Nyt otetaan haltuun estekisoihin valmistautuminen ja kisapaikalla verryttely. Itse valmistautuminen ja verryttely ei itseasiassa poikkea koulukisojen vastaavista juurikaan, molemmissa on yhtenäistä treenin monipuolisuus ennen kisoja, sekä verryttelyssä riittävän pitkä alkukävely, sekä rentouden ja kuuliaisuuden hakeminen itse verryttelytilanteessa.
Aloitetaanpa viikkosuunnitelmasta, olettaen että kisat ovat lauantaina.
Maanantaina maastoillaan reippaassa tempossa. Tärkeää on maastossa löytää sopiva tempo jota esteradallakin käytetään, hevosen tulee antaa edetä rohkeasti, vain silloin hevosen hypyn laatu pysyy hyvänä. Muistathan postaukseni esteillä kuumuvan hevosen ratsastamisesta.
Se kannattaa lukaista läpi jotta ymmärrät miten tärkeää on antaa hevosen edetä sille luontaisesti sopivassa tempossa, eikä jarruttaa sitä liikaa. Reipasta maastoilua siis maanantaina, muista kuitenkin huolelliset ja pitkät alku- ja loppuverryttelyt.
Tiistaina kentällä koulupainotteinen treeni. Treenissä siirtymien lisäksi avo- ja sulkutaivutukset, väistöt sekä askeleen pidennykset ja lyhennykset. Tämä on viikon "totisin hikitreeni". Tällä kerralla voisit käyttää vaikka tätä tuntisuunnitelmaa, jossa alkuverryttelyssä on käytössä avot ja sulut sekä pohkeenväistöt, ja varsinaisena tehtävänä on laukannostojen parantaminen. Hyvästä laukannostosta saadaan aikaiseksi AINA hyvä laukka, ja se on esteradalla se kaikista tärkein juttu!
Keskiviikkona kentällä, hypäten vähän esteitä. Estekorkeudet kannattaa pitää maltillisina, pääasia on nyt saada alle hyviä onnistumisia vähän teknisemmillä tehtävillä. Ratsasta siis erityyppisiä esteitä erilaisilla lähestymisillä, muutellen askelmäärää, pitäen kuitenkin huolta teidän molempien rentoudesta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lähestymiseen, eli muista aina rakentaa esteillä tarvittava laukka jo kaarteessa ennen estettä, suoralla on tärkeää olla häiritsemättä hevosta, ettei hevosen luontainen rytmi mene sekaisin (tämä estää hevosta ponnistamasta oikeasta paikasta).
Torstaina mennään maastossa, ihan hevosen mielenterveyden vuoksi. Maastossa on hyvä käydä mahdollisimman usein, sillä maastossa (jos pohjat ovat hyvät) on ratatempon löytäminen usein helpompaa kuin kentällä jossa aidat valitettavasti hidastavat tempoa ihan huomaamatta.
Perjantaina ratsastetaan kentällä, maapuomeja hyväksi käyttäen haetaan kuuliaisuutta, täsmällisyyttä apujen kanssa sekä jumpataan hevosta. Tällä kertaa ota erityisen hyvin
huomioon siirtymien tarkkuus ja rentous, muista jarruttaa vähemmän
kädellä, enemmän istunnalla. Toisena huomionarvoisena kohteena on
askeleen pidennykset ja lyhennykset, käytä tässä apuna niitä maapuomeja.
Lauantaina kisasuoritus
Sunnuntaina ratsastetaan palauttava maastolenkki. Jos pohjat maastossa eivät sovellu ravailuun ja laukkailuun, voit ratsastaa askellajit läpi ensin kentällä, mutta heti sen jälkeen lähde maastoon ainakin pitkälle kävelylenkille!
Maanantaina vapaapäivä.
Sitten itse kisapaikalle ja verryttelyyn. Muista aina aloittaa verryttely riittävän pitkällä alkukäynnillä, vaikka taluttaen ja hevosta "ihmeellisiin" asioihin totuttaen. Usein verryttelykentällä on aikamoinen hulina, joten on ihan hyvä viettää siellä aikaa mahdollisimman vähän, siksi alkukäynnit kannattaa kävellä jossain ihan muualla. Itse verryttelyyn kannattaa varata aikaa saman verran mitä kotona käytät aikaa verryttelyyn ennen esteiden ylitystä. On tärkeää pitää kiinni hevosen rutiineista, eli tee kisaverryttelyssä ihan samoja asioita mitä teet kotona verryttelyssä. Mitään uutta et voi hevoselle opettaa kisapaikalla, unohda se siis heti! Pidä mielesi rauhallisena, ratsasta monipuolisesti molempiin suuntiin, käyttäen hyväksi koko verryttelykentän kokoa ja anna hevosen levätä välillä vapaalla ohjalla kävellen. Itse hyppyjä tee molemmista suunnista, sekä pystyesteillä että oksereilla, aloittaen ja päättäen aina siihen teille "helpompaan" suuntaan. Mikäli hypyt sujuvat hyvin jo parin kolmen toiston jälkeen, älä suotta jatka enää "säätämistä" esteillä, vaan pidä hevonen siirtymien ja väistöjen avulla kuuliaisena odottaessasi omaa suoritustasi.
Lähtövuoroasi odottaessasi käy rata läpi mielessäsi, ja tutkaile onko radalla jotain hevosellesi tai itsellesi haastavia kohtia. Ne voivat olla erikoisesteitä, valoja tai varjoja tai vaikka ihan yleisö aidan reunalla. Kun pääset radalle, käy nämä jännät paikat katsomassa hevosesi kanssa niin että kävelet jännän paikan ohi ensin vasemmalta puolelta, sen jälkeen vaihda suuntaa ja kävele sen ohi oikealta puolelta, silloin hevonen on nähnyt sen kummallakin silmällä eikä enää jännitä sitä niin paljon. Ei siis suoraan kohti, vaan sivulta ohi! Liian usein näkee ratsastajien vievän hevosen suoraan kohti erikoisestettä, ja pysäyttävän siihen. Hevonenhan ei näe suoraan eteenpäin, joten tämä tapa ei millään tapaa palvele teitä ennen kisasuoritusta. Sen sijaan erikoisesteen ohittaminen oikealta ja vasemmalta ihan rennosti on se oikea, toimiva tapa.
Ja kun pilli soi, hae hevosellesi heti se esteradalla sopiva laukkatempo ja pidä siitä kiinni koko radan ajan, silloin selviätte maaliin voittajina!
sunnuntai 26. heinäkuuta 2015
perjantai 24. heinäkuuta 2015
Tuntisuunnitelma; keveyttä ja nopeutta suoriin laukannostoihin
Tällä tunnilla hiotaan laukannostoja, ja tämän tunnin harjoitukset ovat omiaan myös tulevia laukanvaihtoharjoituksia varten!
Aloitetaan käyntityöskentelyllä. Ota ohjat tuntumalle, mutta pidä ohja vähän pidempänä jotta hevonen saa venyttää ylälinjaansa pitkälle eteen ja alas. Aloita ratsastamalla pääty-ympyrällä vasemmalle, ja taivuta hevosta loivasti koko kropan läpi ympyrän kaaren mukaan. Muista tukea hevosta ulkopohkeella (vähän satulavyön takana) ja myös aavistuksen tukea ja säädellä taivutusta ulko-ohjalla (ettei ulkolapa putoa ympyrän ulkopuolelle). Ole erityisen varovainen ettei hevonen taivu liikaa kaulastaan, tämä kielii aina siitä että koko kroppa ei ole mukana taivutuksessa. Kun olet ratsastanut pääty-ympyrän, vaihda siitä keskiympyrälle oikeaan kierrokseen, ja työskentele samalla tavalla taivutus keskiympyrällä. Keskiympyrältä jatka vielä toiseen päätyyn pääty-ympyrälle, olet nyt taas siis vasemmassa kierroksessa! Ja taas huolellinen, loiva taivutus koko kropan läpi. Jatka taas takaisin keskiympyrälle ja siitä toiseen päätyyn jne. Voit ratsastaa tämän ympyräharjoituksen pari kertaa päästä päähän, ja sen jälkeen jatketaan suoraa uraa.
Suoralla uralla voit lyhentää vähän ohjaa, jotta olet käden kanssa valmiina kun hevonen seuraavan harjoituksen johdosta nousee vähän korkeampaan ryhtiin. Ratsasta molemmilla pitkillä sivuilla käynnissä pohkeenväistöä siten että väistä uran sisäpuolelle 4 askelta, sitten 4 askelta suoraan ja vielä 4 askelta väistöä samaan suuntaan. Näin ollen sinun pitäisi päätyä keskihalkaisijalle tai jopa vähän sen linjan yli. Sitten jatkat siitä käynnissä päätyyn, ja taas seuraavalla pitkällä sivulla samat väistöt. Ole tässä huolellinen että väistö tulee todella tehtyä pohkeella, käsien pitää pysyä rentona jotta hevonen pääsee kävelemään kunnolla eteenpäin.
Vielä hetki raviverryttelyä. Jatka kevyessä ravissa käyttäen hyödyksi samaa ympyräkuviota jota tehtiin jo alussa, toista se 2-3 kertaa päästä päähän. Pyri ratsastamaan hieman normaalia hitaammassa tempossa, jotta hevonen jää odottamaan apujasi ja pääset ratsastamaan taivutukset rauhassa läpi koko kropan, eli ihan samalla tavalla kuin alun käyntiharjoituksessa. Ympyröiden jälkeen siirry takaisin uralle, ja ratsasta molemmille pitkille sivuille avoa, vaihda suuntaa ja taas avot pitkille sivuille ravissa. Tämän jälkeen siirry käyntiin ja ratsasta vielä käynnissä molemmille pitkille sivuille sulkutaivutusta, ja molemmissa kierroksissa, ja tämän jälkeen voit antaa hevoselle vapaat ohjat ja hetken lepoa.
Nyt alkaa olla hevonen verrytelty kunnolla, on tehty rauhassa hyvä pohja laukkatyöskentelylle, jota tehdäänkin tällä tunnilla aika paljon! Tämän tyyppinen alkuverryttely on luonnollisesti erinomainen ihan jokaiselle ratsastuskerralle, väistöt ja taivutukset ovat erinomaisia harjoitteita verryttelyssä, mutta erityisesti tällä tunnilla niistä saa huikean hyödyn. Laukannostoissa hevosen tulee olla hyvin takajaloillaan, ja notkea ja hyvin "avattu" lihaksisto auttaa hevosta tässä.
Laukkatyöskentely aloitetaan jälleen kerran samalla ympyräkuviolla kuin ollaan tehty alussa käyntiä ja ravityötä, eli tehdään 3 ympyrää. Käynnissä ensimmäiselle pääty-ympyrälle, vasemmassa kierroksessa. Väistä hevosen takapäätä ympyrän ulkopuolelle muutaman askeleen ajan, ja heti väistön jälkeen suorita laukannosto. Laukkaa puolisen kierrosta ja siirrä hevonen käyntiin. Muista olla erityisen huolellinen käyntisiirtymissä, suorita siirtymä tiivistämällä istuntaa ja käyttämällä ääniapua, eli mahdollisimman vähän ohjasapua. Kun käytät ohjaa mahdollisimman vähän, on hevonen nopeammin valmis uuteen tehtävään kun et ole kädellä pitämässä vastaan. Käynnissä taas takapään väistöä ulos, ja muutaman väistöaskeleen jälkeen laukannosto. Tee yhdelle ympyrälle 2-3 laukannostoa, ja sen jälkeen vaihda seuraavalle ympyrälle, jossa suuntakin on eri. Eli keskiympyrällä olet oikeassa kierroksessa. Toista samat käyntiväistö, laukannosto, käynti-harjoitukset taas 2-3 kertaa ennen siirtymistä viimeiselle pääty-ympyrälle. Pyri siihen että ynpyrä ympyrältä pystyt lyhentämään väistöaskelien määrää, ja lopussa ihan 1-2 väistöaskelta riittää. Väistöllä saadaan hevosen takaosa paremmin alle, joka tuottaa siis paremman laukannoston! Eli lopussa riittää ihan "ajatus" siitä väistöstä, hevonen on kyllä niin hyvin pohkeen edessä että laukannoston pitäisi tulla lähes ajatuksen voimalla! Viimeisen pääty-ympyrän jälkeen tule vielä takaisin keskiympyrän kautta viimeiselle pääty-ympyrälle (tarvittaessa voit toistaa vielä ympyrät kerran) ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetken.
Lepotauon jälkeen siirrytään kolmikaariselle kiemurauralle (radan poikki) ja ratsastetaan nyt ainoastaan laukannostoja käynnistä ja laukkojen välissä nopea siirtymä käyntiin. Eli aloita vasemmassa kierroksessa, nosta laukka lyhyen sivun keskeltä, laukkaa 1. kaari ja keskellä kenttää siirtymä käyntiin (muista välttää ohjasta pidättämistä) 3-4 askelta käyntiä ja oikean laukan nosto ja laukkaa 2. kaari ja taas keskellä käyntiin, ja vielä viimeiselle kaarelle vasemmassa laukassa. Lyhyen sivun keskellä siirtymä käyntiin ja kävele toiseen päätyyn josta toistat saman kiemurauraharjoituksen. Voit tehdä harjoituksen 2-3 kertaa. Ole tarkkana oman istuntasi kanssa, käyntisiirtymissä istu suorana keskellä hevosta, ja laukannostoissa tuo painoa aavistuksen enemmän sisäistuinluulle jotta saat nostettua aina kaaren mukaisen myötälaukan. Kun olet ratsastanut harjoituksen loppuun, anna hevosen laukata kunnolla eteen nousten itse kevyeen istuntaan, jotta hevonen pääsee avaamaan paikkojaan ja pitämään vähän hauskaa!
Tämän jälkeen taas hetken lepotauko hevoselle.
