Tuntisuunnitelma; ympyrä- ja volttikahdeksikko

Tällä tunnilla keskitytään työskentelemään pääsääntöisesti ympyrä- ja volttikahdeksikolla, joten tiedossa on paljon taivutuksia ja askeleen pituuden muutoksia.

Alkuverryttelyssä otetaan ensimmäisenä haltuun kulmien ratsastus. Tämä siksi, että kulmien ratsastus on helpoin keino saada hevonen kuuliaiseksi kääntäville avuille. Aloita ensin käynnissä, siten että ratsastat aina huolellisesti kohti kulmaa, mutta pysäytä hevonen kulmassa, ennen kuin olet kääntänyt sitä askeltakaan. Kun hevonen seisoo rauhassa paikallaan, käännä hevonen kulmassa sisäohjan ja ulkopohkeen avulla. Tämä harjoitus lähinnä huolehtii siitä että hevonen odottaa kulmassa ratsastajan kääntäviä apuja, olet varmasti huomannut että tosi usein hevonen kääntyy kulmassa ihan itse, ennen kuin ratsastaja on ehtinyt tehdä elettäkään kulman ratsastamiseksi. Kun hevonen kääntyy näin oma-aloitteisesti, se ei todellakaan tee kulmaa "oikein" vaan menee sieltä mistä aita on matalin, eli luultavasti etupainoisena ja kaatuen hieman sisällepäin.

Kun olet työskennellyt parin kierroksen ajan kulmissa pysähtyen ja kääntyen, kumpaankin suuntaan, otetaan vielä vähän kulmatyöskentelyä. Nyt kävellään kulman läpi, ei siis pysähdytä, mutta kiinnitetään tarkempaa huomiota itse käännökseen. Kun lähestyt kulmaa, lyhennä käyntiä hieman, ja keskity kääntämään hevonen kulmassa käyttäen enemmän ulkoapuja. Eli voit jopa ajatella että ulkoavut hieman "työntävät" hevosen kulman käännökseen, sisäohja ainoastaan vähän asettaa ja näyttää suuntaa mutta itse käännös lähtee ulkoavuista. Näin kääntäen hevosen tuli astua vähän etujaloillaan ristiin. Käännöksen hahmottamista saattaa helpottaa se, että ajattele ratsastavasi kulmat vähän samalla tavalla kuin tekisit takaosankäännökset. Tee tämäkin harjoitus parin kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja kun olet itse tyytyväinen kulmien ratsastukseen, voit siirtyä verryttelemään hevosta kevyessä ravissa. Tämä kulmassa kääntäminen ja tuo aiempi kulmaan pysähtyminen tuottavat yhdessä allesi apujasi odottavan, tasaisella ulko-ohjan tuntumalla kulkevan tyytyväisen, itsensä kantavan hevosen! Ei hullumpi tunne vai mitä?!

Kun aloitat verryttelyn ravissa, jätä hetkeksi kulmat rauhaan, ja tee kulmien tilalle loivat kaarteet. Tämä tehdään sen takia että annetaan hevoselle ensin riittävästi aikaa vertyä myös ravissa, ennen kuin lähdetään ratsastamaan sille vaikeita tehtäviä, eli tarkkoja kulmia ravissa. Kun hevonen on saanut ravata rennossa, rauhallisessa ravissa (pysyen kuitenkin pohkeen edessä) molempiin kierroksiin, voit ottaa ohjan vähän lyhyemmäksi, ja lähteä työskentelemään tarkkoja kulmia myös ravissa. Tee siten että aina pari metriä ennen kulmaa istu alas perusistuntaan ja kokoa ravia hieman. Varmista että sisäpohkeesi on hevosen kyljen lähellä, mutta ei purista ja vie oma katseesi käännöksen suuntaan. Kulmassa aseta hevosta sisäohjalla, samalla hieman sillä kääntäen ja tue käännöstä ulkopohkeella, joka on omalla paikallaan heti satulavyön takana. Muista säilyttää ulko-ohjan tuki, joka säätelee asetusta. Sisäpohje on satulavyön kohdalla, tarjoten hevoselle tuen jonka ympärille se saa taipua. Ole tarkkana ettei sisäpohje jännity tai siirry liian taakse, sillä se pakottaa hevosen väistämään pohjetta. Jälleen kerran oikein ratsastettu kulma tuntuu siltä kuin hevonen astuu etujaloillaan hieman ristiin, taipuu loivasti kropastaan ja kokoaa itseään hieman nousten aavistuksen ryhdikkäämmäksi. Kulman jälkeen myötää sisäohjasta ja rohkaise hevosta sisäpohkeella taas normaaliin raviin. Tämä lievä eteenratsastus auttaa hevosta myös suoristumaan nopeammin. Ratsasta molempiin suuntiin kulmat ravissa huolellisesti, ja kun hevosesi toimii kulmissa riittävän herkillä avuilla, voit siirtää sen käyntiin ja antaa sille hetkeksi vapaat ohjat.

Välikäynnin jälkeen siirrytään ratsastamaan varsinaista tehtävää, eli kahdeksikkoja. Aloita ratsastamalla ensin käynnissä ympyräkahdeksikkoa siten että ympyrät ovat halkaisijaltaan noin 15 metriä. Ensin tarkista ratsastettava tie, eli ympyröiden pitäisi pysyä joka kierroksella samankokoisena ja hevosen käynnin askeleen tulisi olla pitkää ja matkaavoittavaa. Sisäohja asettaa ja taivuttaa aivan loivasti, ulkopohje huolehtii että takaosa pysyy samalla uralla etuosan kanssa. Kiinnitä erityistä huomiota myös ympyröiden välissä tehtävään suoristukseen ja suunnanmuutokseen, sillä ellei hevosesi suoristu riittävän ajoissa, ei asetus ja taivutus uuteen suuntaan myöskään onnistu ajoissa. Tarvittaessa voit vähän jopa venyttää suoristuksen ratsastamista, älä siis hätäile ympyröiden vaihdon kanssa.

Kun olet saanut homman kuntoon näillä isoilla ympyröillä, työskentele seuraava kahdeksikko pienemmillä ympyröillä, halkaisijaltaan noin 10 metriä, eli volttikahdeksikolla. Pysy koko ajan siis samalla paikalla, mutta muuta ympyröiden kokoa nyt pienemmäksi. Kun työskennellään volttikahdeksikolla, tulee taivutuksen olla hieman jyrkempi ja voit myös koota käyntiä hieman. Nyt istuntasi joutuu siis tekemään hieman enemmän töitä, kootessaan käyntiä, ja sisäohja huolehtii jyrkemmästä taivutuksesta, yhdessä ulkopohkeen kanssa.

Lyhyesti, on siis tarkoitus työskennellä isolla ympyräkahdeksikolla isossa askeleessa ja loivassa taivutuksessa ja pienemmällä, volttikahdeksikolla kootussa askeleessa ja jyrkemmässä taivutuksessa. Käytännössä on vain omasta mielikuvituksesta kiinni miten hyödynnät nämä kahdeksikot ratsastuksessasi, mutta tässä muutama hyväksi havaittu esimerkki:

Työskentele käynnissä ja ravissa siten että ratsasta toinen ympyrä isokokoisena, eli loivalla taivutuksella ja pitkällä askeleella, ja kun vaihdat ympyrää, ratsasta toinen ympyrä pienempänä, jyrkemmällä taivutuksella ja kootummassa askeleessa. Näin saat hevosen vastaamaan apuihisi todella nopeasti ja tehokkaasti, muista vaan olla erittäin huolellinen ympyröiden välisessä suoristuksessa. Varsinkin nyt kun ympyröiden erot ovat suuret, niin taivutuksen kuin kokoamisasteen osalta, on suoristus ja sen aikana tehtävät valmistelut todella tärkeitä. Muista vaihtaa välillä pienen ympyrän paikkaa, jotta tulee tehtyä taivutuksia myös toiseen suuntaan. Eli jos olet aiemmin tehnyt ison ympyrän C päätyyn, ja pienen ympyrän L päätyyn niin muuta välillä niin että teet pienen ympyrän C päätyyn.

Kun siirryt ratsastamaan ympyräkahdeksikkoa laukassa, on siinäkin variaatioita vaikka kuinka paljon. Voit ratsastaa ensin molemmat ympyrät isona, siten että keskellä vaihdat laukan käynnin tai ravin kautta tai jopa suoraan askeleessa. Kun laukanvaihto on kunnossa, eli hevonen vaihtaa nopeasti uuteen laukkaan, voit ratsastaa toisen ympyrän pienempänä, aivan kuten käynnissä ja ravissakin, kootummassa askeleessa.

Kun haluat saada laukan avulla hevosta jumpattua paremmin, tee siten että ratsasta kahdeksikon pieni ympyrä myötälaukassa, ja suuri ympyrä vastalaukassa, eli älä vaihdakaan laukkaa suoristusvaiheessa. Voit käydä lukemassa vinkkejä vastalaukan ratsastamiseen täältä. Vastalaukassa on tärkeää tukea hevosta kevyesti sisäpohkeella ja säilyttää loiva asetus sisäpuolelle, ja istunnan kanssa on tärkeää olla menemässä aina laukan suuntaan, eli jos laukkaat vasemmassa kierroksessa oikeaa laukkaa, ole istuntasi tai jopa tarkemmin rintakehäsi kanssa "menossa" oikealle, näin ollen istuntasi sijoittuu hevosen selässä oikein.

Myös askellajien muutokset volttien tai ympyröiden välissä ovat hyvää harjoitusta, ratsasta toinen iso ympyrä ravissa, keskellä siirrä hevonen käyntiin, ja tee toinen ympyrä pienenä, kootussa käynnissä. Sama juttu toimii tietysti myös laukan avulla, eli voit laukata isoa ympyrää isossa askeleessa ja keskellä siirrä hevonen raviin tai käyntiin, ja työskentele toinen ympyrä pienenä, kootussa askeleessa. Pienen ympyrän jälkeen nosta laukka kootusta askeleesta ja laukkaa taas iso ympyrä loivassa taivutuksessa ja isossa askeleessa.

