonen ei reagoi väistävään pohkeeseen riittävästi, ota välillä hevonen käyntiin ja tee muutama väistö käynnissä. Kun saat väistöavut käynnissä haltuun, on siitä helppo jatkaa taas raviväistöjä. Ja muista tässäkin verryttelyssä ratsastaa huolelliset kulmat. Ennen kulmaa on hyvä saada hevonen vähän odottamaan apujasi, se auttaa myös väistöjen ratsastamisessa. Työskentele kevyessä ravissa kumpaankin suuntaan sen aikaa että tunnet hevosen ravin hieman kasvavan, ja hevosen tulevan pehmeästi kohti tasaista kuolaintuntumaa. Kun ravi on "kunnossa" kumpaankin suuntaan, siirry käyntiin ja anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Pikku käyntipätkän jälkeen verryttele hevosta hetki laukassa, tehden silloin tällöin ympyröitä ja muutellen omaa istuntaa kevyen ja perusistunnan välillä. Ole tarkkana että hevosen laukka ei häiriinny tai jännity vaikka muutatkin omaa istuntaasi. Laukkaverryttelyn jälkeen ravaile hetki ja anna sen jälkeen hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle ja lähdetään tekemään tunnin varsinaista tehtävää. Aloita käynnissä, vasemmassa kierroksessa tehden pitkän sivun alkuun avotaivutusta. Taivutuksessa ole erityisen huolellinen ulkoapujen kanssa, säätele niillä taivutuksen määrää siten että hevonen ei pääse taipumaan "yli". Vaikka avossa hevonen taipuu sisäpohkeen ympäri, ei se kuitenkaan tarkoita sitä että sisäpohjetta tulisi käyttää kovin aktiivisesti. Sisäpohje on omalla paikallaan, toki estäen hevosen koko kropan työntymisen sisälle, mutta ennen kaikkea antaen hevosen taipua sen ympärille. Sisäohja huolehtii asetuksen ja taivutuksen ylläpidosta, ja ulkoavut ikäänkuin "kantavat" hevosen ulkopuolen. Kantavalla en toki tarkoita sitä että hevonen rojahtaisi ohjalle, vaan sekä ulkopohje että -ohja ovat kantavat avut, jotka huolehtivat että ulkolapa ja -kylki pysyvät oikealla linjalla. Käyttämällä ulkoapuja oikein, huomaat että sisäkäsi pysyy entistä pehmeämpänä ja se taas rentouttaa hevosta huomattavasti.
Jatka avotaivutuksessa pitkän sivun puoleen väliin, josta käännä (tai päästä hevonen kääntymään) voltille. Muista säilyttää sama tuki ulkoavuilla myös voltilla joka sinulla oli avossa, se tuntuma ei saisi siis hävitä tässä välissä. Jos joku apu kevenee, on se sisäpohje, joka päästää hevosen kääntymään voltille.
Voltin sijaan teekin puolikas voltin kaari, jonka jälkeen suorista hevonen kentän keskilinjan suuntaisesti ja jatka kaartaen oikealle, jolloin keskelle kenttää tulee s-kaari. Toiselta kaarelta jatkat siis uraa pitkin oikeassa kierroksessa, ja nyt sinun tulisi jatkaa uralla sulkutaivutuksessa. Sulkutaivutuksessa ulkopohje huolehtii takaosan asennosta, sisäpohje taas antaa hevosen taipua sen ympärille ja ulko-ohja säätelee taivutusta, sisäohja asettaa ja taivuttaa. Avuthan ovat käytännössä samat, ulkopohje aavistuksen voimakkaampana ja ulko-ohja hieman kevyempänä. Jatka sulkutaivutuksessa pitkän sivun loppuun, jonka jälkeen tee huolellinen kulma ja jatka uraa pitkin.
Tässä harjoituksessa hyödynnetään siis sitä asentoa jossa hevonen on aloittaessaan voltin (avo) ja sitä asentoa jossa hevonen on päättäessään voltin (sulku).
Jatka tällä kaavalla kohti seuraavaa pitkää sivua, jossa taas tee ensin avo, siitä s-kaari radan poikki ja jatkaen siitä uraa pitkin sulkutaivutuksessa.
Jos s-kaarella tapahtuu jotain mystistä, hevonen esimerkiksi karkaa avuilta, tee kaaren kohdalle voltti, jolla otat taas tilanteen haltuun! Tämä on hyvä muistaa, sillä harjoituksessa tehtävät seuraavat toinen toisiaan melko nopeasti, joten on hyvä välillä ottaa hevonen kontrolliin.
Koko harjoituksen aikana muista ratsastaa jokainen kulma huolellisesti, kulmassa saat hevosen valmisteltua hyvin tulevaan tehtävään. Jos hevonen ei käänny kulmasta sinun avuistasi, vaan kääntyy itsestään, tee rauhassa sama kulma uudestaan. Huonosti ratsastetun kulman jälkeen ei seuraava tehtävä voi onnistua kovin hyvin, siksi kulmien ratsastusta aina painotetaan!