Jatketaan vielä yhdellä laukkaharjoituksella, koitahan jaksaa! Nosta vasen laukka jossain kohtaa kenttää, ja laukkaa lyhyelle sivulle josta käännä hevonen pituushalkaisijalle ja siirrä hevonen käyntiin. Heti käyntisiirtymästä ratsasta muutama askel pohkeenväistöä vasemmalle ja nosta oikea laukka heti väistön jälkeen. Laukkaa oikeassa laukassa seuraavalle lyhyelle sivulle josta käännä taas hevonen pituushalkaisijalle, siirrä se käyntiin ja väistä hevosta muutama askel oikealle ja nosta heti väistöstä vasen laukka. Toista harjoitus 2-3 kertaa. Tässä viimeisessä laukkaharjoituksessa kiteytyy koko alkutunnin laukannostoharjoitteet, jos olet ollut huolellinen koko tunnin ajan, tulee sinulle erityisen nopeita, kevyitä ja ennenkaikkea suoria laukannostoja! Nämä ovat juuri sitä oivaa harjoittelua ennen seuraavaa laukanvaihtotreeniä! Lopussa vielä kevyessä istunnassa pitkää laukkaa, ennen loppuverryttelyä!
Tämän jälkeen anna hevosen ravata rauhassa pitkällä ylälinjalla kevyessä ravissa tovi, ja sen jälkeen kiitos ja kumarrus!
Tämä on aika raskas tunti hevoselle (ja varmasti ratsastajallekin) joten seuraa hevostasi ja anna sille lepotaukoja mieluummin liian usein jotta se jaksaa suorittaa harjoitukset ja muista keskittyä itse ratsastamaan aina enemmän istunnalla ja pohkeella kuin ohjalla!
Hyviä treenejä kaikille!
Aloitetaan käyntityöskentelyllä. Ota ohjat tuntumalle, mutta pidä ohja vähän pidempänä jotta hevonen saa venyttää ylälinjaansa pitkälle eteen ja alas. Aloita ratsastamalla pääty-ympyrällä vasemmalle, ja taivuta hevosta loivasti koko kropan läpi ympyrän kaaren mukaan. Muista tukea hevosta ulkopohkeella (vähän satulavyön takana) ja myös aavistuksen tukea ja säädellä taivutusta ulko-ohjalla (ettei ulkolapa putoa ympyrän ulkopuolelle). Ole erityisen varovainen ettei hevonen taivu liikaa kaulastaan, tämä kielii aina siitä että koko kroppa ei ole mukana taivutuksessa. Kun olet ratsastanut pääty-ympyrän, vaihda siitä keskiympyrälle oikeaan kierrokseen, ja työskentele samalla tavalla taivutus keskiympyrällä. Keskiympyrältä jatka vielä toiseen päätyyn pääty-ympyrälle, olet nyt taas siis vasemmassa kierroksessa! Ja taas huolellinen, loiva taivutus koko kropan läpi. Jatka taas takaisin keskiympyrälle ja siitä toiseen päätyyn jne. Voit ratsastaa tämän ympyräharjoituksen pari kertaa päästä päähän, ja sen jälkeen jatketaan suoraa uraa.
Suoralla uralla voit lyhentää vähän ohjaa, jotta olet käden kanssa valmiina kun hevonen seuraavan harjoituksen johdosta nousee vähän korkeampaan ryhtiin. Ratsasta molemmilla pitkillä sivuilla käynnissä pohkeenväistöä siten että väistä uran sisäpuolelle 4 askelta, sitten 4 askelta suoraan ja vielä 4 askelta väistöä samaan suuntaan. Näin ollen sinun pitäisi päätyä keskihalkaisijalle tai jopa vähän sen linjan yli. Sitten jatkat siitä käynnissä päätyyn, ja taas seuraavalla pitkällä sivulla samat väistöt. Ole tässä huolellinen että väistö tulee todella tehtyä pohkeella, käsien pitää pysyä rentona jotta hevonen pääsee kävelemään kunnolla eteenpäin.
Vielä hetki raviverryttelyä. Jatka kevyessä ravissa käyttäen hyödyksi samaa ympyräkuviota jota tehtiin jo alussa, toista se 2-3 kertaa päästä päähän. Pyri ratsastamaan hieman normaalia hitaammassa tempossa, jotta hevonen jää odottamaan apujasi ja pääset ratsastamaan taivutukset rauhassa läpi koko kropan, eli ihan samalla tavalla kuin alun käyntiharjoituksessa. Ympyröiden jälkeen siirry takaisin uralle, ja ratsasta molemmille pitkille sivuille avoa, vaihda suuntaa ja taas avot pitkille sivuille ravissa. Tämän jälkeen siirry käyntiin ja ratsasta vielä käynnissä molemmille pitkille sivuille sulkutaivutusta, ja molemmissa kierroksissa, ja tämän jälkeen voit antaa hevoselle vapaat ohjat ja hetken lepoa.
Nyt alkaa olla hevonen verrytelty kunnolla, on tehty rauhassa hyvä pohja laukkatyöskentelylle, jota tehdäänkin tällä tunnilla aika paljon! Tämän tyyppinen alkuverryttely on luonnollisesti erinomainen ihan jokaiselle ratsastuskerralle, väistöt ja taivutukset ovat erinomaisia harjoitteita verryttelyssä, mutta erityisesti tällä tunnilla niistä saa huikean hyödyn. Laukannostoissa hevosen tulee olla hyvin takajaloillaan, ja notkea ja hyvin "avattu" lihaksisto auttaa hevosta tässä.
Laukkatyöskentely aloitetaan jälleen kerran samalla ympyräkuviolla kuin ollaan tehty alussa käyntiä ja ravityötä, eli tehdään 3 ympyrää. Käynnissä ensimmäiselle pääty-ympyrälle, vasemmassa kierroksessa. Väistä hevosen takapäätä ympyrän ulkopuolelle muutaman askeleen ajan, ja heti väistön jälkeen suorita laukannosto. Laukkaa puolisen kierrosta ja siirrä hevonen käyntiin. Muista olla erityisen huolellinen käyntisiirtymissä, suorita siirtymä tiivistämällä istuntaa ja käyttämällä ääniapua, eli mahdollisimman vähän ohjasapua. Kun käytät ohjaa mahdollisimman vähän, on hevonen nopeammin valmis uuteen tehtävään kun et ole kädellä pitämässä vastaan. Käynnissä taas takapään väistöä ulos, ja muutaman väistöaskeleen jälkeen laukannosto. Tee yhdelle ympyrälle 2-3 laukannostoa, ja sen jälkeen vaihda seuraavalle ympyrälle, jossa suuntakin on eri. Eli keskiympyrällä olet oikeassa kierroksessa. Toista samat käyntiväistö, laukannosto, käynti-harjoitukset taas 2-3 kertaa ennen siirtymistä viimeiselle pääty-ympyrälle. Pyri siihen että ynpyrä ympyrältä pystyt lyhentämään väistöaskelien määrää, ja lopussa ihan 1-2 väistöaskelta riittää. Väistöllä saadaan hevosen takaosa paremmin alle, joka tuottaa siis paremman laukannoston! Eli lopussa riittää ihan "ajatus" siitä väistöstä, hevonen on kyllä niin hyvin pohkeen edessä että laukannoston pitäisi tulla lähes ajatuksen voimalla! Viimeisen pääty-ympyrän jälkeen tule vielä takaisin keskiympyrän kautta viimeiselle pääty-ympyrälle (tarvittaessa voit toistaa vielä ympyrät kerran) ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla hetken.
Lepotauon jälkeen siirrytään kolmikaariselle kiemurauralle (radan poikki) ja ratsastetaan nyt ainoastaan laukannostoja käynnistä ja laukkojen välissä nopea siirtymä käyntiin. Eli aloita vasemmassa kierroksessa, nosta laukka lyhyen sivun keskeltä, laukkaa 1. kaari ja keskellä kenttää siirtymä käyntiin (muista välttää ohjasta pidättämistä) 3-4 askelta käyntiä ja oikean laukan nosto ja laukkaa 2. kaari ja taas keskellä käyntiin, ja vielä viimeiselle kaarelle vasemmassa laukassa. Lyhyen sivun keskellä siirtymä käyntiin ja kävele toiseen päätyyn josta toistat saman kiemurauraharjoituksen. Voit tehdä harjoituksen 2-3 kertaa. Ole tarkkana oman istuntasi kanssa, käyntisiirtymissä istu suorana keskellä hevosta, ja laukannostoissa tuo painoa aavistuksen enemmän sisäistuinluulle jotta saat nostettua aina kaaren mukaisen myötälaukan. Kun olet ratsastanut harjoituksen loppuun, anna hevosen laukata kunnolla eteen nousten itse kevyeen istuntaan, jotta hevonen pääsee avaamaan paikkojaan ja pitämään vähän hauskaa!
Tämän jälkeen taas hetken lepotauko hevoselle.
Jatketaan vielä yhdellä laukkaharjoituksella, koitahan jaksaa! Nosta vasen laukka jossain kohtaa kenttää, ja laukkaa lyhyelle sivulle josta käännä hevonen pituushalkaisijalle ja siirrä hevonen käyntiin. Heti käyntisiirtymästä ratsasta muutama askel pohkeenväistöä vasemmalle ja nosta oikea laukka heti väistön jälkeen. Laukkaa oikeassa laukassa seuraavalle lyhyelle sivulle josta käännä taas hevonen pituushalkaisijalle, siirrä se käyntiin ja väistä hevosta muutama askel oikealle ja nosta heti väistöstä vasen laukka. Toista harjoitus 2-3 kertaa. Tässä viimeisessä laukkaharjoituksessa kiteytyy koko alkutunnin laukannostoharjoitteet, jos olet ollut huolellinen koko tunnin ajan, tulee sinulle erityisen nopeita, kevyitä ja ennenkaikkea suoria laukannostoja! Nämä ovat juuri sitä oivaa harjoittelua ennen seuraavaa laukanvaihtotreeniä! Lopussa vielä kevyessä istunnassa pitkää laukkaa, ennen loppuverryttelyä!
Tämän jälkeen anna hevosen ravata rauhassa pitkällä ylälinjalla kevyessä ravissa tovi, ja sen jälkeen kiitos ja kumarrus!
Tämä on aika raskas tunti hevoselle (ja varmasti ratsastajallekin) joten seuraa hevostasi ja anna sille lepotaukoja mieluummin liian usein jotta se jaksaa suorittaa harjoitukset ja muista keskittyä itse ratsastamaan aina enemmän istunnalla ja pohkeella kuin ohjalla!
Hyviä treenejä kaikille!
keskiviikko 22. heinäkuuta 2015
Kilpailuihin valmistautuminen ja verryttely; koulukisat
Nyt on tapetilla kilpailuihin valmistautuminen ja verryttely itse kilpailuissa. Mitä tulee ottaa huomioon jo kilpailuihin valmistautumisessa, miten aikaisessa vaiheessa mahdolliset muutokset pitää tehdä ja mitä verryttelyssä tulee tehdä, jotta suoritus radalla olisi mahdollisimman tasapainoinen ja onnistunut?
Tässä ensimmäisessä osassa käsitellään kyseisiä tilanteita koulukilpailujen osalta, ja toisessa osassa taas estekisojen osalta. Kenttäkilpailuihin en valitettavasti tässä ota kantaa, koska en koe olevani riittävän ammattitaitoinen sillä saralla neuvoakseni teitä.
Koulukisoihin valmistautuminen on loppujen lopuksi melko helppoa, perusratsastushan on meille jokapäiväistä. Voisin jälleen toistaa itseäni perusasioiden tärkeydestä, mutta uskon että se on teille jo tullut selväksi, ettei niitä vaan voi ohittaa, joten en pidä siitä sen suurempaa puheenvuoroa! Otetaan mieluummin haltuun viikko jolloin valmistaudut kisoihin, oletetaan että itse kisat ovat vaikkapa lauantaina. Tämä on tietenkin varsin yksilöllistä, joku hevonen on parhaimmillaan reippaan maastolenkin jälkeisenä päivänä, toinen taas tarvitsee lepopäivän ennen kisoja ja kolmas vaatii kunnon treenin juuri ennen kisastarttia. Itse tunnet hevosesi parhaiten, joten suunnittele viikko sen mukaan. Tässä kuitenkin jonkinlainen pohja jossa pyrin ottamaan huomioon mahdollisimman monipuolisen työskentelyn kisakaudella, jotta hevosen psyykkinen ja fyysinen kunto olisi mahdollisimman hyvä.
Maanantaina maastoillaan, kuitenkin ihan reippaassa tempossa jotta kaikki mahdolliset kireydet jäävät unholaan ja teillä molemmilla on mieli virkeänä.
Tiistaina työskennellään kentällä, ja jos mahdollista kouluaitojen sisällä. Tämä siksi että sekä hevosesi että sinä totutte aitoihin, ja sinä pystyt paremmin hahmottamaan kouluradan koon, ettei radalla käy niin että tilanpuute ajaa esimerkiksi käännökset turhan ahtaiksi. Tiistain kenttätyöskentelyssä voit käydä radan osia läpi, ja mahdollisesti vielä viilata ja harjoitella jotain erityisen hankalaa radan kohtaa. Tunnin puolessavälissä ratsasta rata kertaalleen läpi, ja sen jälkeen sinulla on vielä mahdollisuus ottaa mahdollisista radalla esiintyneistä haasteista koppi ja treenata niitä vielä kerran. Jos mitenkään mahdollista, imitoi kisapaikkaa jo kotona, tuomalla kentälle vaikka tuomaripöytä, kukkapuskia tai ihan mitä vaan mieleen tulee! On paljon helpompi ihmetellä niitä kotona kuin tositilanteessa kisapaikalla! Pyydä vaikka kaverit kahville tuomaripöydän ääreen!