Ja kuten sanoin, vain mielikuvitus on rajana, voit myös lisätä ympyröiden väliin pysähdyksen ja peruutuksen, jos tuntuu esimerkiksi siltä että työskentelyn aikana hevonen häviää pois avuilta, eli ei vaikka vastaa pidätteisiin riittävän herkästi.

Välillä saattaa myös käydä niin että et ehdi saada taivutusta tai askeleen pituuden muutosta aikaiseksi puolikkaan tai kokonaisen ympyrän aikana, silloin on syytä jatkaa vielä samalla ympyrällä työtä vaikka toinen kierros, ennen kuin vaihdat ympyrää. Pyritään siis aina siihen että jokainen tehtävä tehdään huolella loppuun asti ennen siirtymistä uuteen.

Kun tunnin työskentely tapahtuu pääsääntöisesti ympyröillä, ja vielä varsin paljon työtä vaativilla ympyröillä, on todella tärkeää osata lukea hevosta ja antaa sille riittävän usein lepotaukoja vapaan käynnin muodossa, suoralla uralla. Kun hevonen alkaa vähän painaa kädelle tai jopa nyppiä ohjaa pois käsistäsi, on se usein merkki siitä että hevonen alkaa väsyä, ja silloin on tärkeää antaa sen levätä, vaikka ihan muutaman kierroksenkin ajan.

Kun varsinainen ympyrätyöskentely on saatu tehtyä, loppuverryttele hevonen sekä laukassa kevyessä istunnassa että kevyessä ravissa isolla uralla tai vaikka maastossa, jotta hevonen saa venyttää kroppaansa kunnolla lopussa. Siihen on hyvä lopettaa, loppukäynnit maastossa ja ratsukolla hyvä mieli!!!

Ja koska tämä on ensimmäinen kirjoittamani tuntisuunnitelma pitkiin aikoihin, pyydän teiltä nyt vähän apua, onko teksti edelleen ihan ymmärrettävässä muodossa, vai haluatteko vielä tarkempaa selostusta onnistuaksenne ratsastamaan tämän suunnitelman mukaan? Sitä kummasti kirjoitustaito vähän ruostuu näin pitkän tauon jälkeen, ja varmasti kestää hetken päästä taas normaaliin tekstintuottamiseen takaisin!

Oikein hyviä treenejä kaikille!

Sari

Ratsastuksen EM, keep Marko talking!

Hah, niin se vaan tämäkin hiljaisuudessa liian pitkän aikaa viettänyt blogi taas täältä nousee, nyt on aikaa tärkeille asioille ja tämä on yksi niistä.

Ennen kuin palataan takaisin normaaliin päiväjärjestykseen tuntisuunnitelmien pariin, on pakko puhua muutama sana parhaillaan käynnissä olevista ratsastuksen EM-kisoista.

Varmasti tekin olette istuneet Areenan ääressä kädet kyynärpäitä myöten ristissä seuraten suomalaisratsukoiden suorituksia, hengittäen ensimmäisen kerran vasta lopputervehdyksessä! Näin ainakin itse huomaan tekeväni.

Eikä yhtään haittaa että kouluratsastuksessa Henri Ruoste superkevyellä ratsastuksellaan, upeasti liikkuvalla hevosellaan siivitti tiensä henkilökohtaiseen finaaliin!

Itse kiinnitin kisoja katsoessani erityistä huomiota hevosten rentouteen ja ratsastajan apujen käytön keveyteen, eli tuijottelin hevosten korvia, silmiä, suuta, häntää ja ratsastajien istuntaa. Niin varmasti tekin! Näyttävät liikkeet vievät fiilistä pois jos hevonen tekee ne jännittyneenä tai ratsastaja joutuu käyttämään voimaa niiden aikaansaamiseksi. Hyvän ratsastuksen katsominen on kannattavaa. Piste.

Asia joka erityisesti lämmittää mieltä on Marko Björsin huikea selostus. Markolla on erityinen kyky kommentoida ratsastusta todella laajalle yleisölle, riippumatta siitä onko ruudun ääressä hevosalan ammattilainen tai hevosista mitään tietämätön tyyppi. Jotenkin Marko pystyy samaan lauseeseen yhdistämään timanttista tietoa hevosihmisille ja selkeästi selostamaan ummikoille mitä radalla juuri nyt tapahtuu, tai miten hevonen toimii tai mitä ratsastaja tekee tai hänen tulisi tehdä juuri nyt.

Itselleni jäi tunne kuin olisin ollut huippuvalmennuksessa tai koulukisoissa erittäin asiantuntevan tuomarin sihteerinä, ja oli todella hieno saada tarkistettua myös omaa silmääni mitä tulee ratsukoiden suoritusten arviointiin.

Suuri kiitos Ylelle että olette ottaneet ratsastusta taas vähän lisää mukaan ohjelmistoon, ja erityiskiitos Markolle sinne isolle kirkolle!

Ja koska positiivinen palaute on paras tae palvelun jatkumiseksi, oli aivan pakko laittaa palautetta sekä Markolle että Ylelle, teethän sinäkin niin! Jos haluat saattaa palautteesi suoraan Ylelle oikealle henkilölle, voin välittää sinulle sähköpostilla hänen yhteystietonsa. Laita siis mulle meiliä vasenkarisari@gmail.com niin saat paluuviestissä Ylen tuottajan yhteystiedot!

Miten ikinä selviämme huomisen finaalin jännityksestä???

Tuntisuunnitelma; tilanne haltuun volteilla

Tällä tunnilla keskitytään volttien ratsastamiseen. Voltit, samalla tavalla kuin kulmatkin, ovat näin paperilla todella helppoja asioita, mutta toisaalta, niiden ratsastaminen monesti unohtuu tosielämässä.
Moni varmasti nyt tuntee piston sydämessään, kun sanon että eikö aika usein tulekin voltti ratsastettua vain "pakollisena ympyränä" ja kulma nyt vaan on paikka jossa hevonen kääntyy automaattisesti, välttääkseen aitaan törmäämisen. Tämän tunnin jälkeen on suorainainen ihme jos hevosen lavat eivät ole hallussa!

Rakennan tämän tuntisuunnitelman nyt vähän eri tavalla kuin aiemmin. Kirjaan tunnin tehtävät ja loppuun lisään niihin erilaisia variaatioita, jotta voit itse, oman tasosi mukaisesti, vähän muokata suunnitelmia.

Alkuun tietysti pidetään huolta että hevonen on saanut kävellä vapaalla ohjalla riittävän pitkään, ja aloitetaan tunti käynnissä tehtävillä harjoituksilla.

Ensimmäiseksi ratsasta uraa pitkin ja ratsasta jokainen kulma huolellisesti. Kulmien ratsastaminen on käyty läpi täällä. Se kannattaa käydä lukemassa ja tekemässä ihan käytännössäkin, jotta kulman ratsastaminen tulee sinulle "automaatioksi".

Kun olet ratsastanut yhden kierroksen ajan kulmat huolellisesti, lisää harjoitusta niin että tee jokaisen sivun keskelle voltti. Voltin ratsastamisessa on tärkeää olla yhtä tarkka kuin kulmissa, jos tuntuu että hevonen karkaa avuilta voltilla, ratsasta se samalla tavalla kuin ratsastat kulman, voit jopa jakaa voltin 2 tai 4 kulman ratsastukseen, ja kun hevonen on varmasti avuilla myös voltilla, voit "pienentää" apuja ja ratsastaa voltin "normaalisti".

Ratsasta yhden kierroksen ajan siis sekä kulmat että voltit huolellisesti, ja nyt olet jo tehnyt käännöksiä aika monta lyhyessä ajassa! Vaihda suuntaa ja tee harjoitus samalla tavalla, eli ensin pelkät kulmat, ja kierroksen jälkeen sekä kulmat että voltit.

Tämän jälkeen verryttelyä kevyessä ravissa, ja ravissa aloitetaan tekemällä pääty-ympyrät kumpaankin päätyyn. Muista että yhä edelleen ratsastetaan tarkat kulmat, tosin raviverryttelyn alussa voit tehdä ensin kulmista hieman loivemmat, mutta hevosen verryttyä tuo kulmien ratsastus takaisin tarkalle tasolle.

Kun olet ratsastanut muutaman kierroksen ravissa tehden pääty-ympyrät, lisää harjoitukseen voltit. Tee siten että kun ratsastat pääty-ympyrää, tee ympyrän avoimelle sivulle voltti toiseen suuntaan ja palaa sen jälkeen pääty-ympyrälle toiseen suuntaan. Eli, jos ratsastat vasemmassa kierroksessa, tee pääty-ympyrä vasemmalle, ja ympyrän avoimella sivulle käännä hevonen voltille oikealle. Ole huolellinen että suoristat hevosen huolellisesti ennen kääntymistä uuteen suuntaan voltille.

Työskentele näin muutama kierros kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla.

Käynnin jälkeen voit jatkaa voltti- ja kulmatyöskentelyä siten että aloita käynnissä, tee kokorataleikkaa jokaisella kierroksella, kummastakin päädystä käännät siis lävistäjälle, eli käytännössä teet "kahdeksikkoa" mutta tarkoilla kulmilla. Tee aina lävistäjän keskelle voltti siihen suuntaan josta lähdit lävistäjälle. Jos esimerkiksi olet vasemmassa kierroksessa, ja käännät hevosen lävistäjälle, tee lävistäjän keskellä voltti vasemmalle. Ja siitä kun suunta vaihtuu, niin seuraava voltti kääntyy lävistäjältä oikealle.

Lävistäjällä tehtävässä voltissa on todella tärkeää pitää hevosen lavat hallussa, sillä pienikin lipsahdus vie voltin lävistäjän linjan yli. Voi olla jopa tarpeen merkata lävistäjän keskikohta jollain merkillä, jolloin itsellesi sen hahmottaminen on helpompaa. Pitää olla siis erityisen tarkkana että voltti alkaa ja päättyy samaan paikkaan. Jos käy niin että hevonen livahtaa ulkoapujesi ohi lävistäjän voltilla, tee heti perään uusi voltti ja korjaa tilanne.

Työskentele tässä harjoituksessa muutaman kierroksen ajan käynnissä, ja kun tunnet että käännökset (sekä kulmat että voltit) ovat hallussa, siirry harjoitusraviin ja tee sama harjoitus ravissa. Sen jälkeen voit antaa taas hevosen levätä hetken.