Kun olet tehnyt harjoituksen muutaman kerran käynnissä, anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ja sen jälkeen tee sama harjoitusravissa. Voit myös muokata harjoitusta tehden toisen taivutuksen ja kaaren ravissa ja toisen käynnissä, ja lisätä pikkuhiljaa mukaan myös laukkaa. Alussa voi tehdä avon ja kaaren laukassa ja siirtyä siitä käyntiin tai raviin ja tehdä kaaren ja sulkutaivutuksen käynnissä tai ravissa. Edistyneemmät tekevät koko harjoituksen myös laukassa, tehden laukanvaihdon kaaren keskellä!
Teitpä harjoitusta missä askellajissa tahansa, muista huolehtia taivutuksen laadusta. Vältä ylitaipunutta kaulaa ja keskity koko hevosen huolelliseen, loivaan taivutukseen.
Loppuverryttelyssä on hyvä antaa hevosen ravata rentoa hölkkää vähän pidemmällä kaulalla, se on joutunut tunnin aikana ihan tosissaan töihin ja lopussa pitää päästä vähän pärskimään!
Hyviä treenejä kaikille!
Sari
lauantai 21. tammikuuta 2017
Viikkosuunnitelma shettikselle
Sain postaustoiveen liittyen shettiksen viikkosuunnitelmaan. Toiveessa oli mainittu se että ei ole maneesia, joten liikkumiseen täytyy kehittää "vaihtoehtoisia" muotoja riittävän vaihtelevuuden säilyttämiseksi.
Vaikka tämä suunnitelma on tehty shettikselle, toimii se kaikilla muillakin hevosilla, tässä on otettu enemmän huomioon shettiksen koko ja sen mukanaan tuomat rajoitteet ja/tai mahdollisuudet. Ellen väärin muista oli toiveen esittäjän shettis jo koulutuksellisesti hyvällä tasolla, sillä harjoitellaan tällä hetkellä väistöjä käynnissä sekä etu- ja takaosankäännöksiä.
Täytyy aloittaa suunnitelma toteamalla että pienestä koostaan johtuen shettikset saavat usein arkielämässään muutamia vapauksia verrattuna isompiin lajitovereihinsa, joka pikkuhiljaa valitettavasti johtaa siihen että shettisten maine kärsii niiden tehdessään enemmän niitä omia, joskus jopa vähän kyseenalaisiakin päätöksiä ihmisen kanssa. Tätä ei tietenkään voi yleistää, mutta tosiasiaa ei myöskään voi poissulkea. Tilanne ei sinänsä poikkea muusta eläinkunnasta juurikaan, olette varmasti törmänneet koiramaailmassa samaan tilanteeseen, pikkukoirat saavat valitettavan usein käyttäytyä miten sattuu, sillä ne on tarpeen tullen helppo suurinpiirtein vaan nostaa taskuun jos ovat huonokäytöksisiä. Ison koiran (tai hevosen) ollessa kyseessä tilanne ei ole noin helppo, isommat lajitoverit täytyy kouluttaa siten että ne kuuntelevat ja tottelevat ihmistä joka tilanteessa, jotta maailmassa säilyy rauha ja ennen kaikkea turvallisuus.
Pidetään siis jatkossakin huolta että pienet ponit, ja ne koiratkin, saavat nauttia yhtä hyvästä kouluttamisesta kuin isot ystävänsä, jokainen eläin on onnellisempi kun se tietää rajansa ja ihmisen sille kohdistamat odotukset!
Ja sitten asiaan.
Maanantaina aloitellaan ottamalla poni haltuun maastatyöskentelyllä. Tätä varten on hyvä pukea ponille suitset kuolaimineen jotta saadaan tarvittaessa tehtyä tarkkaakin työskentelyä. Ensimmäinen ja hyvin tärkeä asia on se että ponin tulee kulkea taluttaessa juuri sitä vauhtia jota taluttajakin etenee, jos taluttaja kävelee hitaasti, ponin tulee sopeuttaa käyntinsä siihen vauhtiin sopivaksi ja jos taas taluttaja kiihdyttää vauhtiaan, ponin tulee tehdä samoin.
Tämä ei monellakaan hevosella (tai taluttajalla) ole hallussa, joten sitä todellakin tulee harjoitella. Itse teen sen siten että pidän hevosta kuolainrenkaasta kiinni, näin saan hevosen pään mahdollisimman lähelle omaa kättäni, ja käsi on käytännössä samassa asennossa kuin ratsastaessa, eli kyynärpää lähellä vartaloa ja kyynärpäässä kulma. Hevosen tulee siis koosta riippuen joko laskea päätään alemmas tai nostaa sitä hieman ylemmäs, jotta se pysyy riittävän lähellä. Moni kokee tämän hieman ahdistavaksi, siis sen että hevosen pää (ja toki muukin hevonen) on niin lähellä ihmistä, mutta itse olen huomannut että kun hallitset hevosen pään, hallitset myös ne jalat. Karkeasti sanottuna, jos pidät päästä "kiinni" ei muu kroppakaan voi kovin kauas lähteä, vai mitä! Eli myös silloin jos hevonen vaikka säikähtää tai muuten vaan tekee päätöksen lähteä ihmisen kädestä, pidä pää kylmänä ja kiinni siitä kuolaimesta, huomaat kyllä että hevonen ei pääse mihinkään koska se ei saa vauhtia ja voimaa riittävästi. Aivan toinen tilanne olisi silloin jos talutat hevosta pitkällä narulla, senhän ei tarvitse kuin kerran kiskaista ja sillä on jo koko kroppansa aikaansaama voima takana ja pian jo katsotkin metsään loittonevaa hevosen takapuolta, pahimmassa tapauksessa kädestä nahat rullalla...