Keskiviikkona työskentelyä kentällä, kuitenkin vähän vähemmän "prässäten" kuin tiistaina. Käy erityisen huolella läpi siirtymät, käännökset ja asetukset ja taivutukset, eli ihan perusasiat. Keskity myös omaan istuntaasi (joko peilin avulla tai pyydä kaveriasi "arvostelemaan" istuntasi) ja huolellisten teiden ratsastamiseen.
Torstaina voit vielä työskennellä kentällä, mutta tee siitä nyt taas astetta rennompi tilanne hevoselle. Ota vaikka työskentelyyn vähän maapuomeja tai pieniä esteitä, just for the fun of it! Työskentele matalassa, pitkässä muodossa, rauhallisessa tempossa jotta hevonen varmasti odottaa apujasi ja jää itsekin rennoksi.
Perjantaina rentoutumista maastossa, rauhallisesti fiilistellen.
Lauantaina kisasuoritus.
Sunnuntaina palauttelua vaikka ensin kentällä ratsastamalla askellajit läpi ja loivasti taivutellen, sen jälkeen vielä pitkälle maastokävelylle.
Maanantaina vapaapäivä.
Verryttely kisapaikalla tuntuu olevan aina yhtä vaikeaa. Milloin verryttely jää liian lyhyeksi, milloin se venyy liian pitkäksi, milloin olosuhteet eivät ole otolliset ja on vaikka ja mitä tekijöitä, jotka vaikuttavat itse suorituksen onnistumiseen. Pitää myös miettiä milloin kuljettaa hevosen kisapaikalle, joku stressaa kuljetusta niin paljon että se tarvitsee tuoda kisapaikalle jo edellisenä päivänä, jotta ehtii palautua reissusta.
Ensimmäinen asia verryttelyssä on riittävän pitkä kävely, mielellään talutellen vähintään 15-20 minuuttia ennen varsinaista verryttelyä. Pitkällä kävelyllä taataan hevosen koko kropan valmiustila kisasuoritukseen. Riittävän pitkän alkukäynnin jälkeen selästä käsin otetaan ensin niinsanotusti kenttä haltuun, eli kävellään kummassakin kierroksessa kenttää ympäri jotta hevonen ehtii nähdä koko verryttelyareenan rauhassa, eikä näin ollen jännity missään kohtaa kenttää. Muista, mikäli hevosesi kuitenkin jännittyy jossain kohtaa, ratsasta rauhallisesti jännittävän kohdan ohi, vaihda sen jälkeen heti suuntaa jotta hevonen näkee saman asian myös "toisella silmällä" ja näin ollen ymmärtää paremmin ettei tilanne/kohde olekaan pelottava. Missään nimessä ei pidä jäädä taistelemaan hevosen kanssa jännittävässä paikassa, se ainoastaan pahentaa tilannetta, hevosta kun ei voi pakottaa rennoksi.
Ratsasta käynnissä myös pysähdykset ja käännökset haltuun, eli tarkista että hevonen on avuilla. Tämän jälkeen verryttele kevyessä ravissa, loivasti taivuttaen molempiin suuntiin. Muuta tempoa tarkistaaksesi reaktiot avuille myös ravissa, ja lisää raviverryttelyyn myös pikkuhiljaa pienempiä ympyröitä ja voltteja taivutuksen syventämiseksi. Käynnissä ja ravissa kannattaa tehdä myös jonkinverran väistöjä, jotka ovat omiaan avaamaan hevosen liikettä. Pikkuhiljaa lisää verryttelyyn laukkaa, aloita aina laukannostoharjoituksilla, jotta saat ne kuntoon, ja voit silloin jatkaa laadukkaassa laukassa verrytellen. Laukasta siirtymiä mieluummin liian usein, kuin liian harvoin, jotta hevonen pysyy kuulolla ja saat sen olemaan enemmän takaosansa päällä.
Varsinaisten temppujen tekeminen verryttelyssä ei ole yleensä tarpeellista, sillä temput on kyllä harjoiteltu jo kotona. Oman mielen rauhoittamiseksi voit käydä muutaman erikoisjutun läpi, lähinnä tarkistaaksesi omaa apujenkäyttöäsi.
Muista antaa hevosen kävellä myös verryttelyn aikana muutaman kerran vapaalla ohjalla, edes puolen kierroksen ajan, jotta hevosen lihaksisto ei pääse väsymään juuri ennen suoritusta. Heti jos tunnet hevosen painavan kädelle verryttelyn aikana, on aika antaa sille hetkeksi vapaata ohjaa, silloin ylälinjan lihakset ovat jo vähän väsyneet.
Verryttelyssä on tärkeintä keskittyä omaan tekemiseen ja omaan hevoseen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Joskus olosuhteet ovat sellaiset että kaikki verryttelyaika menee hevosen rentouttamiseen, eikä sille oikein voi mitään. Pyri kuitenkin ratsastamaan kaikki askellajit läpi, vaikka taivaalta sataisi pieniä miehiä!
Kaiken kaikkiaan verryttely ei saa olla uusien tehtävien harjoittelupaikka, hevosta ei saa asettaa sille liian vaikean tehtävän eteen, vaan sinun tehtäväsi on taata hevoselle työskentelyrauha, jotta sen itsetunto on kohdillaan radalle mennessä. Itse kuitenkin vähän jännityt radalla, niin on vain hyvä jos hevosesi on rennompi kuin sinä edes radalle mennessäsi!
Kun pääset kiertämään kisa-areenaa ennen suoritusta, muista sama käytäntö kuin aina jos hevonen jännittää vaikka tuomaripäätyä tai kukkapuskaa; anna hevosen nähdä se molemmilla silmillä, pidä hyvä tuntuma suuhun jotta hevonen tuntee sinut jatkuvasti ja kevennä tuntumaa vasta kun jännä paikka on ohitettu. Ikävintä mitä voit tehdä on pakottaa hevonen kohti jännää paikkaa ennen suoritusta, silloin voit olla varma että se joko ei mene jännän paikan lähellekään itse suorituksen aikana, tai ainakin on sen lähellä kovin jännittynyt ja valmis poistumaan paikalta hetkenä minä hyvänsä.
Oikein paljon onnea kaikille kisaajille suorituksiin, seuraavaksi tehdäänkin sama valmistautuminen ja verryttely estekisoihin!
Tässä ensimmäisessä osassa käsitellään kyseisiä tilanteita koulukilpailujen osalta, ja toisessa osassa taas estekisojen osalta. Kenttäkilpailuihin en valitettavasti tässä ota kantaa, koska en koe olevani riittävän ammattitaitoinen sillä saralla neuvoakseni teitä.
Koulukisoihin valmistautuminen on loppujen lopuksi melko helppoa, perusratsastushan on meille jokapäiväistä. Voisin jälleen toistaa itseäni perusasioiden tärkeydestä, mutta uskon että se on teille jo tullut selväksi, ettei niitä vaan voi ohittaa, joten en pidä siitä sen suurempaa puheenvuoroa! Otetaan mieluummin haltuun viikko jolloin valmistaudut kisoihin, oletetaan että itse kisat ovat vaikkapa lauantaina. Tämä on tietenkin varsin yksilöllistä, joku hevonen on parhaimmillaan reippaan maastolenkin jälkeisenä päivänä, toinen taas tarvitsee lepopäivän ennen kisoja ja kolmas vaatii kunnon treenin juuri ennen kisastarttia. Itse tunnet hevosesi parhaiten, joten suunnittele viikko sen mukaan. Tässä kuitenkin jonkinlainen pohja jossa pyrin ottamaan huomioon mahdollisimman monipuolisen työskentelyn kisakaudella, jotta hevosen psyykkinen ja fyysinen kunto olisi mahdollisimman hyvä.
Maanantaina maastoillaan, kuitenkin ihan reippaassa tempossa jotta kaikki mahdolliset kireydet jäävät unholaan ja teillä molemmilla on mieli virkeänä.
Tiistaina työskennellään kentällä, ja jos mahdollista kouluaitojen sisällä. Tämä siksi että sekä hevosesi että sinä totutte aitoihin, ja sinä pystyt paremmin hahmottamaan kouluradan koon, ettei radalla käy niin että tilanpuute ajaa esimerkiksi käännökset turhan ahtaiksi. Tiistain kenttätyöskentelyssä voit käydä radan osia läpi, ja mahdollisesti vielä viilata ja harjoitella jotain erityisen hankalaa radan kohtaa. Tunnin puolessavälissä ratsasta rata kertaalleen läpi, ja sen jälkeen sinulla on vielä mahdollisuus ottaa mahdollisista radalla esiintyneistä haasteista koppi ja treenata niitä vielä kerran. Jos mitenkään mahdollista, imitoi kisapaikkaa jo kotona, tuomalla kentälle vaikka tuomaripöytä, kukkapuskia tai ihan mitä vaan mieleen tulee! On paljon helpompi ihmetellä niitä kotona kuin tositilanteessa kisapaikalla! Pyydä vaikka kaverit kahville tuomaripöydän ääreen!
Keskiviikkona työskentelyä kentällä, kuitenkin vähän vähemmän "prässäten" kuin tiistaina. Käy erityisen huolella läpi siirtymät, käännökset ja asetukset ja taivutukset, eli ihan perusasiat. Keskity myös omaan istuntaasi (joko peilin avulla tai pyydä kaveriasi "arvostelemaan" istuntasi) ja huolellisten teiden ratsastamiseen.
Torstaina voit vielä työskennellä kentällä, mutta tee siitä nyt taas astetta rennompi tilanne hevoselle. Ota vaikka työskentelyyn vähän maapuomeja tai pieniä esteitä, just for the fun of it! Työskentele matalassa, pitkässä muodossa, rauhallisessa tempossa jotta hevonen varmasti odottaa apujasi ja jää itsekin rennoksi.
Perjantaina rentoutumista maastossa, rauhallisesti fiilistellen.
Lauantaina kisasuoritus.
Sunnuntaina palauttelua vaikka ensin kentällä ratsastamalla askellajit läpi ja loivasti taivutellen, sen jälkeen vielä pitkälle maastokävelylle.
Maanantaina vapaapäivä.
Verryttely kisapaikalla tuntuu olevan aina yhtä vaikeaa. Milloin verryttely jää liian lyhyeksi, milloin se venyy liian pitkäksi, milloin olosuhteet eivät ole otolliset ja on vaikka ja mitä tekijöitä, jotka vaikuttavat itse suorituksen onnistumiseen. Pitää myös miettiä milloin kuljettaa hevosen kisapaikalle, joku stressaa kuljetusta niin paljon että se tarvitsee tuoda kisapaikalle jo edellisenä päivänä, jotta ehtii palautua reissusta.
Ensimmäinen asia verryttelyssä on riittävän pitkä kävely, mielellään talutellen vähintään 15-20 minuuttia ennen varsinaista verryttelyä. Pitkällä kävelyllä taataan hevosen koko kropan valmiustila kisasuoritukseen. Riittävän pitkän alkukäynnin jälkeen selästä käsin otetaan ensin niinsanotusti kenttä haltuun, eli kävellään kummassakin kierroksessa kenttää ympäri jotta hevonen ehtii nähdä koko verryttelyareenan rauhassa, eikä näin ollen jännity missään kohtaa kenttää. Muista, mikäli hevosesi kuitenkin jännittyy jossain kohtaa, ratsasta rauhallisesti jännittävän kohdan ohi, vaihda sen jälkeen heti suuntaa jotta hevonen näkee saman asian myös "toisella silmällä" ja näin ollen ymmärtää paremmin ettei tilanne/kohde olekaan pelottava. Missään nimessä ei pidä jäädä taistelemaan hevosen kanssa jännittävässä paikassa, se ainoastaan pahentaa tilannetta, hevosta kun ei voi pakottaa rennoksi.
Ratsasta käynnissä myös pysähdykset ja käännökset haltuun, eli tarkista että hevonen on avuilla. Tämän jälkeen verryttele kevyessä ravissa, loivasti taivuttaen molempiin suuntiin. Muuta tempoa tarkistaaksesi reaktiot avuille myös ravissa, ja lisää raviverryttelyyn myös pikkuhiljaa pienempiä ympyröitä ja voltteja taivutuksen syventämiseksi. Käynnissä ja ravissa kannattaa tehdä myös jonkinverran väistöjä, jotka ovat omiaan avaamaan hevosen liikettä. Pikkuhiljaa lisää verryttelyyn laukkaa, aloita aina laukannostoharjoituksilla, jotta saat ne kuntoon, ja voit silloin jatkaa laadukkaassa laukassa verrytellen. Laukasta siirtymiä mieluummin liian usein, kuin liian harvoin, jotta hevonen pysyy kuulolla ja saat sen olemaan enemmän takaosansa päällä.
Varsinaisten temppujen tekeminen verryttelyssä ei ole yleensä tarpeellista, sillä temput on kyllä harjoiteltu jo kotona. Oman mielen rauhoittamiseksi voit käydä muutaman erikoisjutun läpi, lähinnä tarkistaaksesi omaa apujenkäyttöäsi.
Muista antaa hevosen kävellä myös verryttelyn aikana muutaman kerran vapaalla ohjalla, edes puolen kierroksen ajan, jotta hevosen lihaksisto ei pääse väsymään juuri ennen suoritusta. Heti jos tunnet hevosen painavan kädelle verryttelyn aikana, on aika antaa sille hetkeksi vapaata ohjaa, silloin ylälinjan lihakset ovat jo vähän väsyneet.
Verryttelyssä on tärkeintä keskittyä omaan tekemiseen ja omaan hevoseen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Joskus olosuhteet ovat sellaiset että kaikki verryttelyaika menee hevosen rentouttamiseen, eikä sille oikein voi mitään. Pyri kuitenkin ratsastamaan kaikki askellajit läpi, vaikka taivaalta sataisi pieniä miehiä!