Vielä harjoitus laukassa. Käyntitauon jälkeen siirrytään laukkaan, ja tee alussa isoa ympyräkahdeksikkoa laukassa siten että suoralla linjalla ympyröiden välissä vaihda laukka joka ravin tai käynnin kautta tai suoraan. Tämä ympyräkahdeksikko toimii ikäänkuin verryttelynä kohti laukkaharjoitusta.

Verryttelyn jälkeen siirrytään ratsastamaan toiseen päätyyn, ja nosta ensimmäiseksi myötälaukka ympyrällä. Ratsasta kierros ympyrällä, ja toisen kierroksen aikana, käännä hevonen voltille ympyrän avoimelta sivulta, eli samalla tavalla kuin alkuverryttelyssä. Ratsastetaan kuitenkin voltti myös myötälaukassa, eli vaihda laukka haluamallasi tavalla avoimella sivulle, ennen voltille kääntymistä. Voit ratsastaa voltillakin 2 kierroksen ajan, jotta varmasti saat avut siinäkin läpi. Ja voltin jälkeen taas vaihto uuteen myötälaukkaan, kääntyessäsi ympyrälle.

Tee tätä harjoitusta muutama kierros kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen voit tehdä vielä alun lävistäjä-voltti-harjoituksen laukassa. Eli harjoituslaukka, käänny päädystä lävistäjälle, tee lävistäjän keskelle voltti myötälaukassa, voltin jälkeen vaihda laukka ja jatka lävistäjä loppuun ja taas seuraavan lävistäjän keskellä voltti myötälaukassa.

Kun olet tehnyt tämän harjoituksen muutaman kierroksen ajan, voit verrytellä hevosen ravissa, ja pikkuhiljaa lopetella!

Ja sitten niitä variaatioita:

Kulmien ja volttien ratsastaminen tulee astetta haastavammaksi, kun teet ne uran sisäpuolella. Silloin aita ei korvaa ulkoapujasi, vaan joudut todella ratsastamaan myös ulkoavut läpi jatkuvasti.

Voit muuttaa voltteja siten että aina kun teet voltit (missä tahansa askellajissa) tee ne kootussa askellajissa.

Laukkaharjoituksessa tee pääty-ympyrä vastalaukassa, ja avoimella sivulla oleva voltti myötälaukassa, eli tässä variaatiossa laukkaa ei vaihdeta.

Voit myös lisätä voltteihin muutaman pohkeenväistöaskeleen, eli tee aina voltin sisällä muutama askel väistöä takaosalla. Ajoita väistöaskeleet voltin puoleen väliin, jotta ehdit saada hevosen takaosan taas uralle ennen voltin päättymistä.

Kun teet lävistäjäharjoitusta laukassa, voit tehdä siten kun teet volttia lävistäjän keskelle, vaihda laukka voltin jälkeen lävistäjällä ja käännä heti uudelle voltille toiseen suuntaan. Teet siis volttikahdeksikon vaihtaen laukan, ja kun lävistäjä päättyy, olet automaattisesti myötälaukassa.

Oikein hyviä treenejä kaikille, otetaan yhdessä tilanne haltuun!!!

Hevosen esteälyn kehittäminen

Esteratsastus on ainakin omasta mielestäni todella teknistä ja vaikeaa, aina pitää olla mittailemassa estevälejä lähes sentin tarkkuudella ja sitten pitää varmistaa että hevonen tulee esteelle juuri oikeassa tempossa, ja hevoselle pitää vielä kertoa se oikea ponnistuspaikkakin ja tämän lisäksi pitäisi vielä saada se hyppykaarikin juuri ideaaliksi.

Huh huh, siinä on työtä kerrakseen, nostan hattua kaikille esteratsastajille mutta uskallan vähän myös haastaa teitä! Mitä jos kehitettäisiinkin sitä hevosen esteälyä sen sijaan että tehdään liikaa asioita hevosen puolesta? Eikö ratsastamisen pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista ja perustua mahdollisimman pieniin ja yksinkertaisiin apuihin? Enkä varmaan ole väärässä jos väitän että kaiken (myös esteratsastuksen) perustana on huolellinen perusratsastus, joku sitä myös kouluratsastukseksi kutsuu?!

Postauksen otsikon mukaisesti tässä keskitytään harjoituksiin joilla pyritään kehittämään hevosen esteälyä. Esteäly tarkoittaa sitä että hevonen pystyy ratkaisemaan esteratsastuksessa esiintyviä haasteita ilman ratsastajan jatkuvaa apua. Näitä voivat olla esimerkiksi sopivan tempon, sopivan askelpituuden ja sopivan ponnistuspaikan löytäminen. 

Ja jos mietit mistä tiedät onko hevosellasi esteälyä vai ei, on se helppo testata aivan yksinkertaisella harjoituksella. Rakenna joko pysty- tai okserieste ja lähesty sitä aivan normaalisti, kuten yleensäkin hyppäät. Sen sijaan että esteen lähestyessä tekisit paljon töitä hevosen puolesta liittyen esimerkiksi ponnistuspaikan löytämiseen, jätäkin se tällä kertaa vähän yksin. Pidä kuitenkin ohjat ja pohkeet tuntumalla, mutta anna hevosen lähestyä estettä itse valitsemassaan tempossa ja hypätä itse valitsemastaan paikasta. Jos hevosesi automaattisesti korjaa askelpituuttaan ja löytää ideaalin ponnistuspaikan pudottamatta estettä, on hevosellasi ainakin kohtalaisesti esteälyä!
Jos se taas rämähtää esteeseen, hyppää joko liian juuresta tai liian kaukaa, huonossa tempossa, on se merkki siitä että esteälyä ei juurikaan ole, ja hevonen odottaa ratsastajan tekevän kaikki päätökset sen puolesta.

Aivan liian usein estekisoissa tai -valmennuksissa kiinnitän huomiota mm. seuraaviin asioihin:

- ratsastaja istuu aivan vinossa, jolloin hevonen ei pysty liikkumaan suorana, eikä näin ollen pysty ottamaan riittävästi painoa takajaloilleen.
- ratsastajalla on aivan liian pitkät jalustimet, jonka johdosta hän ei pysty nousemaan kunnolla kevyeen istuntaan eikä hevosen selkä saa riittävää vapautta.
- ratsastajalla on aivan liian pitkät ohjat, jonka johdosta ratsastaja joutuu pidätteitä tai käännöksiä tehdessään vetämään ohjasta taaksepäin, jolloin käden jousto häviää ja hevosen rytmi rikkoontuu.
- ratsukko ei työskentele kaarteita kunnolla, vaikka siellä kaarteissa se laukka rakennetaan. Usein käy niin että esteen linjalla ratsastaja yhtäkkiä huomaa että hevosen laukka ei tule riittämään esteen ylitykseen tai sen laukka on liian nopeaa ja hän joutuu joko patistamaan voimakkaasti pohkeella ja pidättämään, joka juuri ennen estettä tehtynä rikkoo hevosen luontaisen rytmin ja tasapainon ja näin ollen hyppy kärsii.

Miten helppoa esteratsastus olisikaan jos nuo haasteet olisi selätetty!

Jos nyt ei tässä postauksessa keskitytä noihin ratsastajan istuntaan liittyviin haasteisiin, vaan otetaan käsittelyyn muutama harjoitus joilla saat parannettua hevosen esteälyä. Näiden harjoitusten pyrkimyksenä on siis saada ratsastaja tekemään vähemmän ja haastaa hevosta katsomaan ja miettimään asioita enemmän itse.

Ennen varsinaisiin harjoituksiin menemistä, huomautan, että ainoastaan huolellinen perusratsastus siten että hevonen on koko ajan avuilla, on ainoa oikea tie onnistumiseen myös esteratsastuksessa, mutta näillä muutamalla harjoituksella voidaan hetkellisesti "oikoa" kulmia ja saada hevosen älykkyystasoa nostettua ja tätä kautta oma ratsastamisesikin yksinkertaistuu.

Mikäli hevosesi pyrkii ryntäämään esteelle, voit "jarruttaa" sitä rakentamalla aivan tavallisen pystyesteen ja päällimmäisen puomin päälle kahdesta puomista V-kirjaimen. Puomien väli esteen päällä on noin hevosen levyinen, eli hevonen laukkaa esteelle V-kirjaimen avoimesta päästä, jonka on oltava noin 2 hevosen levyinen.

Tämä harjoitus pistää hevonen hieman hidastamaan tempoa, sillä rakennelma on hieman haastavan näköinen, ja hevosen pitää tosissaan pohtia miten siitä selviäisi. Ratsastajan tehtävänä on tuoda hevonen esteelle mahdollisimman suorana ja hyvässä tempossa, siten että esteen linjalla ratsastaja ei häiritse hevosta vahvoilla pidätteillä vaan jätetään se hevosen hommaksi, unohtamatta kuitenkaan ohjalla pidettävää tukea.

Esteen ollessa hieman erikoisen näköinen, tulee ratsastajan kuitenkin pitää pohkeet lähellä hevosen kylkiä ja käyttää niitä tarvittaessa hyvinkin nopeasti, jos hevonen yhtään epäröisi esteen ylitystä. Kannattaa myös varautua siihen että hevonen saattaa varsinkin ensimmäisillä kerroilla hypätä esteen hyvinkin reilulla ilmavaralla, joten myötäys kädellä tulee mitoittaa sen mukaan.

Muutaman kerran jälkeen hevonen rentoutuu tämänkin estetyypin hyppäämiseen, ja ratsastaja pääsee paremmin vaikuttamaan hevoseen joka ei enää ryntää jännittyneesti esteelle. Pikkuhiljaa nuo apupuomit kannattaa jättää pois ja testata miten pehmeästi hevonen vastaa pidätteeseen. Jos taas sama vanha ryntäily jatkuu, ota puomit uudestaan käyttöön.



Toinen haaste liittyy hevosen takaosan käyttöön ja oikean ponnistuspaikan löytämiseen.  Monasti hevonen saattaa myös vähän rynnätä esteelle, ja se vie usein hevosen painopisteen etuosalle, jolloin hypyn kaari ei ole ideaali.