Eli, tee ensin harjoituksia joissa hevosen tulee seurata sinua mihin ikinä menetkään, mitä vauhtia sinne menetkään. Jos hevonen ei alussa sinua tarkkaile ja seuraa, voit ottaa ääniavut tueksi, eli maiskuta silloin kun olet lähdössä reippaammin kävelemään ja käytä prrr-ääntä silloin kun hidastat vauhtia.
Kun tämä on kunnossa, voit lisätä harjoitukseen pysähtymis- ja paikallaanseisomisharjoitukset. Paikallaan seisominen on todella tärkeä taito jokaiselle hevoselle, ja sitä harvemmin opetetaan muille kuin työhevosille. Tehdään siihen nyt muutos! Aloita pysähtymisharjoitukset siten että talutat hevosta normaalisti, ja pysäytät sen paikkaan jossa se luultavimmin on rauhallisimmillaan. Kun hevonen on pysähtynyt, siirry suoraan sen eteen seisomaan pitäen kiinni molemmista kuolaimista. Jos hevonen liikkuu askeleenkin eteenpäin, peruuta se rauhassa takaisin samaan paikkaan josta se lähti liikkeelle. Jos se taas peruuttaa, jälleen kerran korjaa se rauhallisesi omaan paikkaan tuomalla sitä tarvittava määrä eteenpäin. Jos hevonen siirtää vaikka takapäätään oikealle, siirrä takapää rauhassa takaisin vasemmalle, omalle paikalleen. Pidä alussa paikallaan seisomisaika melko lyhyenä, ja lisää aikaa pikkuhiljaa, siten että hevonen pysyy jatkuvasti rauhallisena ja rentona. Voit myös pikkuhiljaa siirtyä seisomaan hevosen vierelle, pitäen edelleen kiinni toisesta kuolaimesta ja kun hevonen siinäkin seisoo paikallaan, voit vielä siirtää omaa otettasi kauemmas hevosesta, vaikka ihan ohjan päähän. Hevosen tulisi jäädä yhä edelleen paikalleen vaikka et pidäkään siitä niin läheltä kiinni. Ja täydellisessä maailmassa hevonen jää paikalleen vaikka pudottaisit riimunnarun tai ohjat maahan, ja lähtisit käymään kahvilla! Tämän harjoituksen tekisin suljetussa tilassa, vaikka tallissa, ainakin ensi alkuun!
Kun olet käynyt läpi sekä taluttamisen että paikallaan seisomisen, ota vielä lähempään tarkasteluun hevosen etu- ja takapään "siirtely". Tämä siirtely tapahtuu siis hevosen päätä ja/tai kaulaa kääntämällä, karkeasti sanottuna kun seisot hevosen edessä, pidät kuolaimista kiinni ja käännät hevosen päätä ja kaulaa vasemmalle, lähtee hevosen takapää oikealle. Jos taas haluat siirtää etuosaa vaikka vasemmalle, pidä hevosen kaula suorana, ja lähde ikäänkuin työntämään hevosta sen oikean posken kohdalta (pidät siis edelleen kiinni kuolaimista seisten hevosen edessä) vasemmalle. Näitä kannattaa harjoitella rauhassa ja vähän kerrallaan, nämä ovat usein ihmiselle hankalampia sisäistää kuin hevoselle.
Kun olet yhdellä kerralla käynyt kaikki nämä kohdat läpi, on sen päivän harjoitukset tehty. Vaikka hevonen ei tässä fyysisesti joutunut koville, on sen pää joutunut töihin sitäkin enemmän ja lepo on varmasti paikallaan!
Tiistaina jatketaan maastakäsittelyä ohjasajamalla. Jos kenttä on huonossa kunnossa tai sitä ei ole, valitse ohjasajoon paikka jossa pohja on siihen sopiva. Monasti riittää että tehdään harjoituksia vaikka tallinpihalla, varsinkin jos työskennellään pelkästään käynnissä. Jos tarhoissa on hyvät pohjat, en koe ongelmaksi tehdä työtä sielläkin, hevosen maailma ei siihen luhistu!
Eli tehdään ohjasajossa hyvin pitkälti samoja tottelevaisuusharjoituksia kuin eilen taluttaessa, säätele käynnin (tai ravin) tempoa ääni- ja ohjasavuilla. Sen lisäksi tee pysähdyksiä, ja vaadi että hevonen seisoo paikallaan niin kauan kunnes pyydät sitä ääniavulla lähtemään liikkeelle. Tässä pysähdyksessä on tärkeää opettaa hevonen siihen että ohjastuntuma on löysä kun hevonen seisoo paikallaan, eli päästä ohjaa selvästi pidemmäksi kun hevonen on pysähtynyt. Sen tulisi seistä siis paikoillaan niin kauan kun ohja on löysä, ja vasta silloin kun ohja tulee takaisin tuntumalle ja ääniapu kehottaa, lähtee hevonen liikkeelle.