Kaiken kaikkiaan verryttely ei saa olla uusien tehtävien harjoittelupaikka, hevosta ei saa asettaa sille liian vaikean tehtävän eteen, vaan sinun tehtäväsi on taata hevoselle työskentelyrauha, jotta sen itsetunto on kohdillaan radalle mennessä. Itse kuitenkin vähän jännityt radalla, niin on vain hyvä jos hevosesi on rennompi kuin sinä edes radalle mennessäsi!
Kun pääset kiertämään kisa-areenaa ennen suoritusta, muista sama käytäntö kuin aina jos hevonen jännittää vaikka tuomaripäätyä tai kukkapuskaa; anna hevosen nähdä se molemmilla silmillä, pidä hyvä tuntuma suuhun jotta hevonen tuntee sinut jatkuvasti ja kevennä tuntumaa vasta kun jännä paikka on ohitettu. Ikävintä mitä voit tehdä on pakottaa hevonen kohti jännää paikkaa ennen suoritusta, silloin voit olla varma että se joko ei mene jännän paikan lähellekään itse suorituksen aikana, tai ainakin on sen lähellä kovin jännittynyt ja valmis poistumaan paikalta hetkenä minä hyvänsä.
Oikein paljon onnea kaikille kisaajille suorituksiin, seuraavaksi tehdäänkin sama valmistautuminen ja verryttely estekisoihin!
keskiviikko 8. heinäkuuta 2015
Toivepostaus; laukanvaihtojen alkeet, osa 1
Ennen laukanvaihtojen aloittamista, on syytä tarkastaa että hevonen etenee sekä myötä- että erityisesti vastalaukassa hyvässä tasapainossa, pysyy kevyenä kädelle (eli ottaa enemmän painoa takaosalleen) ja reagoi ratsastajan apuihin nopeasti ja herkästi.
Täältä löydät harjoituksia myötä- ja vastalaukan ratsastamiseen, kehotan harjoittelemaan niitä ensin ja siirrytään sen jälkeen harjoituksissa eteenpäin!
Vastalaukan harjoittelu kannattaa ottaa mukaan normaaliin työskentelyyn melko aikaisessa vaiheessa. Käytännössä heti kun myötälaukka on ratsukolle sujuva liikkumisen muoto, kannattaa vastalaukat ottaa mukaan kuvioihin, toki helpoimmalla mahdollisella tavalla aloittaen.
Jo aiemmin olemme harjoitelleet myötälaukasta vaihtoa vastalaukkaan, nopean ravisiirtymän kautta. Jos et ole sitä vielä treenannut, käy lukemassa postaus täältä.
Kun olet treenannut kyseistä harjoitusta ja saat sen sujuvaksi, on aika siirtyä seuraavalle "levelille" laukanvaihtoharjoituksessa, ja tämä postaus on nyt se seuraava askel.
Aloitetaan valmistelevat laukanvaihtoharjoitukset ratsastamalla uraa pitkin käynnissä, ja nostamalla myötälaukka uralla. Valmistele laukannosto huolellisesti, jotta saat laukka-askeleet haltuun heti ensimmäisestä askeleesta lähtien. Jos et ole varma onko hevosen sisätakajalka riittävän aktiivinen laukannostoa ajatellen, voit ennen nostoa väistää takaosaa askeleen-kaksi ulospäin. Siis nyt ei ole tarkoitus varsinaisesti lähteä tekemään väistöä, vaan lähinnä saada se oma sisäpohje aktivoitua ennen laukannostoa. Voit itse asiassa jopa olla "vaan tekevinään" askeleen väistöä, jotta sisäpohje on hallussa, ja sitten vaan siirrät sisäpohkeen satulavyön eteen ja annat sillä merkin laukannostoon. Laukkaa muutama askel, ja suorita tasapainoinen siirtymä käyntiin. Muista kantaa kätesi laukan ja käyntisiirtymän aikana, jotta apusi menevät varmasti läpi heti kun niitä käytät. Samoin on tärkeää saada hevonen pysymään "takajaloillaan" eli paino mahdollisimman paljon takaosalla, ja tämän onnistumiseksi tulee etuosa saada pidettyä mahdollisimman kevyenä. Kannetut kädet ja tarvittaessa nostavat ohjasotteet varmistavat tämän. Käyntisiirtymän jälkeen pidä jälleen huoli kannetuista käsistäsi, ja pohkeella varmista että hevonen kävelee riittävän aktiivisesti, pysyen kuitenkin rentona. Jos hevonen jännittyy käynnissä, ei uutta laukannostoa voi silloin suorittaa, Hyvä muistisääntö tässäkin, kuten kaikissa muissakin siirtymissä, on se että rennosta ja laadukkaasta askellajista tulee hyvä siirtymä. Suorita siis myötälaukka-käyntisiirtymiä kierroksen-parin ajan, ja muista aina laadukkaat ja rennot askeleet! Hyvänä apuna voit käyttää kulmia, joissa käännös kannattaa ratsastaa enemmän ulko-avuilla, jotta hevosen ulkolapa pysyy hallussa tulevaa laukannostoa varten. Sisäohja toimii näissä kulmissa lähinnä johtavana apuna. Suorita ensin laukka-käyntipätkät vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee samat oikeaan kierrokseen.
Kun olet saanut tehtyä rentoja siirtymiä sekä laukkaan että käyntiin, ja mahdollisesti jopa lyhennettyä käyntipätkää jonkin verran, on aika lisätä harjoitukseen vastalaukan nostot. Eli nyt tehdään ensin vasemmassa kierroksessa samaa harjoitusta, mutta nyt nostetaan aina oikeaa, eli vastalaukkaa. Kulmat tulee nyt ratsastaa "normaalisti" eli käyttäen sisäohjaa päällimmäisenä kääntävänä apuna. Tässä vaiheessa siirtymiä ollaan tehty jo niin paljon, että käyntipätkät luultavasti on jo aika lyhyitä, ja saat tehtyä siirtymät jo siten että vastalaukkaa tulee vaikkapa 4-6 askelta, ja käyntiä 2-3 askelta, josta heti taas nostetaan uusi vastalaukka. Jatka tätäkin harjoitusta kierros molempiin suuntiin.
Kun tämä on tehty sujuvasti, voit vaihtaa harjoituksen siten että joka toinen laukannosto on myötä- ja joka toinen nosto vastalaukka. Jos joku nosto ei onnistu, toista nosto rauhassa uudestaan. Eli jos esimerkiksi vasemman laukan nosto ei onnistu, tee käynnin jälkeen uusi vasemman laukan nosto, vaikka oikeasti olisikin pitänyt nostaa jo oikea laukka. Näin saat varmistettua että ajoitat laukannostoapusi oikein ja hevonen myös vastaa niihin. Ja se tärkeä asia, muista aina olla istunnan kanssa menossa "laukan suuntaan". Vasemmassa laukassa vasen pohje satulavyön kohdalla, oikea pohje hieman satulavyön takana tukemassa ja estämässä takaosaa putoamasta oikealle.
Kaikkien näiden laukkaharjoitusten välissä on tärkeää antaa hevosen pitää lyhyitä vapaakäyntipätkiä, jotta hevosen lihaksisto ei väsy. Huomaat mahdollisen väsymisen kädelle painamisena sekä hevosen pään ylös-alas heilumisena. Silloin on viimeistään aika antaa hetki lepoa, vaikka harjoitus olisikin kesken.
Tässä on nyt "aloituspakkaus" laukanvaihtojen alkeisiin, otetaan tämä ensin haltuun ja seuraavaksi edetään laukanvaihtoharjoituksissa seuraavaan vaikeusasteeseen.
Oikein ihania laukkaharjoituksia teille kaikille, ja muistakaa, näitäkin harjoituksia voi ja pitääkin tehdä myös maastossa. Jos oikein extrafitnessharjoituksen haluatte hevosellanne teettää, tehkääpä laukka-käynti-laukka-harjoitus lievässä ylämäessä! On muuten tehokasta treeniä!
Täältä löydät harjoituksia myötä- ja vastalaukan ratsastamiseen, kehotan harjoittelemaan niitä ensin ja siirrytään sen jälkeen harjoituksissa eteenpäin!
Vastalaukan harjoittelu kannattaa ottaa mukaan normaaliin työskentelyyn melko aikaisessa vaiheessa. Käytännössä heti kun myötälaukka on ratsukolle sujuva liikkumisen muoto, kannattaa vastalaukat ottaa mukaan kuvioihin, toki helpoimmalla mahdollisella tavalla aloittaen.
Jo aiemmin olemme harjoitelleet myötälaukasta vaihtoa vastalaukkaan, nopean ravisiirtymän kautta. Jos et ole sitä vielä treenannut, käy lukemassa postaus täältä.
Kun olet treenannut kyseistä harjoitusta ja saat sen sujuvaksi, on aika siirtyä seuraavalle "levelille" laukanvaihtoharjoituksessa, ja tämä postaus on nyt se seuraava askel.
Aloitetaan valmistelevat laukanvaihtoharjoitukset ratsastamalla uraa pitkin käynnissä, ja nostamalla myötälaukka uralla. Valmistele laukannosto huolellisesti, jotta saat laukka-askeleet haltuun heti ensimmäisestä askeleesta lähtien. Jos et ole varma onko hevosen sisätakajalka riittävän aktiivinen laukannostoa ajatellen, voit ennen nostoa väistää takaosaa askeleen-kaksi ulospäin. Siis nyt ei ole tarkoitus varsinaisesti lähteä tekemään väistöä, vaan lähinnä saada se oma sisäpohje aktivoitua ennen laukannostoa. Voit itse asiassa jopa olla "vaan tekevinään" askeleen väistöä, jotta sisäpohje on hallussa, ja sitten vaan siirrät sisäpohkeen satulavyön eteen ja annat sillä merkin laukannostoon. Laukkaa muutama askel, ja suorita tasapainoinen siirtymä käyntiin. Muista kantaa kätesi laukan ja käyntisiirtymän aikana, jotta apusi menevät varmasti läpi heti kun niitä käytät. Samoin on tärkeää saada hevonen pysymään "takajaloillaan" eli paino mahdollisimman paljon takaosalla, ja tämän onnistumiseksi tulee etuosa saada pidettyä mahdollisimman kevyenä. Kannetut kädet ja tarvittaessa nostavat ohjasotteet varmistavat tämän. Käyntisiirtymän jälkeen pidä jälleen huoli kannetuista käsistäsi, ja pohkeella varmista että hevonen kävelee riittävän aktiivisesti, pysyen kuitenkin rentona. Jos hevonen jännittyy käynnissä, ei uutta laukannostoa voi silloin suorittaa, Hyvä muistisääntö tässäkin, kuten kaikissa muissakin siirtymissä, on se että rennosta ja laadukkaasta askellajista tulee hyvä siirtymä. Suorita siis myötälaukka-käyntisiirtymiä kierroksen-parin ajan, ja muista aina laadukkaat ja rennot askeleet! Hyvänä apuna voit käyttää kulmia, joissa käännös kannattaa ratsastaa enemmän ulko-avuilla, jotta hevosen ulkolapa pysyy hallussa tulevaa laukannostoa varten. Sisäohja toimii näissä kulmissa lähinnä johtavana apuna. Suorita ensin laukka-käyntipätkät vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee samat oikeaan kierrokseen.
Kun olet saanut tehtyä rentoja siirtymiä sekä laukkaan että käyntiin, ja mahdollisesti jopa lyhennettyä käyntipätkää jonkin verran, on aika lisätä harjoitukseen vastalaukan nostot. Eli nyt tehdään ensin vasemmassa kierroksessa samaa harjoitusta, mutta nyt nostetaan aina oikeaa, eli vastalaukkaa. Kulmat tulee nyt ratsastaa "normaalisti" eli käyttäen sisäohjaa päällimmäisenä kääntävänä apuna. Tässä vaiheessa siirtymiä ollaan tehty jo niin paljon, että käyntipätkät luultavasti on jo aika lyhyitä, ja saat tehtyä siirtymät jo siten että vastalaukkaa tulee vaikkapa 4-6 askelta, ja käyntiä 2-3 askelta, josta heti taas nostetaan uusi vastalaukka. Jatka tätäkin harjoitusta kierros molempiin suuntiin.
Kun tämä on tehty sujuvasti, voit vaihtaa harjoituksen siten että joka toinen laukannosto on myötä- ja joka toinen nosto vastalaukka. Jos joku nosto ei onnistu, toista nosto rauhassa uudestaan. Eli jos esimerkiksi vasemman laukan nosto ei onnistu, tee käynnin jälkeen uusi vasemman laukan nosto, vaikka oikeasti olisikin pitänyt nostaa jo oikea laukka. Näin saat varmistettua että ajoitat laukannostoapusi oikein ja hevonen myös vastaa niihin. Ja se tärkeä asia, muista aina olla istunnan kanssa menossa "laukan suuntaan". Vasemmassa laukassa vasen pohje satulavyön kohdalla, oikea pohje hieman satulavyön takana tukemassa ja estämässä takaosaa putoamasta oikealle.
Kaikkien näiden laukkaharjoitusten välissä on tärkeää antaa hevosen pitää lyhyitä vapaakäyntipätkiä, jotta hevosen lihaksisto ei väsy. Huomaat mahdollisen väsymisen kädelle painamisena sekä hevosen pään ylös-alas heilumisena. Silloin on viimeistään aika antaa hetki lepoa, vaikka harjoitus olisikin kesken.
Tässä on nyt "aloituspakkaus" laukanvaihtojen alkeisiin, otetaan tämä ensin haltuun ja seuraavaksi edetään laukanvaihtoharjoituksissa seuraavaan vaikeusasteeseen.
Oikein ihania laukkaharjoituksia teille kaikille, ja muistakaa, näitäkin harjoituksia voi ja pitääkin tehdä myös maastossa. Jos oikein extrafitnessharjoituksen haluatte hevosellanne teettää, tehkääpä laukka-käynti-laukka-harjoitus lievässä ylämäessä! On muuten tehokasta treeniä!
maanantai 29. kesäkuuta 2015
Toivepostaus; sitkeäksi jäävä hevonen
Hevosen jäädessä "sitkeäksi" eli tietyllä tapaa hitaaksi avuille tulee ratsastajan reagoida tilanteeseen melko nopeasti, jotta tilanne ei lähde aivan käsistä, ja sitkeydestä tule ns. normitilanne.