Rakenna yksinkertainen pystyeste, ja laita sekä esteen eteen että taakse maapuomi, noin 3 metrin päästä esteestä. Voit lisätä näitä puomeja enemmänkin, sekä ennen että jälkeen esteen, mutta on varmasti järkevin aloittaa näillä yksillä puomeilla ja maltillisella estekorkeudella.

Lähesty estettä laukassa, ja yritä itse olla huolehtimatta ideaalista ponnistuspaikasta, jätä se homma taas hevoselle, puomit kyllä auttavat siinä! Pidä itse huoli että estettä lähestyy suora ja rytmikkäästi laukkaava hevonen. Mikäli hevonen ensimmäisillä kerroilla lähtee hyppyyn väärästä ponnistuspaikasta, anna sille mahdollisuus korjata se seuraavalla hyppykerralla, eli älä taaskaan itse välitä puomeista, esteestä ja ponnistuspaikasta, vaan keskity hevosen suoruuteen ja rytmikkääseen, aktiiviseen laukkaan. Huomaat että hevonen myös rentoutuu ja pehmenee harjoituksen edetessä, sillä maapuomit usein "pidättävät" hevosta hieman, sillä se joutuu oikeasti katsomaan ja miettimään miten askeleensa asettaisi. On myös varsin tavallista että hevonen hieman laskee päätään puomeja lähestyessään, ja se on hyvä asia, sillä silloin hevosen hyppykaari pysyy hieman pyöreämpänä. Ole kuitenkin tarkka että et menee ylävartalollasi liikaa mukaan vaikka  hevonen laskee hieman päätään, vie kättä vaan hieman eteen. Jos heilahdat ylävartalolla eteen, häiritset hevosen tasapainoa, ja hyppy muuttuu etupainoiseksi.

Muutaman onnistumisen jälkeen voit nostaa estekorkeutta ja vaikka lisätä lisää maapuomeja, ja voit myös lisätä toisen pystyesteen jonon jatkoksi! 

Vielä yksi haaste, jolla pyritään ottamaan haltuun laukan lyhentämisen haasteet ja hevosen etujalkojen tekniikka. Joskus näkee hevosia joilla on hieman "hitaat" etujalat, ja usein estevirheet koostuvat etujaloilla pudotetuista puomeista. Toinen yleinen ongelma liittyy laukan lyhentämiseen, joka todella usein vie energian pois laukasta, jos hevonen ei vastaa lyhentämiseen oikein.

Rakenna in-and-out sarja matalista pystyesteistä, joiden väli on noin 3 metriä. Jos hevosesi ei ole tottunut innariin, aloita ensin kahdella esteellä. Jos itseäsi jännittää pystyeste, voit aivan hyvin rakentaa myös ristikot.

Tässä harjoituksessa on (kuten aiemmissakin) tärkeätä olla häiritsemättä hevosta liikaa, ja lähestyä esteitä lyhyessä, aktiivisessa laukassa. Esteillä on erittäin tärkeää olla huolellinen oman istunnan kanssa, ole varovainen että pysyt ylävartalolla rauhassa, ajattele että annat hevosen hypätä allasi menemättä ylävartalolla mukaan hyppyyn. Mikäli ylävartalosi notkahtaa eteenpäin, menee paino helposti hevosen etujaloille, ja harjoituksesta tulee hevoselle todella raskas ja vaikea. Keskity siis lähestymiseen, erityisesti suoruuteen ja lyhyeen, aktiiviseen laukkaan. Kun nämä ovat kunnossa, ja istuntasi pysyy rauhallisena, onnistutte harjoituksessa hyvin.

Kun harjoitusta on tultu muutama kerta, voit lisätä esteiden määrää mutta pidä estekorkeus koko ajan hyvin maltillisena, sillä tämä harjoitus toimii nimenomaan jumppana, eikä siihen tule yhdistää liian rohkeita estekorkeuksia. 

Tässä nyt muutama hevosen esteälyä kehittävä harjoitus, toivottavasti näistä on apua ja kertokaahan miten älykkäitä teidän estehevosenne ovat!

Sari

Kumppani ratsaille, uhka vai mahdollisuus?

Sain lukijalta postaustoiveen tilanteesta, jossa kumppani (tai kaveri tai ihan kuka tahansa) haluaa joko omasta tahdostaan tai hevostelevan kumppanin tahdosta opetella ratsastamaan. Ihana postaustoive, katsotaan saadaanko pidettyä aihe pelkästään hevosissa vai lipsahdetaanko jopa vähän parisuhdeterapian puolelle!!!

Lähtökohtaisesti kaikki ne, jotka eivät ratsasta, luultavasti ajattelevat että ratsastus on vain istumista hevosen selässä. Tästä johtuen, on todella vaikeaa selittää kumppanille niitä mikroskooppisen pieniä onnistumisia hevosen kanssa, joilla on meille ratsastajille todella iso merkitys. Se jos mikä on turhauttavaa, trust me!

Kannattaakin siis lähteä heti alussa miettimään oikeita lähestymistapoja kun ummikko nostetaan hevosen selkään. Lähtökohtaisesti on parasta pitää kaikki asiat mahdollisimman yksinkertaisina, itseasiassa, niinhän niiden pitäisi ollakin meidän edistyneempienkin ratsastaessa, miksi se aina välillä pääsee unohtumaan?

Eli, käydään ensin läpi ratsastuksen perusasiat.

Käännös; hevonen kääntyy sinne mihin ratsastaja kääntää katseensa, tuo painonsa ja kääntää ohjalla.
Liikkeelle lähtö; hevonen lähtee liikkeelle kun ratsastaja puristaa sitä pohkeilla, maiskuttaa äänellä ja avaa polvensa.
Hidastus; hevonen hidastaa vauhtia kun ratsastaja tiivistää istuntaansa (istuu hieman liikettä vastaan), käyttää ääniapua ja pidättää tarvittaessa ohjalla.
Pysähdys; hevonen pysähtyy kun ratsastaja käyttää ääniapua, tiivistää istuntaansa ja pidättää ohjalla.

Ratsastajan asento; jalustin päkiän kohdalla, kantapää hieman alempana kuin varpaat, varpaat menosuuntaan, selkä suorana, nyrkit pystyssä ja kyynärpäissä kulma, katse kohti ratsastettavaa tietä.

Näiden perusasioiden lisäksi on hyvä käydä läpi myös se ratsastuksen psyykkinen puoli, ratsastajan tulee aina olla hevostaan rohkeampi, päättäväinen, kärsivällinen, nöyrä ja rauhallinen. Hevonen ei tee mitään tahallaan, vaan peilaa aina ratsastajaansa.

Kun nämä asiat on käyty läpi, on aika lähteä ratsastamaan. Ratsastajan olisi syytä hoitaa hevonen ennen ja jälkeen ratsastuksen, edes siten että hän harjaa hevosen vaikka toinen sen varustaisikin. Usein jo tässä vaiheessa voidaan nähdä miten hevosen ja ratsastajan kemiat kohtaavat, ja onhan se nyt ihan kohteliastakin tutustua hevoseen vähän ennen sillä ratsastamista.

Jos mitenkään mahdollista, olisi ensimmäiset ratsastukset hyvä tehdä maastossa, siten että ratsastaja pääsee rauhassa fiilistelemään hevosen askeleita käynnissä, ja jopa vähän vaihtelevassa maastossa. Luonnollisesti taluttajan kanssa, vaikka kumppani varmasti siitä onkin eri mieltä.

Tehtiin ensimmäiset ratsastukset sitten maastossa tai kentällä, tulee ratsastajan malttaa työskennellä käynnissä riittävän pitkän aikaa, jotta hevosen liikerata tulee ratsastajalle selväksi. Samalla on hyvä aloittaa työskentely käännöksillä, siten että ratsastaja pyrkii kääntämään hevosta katseen ja istunnan voimalla enemmän kuin ohjalla, taluttaja voi huolehtia käännösten hallinnasta, mutta ratsastajan olisi hyvä päästä tuntemaan mitä sillä tarkoitetaan kun sanotaan että hevonen lähtee kääntymään sinne suuntaan mihin ratsastajan paino sen johtaa. Ellei tätä käydä alussa läpi, tulee helposti hevoselle annettua ristiriitaisia apuja sen jälkeen kun otetaan ohjasavut mukaan ohjelmaan.

Kun olette tehneet käännöksiä molempiin suuntiin, lähdetään harjoittelemaan hevosen tempon hidastamista ja pysäyttämistä, jälleen ensisijaisesti ääniavulla ja istunnalla. On todella tärkeää osoittaa ratsastajalle että joskus jopa pelkkä ääniapu voi riittää hevosen pysäyttämiseen, jotta ohjaa ei tule käytettyä liikaa.

Ja kun olette tehneet pysähdyksiä, tulee eteen tietysti myös liikkeellelähtö, eli eteenpäin vievien apujen käyttö. Jälleen, ensisijaisesti ääniapu ja hyvin kevyt pohjeapu, ja muistakaa käydä läpi mitä tarkoittaa avulla myötääminen. Eli kun hevonen on lähtenyt liikkeelle tai lisännyt tempoaan, rentoutetaan pohje jotta hevonen saa "rauhan" työskentelyyn. Tämä tulee muistaa käydä läpi myös hidastamisessa, eli pidäte pitää uskaltaa lopettaa riittävän aikaisin.

Ensimmäisillä kerroilla olisi suotavaa mennä pelkkää käyntiä, ja harjoitella kropan hallintaa tässä askellajissa. Tehkää monipuolisesti käännöksiä, erilaisia kaartoja, voltteja ja ympyröitä. Muista että sitä mukaa kun käännökset tulevat jyrkemmiksi, tulee apujen käyttö käydä ratsastajan kanssa läpi huolella, sillä kuten itse tiedämme, käytetään kääntäviä apuja eri tavalla riippuen siitä onko kyseessä loiva vai jyrkkä käännös.

Käännösten lisäksi tempon muutokset ja pysähdykset käynnissä kuntoon, ja tässäkin erityishuomio ratsastajan kropan hallintaan, jälleen kerran! Kun käännökset ja temponmuutokset onnistuvat kohtalaisen hyvin käynnissä, muuttakaa harjoitusta siten että ratsastaja irrottaa jalkansa jalustimista ja tekee saman ilman jalustimia.