Tee näitä harjoituksia molempiin suuntiin ja kun ne on hallussa, lisää harjoituksiin myös käännöksiä. Jos hevonen kavahtaa lautasten päälle osuvia ohjia, totuta se ensin niihin ja voit vaikka suunnanmuutoksessa pysäyttää hevosen ja nostaa rauhassa ohjat lautasten yli hevosen toiselle puolelle. Pikkuhiljaa hevosen tottuessa ohjaksiin, voit "heittää" ne hevosen lautasten yli hevosen kävellessä tai ravatessa.
Ohjasajossa on hyvä myös muuttaa ajurin paikkaa. Itse asetun hevosen keskiosan ja takajalkojen "väliin" ollen siis hevosen sivulla, siitä on helppo säädellä hevosen vauhtia. Jos haluan lisää vauhtia aikä pelkkä ääniapu siihen riitä, siirryn hieman lähemmäs hevosen takajalkoja jolloin kroppani antaa pienen paineen sieltä takaa. Jos taas ääni- ja ohjasapu ei riitä vauhdin hidastamiseksi, siirryn hieman eteenpäin, jolloin kroppani ikäänkuin on vähän hevosen liikkeen esteenä ja se joutuu hidastamaan.
Kun taas tarkkailen suoruutta tai teen väistöjä, olen usein suoraan hevosen takana, siitä on helpoin nähdä suoruus ja jalkojen sivuttaisliikkeiden puhtaus.
Tällä viikon ensimmäisellä ohjasajolla ei siis tehdä muutakuin tottelevaisuusharjoituksia!
Keskiviikkona vapaapäivä.
Torstaina tehdään ohjasajoa johon lisätään väistöharjoituksia ja jos pohjat antavat myöden, tee myös maapuomiharjoituksia joko käynnissä tai ravissa. Ohjasajossa maapuomien käyttö on todella hyödyllistä, sillä se kehittää hevosen tasapainoa ja liikkeiden mekaniikkaa aivan eri tavalla kuin ratsastaessa, sillä ratsastaja aina aiheuttaa hieman jännitystä hevosen selkään, eikä se liiku selästään silloin aivan rentona.
Väistöharjoitusten ei tarvitse olla mitenkään erikoisia, pääasia että hevonen väistää edes vähän, vaikka siten että takaosa on uralla ja etuosa uran sisäpuolella.
Perjantaina on ratsastuspäivä. Tällä kerralla ratsastuksessa keskitytään tottelevaisuuteen, eli tehdään hyvin samankaltaisia harjoituksia kuin maanantain talutusharjoituksissa.
Lauantaina myös ratsastusta, ja nyt tehdään samankaltaisia harjoituksia kuin tiistain ohjasajoharjoituksissa.
Sunnuntaina maastoon. Maastossa, jos pohjat ovat hyvät, kunnon reipas ravi- ja laukkamaasto! Jos pohjat soveltuvat ainoastaan kävelyyn, tee se pitkällä ohjalla nautiskellen! Teit maaston missä askellajissa tahansa, muista että hevosen täytyy olla tottelevainen kaikissa tilanteissa!
Maanantaina vapaapäivä.
Tiistaina ratsastusta maapuomeja hyväksi käyttäen. Maapuomeilla kiinnitä huomiota hevosen rentouteen maapuomeja ylittäessä, muista aina tuoda kättä hevosen suuta kohti kun ylität puomeja, jotta hevonen uskaltaa venyttää päätä ja kaulaa eteenpäin myös puomeilla. Maapuomien lisäksi keskity myös käännöksiin, ja jos teillä on mahdollisuus käyttää töttöröitä, käytä niitä kiintopisteinä, silloin käännöksistä tulee aina tarkempia.
Keskiviikkona irtohypytys, jos siis olosuhteiden valossa mahdollista. Muista ennen irtohypytystä verrytellä hevonen huolellisesti, verryttely olisi hyvä tehdä vaikka ohjasajaen. Jos irtohypytystä ei pysty suorittamaan, työskentele maastakäsin tehden lastausharjoituksia traileriin, sitä kun ei koskaan voi tehdä liikaa!
Torstaina palauttavaa työskentelyä ratsastaen, teemana erityisesti väistöt käynnissä sekä etu- ja takaosankäännökset. Väistöissä tee mieluummin loivaa väistöä jossa hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy hyvänä, jos väistöstä tulee liian jyrkkä, kärsii eteenpäinpyrkimys ja hevonen jännittyy.
Perjantaina vapaapäivä.
Lauantaina maastoon ratsastaen, ajaen tai taluttaen.