Ihan ensimmäiseksi täytyy lähteä miettimään syitä minkä takia hevonen jää sitkeäksi, se on kuitenkin aina seurausta jostain. En ota tässä nyt kantaa hevosen terveydentilaan, toivon että jokainen teistä tarkkailee hevosensa terveydentilaa tarkalla silmällä ja puuttuu muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Myös varusteiden sopivuus tulee tarkastaa säännöllisesti, joskus pelkkä kuolaimen vaihtokin voi vaikuttaa suuresti. Nivelestä kolmipalaan vaihto on todella usein hevoselle miellyttävämpi vaihtoehto!
Lähtökohtaisesti se että hevonen jää sitkeäksi ohjalle, on seurausta ratsastajan "hitaasta" kädestä myötäyksissä tai ratsastajan vahvasta kädestä muissa ohjasotteissa. Usein käy niin että ratsastajan käsi siirtyy taaksepäin ihan huomaamatta, ja hevonen reagoi tähän hidastamalla tai puremalla kiinni kuolaimeen (ikään kuin suojelemalla omaa suutaan tältä vetävältä ohjalta). Eli näissä harjoituksissa ensisijaisesti otetaan huomioon ratsastajan omien apujen oikeanlainen käyttö, niitä parantamalla saadaan hevosen "sitkeys" poistettua kokonaan!
Tässä otan ensin käsittelyyn hevosen sitkeyden ohjasavuille. Jos hevonen ei avun jälkeen rentoudu ja myötää ohjalle, pitää lähteä vähän purkamaan tilannetta. Kehotan aina asetuksissa, taivutuksissa ja käännöksissä ratsastajaa lyhentämään sisäohjaa muutaman sentin, jotta sisäkäsi ei vahingossakaan liiku taaksepäin. Mikäli näin käy, kädestä häviää jousto ja se taas antaa hevoselle merkin hidastaa vauhtia tai jopa kokonaan pysähtyä. "Kun käsi pysähtyy, pysähtyy hevonenkin".Tällä lyhyemmällä sisäohjalla on myös se vaikutus, että ohjan ote ei muutu missään vaiheessa vahvemmaksi, vaan pysyy kokoajan tasaisen vaativana, odottaen sitä hetkeä että hevonen sille myötää.
Puretaanpa osiin harjoitus jossa ratsastetaan isolla voltilla vasemmalla, ja haluamme luonnollisesti saada hevosen taipumaan voltin kaaren suuntaisesti. Juuri ennen voltille kääntämistä, lyhennä vasen ohja hieman oikeaa lyhyemmäksi, rentouta vasen pohje ja siirrä oikeaa pohjetta aavistus taaksepäin (jotta hevosen takaosa pysyy samalla uralla etuosan kanssa myös voltilla) ja käännä hevonen voltille. Pidä vasen ohja koko voltin ajan hieman lyhyempänä, ja huomaat että siinä tuntuu hieman vahvempi tuntu kuin oikeassa. Tämä johtuu siitä että hevonen ei vielä ole myödännyt taivuttavalle ohjalle. Tästä hermostuneena ei pidä lähteä voimistamaan sisäohjan otetta, mutta ei myöskään myötäämään siitä, vaan sisäkäsi tulee nyt pitää mahdollisimman vakaana, omalla paikallaan (joka on siis vähän edempänä kuin ulkokäsi ohjan lyhentämisen vuoksi) ja odottaa että hevonen myötää (eli taipuu) ohjalle ja näin ollen ohjan myötäys tulee hevoselle ihan itsestään. Sinun ei siis tarvitse erikseen tehdä myötäämisen eteen mitään, vaan kun sisäohja on hieman lyhyempi, myötäys aiheutuu heti siitä kun hevonen itse myötää ohjalle ja taipuu loivasti. Sinun tehtäväsi on vain pitää ulkopohkeella (hieman satulavyön takana) huolta että takaosa pysyy samalla uralla etuosan kanssa ja näin ollen hevonen taipuu tasaisesti koko rungostaan, ei pelkästään etuosastaan. Sisäpohje pysyy satulavyön kohdalla, tarpeen tullen aktivoi askellajia ja estää hevosta kääntymästä pienemmälle voltille. Kun olet tyytyväinen voltilla tapahtuvaan taipumiseen, päästä hevonen taas suoralle uralle, ja samalla päästä vasen ohja saman pituiseksi kuin oikea. Tällä tavalla työskenneltyäsi tulet huomaamaan että hevosen sitkeys ohjaa vastaan häviää pikkuhiljaa, sillä ohjan myötäys tulee aina oikeaan aikaan (eli heti hevosen reagoitua ohjaan oikein) ja samoin ohjan ote ei missään vaiheessa muutu hevoselle epämiellyttäväksi, vaan se pysyy tasaisen vaativana, ja on hevosen oma valinta, milloin se rentoutuu ja myötää ohjalle.
Jos voltilla ratsastaessa jostain syystä hevonen kuitenkin jää painamaan kädelle, hidasta vauhtia hieman ja nosta sen jälkeen molemmilla ohjilla hevosen etuosaa hieman ylöspäin. Tämän jälkeen ratsasta sisäpohkeella taas hieman sisätakajalkaa alle, jotta hevonen ottaa painoa enemmän takaosalle, ja jatka voltilla taivutusharjoitusta.
Erityisen hyvä harjoitus on ratsastaa voltti- tai ympyräkahdeksikkoa, näin saat omia ohjasapujasi treenattua tasaisesti kumpaankin suuntaan, kunhan vaan muistat olla huolellinen volttien tai ympyröiden välillä ratsastettavan suoristamisen kanssa! Muista siis hellittää taivuttavasta ohjasta riittävän aikaisin, jotta hevonen ehtii suoristua lyhyelläkin matkalla.
Myös erilaiset taivutusharjoitukset ovat todella hyviä ohjasapujen treenaamisessa, erityisesti pitkällä sivulla ratsastettava voltti, avotaivutus, voltti, avotaivutus, voltti-harjoitus. Täällä olen käynyt läpi avotaivutuksen alkeita, ja siinä otettiin haltuun juuri tämä voltti,avo,voltti-harjoitus.
Seuraavaksi tarkastellaan hevosen sitkeyden poistamista pysähtymisharjoituksilla. Hevonen voi siis myös jäädä tietyllä tavalla sitkeäksi pidättävälle avulle, tämä tuntuu pienoisena kädelle painamisena pysähtyessä. Otetaanpa ensimmäiseksi haltuun oikeanlainen tapa pysäyttää hevonen.
Liikkeessä ratsastajan käden tulee joustaa hevosen pään ja kaulan liikkeen mukaan, tämä onnistuu ainoastaan jos ohja on oikean pituinen ja oikeanlainen tuntuma on näin ollen saavutettu. Täällä on otettu haltuun se oikeanlainen ohjastuntuma, käy ihmeessä lukemassa postaus niin tiedät mistä tässä puhun.
Jatketaanpa, eli liikkeessä ratsastajan käsi on siis joustava. Silloin kun halutaan pysäyttää hevonen, tulee käden liikekin pysäyttää. Hevonen siis pysähtyy kun ratsastajan käden liikekin pysähtyy. Jotta pysähdyksestä ei tule töksähtävä, tulee hevonen valmistella pysähdykseen rauhassa. Teen sen itse ihan yksinkertaisesti hidastamalla käden joustoliikettä, eli tekemällä kädestä vähän "raskaampi" ja vähemmän liikkuva, mutta kuitenkin vielä jonkin verran joustava. Hevonen siis tuntee että käsi on vielä liikkeessä mukana, mutta nyt sen verran hitaampi, että se tarkoittaa hevoselle liikkeen hidastamista. Tästä kun hevonen on muutaman askeleen ajan hidastanut vauhtia, voi käden liikkeen pysäyttää rauhallisesti ja hevonen pysähtyy pehmeästi käden mukana. Harjoittele ensin muutaman kerran tätä pysäyttämistapaa, jotta saat itsellesi selvyyden miten paljon se käden jousto voi "pienentyä" ja miten nopeasti hevonen pysähtyy käden mukana. Kun tämä on teillä hallussa, eli hevonen reagoi melko nopeasti erilaiseen tuntumaan ja pysähtyy rennosti, on aika lisätä haastetta.
Normaalisti pysähdyksessä en löysää ohjaa myötäämisen merkiksi, vaan ainoastaan kannan käteni ryhdikkäästi, ettei hevosen suussa juuri sillä hetkellä tunnu painetta, mutta ohjastuntuma kuitenkin säilyy.
Nyt kun haluamme saada hevosen suusta tietynlaista sitkeyttä pois, teetetään pysähtymishajoituksia joissa huolellisesti ratsastetun pysähdyksen jälkeen ratsastaja siirtää molempia käsiään reilusti eteenpäin hevosen suuta kohti, eli myötää vähän liioitellusti ohjalla. Hevosen pitää kuitenkin jäädä paikalleen seisomaan, sillä pohje ei anna merkkiä liikkeellelähdön merkiksi. Kun hevonen on odottanut ryhdikkäänä (se ei saa siis pudota alas) pari sekuntia, siirretään kädet taas omalle paikalleen, ja pyydetään hevonen pohkeella käyntiin. Näitä pysähdyksiä voi ensin tehdä uralla, vaikka aika lähellä kulmaa, jolloin saat kulmasta vähän kuvitteellista jarrua, eli hevosen ei pitäisi niin herkästi olla lähdössä liikkeelle vaikka ohjastuntuma häviääkin. Harjoitusta voit vaikeuttaa tekemällä pysähdyksiä urien lisäksi pituushalkaisijalla, lävistäjällä ja missä nyt vaan tuleekaan mieleen! Pääasia että päästät ohjan irti hevosen suusta heti pysähdyksessä, näin hevosella ei ole mitään mihin jäädä kiinni suullaan!
Samaa harjoitusta voit muokata myös muissa siirtymissä, aloittaen käynnistä ja edeten maltillisesti ravi- ja laukkasiirtymiin. Eli aina siirtymän jälkeen siirrä käsiä sen verran eteen että ohjastuntuma löystyy hetkeksi, tällä siis estetään hevosta jäämästä kiinni kuolaimeen, mutta ennenkaikkea opetetaan sitä samaa ratsastajalle. Kädellä ei saa jäädä pitämään kiinni siirtymissäkään, luodaan hevoselle tuntuma mutta ei missään nimessä vetoa ohjasta, tähän hevonen vastaa aina puremalla kiinni kuolaimeen. Tätä siirtymäharjoitusta voit helpottaa hieman tekemällä aina voltin ennen siirtymää, ja voltin viimeisillä askelilla väistämällä muutaman askeleen takaosaa uran ulkopuolelle. Näin saat hieman paremmin takaosaa alle ennen siirtymää, ja hevosen pitäisi jäädä hieman kevyemmäksi etuosastaan.
Hevonen voi jäädä tietyllä tapaa myös sitkeäksi pohkeelle. Tämä on usein seurausta siitä että ratsastaja toistuvasti käyttää pohjeapua turhan monta kertaa, eikä niiden välissä anna hevoselle riittävästi aikaa reagoida siihen ensimmäiseenkään apuun. Tämä korjataan muuttamalla ratsastajan omaa pohjemerkkiä. Ratsasta pohkeella jatkossa niin että annat pohjeavun KERRAN. Vain kerran, ja odotat että hevonen reagoi siihen. Ei siis pohkeella naputtamista, potkimista, kantapäällä kaivelua tai muutakaan epämääräistä. Purista molemmilla pohkeilla hevosen kylkiin, ja odota kunnes hevonen lähtee liikkeelle. Heti liikkeellelähdön aikeestakin hellitä pohkeilla, jotta hevonen huomaa että pohjeapu hellittää välittömästi hevosen reagoitua siihen. Välillä voit joutua puristamaan pohkeilla vähän pidempäänkin, jos kyseessä on erityisen sitkeä hevonen, mutta koita jaksaa, pitkässä juoksussa tilanne helpottuu suuresti! Jos hevonen ei reagoi pohkeeseen kovinkaan nopeasti, muista tässäkin että pohjeapu ei saa voimistua, mutta ei myöskään keventyä kun odottelet sitä hevosen reaktiota. Tämä on käytännössä vaan hevosen herkistelyä eri avuille, mutta päämääränä tässä on ratsastajan apujen yksinkertaistaminen ja niiden tekeminen hevoselle miellyttävimmiksi. Näin ollen hevosen "sitkeys" jää ajan myötä kokonaan pois ja ratsastus on taas yhtä juhlaa!
Ihania kesätreenejä kaikille teille!
Ihan ensimmäiseksi täytyy lähteä miettimään syitä minkä takia hevonen jää sitkeäksi, se on kuitenkin aina seurausta jostain. En ota tässä nyt kantaa hevosen terveydentilaan, toivon että jokainen teistä tarkkailee hevosensa terveydentilaa tarkalla silmällä ja puuttuu muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Myös varusteiden sopivuus tulee tarkastaa säännöllisesti, joskus pelkkä kuolaimen vaihtokin voi vaikuttaa suuresti. Nivelestä kolmipalaan vaihto on todella usein hevoselle miellyttävämpi vaihtoehto!
Lähtökohtaisesti se että hevonen jää sitkeäksi ohjalle, on seurausta ratsastajan "hitaasta" kädestä myötäyksissä tai ratsastajan vahvasta kädestä muissa ohjasotteissa. Usein käy niin että ratsastajan käsi siirtyy taaksepäin ihan huomaamatta, ja hevonen reagoi tähän hidastamalla tai puremalla kiinni kuolaimeen (ikään kuin suojelemalla omaa suutaan tältä vetävältä ohjalta). Eli näissä harjoituksissa ensisijaisesti otetaan huomioon ratsastajan omien apujen oikeanlainen käyttö, niitä parantamalla saadaan hevosen "sitkeys" poistettua kokonaan!