Kun käynnissä tehtävät asiat on kunnossa sekä jalustimilla että ilman, on aika siirtyä raviin. On hyvin yksilöllistä pystyykö ratsastaja istumaan helpommin perusistunnassa tai keventää, meillä jokaisella on oma rytmitajumme, ja jos rytmitaju ja tasapaino on kunnossa, ja vielä jos kroppa on hallinnassa, voi ratsastaja omia kevennyksen hyvinkin nopeasti. Jos taas nämä eivät ole ihan iskussa, on helpompi aloittaa ihan harjoitusravissa. Ja lyhyehköjä pätkiä, kuitenkin niin että ravia mennään sen verran, että ratsastaja kuitenkin pääsee ravin rytmiin mukaan.

Alussa raviharjoitukset on syytä tehdä vain suoralla uralla, ja vasta kun ratsastaja itse tuntee että pysyy kohtalaisen hyvin tasapainossa, voidaan ravissa tehdä loivia kaarteita.

Suosittelen että raviharjoitukset tehtäisiin mahdollisimman pitkään niin että taluttaja huolehtii hevosesta, jotta ratsastaja voi keskittyä vain ja ainoastaan kropan hallintaan ravissa. On siis tarkoitus että ratsastaja ei juurikaan ota ohjia tuntumalle, ettei vahingossakaan käy siten että ratsastaja tukeutuu ohjiin ja näin ollen vedä hevosta suusta.

Kaikissa harjoituksissa tulee myös ottaa treenin alle tehtävien suorittamiset tietyssä pisteessä, eli käydään ratsastajan kanssa läpi mitä tarkoittaa kun hevonen valmistellaan tiettyyn tehtävään ja miten ajoissa se pitää tehdä. 

On vaikea antaa arviota siitä montako ratsastuskertaa vaaditaan ennen kuin kumppani on jo kohtalaisen sinut hevosen ja koko ratsastuksen kanssa, mutta kärsivällisyys on kultaa tässäkin asiassa. Niin kauan olisi syytä harjoitella käyntiä ja ravia että ratsastaja pystyy jo pikkuhiljaa itse hallitsemaan hevosensa, eli ei välttämättä enää tarvitse taluttajaa, ja kykenee tekemään sekä käynnissä että ravissa isoja ympyröitä ja isohkoja voltteja. Myös siirtymät tulisi olla hallussa, eli ratsastajan tulisi kyetä siirtämään hevonen ravista käyntiin mahdollisimman tarkasti tietyssä pisteessä.

Kun nämä asiat on kunnossa, on aika kokeilla laukkaa. Moni (ainakin miespuolinen) ratsastajan alku on luultavasti jo ensimmäisestä käyntiaskeleesta lähtien haaveillut laukkaavansa kohti auringonlaskua John Waynen tavoin. Ja vaikka me tosiratsastajat varmasti pelkäämme kumppanimme hengen puolesta (itse ainakin pelkään!!!), on todella usein käynyt niin että tämä ensikertalainen hevosmies kykenee laukkaamaan vailla mitään ongelmia kierros kierroksen jälkeen! Ja se johtuu vain ja ainoastaan siitä että hevosmies istuu siellä hevosen selässä aivan rentona, jolloin yleensä hevonenkin laukkaa varsin rennosti ja sekös meitä harmittaa!

Olen itse todistanut poikaystäväni laukkaavan ensimmäisellä ratsastuskerralla sänkipellolla hevosen kanssa, koska "cowboyt tekee niin" ja voitte uskoa että olin aivan varma että nyt tulee ruumiita. No ei tullut, kaikki meni kuten oppikirjoissa konsanaan ja ainoa tappelun aihe olikin poikaystävän ihmettely siitä miksi sitä ratsastusta pitää opetella niin paljon, kun se kerran on noin helppoa...

Kuitenkin, jotta homma ei lähde ihan lapasesta, on hyvä ottaa ratsukko liinan päähän ja tehdä ensimmäiset laukkaharjoitukset ympyrällä, jotta sinulla on edes teoreettinen mahdollisuus pitää ratsukko maan pinnalla. Tässä auttaa jos hevosesi on opetettu nostamaan laukka liinassa vaikka ihan laukka-komennolla, ratsastajan voi olla vielä tässä vaiheessa vaikea hallita raajojaan siten että saisi annettua selkeän laukka-avun.

Tässä on oikeastaan tämmöinen helppo aloituspakkaus kumppanin ratsastusuran alkuun. Jos ja kun käy niin että kumppani tosissaan innostuu ratsastuksesta, voit hakea vaikka täältä blogista helppoja harjoituksia joilla voitte jatkaa ratsastusta. Ja muistakaa myös käydä nautiskelemassa maastossa ratsastamisesta, se on kuitenkin sekä ratsastajalle että hevoselle sitä todellista terapiaa!

Kertokaapa tosielämän kokemuksia, kuinka moni teistä on saanut poikaystävän houkuteltua ratsaille, ja onko moni teistä saanut poikaystävän todella innostumaan ratsastuksesta?!

Sari

Toivepostaus; hevonen ei halua lähteä yksin maastoon

Sain lukijalta kysymyksen liittyen tilanteeseen jossa hevonen ei suostu lähtemään yksin maastoon. Lukijan tilanteessa hevonen joudutaan taluttamaan vähän matkaa maastoon, jotta edes päästään pois tallin pihasta, sen jälkeen noustaan selkään, mutta siitäkään huolimatta, hevonen ei suostu maastossa etenemään, vaan pyörii ja pakittaa.

Tässä kohtaa voin todeta että vihdoinkin ensimmäisen kasvattini kanssa tekemistäni virhearvioinneista on hyötyä, sillä pihassani majailee juuri tuon kaltainen hevonen, jonka kanssa on tuskailtu saman asian kanssa jo vuosia. Kerron teille siis tällä kertaa varsinaisen tarinan, johon liittyy myös lukijan ongelman ratkaisu, mutta tarina itsessään on niin silmiä avaava, että koen sen kertomisen pakolliseksi!

Aikanaan ostaessani ensimmäistä hevostani, suomenhevostammaa, en ollut missään vaiheessa sitä astuttamassa. Kuitenkin, kohtalo puuttui peliin, muutimme maalle, ostin pari hevosta lisää ja siinä samassa päätin tammani kuitenkin astuttaa. Kyseessä oli siis ensimmäisen hevoseni ensimmäinen varsa, joten odotukset olivat kovat. Näin jälkeenpäin ajateltuna ehkä jopa liiankin kovat.

Olin pienessä mielessäni toivonut sitä täydellisen kaunista tammavarsaa, jonka kanssa ratsastaisin auringonlaskuun! Varsa syntyi, kaikki meni sen osalta hyvin, mutta kyseinen varsa oli hemmetin ruma ori, joten olin varsin pettynyt, jo siinä vaiheessa. En tätä asiaa ole silloin vielä ajatellut sen tarkemmin, mutta olen melko varma, että se pettymys joka varsan synnyttyä mieleni valtasi, on jäänyt jotenkin kummittelemaan takaraivooni, ja olen tiedostamatta suhtautunut tähän varsaan hieman epäreilusti.

Varsa, joka ruunattiin 2-vuotiaana, kävi läpi aivan normaalin nuoren hevosen ratsukoulutuksen alkeet, eikä missään vaiheessa tullut suuria haasteita eteen. Jossain vaiheessa ratsastaessa hevonen reagoi vahvasti, hyppi pystyyn ja ryntäili, mutta siinä vaiheessa se myös oli kovasti kasvavassa vaiheessa, joten päättelin tämän käytöksen johtuvan ainakin osittain "kasvukivuista". Tässä vaiheessa hevonen sai hieman lomaa. Jossain vaiheessa sille myös kehittyi kesäihottuma, joka ei varsinaisesti auttanut yhteiseloamme.

Kaiken kaikkiaan hevonen oli välillä hieman haastava, se lähti kädestä muutamankin kerran, ellei sitä taluttanut riimusta. Pitkällä, tai edes puolipitkällä narulla sitä ei voinut taluttaa, sillä se sai siitä niin nopeasti voimaa etten saanut sitä pidettyä. Silloin en osannut vielä yhdistää oman fiilikseni vaikutusta tähän hevoseen, sillä aivan yhtäkkiä hevonen vaan jäykisti niskansa, ja otti ja lähti.

Hevosen kanssa tehtiin töitä säännöllisen epäsäännöllisesti, suurimpana haasteena oli sen nuorena kehittämä tapa nousta tosi rajusti pystyyn ja kääntyä 180 astetta ympäri aina kun siltä tuntui. Ja voin kertoa, että siltä tuntui aika hemmetin usein! Kertaakaan en ole sen selästä pudonnut, mutta liikkeet ovat kieltämättä aika rajuja, joten kyllä siinä pitää ihan kiinni pitää että mukana pysyy!

Jossain vaiheessa, hevosen ollessa 7-vuotias, kun ratsastaminen alkoi olla jo itsellenikin pakkopullaa tämän hevosen kanssa, pysähdyin pohtimaan itseäni ja tätä hevosta. Hevonen vaikutti kokoajan tyytymättömältä, sen perusilme oli korvat luimussa, vähän epäileväinen ja ankea. Teuraaksi laittaminen olisi ollut varsin varteenotettava vaihtoehto, sillä selvää oli, että näin vaarallisesti käyttäytyvää hevosta ei myytäisi.

Jostain mieleni syövereistä nousi hyvin kirkkaana esiin se hetki, kun tämä varsa syntyi, ja muistan kuinka pettynyt siihen silloin olin. Tajusin että olin tiedostamattani ollut koko hevosen eliniän siihen pettynyt, ja hevonen luonnollisesti tämän vaistoaa, eikä missään vaiheessa kokenut oloaan kanssani hyväksi. Tämä oli käänteentekevä hetki, jonka johdosta taisin itkeä pillittää hyvän tovin, harmituksesta hevoseni puolesta. Siitä hetkestä lähtien, kun oma asenteeni hevostani kohtaan muuttui, alkoi hevonen viettää kanssani aikaa, ihan mielellään ja omasta halustaan, sen korvat kääntyivät eteenpäin ja sen katse ikäänkuin pehmeni. Voitte arvata että olin itselleni todella vihainen, kun olin "kiusannut" hevostani tiedostamatta kaikki nämä vuodet.