Sunnuntaina ohjasajoa maastossa. Kun ohjasajat maastossa, on hevonen usein automaattisesti reippaampi kuin kentällä, jolloin voit hyödyntää esimerkiksi siirtymiä. Kun hevosella säilyy hyvä eteenpäinpyrkimys läpi siirtymän, ovat ne myös tehokkaampia. Maastossa on hyvä myös harjoitella väistöjä esimerkiksi tien vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ja takaisin. Jälleen kerran luontaisesti hyvä eteenpäinpyrkimys auttaa tässä!
Noin, tässä nyt viikkosuunnitelma kahdeksi viikoksi shettikselle, mutta toimii kyllä ihan kaikenrotuisille hevosille ja poneille!
Sari
Vaikka tämä suunnitelma on tehty shettikselle, toimii se kaikilla muillakin hevosilla, tässä on otettu enemmän huomioon shettiksen koko ja sen mukanaan tuomat rajoitteet ja/tai mahdollisuudet. Ellen väärin muista oli toiveen esittäjän shettis jo koulutuksellisesti hyvällä tasolla, sillä harjoitellaan tällä hetkellä väistöjä käynnissä sekä etu- ja takaosankäännöksiä.
Täytyy aloittaa suunnitelma toteamalla että pienestä koostaan johtuen shettikset saavat usein arkielämässään muutamia vapauksia verrattuna isompiin lajitovereihinsa, joka pikkuhiljaa valitettavasti johtaa siihen että shettisten maine kärsii niiden tehdessään enemmän niitä omia, joskus jopa vähän kyseenalaisiakin päätöksiä ihmisen kanssa. Tätä ei tietenkään voi yleistää, mutta tosiasiaa ei myöskään voi poissulkea. Tilanne ei sinänsä poikkea muusta eläinkunnasta juurikaan, olette varmasti törmänneet koiramaailmassa samaan tilanteeseen, pikkukoirat saavat valitettavan usein käyttäytyä miten sattuu, sillä ne on tarpeen tullen helppo suurinpiirtein vaan nostaa taskuun jos ovat huonokäytöksisiä. Ison koiran (tai hevosen) ollessa kyseessä tilanne ei ole noin helppo, isommat lajitoverit täytyy kouluttaa siten että ne kuuntelevat ja tottelevat ihmistä joka tilanteessa, jotta maailmassa säilyy rauha ja ennen kaikkea turvallisuus.
Pidetään siis jatkossakin huolta että pienet ponit, ja ne koiratkin, saavat nauttia yhtä hyvästä kouluttamisesta kuin isot ystävänsä, jokainen eläin on onnellisempi kun se tietää rajansa ja ihmisen sille kohdistamat odotukset!
Ja sitten asiaan.
Maanantaina aloitellaan ottamalla poni haltuun maastatyöskentelyllä. Tätä varten on hyvä pukea ponille suitset kuolaimineen jotta saadaan tarvittaessa tehtyä tarkkaakin työskentelyä. Ensimmäinen ja hyvin tärkeä asia on se että ponin tulee kulkea taluttaessa juuri sitä vauhtia jota taluttajakin etenee, jos taluttaja kävelee hitaasti, ponin tulee sopeuttaa käyntinsä siihen vauhtiin sopivaksi ja jos taas taluttaja kiihdyttää vauhtiaan, ponin tulee tehdä samoin.
Tämä ei monellakaan hevosella (tai taluttajalla) ole hallussa, joten sitä todellakin tulee harjoitella. Itse teen sen siten että pidän hevosta kuolainrenkaasta kiinni, näin saan hevosen pään mahdollisimman lähelle omaa kättäni, ja käsi on käytännössä samassa asennossa kuin ratsastaessa, eli kyynärpää lähellä vartaloa ja kyynärpäässä kulma. Hevosen tulee siis koosta riippuen joko laskea päätään alemmas tai nostaa sitä hieman ylemmäs, jotta se pysyy riittävän lähellä. Moni kokee tämän hieman ahdistavaksi, siis sen että hevosen pää (ja toki muukin hevonen) on niin lähellä ihmistä, mutta itse olen huomannut että kun hallitset hevosen pään, hallitset myös ne jalat. Karkeasti sanottuna, jos pidät päästä "kiinni" ei muu kroppakaan voi kovin kauas lähteä, vai mitä! Eli myös silloin jos hevonen vaikka säikähtää tai muuten vaan tekee päätöksen lähteä ihmisen kädestä, pidä pää kylmänä ja kiinni siitä kuolaimesta, huomaat kyllä että hevonen ei pääse mihinkään koska se ei saa vauhtia ja voimaa riittävästi. Aivan toinen tilanne olisi silloin jos talutat hevosta pitkällä narulla, senhän ei tarvitse kuin kerran kiskaista ja sillä on jo koko kroppansa aikaansaama voima takana ja pian jo katsotkin metsään loittonevaa hevosen takapuolta, pahimmassa tapauksessa kädestä nahat rullalla...
Eli, tee ensin harjoituksia joissa hevosen tulee seurata sinua mihin ikinä menetkään, mitä vauhtia sinne menetkään. Jos hevonen ei alussa sinua tarkkaile ja seuraa, voit ottaa ääniavut tueksi, eli maiskuta silloin kun olet lähdössä reippaammin kävelemään ja käytä prrr-ääntä silloin kun hidastat vauhtia.