Tässä otan ensin käsittelyyn hevosen sitkeyden ohjasavuille. Jos hevonen ei avun jälkeen rentoudu ja myötää ohjalle, pitää lähteä vähän purkamaan tilannetta. Kehotan aina asetuksissa, taivutuksissa ja käännöksissä ratsastajaa lyhentämään sisäohjaa muutaman sentin, jotta sisäkäsi ei vahingossakaan liiku taaksepäin. Mikäli näin käy, kädestä häviää jousto ja se taas antaa hevoselle merkin hidastaa vauhtia tai jopa kokonaan pysähtyä. "Kun käsi pysähtyy, pysähtyy hevonenkin".Tällä lyhyemmällä sisäohjalla on myös se vaikutus, että ohjan ote ei muutu missään vaiheessa vahvemmaksi, vaan pysyy kokoajan tasaisen vaativana, odottaen sitä hetkeä että hevonen sille myötää.
Puretaanpa osiin harjoitus jossa ratsastetaan isolla voltilla vasemmalla, ja haluamme luonnollisesti saada hevosen taipumaan voltin kaaren suuntaisesti. Juuri ennen voltille kääntämistä, lyhennä vasen ohja hieman oikeaa lyhyemmäksi, rentouta vasen pohje ja siirrä oikeaa pohjetta aavistus taaksepäin (jotta hevosen takaosa pysyy samalla uralla etuosan kanssa myös voltilla) ja käännä hevonen voltille. Pidä vasen ohja koko voltin ajan hieman lyhyempänä, ja huomaat että siinä tuntuu hieman vahvempi tuntu kuin oikeassa. Tämä johtuu siitä että hevonen ei vielä ole myödännyt taivuttavalle ohjalle. Tästä hermostuneena ei pidä lähteä voimistamaan sisäohjan otetta, mutta ei myöskään myötäämään siitä, vaan sisäkäsi tulee nyt pitää mahdollisimman vakaana, omalla paikallaan (joka on siis vähän edempänä kuin ulkokäsi ohjan lyhentämisen vuoksi) ja odottaa että hevonen myötää (eli taipuu) ohjalle ja näin ollen ohjan myötäys tulee hevoselle ihan itsestään. Sinun ei siis tarvitse erikseen tehdä myötäämisen eteen mitään, vaan kun sisäohja on hieman lyhyempi, myötäys aiheutuu heti siitä kun hevonen itse myötää ohjalle ja taipuu loivasti. Sinun tehtäväsi on vain pitää ulkopohkeella (hieman satulavyön takana) huolta että takaosa pysyy samalla uralla etuosan kanssa ja näin ollen hevonen taipuu tasaisesti koko rungostaan, ei pelkästään etuosastaan. Sisäpohje pysyy satulavyön kohdalla, tarpeen tullen aktivoi askellajia ja estää hevosta kääntymästä pienemmälle voltille. Kun olet tyytyväinen voltilla tapahtuvaan taipumiseen, päästä hevonen taas suoralle uralle, ja samalla päästä vasen ohja saman pituiseksi kuin oikea. Tällä tavalla työskenneltyäsi tulet huomaamaan että hevosen sitkeys ohjaa vastaan häviää pikkuhiljaa, sillä ohjan myötäys tulee aina oikeaan aikaan (eli heti hevosen reagoitua ohjaan oikein) ja samoin ohjan ote ei missään vaiheessa muutu hevoselle epämiellyttäväksi, vaan se pysyy tasaisen vaativana, ja on hevosen oma valinta, milloin se rentoutuu ja myötää ohjalle.
Jos voltilla ratsastaessa jostain syystä hevonen kuitenkin jää painamaan kädelle, hidasta vauhtia hieman ja nosta sen jälkeen molemmilla ohjilla hevosen etuosaa hieman ylöspäin. Tämän jälkeen ratsasta sisäpohkeella taas hieman sisätakajalkaa alle, jotta hevonen ottaa painoa enemmän takaosalle, ja jatka voltilla taivutusharjoitusta.
Erityisen hyvä harjoitus on ratsastaa voltti- tai ympyräkahdeksikkoa, näin saat omia ohjasapujasi treenattua tasaisesti kumpaankin suuntaan, kunhan vaan muistat olla huolellinen volttien tai ympyröiden välillä ratsastettavan suoristamisen kanssa! Muista siis hellittää taivuttavasta ohjasta riittävän aikaisin, jotta hevonen ehtii suoristua lyhyelläkin matkalla.
Myös erilaiset taivutusharjoitukset ovat todella hyviä ohjasapujen treenaamisessa, erityisesti pitkällä sivulla ratsastettava voltti, avotaivutus, voltti, avotaivutus, voltti-harjoitus. Täällä olen käynyt läpi avotaivutuksen alkeita, ja siinä otettiin haltuun juuri tämä voltti,avo,voltti-harjoitus.
Seuraavaksi tarkastellaan hevosen sitkeyden poistamista pysähtymisharjoituksilla. Hevonen voi siis myös jäädä tietyllä tavalla sitkeäksi pidättävälle avulle, tämä tuntuu pienoisena kädelle painamisena pysähtyessä. Otetaanpa ensimmäiseksi haltuun oikeanlainen tapa pysäyttää hevonen.
Liikkeessä ratsastajan käden tulee joustaa hevosen pään ja kaulan liikkeen mukaan, tämä onnistuu ainoastaan jos ohja on oikean pituinen ja oikeanlainen tuntuma on näin ollen saavutettu. Täällä on otettu haltuun se oikeanlainen ohjastuntuma, käy ihmeessä lukemassa postaus niin tiedät mistä tässä puhun.
Jatketaanpa, eli liikkeessä ratsastajan käsi on siis joustava. Silloin kun halutaan pysäyttää hevonen, tulee käden liikekin pysäyttää. Hevonen siis pysähtyy kun ratsastajan käden liikekin pysähtyy. Jotta pysähdyksestä ei tule töksähtävä, tulee hevonen valmistella pysähdykseen rauhassa. Teen sen itse ihan yksinkertaisesti hidastamalla käden joustoliikettä, eli tekemällä kädestä vähän "raskaampi" ja vähemmän liikkuva, mutta kuitenkin vielä jonkin verran joustava. Hevonen siis tuntee että käsi on vielä liikkeessä mukana, mutta nyt sen verran hitaampi, että se tarkoittaa hevoselle liikkeen hidastamista. Tästä kun hevonen on muutaman askeleen ajan hidastanut vauhtia, voi käden liikkeen pysäyttää rauhallisesti ja hevonen pysähtyy pehmeästi käden mukana. Harjoittele ensin muutaman kerran tätä pysäyttämistapaa, jotta saat itsellesi selvyyden miten paljon se käden jousto voi "pienentyä" ja miten nopeasti hevonen pysähtyy käden mukana. Kun tämä on teillä hallussa, eli hevonen reagoi melko nopeasti erilaiseen tuntumaan ja pysähtyy rennosti, on aika lisätä haastetta.
Normaalisti pysähdyksessä en löysää ohjaa myötäämisen merkiksi, vaan ainoastaan kannan käteni ryhdikkäästi, ettei hevosen suussa juuri sillä hetkellä tunnu painetta, mutta ohjastuntuma kuitenkin säilyy.
Nyt kun haluamme saada hevosen suusta tietynlaista sitkeyttä pois, teetetään pysähtymishajoituksia joissa huolellisesti ratsastetun pysähdyksen jälkeen ratsastaja siirtää molempia käsiään reilusti eteenpäin hevosen suuta kohti, eli myötää vähän liioitellusti ohjalla. Hevosen pitää kuitenkin jäädä paikalleen seisomaan, sillä pohje ei anna merkkiä liikkeellelähdön merkiksi. Kun hevonen on odottanut ryhdikkäänä (se ei saa siis pudota alas) pari sekuntia, siirretään kädet taas omalle paikalleen, ja pyydetään hevonen pohkeella käyntiin. Näitä pysähdyksiä voi ensin tehdä uralla, vaikka aika lähellä kulmaa, jolloin saat kulmasta vähän kuvitteellista jarrua, eli hevosen ei pitäisi niin herkästi olla lähdössä liikkeelle vaikka ohjastuntuma häviääkin. Harjoitusta voit vaikeuttaa tekemällä pysähdyksiä urien lisäksi pituushalkaisijalla, lävistäjällä ja missä nyt vaan tuleekaan mieleen! Pääasia että päästät ohjan irti hevosen suusta heti pysähdyksessä, näin hevosella ei ole mitään mihin jäädä kiinni suullaan!
Samaa harjoitusta voit muokata myös muissa siirtymissä, aloittaen käynnistä ja edeten maltillisesti ravi- ja laukkasiirtymiin. Eli aina siirtymän jälkeen siirrä käsiä sen verran eteen että ohjastuntuma löystyy hetkeksi, tällä siis estetään hevosta jäämästä kiinni kuolaimeen, mutta ennenkaikkea opetetaan sitä samaa ratsastajalle. Kädellä ei saa jäädä pitämään kiinni siirtymissäkään, luodaan hevoselle tuntuma mutta ei missään nimessä vetoa ohjasta, tähän hevonen vastaa aina puremalla kiinni kuolaimeen. Tätä siirtymäharjoitusta voit helpottaa hieman tekemällä aina voltin ennen siirtymää, ja voltin viimeisillä askelilla väistämällä muutaman askeleen takaosaa uran ulkopuolelle. Näin saat hieman paremmin takaosaa alle ennen siirtymää, ja hevosen pitäisi jäädä hieman kevyemmäksi etuosastaan.
Hevonen voi jäädä tietyllä tapaa myös sitkeäksi pohkeelle. Tämä on usein seurausta siitä että ratsastaja toistuvasti käyttää pohjeapua turhan monta kertaa, eikä niiden välissä anna hevoselle riittävästi aikaa reagoida siihen ensimmäiseenkään apuun. Tämä korjataan muuttamalla ratsastajan omaa pohjemerkkiä. Ratsasta pohkeella jatkossa niin että annat pohjeavun KERRAN. Vain kerran, ja odotat että hevonen reagoi siihen. Ei siis pohkeella naputtamista, potkimista, kantapäällä kaivelua tai muutakaan epämääräistä. Purista molemmilla pohkeilla hevosen kylkiin, ja odota kunnes hevonen lähtee liikkeelle. Heti liikkeellelähdön aikeestakin hellitä pohkeilla, jotta hevonen huomaa että pohjeapu hellittää välittömästi hevosen reagoitua siihen. Välillä voit joutua puristamaan pohkeilla vähän pidempäänkin, jos kyseessä on erityisen sitkeä hevonen, mutta koita jaksaa, pitkässä juoksussa tilanne helpottuu suuresti! Jos hevonen ei reagoi pohkeeseen kovinkaan nopeasti, muista tässäkin että pohjeapu ei saa voimistua, mutta ei myöskään keventyä kun odottelet sitä hevosen reaktiota. Tämä on käytännössä vaan hevosen herkistelyä eri avuille, mutta päämääränä tässä on ratsastajan apujen yksinkertaistaminen ja niiden tekeminen hevoselle miellyttävimmiksi. Näin ollen hevosen "sitkeys" jää ajan myötä kokonaan pois ja ratsastus on taas yhtä juhlaa!
Ihania kesätreenejä kaikille teille!
maanantai 22. kesäkuuta 2015
Tuntisuunnitelma; pohkeenväistössä uraa pitkin, vastalaukka
Tällä kertaa keskitytään tekemään pohkeenväistöä uraa pitkin sekä nostetaan muutamia vastalaukkoja.
Alkukäyntien jälkeen aloita ratsastamalla uraa pitkin käynissä siten että kulmissa suorita käännökset käyttäen enemmän ulkoapuja, tällä varmistetaan että hallitset hevosesi lavat (eli etuosan) ja siten hevosesi pysyy suorana ja käynti laadukkaana. Jokaisen sivun keskelle ratsasta käynnissä voltti, jolla sitten taas taivutat hevosta loivasti ympyrän uran mukaan. Taivutuksessa voltilla ota sisäohja aavistuksen lyhyemmäksi, näin ohjan taivuttava ote on tasainen, mutta ei missään vaiheessa vedä taaksepäin. Jos hevonen ei vastaa sisäohjan taivutukseen, pidät vaan ohjasta rauhallisesti kiinni, ja odotat että hevonen myötää sille. Muista siirtää ulkopohjetta aavistus satulavyön taakse, tällä hallitset hevosen takaosan taivutuksessa. Haluammehan että hevonen taipuu tasaisesti rungostaan, ei pelkästään kaulasta! Kun siirryt voltilta taas suoralle uralle, päästä sisäohja saman pituiseksi kuin ulko-ohja.
Ratsasta tällä tavalla muutama kierros molempiin suuntiin, eli kulmissa käännös ulkoavuilla ja sivujen keskelle voltit loivasti taivuttaen. Tämän jälkeen voit jatkaa verryttelyä kevyessä ravissa. Ratsasta ensin hetki suoralla uralla, varmistaaksesi että hevosesi eteenpäinpyrkimys on hyvä. Tämän jälkeen siirry pääty-ympyrälle, ja työskentele hetki ympyrällä. Huomaa että taivutus on varsin loiva ympyrällä, kaula on lähes suora, kuitenkin niin että hevonen vastaa sisäohjan taivutukseen ja ulkopohkeen avulla myös taipuu loppurungostaan. Muutaman kierroksen jälkeen käännä ympyrän avoimelta sivulta hevonen voltille toiseen suuntaan. Eli, jos olet ravannut pääty-ympyrällä vasempaan kierrokseen, käännä hevonen avoimelta sivulta voltille oikealle. Voltilla taivuta hevosta vähän jyrkemmin kuin ympyrällä. Voltin jälkeen jatka taas vasemmassa kierroksessa ympyrällä. Ratsasta hevosta tällä tavalla muutama kierros vasempaan kierrokseen, sen jälkeen vaihda suuntaa ja työskentele samalla tavalla myös oikeaan kierrokseen pääty-ympyrällä. Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Kävelyn jälkeen ota muutamia laukkapätkiä molempiin suuntiin, lähinnä vaan että saadaan hevonen myös vähän laukkaamaan ennen varsinaista työskentelypätkää. Vaikka tässä verryttelyvaiheessa ei laukata paljoa, pidä silti huolta siitä että laukannostot ovat huolellisesti ratsastettuja, laukka pysyy laadukkaana ja hevonen pohkeen edessä. Laukan jälkeen taas pieni hetki vapaalla ohjalla, nyt riittää ihan yksi kierros kentällä.