Siitä eteenpäin asiat ovat lähteneet sujumaan huomattavasti paremmin, hevonen on antanut minulle muutaman kerron jo todella hienoja onnistumisen tunteita, joita voi vaan tuntea silloin kun hevonen tekee ihmisen kanssa mielellään töitä!

Tästä huolimatta, joudun edelleen rakentamaan tämän hevosen itseluottamusta päivittäin, sillä näinä vuosina olen tajunnut että hevosen rajut reaktiot ovat aina tulleet esiin tilanteissa, joissa se ei luota itseensä, eikä se ole tähän mennessä luottanut myöskään ihmiseen, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt vahva pakoreaktio. Hevoseni on siis todella herkkä ja sillä on äärimmäisen huono itsetunto, mutta nyt kun olen itse samalla sivulla hevoseni kanssa, tiedän miten etenen näiden asioiden kanssa.

Meillä on siis ollut, ja on edelleen, sama tilanne kuin kommentin jättäneellä. Hevoseni lähtee silloin tällöin yksin maastoon, mutta jossain vaiheessa, joskus aiemmin, joskus myöhemmin, se hyppää rajusti pystyyn, ja ryntää kotiinpäin. Alussa tulkitsin sen niin, että se ei kestänyt yhtään painetta ratsastajalta. Sen takia talutin sen vähän matkaa maastoon, nousin siellä selkään ja jatkoin siitä. Joskus se onnistui, joskus taas ei. Joskus peruutimme maastoon vähän matkaa, käänsin sen ympäri ja pääsimme jatkamaan matkaa, joskus taas sekään ei auttanut. Joskus pääsin jatkamaan matkaa hyvinkin pitkälle, sillä opin tulkitsemaan hevostani siten, että onnistuin hieman "harhauttamaan" sen aikeita juuri ennen kuin se oli hyppäämässä pystyyn. Se ei tietenkään ole kovinkaan pitkäkestoinen tapa toimia, mutta sillä tultiin toimeen.

Nyt pidän tärkeimpänä tavoitteena viedä hevosta pikkuhiljaa kohti vahvempaa itseluottamusta, jolloin se selviää niinkin arkisista tilanteista kuin maastoon yksin lähtemisestä.

Ja sitten siihen lukijan haasteeseen. Vaikka en hevosta tunne tai tiedä, voisin kuvitella että tässäkin on kyse luottamuksen puutteesta. Hevonen ei jostain syystä koe että se voisi luottaa ratsastajaansa niin paljon että "uskaltaisi" lähteä hänen kanssaan maastoon. Vaakakupissa painaa toiset hevoset jotka jäävät talliin, eikä hevonen koe ratsastajaansa vielä niin tärkeäksi että hän voisi "korvata" muiden hevosten antaman turvallisuuden tunteen.

Työskentelisin tämän hevosen kanssa paljon maastakäsin, jotta luottamussuhde syvenee. Erityisesti taluttaisin hevosta maastossa, pitkiäkin lenkkejä, jotta hevonen saa riittävästi aikaa alkaa pikkuhiljaa luottaa ihmiseen, juuri siellä maastossa.
Jos selkäännousu on hevoselle täysin stressitön tilanne, silloin kannattaa hyödyntää maastossa se hetki jolloin hevonen on oikeasti rento ja mielellään ihmisen kanssa, ja nousta siellä selkään ja jatkaa matkaa ratsain vaikka alkuun vain lyhyen matkaa. On ihan ok laskeutua välillä ratsailta ja jatkaa taluttamista, varsinkin jos hevonen kovasti jännittyy ratsastaja selässä maastossa. Usein kuullaan sanottavan että ratsastaja ei saisi missään tapauksessa laskeutua hevosen selästä kun tilanne käy hankalaksi, väitetään jopa että hevonen oppisi tästä huonoja tapoja. Tämä ei pidä paikkaansa, on ihan ok, ja usein jopa parempi laskeutua alas selästä, kun hevonen jännittyy, ja saada se rennoksi maastakäsin. Jännittyneellä hevosella ei kehitystä tapahdu.

Toinen keino on pyytää joku kaveri (siis ihminen) mukaan maastoreissulle, eli silloin ratsastaja voi pysyä koko ajan selässä, ja kaveri auttaa taluttamalla hevosta vaikeiden paikkojen ohi. Juuri tämä maastoon lähtö on yksi sellainen tilanne. Moni sanoo että kannattaa ottaa toinen, varma, hevonen mukaan kaveriksi, mutta jos kuitenkin halutaan että hevonen jatkossa lähtee myös yksin maastoon, välttäisin tätä vaihtoehtoa. Usein hevonen lähtee vaan "sokkona" seuraamaan kaverihevosta, eikä keskity ratsastajaan riittävän hyvin.

Kaiken kaikkiaan, näissä tilanteissa on todella tärkeää edetä pienin askelin, ja kehua hevosta jokaisesta askeleesta jonka se ottaa yksin maastoon. Ja ratsastajan tehtävä on luonnollisesti olla aina hevostaan rohkeampi, jotta hevonen uskaltaa antaa ratsastajan tehdä päätökset. Jokainen askel kehittää hevosen ja ratsastajan luottamussuhdetta, ja pikkuhiljaa, näistä muutamista rohkeista askelista muodostuu kokonainen maastolenkki, kahdestaan hevosesi kanssa!

Kun niitä tilanteita kuitenkin eteen tulee, joissa hevonen yhä edelleen jää pyörimään tai pakittamaan, on tärkeää pitää oma ajatus koko ajan kirkkaana. Ainoa mahdollinen etenemissuunta on eteenpäin, eli vaikka hevonen pyörisi tai pakittaisi, tulee sen pää kääntää/pitää aina menosuuntaan, ja heti kun se ottaa askeleen oikeaan suuntaan, sitä tulee siitä kehua. Joskus voi käydä niin että hevonen vain pysähtyy paikoilleen, eikä kuuntele ratsastajan apuja ollenkaan. Tässäkin tilanteessa on tärkeää pitää hevosen pää menosuuntaan, ja rauhassa odottaa ja olla paineistamatta hevosta liikaa, ja kehua jokaisesta askeleesta.

Kommenttiboksi on auki, onko muilla vastaavia kasvutarinoita hevostensa kanssa kuin itselläni?

Sari

Toivepostaus; hevonen jännittyy siirtymissä

Sain kommentin jossa kysyttiin mitä tehdä kun hevonen jännittyy siirtymissä, erityisesti siis siirtymissä alaspäin. Tämä on varmasti yksi yleisimmistä haasteista, ainakin näin olen itse havainnut, ja onkin hyvä perehtyä aiheeseen vähän tarkemmin.

Ei varmasti tule yllätyksenä että kaiken a ja o on se että hevonen on rehellisesti pohkeen edessä, kaikissa askellajeissa. Sen lisäksi hevosen tulee olla rento suustaan, eli se ei saa purra kiinni kuolaimeen (eli vastustaa ratsastajan ohjasapuja) ja tätä ratsastajan tulisikin vaalia koko hevosen eliniän ajan. Tee siis aina mahdollisimman vähän ja mahdollisimman pieniä pidätteitä ohjalla, ja keskity enemmän ratsastamaan hevostasi istunnalla ja pohkeella. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voidaan lähteä enemmän siirtymien maailmaan.

Siirtymät ovat asioita joita luonnollisesti tulee tehdä jokaisella ratsastuskerralla, mutta aina välillä on hyvä pyhittää tunti pelkästään siirtymille, jotta näet itsekin parhaiten niiden tuoman eron hevoseen. Kun teet tunnin pelkästään siirtymiä ajatellen, pidä huolta että samaan tuntiin ei tule ängettyä asioita jotka saavat hevosen helposti huolestumaan tai jännittymään, eli pidä tunnin muut asiat, kuten ratsastettavat linjat, riittävän helppoina hevoselle.

Kyseisessä kommentissa oli erityisesti nostettu esiin pulma, jossa hevonen suorastaan rysähtää alaspäin siirtymissä, erityisesti laukasta raviin siirtymässä. Kaikenlaiset rysähtämiset siirtymissä johtuvat ennen kaikkea siitä että hevonen ei ole takaosansa päällä, ja osansa siihen tuo myös turhan vahva reaktio ratsastajan ohjasapuun. Yksinkertaisesti, ratsastaja tekee siirtymän lähes pelkästään ohjasavulla, eikä muista ratsastaa hevosta istunnalla siirtymän läpi.

Jotta tämä saadaan korjattua, tulee ratsastajan aloittaa harjoitukset hyvin yksinkertaisesti, ja erityisesti tulee muistaa käyttää ohjasapua mahdollisimman vähän ja mahdollisimman kevyesti. Muista että mitä pienempiä apuja käytät, sitä herkemmäksi hevonen tulee, ja siihenhän me ratsastuksessa pyrimme!

Jos haluamme (ja miksemme haluaisi!) tiivistää siirtymien ratsastamisen yhteen lauseeseen, voisi se mielestäni kuulua näin: Ratsasta siirtymissä aina enemmän uutta askellajia eteenpäin kuin vanhaa taaksepäin.
Jos tämä ei vielä auennut, postausta eteenpäin lukemalla se toivottavasti selkenee!

Alkuun tulee siirtymät saada kuntoon käyntiharjoituksissa, ja mikäpä sen parempi ja helpompi harjoitus kuin käynti-pysähdys-käynti siirtymät, joissa ratsastajan tulee kiinnittää huomiota oman istunnan vaikutukseen pysähdyksessä, eikä pidä myöskään unohtaa ääniavun merkitystä. Muista siis tiivistää istuntaasi ja ohjastuntumaa ennen pysähdystä, yhdessä ääniavun kanssa, ja heti kun tunnet että hevonen on pysähtymässä, rentouta kätesi ja luota siihen että hevonen pysähtyy "loppuun asti". Tällä yritetään juuri päästä eroon siitä että hevonen jännittyy siirtymissä, sillä usein ratsastajan ohjasapu jää päälle liian pitkäksi aikaa, jolloin hevonen tekee siirtymän jännittynyttä kättä vasten, ja ajan myötä se luonnollisesti "kovettaa" itsensä siirtymässä, jotta se ei tuntisi ohjan painetta niin kovana. Ratsastajan tehtävä on ikäänkuin opettaa hevonen uudestaan pehmeän käden siirtymään.