Kun tämä on kunnossa, voit lisätä harjoitukseen pysähtymis- ja paikallaanseisomisharjoitukset. Paikallaan seisominen on todella tärkeä taito jokaiselle hevoselle, ja sitä harvemmin opetetaan muille kuin työhevosille. Tehdään siihen nyt muutos! Aloita pysähtymisharjoitukset siten että talutat hevosta normaalisti, ja pysäytät sen paikkaan jossa se luultavimmin on rauhallisimmillaan. Kun hevonen on pysähtynyt, siirry suoraan sen eteen seisomaan pitäen kiinni molemmista kuolaimista. Jos hevonen liikkuu askeleenkin eteenpäin, peruuta se rauhassa takaisin samaan paikkaan josta se lähti liikkeelle. Jos se taas peruuttaa, jälleen kerran korjaa se rauhallisesi omaan paikkaan tuomalla sitä tarvittava määrä eteenpäin. Jos hevonen siirtää vaikka takapäätään oikealle, siirrä takapää rauhassa takaisin vasemmalle, omalle paikalleen. Pidä alussa paikallaan seisomisaika melko lyhyenä, ja lisää aikaa pikkuhiljaa, siten että hevonen pysyy jatkuvasti rauhallisena ja rentona. Voit myös pikkuhiljaa siirtyä seisomaan hevosen vierelle, pitäen edelleen kiinni toisesta kuolaimesta ja kun hevonen siinäkin seisoo paikallaan, voit vielä siirtää omaa otettasi kauemmas hevosesta, vaikka ihan ohjan päähän. Hevosen tulisi jäädä yhä edelleen paikalleen vaikka et pidäkään siitä niin läheltä kiinni. Ja täydellisessä maailmassa hevonen jää paikalleen vaikka pudottaisit riimunnarun tai ohjat maahan, ja lähtisit käymään kahvilla! Tämän harjoituksen tekisin suljetussa tilassa, vaikka tallissa, ainakin ensi alkuun!
Kun olet käynyt läpi sekä taluttamisen että paikallaan seisomisen, ota vielä lähempään tarkasteluun hevosen etu- ja takapään "siirtely". Tämä siirtely tapahtuu siis hevosen päätä ja/tai kaulaa kääntämällä, karkeasti sanottuna kun seisot hevosen edessä, pidät kuolaimista kiinni ja käännät hevosen päätä ja kaulaa vasemmalle, lähtee hevosen takapää oikealle. Jos taas haluat siirtää etuosaa vaikka vasemmalle, pidä hevosen kaula suorana, ja lähde ikäänkuin työntämään hevosta sen oikean posken kohdalta (pidät siis edelleen kiinni kuolaimista seisten hevosen edessä) vasemmalle. Näitä kannattaa harjoitella rauhassa ja vähän kerrallaan, nämä ovat usein ihmiselle hankalampia sisäistää kuin hevoselle.
Kun olet yhdellä kerralla käynyt kaikki nämä kohdat läpi, on sen päivän harjoitukset tehty. Vaikka hevonen ei tässä fyysisesti joutunut koville, on sen pää joutunut töihin sitäkin enemmän ja lepo on varmasti paikallaan!
Tiistaina jatketaan maastakäsittelyä ohjasajamalla. Jos kenttä on huonossa kunnossa tai sitä ei ole, valitse ohjasajoon paikka jossa pohja on siihen sopiva. Monasti riittää että tehdään harjoituksia vaikka tallinpihalla, varsinkin jos työskennellään pelkästään käynnissä. Jos tarhoissa on hyvät pohjat, en koe ongelmaksi tehdä työtä sielläkin, hevosen maailma ei siihen luhistu!
Eli tehdään ohjasajossa hyvin pitkälti samoja tottelevaisuusharjoituksia kuin eilen taluttaessa, säätele käynnin (tai ravin) tempoa ääni- ja ohjasavuilla. Sen lisäksi tee pysähdyksiä, ja vaadi että hevonen seisoo paikallaan niin kauan kunnes pyydät sitä ääniavulla lähtemään liikkeelle. Tässä pysähdyksessä on tärkeää opettaa hevonen siihen että ohjastuntuma on löysä kun hevonen seisoo paikallaan, eli päästä ohjaa selvästi pidemmäksi kun hevonen on pysähtynyt. Sen tulisi seistä siis paikoillaan niin kauan kun ohja on löysä, ja vasta silloin kun ohja tulee takaisin tuntumalle ja ääniapu kehottaa, lähtee hevonen liikkeelle.
Tee näitä harjoituksia molempiin suuntiin ja kun ne on hallussa, lisää harjoituksiin myös käännöksiä. Jos hevonen kavahtaa lautasten päälle osuvia ohjia, totuta se ensin niihin ja voit vaikka suunnanmuutoksessa pysäyttää hevosen ja nostaa rauhassa ohjat lautasten yli hevosen toiselle puolelle. Pikkuhiljaa hevosen tottuessa ohjaksiin, voit "heittää" ne hevosen lautasten yli hevosen kävellessä tai ravatessa.