Ota ohjat tuntumalle, aloitetaan vasemmassa kierroksessa käynnissä. Ratsasta pitkän sivun alusta pohkeenväistössä siten että hevosen etuosa on uralla, ja takaosa uran sisäpuolella. Oikea pohje väistää, vasen ohja ottaa tarvittaessa askeleet "vastaan" ja molemmat ohjat pitävät huolta että etuosa pysyy uralla. Jos tarvitset apua käynnin ylläpitämiseksi, käytä ääniapua ja tarvittaessa vasenta pohjetta. Pidä väistö riittävän loivana, pääasia että käynti etenee hevosen astuessa loivasti ristiiin. Pitkän sivun puolessa välissä suorista hevonen uralle, käännä kaarto poikki radan ja vaihda suuntaa oikealle. Heti kaarron jälkeen jatka pohkeenväistössä samalla tavalla kyseisen pitkän sivun loppuun, eli etuosa pysyy uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Nyt siis vasen pohje väistää, oikea ohja säätele ja molemmat ohjat pitävät etuosan uralla. Vasen pohje tarvittaessa aktivoi käyntiä, pysyen ihan satulavyön kohdalla. Suorista hevonen pitkän sivun loppuun, ja aloita taas seuraavalta pitkältä sivulta samanlainen väistö, eli ensimmäinen puolikas pitkältä sivulta väistöä, sitten suoristus, kaarto poikki radan suuntaa vaihtaen ja uudella pitkällä sivulla taas väistöä tehden. Tee tämä väistöharjoitus kolmen kierroksen ajan, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki.
Harjoitusta voi helpottaa hieman siten, että "fuskaat" vähän kulmissa. Eli esimerkiksi vasemmassa kierroksessa, L ja B välissä älä käy kulmassa, vaan tee kulman kohdalle kaarre, josta on helppo jättää takaosa uran sisäpuolelle. Voit jopa aloittaa väistön siinä kulman kohdalla, säätelet vaan ohjilla etuosan paikan sitten uralle. Siitä sitten vaan B ja R väli väistössä, R-kirjaimesta kaarto poikki radan, jälleen S-kirjaimen kohdalla kaarre oikealle ja heti väistäen siten että S ja H väli tehdään taas väistöä. Eli nyt saa ihan luvalla unohtaa tarkan kulman ratsastuksen näissä kohdissa. Toki H-kirjaimen jälkeen tulee kulma ratsastaa huolella, sillä seuraava kulma tehdään taas kaartaen sillä siitä alkaa jo uusi väistöpätkä. Jos hevosesi käynti hiipuu väistöissä tai kohtaat muita ongelmia, tee siinä tapauksessa S-H välisen väistön jälkeen M-E kokorataleikkaa, jossa sinulla on aikaa parantaa käyntiä ja aloita taas väistö kirjaimen B kohdalta.
Paussin jälkeen sama harjoitus tehdään ravissa, eli nyt tehdään väistöt ravissa, kuitenkin ihan samalla tavalla, etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Nyt on tärkeää hieman koota ravia väistöihin, jotta askel pysyy lyhyenä ja tarmokkaana, jolloin myös etuosan hallinta helpottuu. Mikäli raviväistö leviää, siirrä hevonen käyntiin, tee väistö kerran käynnissä ja jatka sen jälkeen taas ravissa. Muista olla tarkkana kootessasi ravia että se tulee tehtyä istunnalla vaikuttaen, ei ohjalla hidastaen. Pidä kädet kannettuina niin pysyt itsekin ryhdikkäänä. Askeleen kokoamisia en ole vielä ehtinyt pohtia kovinkaan syvällisesti, mutta tuolla on ajatuksia laukan kokoamisesta. Sama fiilis toimii siis myös käynnissä ja ravissa!
Kun olet tehnyt raviväistöt muutaman kierroksen ajan, pidä pieni paussi ja sen jälkeen tehdään loppuun vielä vähän vastalaukkaharjoituksia. Tule samanlaisessa raviväistössä uraa pitkin, eli etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Aloita muutamalla raviväistöaskeleella, sen jälkeen suorista hevonen uralle, ja nosta vastalaukka. Jatka vastalaukassa uraa pitkin loivalla kaarteella ja tee ympyräkahdeksikko. Eli, jos olet aloittanut harjoituksen vasemmassa kierroksessa, väistä B-R väli, nostat siis oikean laukan R-M välissä ja käännä toisen pitkän sivun keskeltä S-kirjaimesta vasemmalle kentän keskelle, ja keskeltä jatka oikealle R-kirjaimesta ympyrälle. Tämä toinen ympyrä ollaan siis myötälaukassa. Laukatessa muista olla istunnallasi menossa laukan suuntaan, eli enemmän oikealle, pitäen vasemmalla pohkeella huolta että hevosen takaosa ei putoa vasemmalle. Tee yksi ympyräkahdeksikko ja siirry sen jälkeen raviin, ja tee sama väistö- ja laukkaharjoitus vielä toisen kerran samaan suuntaan. Tämän jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama väistö- ja laukkaharjoitus oikeaan kierrokseen pari kertaa.
Vastalaukan ratsastamisesta kannattaa käydä lukaisemassa tämä postaus, olen siinä yrittänyt selventää myötä- ja vastalaukan ratsastamista.
Kun viimeinenkin vastalaukkaharjoitus on saatu tehtyä, on aika päästää hevonen loppuverryttelyn jälkeen kävelylle!
Ilmenikö haasteita vai menikö kuin vettä vaan?
Alkukäyntien jälkeen aloita ratsastamalla uraa pitkin käynissä siten että kulmissa suorita käännökset käyttäen enemmän ulkoapuja, tällä varmistetaan että hallitset hevosesi lavat (eli etuosan) ja siten hevosesi pysyy suorana ja käynti laadukkaana. Jokaisen sivun keskelle ratsasta käynnissä voltti, jolla sitten taas taivutat hevosta loivasti ympyrän uran mukaan. Taivutuksessa voltilla ota sisäohja aavistuksen lyhyemmäksi, näin ohjan taivuttava ote on tasainen, mutta ei missään vaiheessa vedä taaksepäin. Jos hevonen ei vastaa sisäohjan taivutukseen, pidät vaan ohjasta rauhallisesti kiinni, ja odotat että hevonen myötää sille. Muista siirtää ulkopohjetta aavistus satulavyön taakse, tällä hallitset hevosen takaosan taivutuksessa. Haluammehan että hevonen taipuu tasaisesti rungostaan, ei pelkästään kaulasta! Kun siirryt voltilta taas suoralle uralle, päästä sisäohja saman pituiseksi kuin ulko-ohja.
Ratsasta tällä tavalla muutama kierros molempiin suuntiin, eli kulmissa käännös ulkoavuilla ja sivujen keskelle voltit loivasti taivuttaen. Tämän jälkeen voit jatkaa verryttelyä kevyessä ravissa. Ratsasta ensin hetki suoralla uralla, varmistaaksesi että hevosesi eteenpäinpyrkimys on hyvä. Tämän jälkeen siirry pääty-ympyrälle, ja työskentele hetki ympyrällä. Huomaa että taivutus on varsin loiva ympyrällä, kaula on lähes suora, kuitenkin niin että hevonen vastaa sisäohjan taivutukseen ja ulkopohkeen avulla myös taipuu loppurungostaan. Muutaman kierroksen jälkeen käännä ympyrän avoimelta sivulta hevonen voltille toiseen suuntaan. Eli, jos olet ravannut pääty-ympyrällä vasempaan kierrokseen, käännä hevonen avoimelta sivulta voltille oikealle. Voltilla taivuta hevosta vähän jyrkemmin kuin ympyrällä. Voltin jälkeen jatka taas vasemmassa kierroksessa ympyrällä. Ratsasta hevosta tällä tavalla muutama kierros vasempaan kierrokseen, sen jälkeen vaihda suuntaa ja työskentele samalla tavalla myös oikeaan kierrokseen pääty-ympyrällä. Tämän jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla.
Kävelyn jälkeen ota muutamia laukkapätkiä molempiin suuntiin, lähinnä vaan että saadaan hevonen myös vähän laukkaamaan ennen varsinaista työskentelypätkää. Vaikka tässä verryttelyvaiheessa ei laukata paljoa, pidä silti huolta siitä että laukannostot ovat huolellisesti ratsastettuja, laukka pysyy laadukkaana ja hevonen pohkeen edessä. Laukan jälkeen taas pieni hetki vapaalla ohjalla, nyt riittää ihan yksi kierros kentällä.
Ota ohjat tuntumalle, aloitetaan vasemmassa kierroksessa käynnissä. Ratsasta pitkän sivun alusta pohkeenväistössä siten että hevosen etuosa on uralla, ja takaosa uran sisäpuolella. Oikea pohje väistää, vasen ohja ottaa tarvittaessa askeleet "vastaan" ja molemmat ohjat pitävät huolta että etuosa pysyy uralla. Jos tarvitset apua käynnin ylläpitämiseksi, käytä ääniapua ja tarvittaessa vasenta pohjetta. Pidä väistö riittävän loivana, pääasia että käynti etenee hevosen astuessa loivasti ristiiin. Pitkän sivun puolessa välissä suorista hevonen uralle, käännä kaarto poikki radan ja vaihda suuntaa oikealle. Heti kaarron jälkeen jatka pohkeenväistössä samalla tavalla kyseisen pitkän sivun loppuun, eli etuosa pysyy uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Nyt siis vasen pohje väistää, oikea ohja säätele ja molemmat ohjat pitävät etuosan uralla. Vasen pohje tarvittaessa aktivoi käyntiä, pysyen ihan satulavyön kohdalla. Suorista hevonen pitkän sivun loppuun, ja aloita taas seuraavalta pitkältä sivulta samanlainen väistö, eli ensimmäinen puolikas pitkältä sivulta väistöä, sitten suoristus, kaarto poikki radan suuntaa vaihtaen ja uudella pitkällä sivulla taas väistöä tehden. Tee tämä väistöharjoitus kolmen kierroksen ajan, ja sen jälkeen anna hevosen kävellä hetki.
Harjoitusta voi helpottaa hieman siten, että "fuskaat" vähän kulmissa. Eli esimerkiksi vasemmassa kierroksessa, L ja B välissä älä käy kulmassa, vaan tee kulman kohdalle kaarre, josta on helppo jättää takaosa uran sisäpuolelle. Voit jopa aloittaa väistön siinä kulman kohdalla, säätelet vaan ohjilla etuosan paikan sitten uralle. Siitä sitten vaan B ja R väli väistössä, R-kirjaimesta kaarto poikki radan, jälleen S-kirjaimen kohdalla kaarre oikealle ja heti väistäen siten että S ja H väli tehdään taas väistöä. Eli nyt saa ihan luvalla unohtaa tarkan kulman ratsastuksen näissä kohdissa. Toki H-kirjaimen jälkeen tulee kulma ratsastaa huolella, sillä seuraava kulma tehdään taas kaartaen sillä siitä alkaa jo uusi väistöpätkä. Jos hevosesi käynti hiipuu väistöissä tai kohtaat muita ongelmia, tee siinä tapauksessa S-H välisen väistön jälkeen M-E kokorataleikkaa, jossa sinulla on aikaa parantaa käyntiä ja aloita taas väistö kirjaimen B kohdalta.
Paussin jälkeen sama harjoitus tehdään ravissa, eli nyt tehdään väistöt ravissa, kuitenkin ihan samalla tavalla, etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Nyt on tärkeää hieman koota ravia väistöihin, jotta askel pysyy lyhyenä ja tarmokkaana, jolloin myös etuosan hallinta helpottuu. Mikäli raviväistö leviää, siirrä hevonen käyntiin, tee väistö kerran käynnissä ja jatka sen jälkeen taas ravissa. Muista olla tarkkana kootessasi ravia että se tulee tehtyä istunnalla vaikuttaen, ei ohjalla hidastaen. Pidä kädet kannettuina niin pysyt itsekin ryhdikkäänä. Askeleen kokoamisia en ole vielä ehtinyt pohtia kovinkaan syvällisesti, mutta tuolla on ajatuksia laukan kokoamisesta. Sama fiilis toimii siis myös käynnissä ja ravissa!
Kun olet tehnyt raviväistöt muutaman kierroksen ajan, pidä pieni paussi ja sen jälkeen tehdään loppuun vielä vähän vastalaukkaharjoituksia. Tule samanlaisessa raviväistössä uraa pitkin, eli etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella. Aloita muutamalla raviväistöaskeleella, sen jälkeen suorista hevonen uralle, ja nosta vastalaukka. Jatka vastalaukassa uraa pitkin loivalla kaarteella ja tee ympyräkahdeksikko. Eli, jos olet aloittanut harjoituksen vasemmassa kierroksessa, väistä B-R väli, nostat siis oikean laukan R-M välissä ja käännä toisen pitkän sivun keskeltä S-kirjaimesta vasemmalle kentän keskelle, ja keskeltä jatka oikealle R-kirjaimesta ympyrälle. Tämä toinen ympyrä ollaan siis myötälaukassa. Laukatessa muista olla istunnallasi menossa laukan suuntaan, eli enemmän oikealle, pitäen vasemmalla pohkeella huolta että hevosen takaosa ei putoa vasemmalle. Tee yksi ympyräkahdeksikko ja siirry sen jälkeen raviin, ja tee sama väistö- ja laukkaharjoitus vielä toisen kerran samaan suuntaan. Tämän jälkeen vaihda suuntaa ja toista sama väistö- ja laukkaharjoitus oikeaan kierrokseen pari kertaa.