Toinen hyväksi havaittu keino on tehdä "lähes"siirtymiä, eli esimerkiksi käynnissä, hidastaa tempoa istuntaa tiivistämällä ja ääniavulla, siten että hevonen on lähes pysähtymässä. Juuri kun hevonen on tarjoamassa pysähdystä, rentouta (avaa) istunta ja päästä hevonen jatkamaan peruskäyntiä. Kun tämä sujuu, pääset helposti ja pienillä avuilla tekemään siirtymiä askellajin sisällä, joka on tärkeässä asemassa kun halutaan saada hevonen paremmin takaosansa päälle. Kun tehdään siirtymiä askellajin sisällä, haetaan siis askellajiin joko hitaampia tai nopeamipia askeleita, siirtämättä hevosta kuitenkaan toiseen askellajiin.

Nämä samat harjoitukset tulee luonnollisesti tehdä myös ravissa ja laukassa, mutta on todella tärkeää muistaa että ennen kuin hevonen on rento kaikissa askellajeissa, ei siirtymätkään voi onnistua täydellisesti.

Kun siirrytään tekemään siirtymäharjoituksia ravissa, aloitetaan taas tekemällä siirtymiä ravista käyntiin ja takaisin raviin. Muista aina että siirtymät tulee tehdä parhaasta mahdollisesta askeleesta, eli jos teet käynti-ravi-käynti siirtymää, pidä huoli että hevonen kävelee hyvässä, aktiivisessa ja rennossa käynnissä ennen kuin siirrät sen raviin. Ravisiirtymässä muista lopettaa pohjeapu juuri kun tunnet että hevonen on siirtymässä raviin, näin saat sen pysymään rentona läpi koko siirtymän, eikä se ryntää raviin (ts. juokse pois paineistavan pohkeen alta). Kun siirtymä raviin on tehty, ratsasta ravia sen aikaa että saat hevosen raviaskeleen rennoksi ja aktiiviseksi, ja valmistele vasta sen jälkeen siirtymä takaisin käyntiin. Muista taas tiivistää istuntaa ja ohjastuntumaa, yhdessä ääniavun kanssa ja tee siirtymä käyntiin. Tässäkin siirtymässä tulee pidäte lopettaa juuri kun tunnet että hevonen on siirtymässä, tai "notkahtamassa" käyntiin, jotta itse siirtymässä hevosen suu pysyy rentona eikä sillä ole mitään syytä kiskoa itseään alas siirtymään. Taas jatka käyntiä sen aikaa kunnes käynti on kunnossa ja tee taas uusi siirtymä raviin.

Muista koko ajan olla erityisen tarkka oman keskivartalosi kanssa, istunta on kuitenkin se tärkein apu siirtymissä. Tämän lisäksi tarkkaile muitakin apujasi, pyri joka kerta tekemään pidäte tai eteenpäinvievä apu mahdollisimman pienenä, jotta hevonen herkistyy mahdollisimman pienelle avulle.

Ravissa on selkeästi helpompi tehdä siirtymiä askellajin sisällä (näin ainakin itse sen koen) joten käydä tämä hyväksesi ja työskentele hevonen takaosansa päälle ravissa, joko perusistunnassa tai keventäen.

Kun siirrytään tekemään siirtymäharjoituksia laukassa, ei minkään pitäisi muuttua. Edelleen aloita tekemällä siirtymiä ravista laukkaan ja takaisin raviin, pitäen huolta laadukkaista askeleista ja erityisesti siitä että et pidä apua "voimassa" liian pitkää aikaa siirtymän aikana, vaan uskalla rentouttaa apu juuri kun hevonen on tekemässä siirtymää. Kun teet siirtymiä askellajin sisällä laukassa, tulee sinun siis ajatella että laukassa olet jo lähes siirtymässä raviin, ja juuri kun hevonen on siirtymässä raviin, annatkin sen jatkaa laukassa. Näin saat hevosen todella tehokkaasti takaosansa päälle, ja tästä on hyvä siirtyä tekemään varsinaista siirtymää laukasta raviin. Voit vaikka tehdä niin että joko pääty-ympyrällä tai pitkällä sivulla, tee ensin muutama siirtymä laukka-askeleen sisällä, eli niin että hevonen lähes siirtyy raviin, ja kun tunnet että se todellakin alkaa jo istua takaosansa pääläl, hyödynnä tämä tunne, ja tee seuraavaksi siirtymä laukasta raviin. Nyt hevosen pitäisi pysyä ylhäällä koko siirtymän läpi, ja muistat vaan ratsastaa sen ravin kuntoon heti siirtymän jälkeen!

Tämä pätee kaikissa siirtymissä, muista aina ratsastaa sitä tulevaa askellajia eteenpäin, tätä ei tullut tuossa alussa mainittua mutta heti kun olet saanut hevosen rentoutumaan ja herkistymään apuihisi, keskity itse siihen että siirtymässä keskityt aina ratsastamaan sitä uutta askellajia eteenpäin.

Hyvänä esimerkkinä varmasti meidän kaikkien tekemä "virhe" johon ei tule ainakaan yksinään ratsastaessa kiinnitettyä huomiota. Olet työskennellyt jonkun harjoituksen parissa jo tovin, ja ehkä olet itsekin jo vähän väsynyt, sitten päätät lopettaa harjoituksen ja antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla. Teet siirtymän käyntiin mutta annat hevoselle heti siirtymästä pitkät ohjat ja suorastaan annat sen rojahtaa laiskaan käyntiin, ehkä jopa töksähtää lähes pysähdykseen asti. Muista että hevonen peilaa aina ratsastajaansa, jos itse lösähdät löysäksi siirtymässä, tekee hevonenkin samoin. Pidä siis jatkossa huolta että teet jokaisen siirtymän yhtä huolellisesti, hellität avuilla riittävän ajoissa ja ratsastat sitä uutta askelta eteenpäin, vaikka olisit seuraavaksi antamassa ne vapaat ohjat, tee tämä silti, ettei tunnillesi osu yhtään huonoa siirtymää!

Mikäli koet että et saa hevosta rennoksi laukka-ravi-siirtymissä, palaa hetkeksi takaisin helpompaan harjoitukseen, eli tee muutama siirtymä käynnin ja ravin välillä, eli palaa hevosen mukavuualueelle jossa se on varmasti rentona, ja kun tämä onnistuu, voit siirtyä takaisin haastavampaan harjoitukseen.

Toinen keino jolla saat kaikissa askellajeissa painoa enemmän takaosan päälle, on tehdä joko ympyrällä väistöä takaosalla tai suoralla uralla avotaivutusta. Kummassakin sisäpohje aktivoi sisätakajalkaa, jonka tulee koko ajan pysyä rungon alla.
Voit tehdä avotaivutuksen siten että pitkän sivun alusta teet avoa käynnissä, pitkän sivun keskellä käännä hevonen voltille ja voltin aikana siirrä hevonen raviin. Jatka uraa pitkin avotaivutuksessa ravissa, ja pitkän sivun lopussa käännä hevonen taas voltille. Voltilla nosta harjoituslaukka, laukkaa lyhyt sivu, tee seuraavan pitkän sivun alkuun voltti ja jatka uraa pitkin avotaivutusta laukassa. Tee pitkän sivun loppuun voltti, jonka aikana siirrä hevonen raviin, ja lyhyellä sivulla taas käyntiin, jotta voit tehdä saman harjoituksen uudestaan.

Olen kirjoittanut useita postauksia siirtymiin liittyen, alla linkki niistä muutamiin:

Täällä tehdään siirtymäharjoituksia joilla saadaan aikaiseksi lisää  keveyttä siirtymiin. Harjoitus on ensisijaisesti tehty hevosille jotka ovat hieman jähmeitä siirtymissä, mutta toimii todella hyvin kaikenlaisilla hevosilla, niitä herkistäen. Tämä harjoitus on erittäin hyvä ratsastajan apujenkäytön aktivoimiseksi.

Täällä hyödynnetään kiemurauraa siirtymien ratsastamisessa.

Täällä on otettu haltuun siirtymä laukasta käyntiin, haastava mutta aivan hyvin ratsastettavissa oleva siirtymä!

Blogista löydät muutenkin postauksia joissa siirtymään on kiinnitetty erityistä huomiota, joko tunnisteesta siirtymä tai käyttämällä hakutoimintoa. Mikäli allasi on herkästi kuumuva hevonen, löydät juuri tuolla tunnisteella (herkästi kuumuva hevonen) pari postausta joista toivottavasti on apua.

Toivottavasti tästä oli apua sekä kommentin lähettäneelle että teille muillekin! Hyviä treenejä kaikille!

Sari

Tuntisuunnitelma; hyvin jumpatulla hevosella parempia taivutuksia

Tämän päivän tuntisuunnitelma käsittelee monelle todella tuttua tilannetta. Hevosella tulisi tehdä avo- ja sulkutaivutuksia (ja myös ihan tavallisia taivutuksia ympyräuralla) sen notkistamiseksi ja suoristamiseksi, mutta tosi usein tuntuu siltä että taivutukset ajavat hevosen (ja usein myös ratsastajan) jännittyneeseen tilaan eikä jännittyneellä hevoselle tietenkään mikään harjoitus tuota toivottua tulosta. Miksi näin tapahtuu ja miten siihen päästäisiin tekemään korjausliike?

Itse olen todennut että suurin syy taivutusten epäonnistumiseen on juuri tuo rentouden puute koko ratsukossa, ja tämä taas usein aiheutuu siitä että taivutuksia lähdetään tekemään "liian nopeasti", eli ennen kuin hevonen ja ratsastaja ovat verrytelleet kunnolla. Tällä tunnilla keskitytään siis huolelliseen alkuverryttelyyn ja taivutuksiin valmistaviin harjoituksiin.