Ohjasajossa on hyvä myös muuttaa ajurin paikkaa. Itse asetun hevosen keskiosan ja takajalkojen "väliin" ollen siis hevosen sivulla, siitä on helppo säädellä hevosen vauhtia. Jos haluan lisää vauhtia aikä pelkkä ääniapu siihen riitä, siirryn hieman lähemmäs hevosen takajalkoja jolloin kroppani antaa pienen paineen sieltä takaa. Jos taas ääni- ja ohjasapu ei riitä vauhdin hidastamiseksi, siirryn hieman eteenpäin, jolloin kroppani ikäänkuin on vähän hevosen liikkeen esteenä ja se joutuu hidastamaan.
Kun taas tarkkailen suoruutta tai teen väistöjä, olen usein suoraan hevosen takana, siitä on helpoin nähdä suoruus ja jalkojen sivuttaisliikkeiden puhtaus.
Tällä viikon ensimmäisellä ohjasajolla ei siis tehdä muutakuin tottelevaisuusharjoituksia!
Keskiviikkona vapaapäivä.
Torstaina tehdään ohjasajoa johon lisätään väistöharjoituksia ja jos pohjat antavat myöden, tee myös maapuomiharjoituksia joko käynnissä tai ravissa. Ohjasajossa maapuomien käyttö on todella hyödyllistä, sillä se kehittää hevosen tasapainoa ja liikkeiden mekaniikkaa aivan eri tavalla kuin ratsastaessa, sillä ratsastaja aina aiheuttaa hieman jännitystä hevosen selkään, eikä se liiku selästään silloin aivan rentona.
Väistöharjoitusten ei tarvitse olla mitenkään erikoisia, pääasia että hevonen väistää edes vähän, vaikka siten että takaosa on uralla ja etuosa uran sisäpuolella.
Perjantaina on ratsastuspäivä. Tällä kerralla ratsastuksessa keskitytään tottelevaisuuteen, eli tehdään hyvin samankaltaisia harjoituksia kuin maanantain talutusharjoituksissa.
Lauantaina myös ratsastusta, ja nyt tehdään samankaltaisia harjoituksia kuin tiistain ohjasajoharjoituksissa.
Sunnuntaina maastoon. Maastossa, jos pohjat ovat hyvät, kunnon reipas ravi- ja laukkamaasto! Jos pohjat soveltuvat ainoastaan kävelyyn, tee se pitkällä ohjalla nautiskellen! Teit maaston missä askellajissa tahansa, muista että hevosen täytyy olla tottelevainen kaikissa tilanteissa!
Maanantaina vapaapäivä.
Tiistaina ratsastusta maapuomeja hyväksi käyttäen. Maapuomeilla kiinnitä huomiota hevosen rentouteen maapuomeja ylittäessä, muista aina tuoda kättä hevosen suuta kohti kun ylität puomeja, jotta hevonen uskaltaa venyttää päätä ja kaulaa eteenpäin myös puomeilla. Maapuomien lisäksi keskity myös käännöksiin, ja jos teillä on mahdollisuus käyttää töttöröitä, käytä niitä kiintopisteinä, silloin käännöksistä tulee aina tarkempia.
Keskiviikkona irtohypytys, jos siis olosuhteiden valossa mahdollista. Muista ennen irtohypytystä verrytellä hevonen huolellisesti, verryttely olisi hyvä tehdä vaikka ohjasajaen. Jos irtohypytystä ei pysty suorittamaan, työskentele maastakäsin tehden lastausharjoituksia traileriin, sitä kun ei koskaan voi tehdä liikaa!
Torstaina palauttavaa työskentelyä ratsastaen, teemana erityisesti väistöt käynnissä sekä etu- ja takaosankäännökset. Väistöissä tee mieluummin loivaa väistöä jossa hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy hyvänä, jos väistöstä tulee liian jyrkkä, kärsii eteenpäinpyrkimys ja hevonen jännittyy.
Perjantaina vapaapäivä.
Lauantaina maastoon ratsastaen, ajaen tai taluttaen.
Sunnuntaina ohjasajoa maastossa. Kun ohjasajat maastossa, on hevonen usein automaattisesti reippaampi kuin kentällä, jolloin voit hyödyntää esimerkiksi siirtymiä. Kun hevosella säilyy hyvä eteenpäinpyrkimys läpi siirtymän, ovat ne myös tehokkaampia. Maastossa on hyvä myös harjoitella väistöjä esimerkiksi tien vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ja takaisin. Jälleen kerran luontaisesti hyvä eteenpäinpyrkimys auttaa tässä!
Noin, tässä nyt viikkosuunnitelma kahdeksi viikoksi shettikselle, mutta toimii kyllä ihan kaikenrotuisille hevosille ja poneille!
Sari
maanantai 9. tammikuuta 2017
Tulossa tänä vuonna!
Moikka teille kaikille!