Vastalaukan ratsastamisesta kannattaa käydä lukaisemassa tämä postaus, olen siinä yrittänyt selventää myötä- ja vastalaukan ratsastamista.
Kun viimeinenkin vastalaukkaharjoitus on saatu tehtyä, on aika päästää hevonen loppuverryttelyn jälkeen kävelylle!
Ilmenikö haasteita vai menikö kuin vettä vaan?
maanantai 8. kesäkuuta 2015
Toivepostaus; oikean ponnistuspaikan löytäminen
Tänään otetaan käsittelyyn postaustoive, jossa ratsukko löytää oikean ponnistuspaikan korkeammilla esteillä mutta jostain syystä matalammilla korkeuksilla paikka ei enää löydykään.
"Ongelma" on varsin mielenkiintoisen kuuloinen, ja toivottavasti saatte tästä edes jotain apua vastaavanlaisiin haasteisiin.
Noin yleisellä tasolla oikean ponnistuspaikan löytämisessä suurin este on riittämätön laukka. Usein ratsastaja ihan luonnostaan ratsastaa laukkaa isommaksi mitä korkeampia esteitä hypätään, mutta pienemmillä esteillä laukan laatuun ei tule kiinnitettyä riittävästi huomiota. Ehkä sitä alitajuisesti ajatellaan että matalammilla esteillä ei laukkaa tarvita niin paljon, kun "kyllä se hevonen pääsee matalan esteen yli vaikka vähän huonommassakin laukassa". Totta, kyllähän se pääsee siitä yli, mutta lähestyminen tapahtuu etupainoisella hevosella, kädelle painaen, ja hevosen ponnistuskin tuntuu lähtevän enemmän etuosasta kuin vahvasta takapäästä. Mitä huonommin laukka pyörii, eli se on voimatonta ja hevonen jää etupainoiseksi, ei ratsastajalla ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa hevosen laukan laatuun ilman että se rikkoo laukan joko raville tai vaan kadottaa tasaisen laukan rytmin. Eli, ensimmäinen ohje onkin rakentaa laukka riittävän vahvaksi ja ilman esteitä tarkastaa että todellakin pystyt pidentämään ja lyhentämään laukkaa ilman että hevonen painaa kädelle. Tuo kädelle painaminen on hyvä viesti sinulle itsellesi että silloin laukka ei ole toivotulla tasolla, eli hevonen vaatii enemmän pohkeella ratsastusta ja laukka pitää siis saada aktiivisemmaksi. Esteillä tarvittava laukka on syytä rakentaa riittävän aktiiviseksi, joskus jopa niin että se tuntuu sinusta itsestäsi hieman liiankin reippaalta, yleensä silloin se on hyvä!
Jos et ole vielä lukenut tätä postausta, jossa käydään läpi harjoituksia ennen esteiden ylitystä, kehotan käymään sen ensin läpi teoriassa ja sitten ihan ratsain. Siinä on muutaman ihan simppelin harjoituksen avulla otettu haltuun esteratsastuksessa tarvittavat asiat.
Sen jälkeen kannattaa lukea täältä postaus, jossa käsitellään esteillä kuumuvan hevosen ratsastusta. Se siksi, että siinä on opastettu juuri sitä riittävän aktiivisen laukan ratsastamisen tärkeyttä, jota myös tässä oikean ponnistuspaikan löytämisessä tarvitaan.
Otetaanpa sitten tarkempaan syyniin matalalle esteelle lähestyminen, ja tehdään se niin että se oikea ponnistuspaikka löytyy!
Laukkahan meillä on jo kunnossa, mutta tulet huomaamaan että toistuvasti tulen sen laadusta mainitsemaan, sillä sen tärkeyttä ei vaan voi korostaa. Harjoitellaan oikean ponnistuspaikan löytymistä yksittäisellä esteellä, joka rakennetaan aika tarkkaan kentän keskelle, siten että se on pituushalkaisijalla. Aloitetaan noin 50 cm pystyllä, jossa on maapuomi edessä, 50 cm päästä esteestä. Lähesty estettä aktiivisessa laukassa, kääntäen lyhyeltä sivulta suoralle linjalle kohti estettä. Ensimmäinen haaste tulee juuri siinä käännöksessä, pidä huolta että hevonen ei pääse putoamaan sisälavalle käännöksessä, joten siirrä aavistus ulkopohjetta taaksepäin ennen käännöstä, nosta vähän ulkokättä ylös ja johda käännöstä sisäohjalla, muista oma katse aina ensimmäisenä kääntävänä apuna! Tämän lisäksi laukkaa voit vielä parantaa juuri siinä kaarteessa, eli jos laukka tuntuu vielä voimattomalta, aktivoi laukkaa sisäpohkeella kaarteen aikana. Kun olet suoralla linjalla kohti estettä, ei laukkaan enää voi tehdä rytmillisiä muutoksia, jotta se hevosen luontainen rytmi ei häviä. Sen sijaan, jos ja kun saat laukan pysymään pohkeen edessä kaarteessa, voit helposti muuttaa laukka-askeleen pituutta lyhyemmäksi tai pidemmäksi vielä ennen estettä, rytmin silti häviämättä! Kaarreratsastus on siis huiman tärkeää oikean ponnistuspaikan löytämiseksi, kaarteessa tehdään laukka, suoralla sitä enää säädellään! Tärkeää on tässä harjoituksessa jäädä ikäänkuin odottamaan sitä estettä, jos hevonen etenee aktiivisessa laukassa, paikka yleensä löytyy helposti. Jos näin ei kuitenkaan käy, ota avuksi askeleiden laskeminen. Laita itsellesi joku merkki 10-12 m päähän esteen maapuomista (tämä väli riippuu hevosen laukka-askeleen pituudesta) ja merkistä laske ääneen askeleet 3-2-1 ja hyppy. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta kun toistat sitä riittävästi, opit näkemään paikan paremmin, sekä tarvittaessa säätelemään laukkaa hieman ennen estettä. Muista vaan että useinmiten laukan askeleen lyhentäminen on parempi vaihtoehto kuin sen pidentäminen, lyhyellä laukalla hevonen ponnistaa paremmin takaosallaan.
Kun kolmen askeleen laskeminen onnistuu sinulta, ja osut siis oikeaan paikkaan, voit harjoitella lisää laskemalla joko enemmän askeleita tai vähemmän, ja tämä harjoitus on oivallinen tehdä ihan maapuomillakin, niin ei hevoselle tule niin paljon hyppyjä.
Tähän ongelmaan ei siis oikeastaan ole mitään varsinaista kikkaa, jolla se oikea ponnistuspaikka löytyisi, muuta kuin tuo askeleiden laskeminen. Sekin luultavasti jää pois, heti kun laukan eteenpäinpyrkimys on kunnossa, eli hevonen on pohkeen edessä koko ajan.
Jos siis pitäisi tiivistää tämä postaus, olisi se; laukka aktiiviseksi pohkeen eteen, ja tee sen laukan viimeiset aktivoinnit kaarteessa, silloin oikea ponnistuspaikka löytyy aina!
Tsemppiä treeneihin!
"Ongelma" on varsin mielenkiintoisen kuuloinen, ja toivottavasti saatte tästä edes jotain apua vastaavanlaisiin haasteisiin.
Noin yleisellä tasolla oikean ponnistuspaikan löytämisessä suurin este on riittämätön laukka. Usein ratsastaja ihan luonnostaan ratsastaa laukkaa isommaksi mitä korkeampia esteitä hypätään, mutta pienemmillä esteillä laukan laatuun ei tule kiinnitettyä riittävästi huomiota. Ehkä sitä alitajuisesti ajatellaan että matalammilla esteillä ei laukkaa tarvita niin paljon, kun "kyllä se hevonen pääsee matalan esteen yli vaikka vähän huonommassakin laukassa". Totta, kyllähän se pääsee siitä yli, mutta lähestyminen tapahtuu etupainoisella hevosella, kädelle painaen, ja hevosen ponnistuskin tuntuu lähtevän enemmän etuosasta kuin vahvasta takapäästä. Mitä huonommin laukka pyörii, eli se on voimatonta ja hevonen jää etupainoiseksi, ei ratsastajalla ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa hevosen laukan laatuun ilman että se rikkoo laukan joko raville tai vaan kadottaa tasaisen laukan rytmin. Eli, ensimmäinen ohje onkin rakentaa laukka riittävän vahvaksi ja ilman esteitä tarkastaa että todellakin pystyt pidentämään ja lyhentämään laukkaa ilman että hevonen painaa kädelle. Tuo kädelle painaminen on hyvä viesti sinulle itsellesi että silloin laukka ei ole toivotulla tasolla, eli hevonen vaatii enemmän pohkeella ratsastusta ja laukka pitää siis saada aktiivisemmaksi. Esteillä tarvittava laukka on syytä rakentaa riittävän aktiiviseksi, joskus jopa niin että se tuntuu sinusta itsestäsi hieman liiankin reippaalta, yleensä silloin se on hyvä!
Jos et ole vielä lukenut tätä postausta, jossa käydään läpi harjoituksia ennen esteiden ylitystä, kehotan käymään sen ensin läpi teoriassa ja sitten ihan ratsain. Siinä on muutaman ihan simppelin harjoituksen avulla otettu haltuun esteratsastuksessa tarvittavat asiat.
Sen jälkeen kannattaa lukea täältä postaus, jossa käsitellään esteillä kuumuvan hevosen ratsastusta. Se siksi, että siinä on opastettu juuri sitä riittävän aktiivisen laukan ratsastamisen tärkeyttä, jota myös tässä oikean ponnistuspaikan löytämisessä tarvitaan.
Otetaanpa sitten tarkempaan syyniin matalalle esteelle lähestyminen, ja tehdään se niin että se oikea ponnistuspaikka löytyy!
Laukkahan meillä on jo kunnossa, mutta tulet huomaamaan että toistuvasti tulen sen laadusta mainitsemaan, sillä sen tärkeyttä ei vaan voi korostaa. Harjoitellaan oikean ponnistuspaikan löytymistä yksittäisellä esteellä, joka rakennetaan aika tarkkaan kentän keskelle, siten että se on pituushalkaisijalla. Aloitetaan noin 50 cm pystyllä, jossa on maapuomi edessä, 50 cm päästä esteestä. Lähesty estettä aktiivisessa laukassa, kääntäen lyhyeltä sivulta suoralle linjalle kohti estettä. Ensimmäinen haaste tulee juuri siinä käännöksessä, pidä huolta että hevonen ei pääse putoamaan sisälavalle käännöksessä, joten siirrä aavistus ulkopohjetta taaksepäin ennen käännöstä, nosta vähän ulkokättä ylös ja johda käännöstä sisäohjalla, muista oma katse aina ensimmäisenä kääntävänä apuna! Tämän lisäksi laukkaa voit vielä parantaa juuri siinä kaarteessa, eli jos laukka tuntuu vielä voimattomalta, aktivoi laukkaa sisäpohkeella kaarteen aikana. Kun olet suoralla linjalla kohti estettä, ei laukkaan enää voi tehdä rytmillisiä muutoksia, jotta se hevosen luontainen rytmi ei häviä. Sen sijaan, jos ja kun saat laukan pysymään pohkeen edessä kaarteessa, voit helposti muuttaa laukka-askeleen pituutta lyhyemmäksi tai pidemmäksi vielä ennen estettä, rytmin silti häviämättä! Kaarreratsastus on siis huiman tärkeää oikean ponnistuspaikan löytämiseksi, kaarteessa tehdään laukka, suoralla sitä enää säädellään! Tärkeää on tässä harjoituksessa jäädä ikäänkuin odottamaan sitä estettä, jos hevonen etenee aktiivisessa laukassa, paikka yleensä löytyy helposti. Jos näin ei kuitenkaan käy, ota avuksi askeleiden laskeminen. Laita itsellesi joku merkki 10-12 m päähän esteen maapuomista (tämä väli riippuu hevosen laukka-askeleen pituudesta) ja merkistä laske ääneen askeleet 3-2-1 ja hyppy. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta kun toistat sitä riittävästi, opit näkemään paikan paremmin, sekä tarvittaessa säätelemään laukkaa hieman ennen estettä. Muista vaan että useinmiten laukan askeleen lyhentäminen on parempi vaihtoehto kuin sen pidentäminen, lyhyellä laukalla hevonen ponnistaa paremmin takaosallaan.
Kun kolmen askeleen laskeminen onnistuu sinulta, ja osut siis oikeaan paikkaan, voit harjoitella lisää laskemalla joko enemmän askeleita tai vähemmän, ja tämä harjoitus on oivallinen tehdä ihan maapuomillakin, niin ei hevoselle tule niin paljon hyppyjä.
Tähän ongelmaan ei siis oikeastaan ole mitään varsinaista kikkaa, jolla se oikea ponnistuspaikka löytyisi, muuta kuin tuo askeleiden laskeminen. Sekin luultavasti jää pois, heti kun laukan eteenpäinpyrkimys on kunnossa, eli hevonen on pohkeen edessä koko ajan.
Jos siis pitäisi tiivistää tämä postaus, olisi se; laukka aktiiviseksi pohkeen eteen, ja tee sen laukan viimeiset aktivoinnit kaarteessa, silloin oikea ponnistuspaikka löytyy aina!
Tsemppiä treeneihin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)