Vuosi 2017 on pyörähtänyt käyntiin ja joulun aikaan oli hyvä aikaa vähän käydä läpi ajatuksia ja suunnitelmia blogin osalta.
Vuoden 2016 osalta tuntisuunnitelmat vähenivät loppuvuotta kohti siitä yksinkertaisesti syystä että töiden takia en ehtinyt pitää tunteja enkä ratsastaa hevosia niin paljon kuin aiemmin vuoden aikana. Toki olisin voinut tehdä tuntisuunnitelmia siitä huolimatta, mutta haluan aina että suunnitelmani ovat käytännössä testattuja joko tunteja pitämällä tai itse ratsastamalla. Tällä hetkellä näyttää siltä että tänä vuonna tilanne helpottaa sen verran että pääsen taas normaaliin tuntienpitoon ja ratsastusrytmiin, joten tuntisuunnitelmia on jatkossakin tulossa.
Viime vuonna hyvän vastaanoton sai myös Kuukauden koulurata-sarja, jota jatkoin niin pitkään kuin radat olivat itselleni tuttuja. Uskon ja toivon että niistä oli ja on jatkossakin teille apua, oli se sitten kisoihin harjoitellessa tai ihan muuten vaan treenatessanne.
Viime vuonna päättyi Ratsun oppikoulu-sarja, jossa käytiin läpi nuoren ratsunalun tai ravurista ratsuksi-projektin askelia, ja se kirvoitti mukavan määrän kommentteja ja omia kokemuksia, kiitos niistä!
Näiden lisäksi tein jonkin verran toivepostauksia, ja joitain niistä on vielä toteuttamatta, mutta kaikki ne odottavat luonnoksissa muotoutumistaan ja julkaisua!
No, mitä sitten tänä vuonna? Koska rakastan kerran kuukaudessa ilmestyviä teemapostauksia, pidetään sitä yllä ja tehdään Kuukauden kavaletti-postaussarja, jossa siis kerran kuussa esitellään maapuomeja ja/tai kavaletteja hyödyntävä tuntisuunnitelma.
Tämän lisäksi teen enemmän tuntisuunnitelmia joissa on otettu huomioon ratsastuskoulut, eli tuntisuunnitelmat on tehty ryhmille ja eritasoisille ratsukoille.
Vähintään kaikkea tätä on siis odotettaviss blogiin tänä vuonna, kiva että olette mukana ja kaikille uusille, tervetuloa mukaan!
Sari
Ps. Laittakaa ihmeessä kommenttiboksiin omia toiveitanne tai ehdotuksia blogin sisältöön liittyen!
Vuosi 2017 on pyörähtänyt käyntiin ja joulun aikaan oli hyvä aikaa vähän käydä läpi ajatuksia ja suunnitelmia blogin osalta.
Vuoden 2016 osalta tuntisuunnitelmat vähenivät loppuvuotta kohti siitä yksinkertaisesti syystä että töiden takia en ehtinyt pitää tunteja enkä ratsastaa hevosia niin paljon kuin aiemmin vuoden aikana. Toki olisin voinut tehdä tuntisuunnitelmia siitä huolimatta, mutta haluan aina että suunnitelmani ovat käytännössä testattuja joko tunteja pitämällä tai itse ratsastamalla. Tällä hetkellä näyttää siltä että tänä vuonna tilanne helpottaa sen verran että pääsen taas normaaliin tuntienpitoon ja ratsastusrytmiin, joten tuntisuunnitelmia on jatkossakin tulossa.
Viime vuonna hyvän vastaanoton sai myös Kuukauden koulurata-sarja, jota jatkoin niin pitkään kuin radat olivat itselleni tuttuja. Uskon ja toivon että niistä oli ja on jatkossakin teille apua, oli se sitten kisoihin harjoitellessa tai ihan muuten vaan treenatessanne.
Viime vuonna päättyi Ratsun oppikoulu-sarja, jossa käytiin läpi nuoren ratsunalun tai ravurista ratsuksi-projektin askelia, ja se kirvoitti mukavan määrän kommentteja ja omia kokemuksia, kiitos niistä!
Näiden lisäksi tein jonkin verran toivepostauksia, ja joitain niistä on vielä toteuttamatta, mutta kaikki ne odottavat luonnoksissa muotoutumistaan ja julkaisua!
No, mitä sitten tänä vuonna? Koska rakastan kerran kuukaudessa ilmestyviä teemapostauksia, pidetään sitä yllä ja tehdään Kuukauden kavaletti-postaussarja, jossa siis kerran kuussa esitellään maapuomeja ja/tai kavaletteja hyödyntävä tuntisuunnitelma.
Tämän lisäksi teen enemmän tuntisuunnitelmia joissa on otettu huomioon ratsastuskoulut, eli tuntisuunnitelmat on tehty ryhmille ja eritasoisille ratsukoille.
Vähintään kaikkea tätä on siis odotettaviss blogiin tänä vuonna, kiva että olette mukana ja kaikille uusille, tervetuloa mukaan!
Sari
Ps. Laittakaa ihmeessä kommenttiboksiin omia toiveitanne tai ehdotuksia blogin sisältöön liittyen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)