Riittävän pitkän alkukäynnin jälkeen, (mielellään tietysti maastossa) ota ohjat tuntumalle ja lähde ratsastamaan käynnissä uran sisäpuolella. Odota ensin parin kierroksen ajan millaiseksi hevosen luontainen käynti muodostuu, ja jos sitä on tarpeen parantaa, työskentele siirtymillä (sekä pysähdyksillä ja liikkeelle lähdöillä että käynnin tempon muutoksilla) sen aikaa että saat käyntiin rennon askeleen etkä joudu vaikuttamaan hevoseen aktiivisesti, vaan sen pitää liikkua suurimman osan ajasta itsekseen.

Tämän jälkeen pysytään edelleen uran sisäpuolella, (tämä vahvistaa omia apujenkäyttöäsi) vasemmassa kierroksessa, ja lähdetään tekemään pohkeenväistöjä siten että pitkän sivun alussa tee muutama askel pohkeenväistöä vasemmalle, eli kohti pituushalkaisijaa. Väistön jälkeen kävele suoraan muutama askel ja tee pohkeenväistö oikealle, samalle linjalle josta lähdit väistöön.

Ole siis tarkkana että et päästä hevosta valumaan takaisin uralle, kuten se helposti varmasti tekisi, vaan pidä sekä ulko-ohjalla että -pohkeella huolta että hevonen ei pääse niiden ohi. Ulko-ohjan tuen kanssa tulee olla tarkkana, ettet tule vahingossa vetäneeksi siitä, vaan pidä ulkokäsi mieluummin vaan lähellä kaulaa ja kannettuna, tämä riittää tuomaan riittävän ulko-ohjan tuen tässä tilanteessa. Muista varmistaa koko ajan että ulkokäsikin joustaa hevosen liikkeen mukana, tästä syystä kyynärpäässä tulee olla kokoajan kulma. Ulkopohjetta voit siirtää ihan aavistuksen satulavyön taakse ja tukea hevosta siinä. Ole tarkka ettei hevonen tulkitse ulkopohkeen siirtoa väistäväksi pohkeeksi.

Tee tämä väistöharjoitus kummallakin pitkällä sivulla, ja kun tämä lievä väistö alkaa sujua, voit jyrkentää väistöä hieman tekemällä ensimmäisen väistön jopa pituushalkaisijan linjan yli, ja siitä sitten taas takaisin lähtölinjalle.

Muista huolehtia rentoudesta koko väistöharjoituksen aikana, ja erityisesti siitä että hevonen väistää pohjetta, ei ohjaa tai mitään muutakaan. Jos jossain väistön vaiheessa tuntuu siltä että hevonen ei syystä tai toisesta väistä pohjetta, älä vahvista tai siirrä pohjetta taaemmas, vaan tarkasta vastakkaisen ohjan pidätteellä että hevonen reagoi pidätteeseen (se voi vaikka jopa pysähtyä) ja vasta sen jälkeen käytä väistävä pohje uudestaan. Eli pidä koko ajan mielessä ristikkäisten apujen oikeanlainen käyttö.

Vasemman kierroksen väistöjen jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla ja toista sama harjoitus myös oikeassa kierroksessa. Tämän jälkeen taas hetki vapaata käyntiä ennen kuin siirrytään ravityöskentelyyn.

Aloitetaan kevyessä ravissa, pysyen edelleen uran sisäpuolella. Taas ensimmäiset kierrokset etsitään raviin hevoselle sopivaa tempoa ja tahtia, tässä kohtaa verryttelyä on tärkeää myös sallia hevoselle vähän pidempi ja matalampi työskentelymuoto. Verryttelyn edetessä hevonen nousee parempaan ryhtiin, joten ole tarkkana että lyhennät ohjaa sen mukaan, ettei kätesi jää liian taakse ja menetä keveyttään.

Kun ravissa on löytynyt oikea vaihde, lähde ratsastamaan toiseen päätyyn pääty-ympyrä jossa taivutat hevosta hyvin loivasti, ympyräkaaren mukaisesti. Toiseen päätyyn ratsastetaan voltti, eli selkeästi pienempi ympyrä ja näin ollen myös taivutuksen tulee olla hieman jyrkempi. Ole kuitenkin tarkka että taivutus ei mene "yli" eli hevosen tulee taipua koko kropastan ympyrän kaaren mukaisesti. Sisäohja huolehtii asetuksesta ja taivutuksesta, sisäpohje pysyy satulavyön kohdalla antaen hevosen taipua sen ympärille (tarvittaessa myös aktivoi liikettä), ulko-ohja säätelee taivutusta, käytännössä estää kaulan ylitaipumisen ja huolehtii että ulkolapa pysyy uralla, ulkopohje hieman satulavyön takana pitää huolta että takaosa tulee mukaan taivutukseen.

Tee tämäkin harjoitus molempiin kierroksiin, ja sen jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat käynnissä.

Seuraavaksi siirrytään tekemään laukkatyötä, ja tänään keskitymme erityisesti laukannostoihin. Sitä ennen verrytellään hevosta kuitenkin vähän aikaa laukassa. Vapaan käynnin jälkeen ota ohjat tuntumalle, nyt voit jo siirtyä ratsastamaan uralle. Valmistele laukannosto, ja nosta harjoituslaukka. Jos laukannosto onnistuu hyvin, eli laukka on alusta alkaen voimakasta, voit jatkaa laukassa ja nousta kevyeen istuntaan. Työskentele hetki kevyessä istunnassa laukassa, ja käännä hevonen aina välillä ympyrälle. Jos taas laukannosto on vähän epävarma, etkä saa laukkaan voimaa napakalla sisäpohkeella, älä jää ratsastamaan tätä huonoa laukkaa, vaan tee rauhassa uusi laukannosto. Muista että ainoastaan hyvä siirtymä takaa hyvän liikkeen. Muista sama periaate myös siirtymässä laukasta raviin, ratsasta siirtymä aina parhaasta mahdollisesta askeleesta jotta tuleva askel olisi myös paras mahdollinen.

Tee laukkaverryttely kumpaankin suuntaan ja anna hevosen sen jälkeen kävellä puolisen kierrosta vapaalla ohjalla. Sen jälkeen jatketaan joko käynnissä tai ravissa, tasostanne riippuen. Siirrytään taas uran sisäpuolelle, ja nyt tehdään muutaman askeleen pohkeenväistöjä joihin yhdistetään laukannosto. Pitkän sivun alusta (olet siis pari metriä uran sisäpuolella) tee pohkeenväistö uralle, ja väistön viimeisestä askeleesta nosta harjoituslaukka. Laukannoston onnistumisen takaa onnistunut väistö, joten ole tarkkana että väistö on kunnossa ennen laukannostoa. Väistössä erityisesti ne ristikkäiset avut, eli esimerkiksi väistössä oikealle, vasen pohje satulavyön takana väistää ja oikea ohja ikäänkuin ottaa väistöaskeleet vastaan. Näitä apuja käytät askelten rytmissä. Vasen ohja huolehtii pehmeästi asetuksesta ja oikea pohje omalla paikallaan pitää huolta ettei hevonen lähde väistämään apujen "ohi". Kun olet ratsastamassa viimeistä väistöaskelta, jätä ikäänkuin väistön ratsastaminen "kesken" (sillä hevonen kyllä väistää sen viimeisen askeleen sinne uralle) ja tarkista ulko-ohjan tuki ja siirrä sisäpohje satulavyön eteen ja anna sillä merkki laukannoston merkiksi samalla kun rentoutat sisäkäden. Näin hevosen tulisi nostaa laukka, joka on heti ensimmäisestä askeleesta lähtien vahva ja laadukas. Kun laukannosto onnistuu ja laukka on heti laadukasta, voit edetä laukassa uraa pitkin ja tehdä pitkän sivun lopussa voltin laukassa. Muista voltilla pitää huolta taivutuksesta myös laukassa, aivan kuten alussa teit ravissa.

Kun olet työskennellyt laukkaharjoitukset ensin toisessa suunnassa, anna hevosen levätä hetki, ja toista harjoitus toiseen suuntaan.

Tämän jälkeen jatketaan vielä taivutuksilla, ennen loppuverryttelyä. Siirrytään raviin, ja istu perusistunnassa. Nyt voit jo käyttää uraa, ja tee pitkän sivun alkuun voltti, ja voltin jälkeen jatka uraa pitkin avotaivutuksessa. Muista huolehtia voltilla siitä että työskentelet myös ulkoavut läpi, saattaa siis jopa tuntua siltä että vähän kannat hevosen ulkolapaa voltilla, hetkellisesti tosin. Tai voit myös hakea voltilla tunnetta että etujalat lähes astuisivat ristiin voltin aikana, siitä tiedät että ulkolavat ovat hallussa. Ilman ulkolavan hallintaa et hallitse myöskään avotaivutusta, sen takia voltti on tässä todella tärkeässä, valmistelevassa asemassa. Kun pääset voltilta uralle, jatka uraa pitkin aivan kuten olisit kääntymässä uudelle voltille, mutta nyt voimistat sisäpohjetta sen verran että hevonen pysyy sen avulla uralla, taipuneena.

Kun olet tehnyt avotaivutusta puoleen väliin pitkää sivua, käännä hevonen uudestaan voltille, ratsasta jälleen voltti huolellisesti, ja voltin jälkeen jatka uraa pitkin sulkutaivutuksessa. Tässä on nyt tärkeää ikäänkuin jättää hevosen takaosa voltin mukaiseen asentoon, eli kun jatkat voltin jälkeen uralle, jätä hevosen takaosa hieman uran sisäpuolelle. Sen jälkeen vaan sisäohjalla pehmeä asetus ja taivutus, unohtamatta myöskään ulko-ohjan vaikutusta. Voit vielä sulkutaivutuksen jälkeen ratsastaa pitkän sivun loppuun myös voltin. Tee tämä harjoitus ainoastaan toisella pitkällä sivulla, ja toisella sivulla keskity ratsastamaan hevonen suoraan ja tekemään tarvittaessa korjauksia ravin tempoon ja tahtiin. Tee harjoitus kumpaankin suuntaan, ja loppua kohden voit siirtyä keventämään ravissa, siten että ratsasta taivutukset perusistunnassa ja muuten työskentele kevyessä ravissa, jotta saat yhdistettyä harjoitukseen myös vähän loppuverryttelyä.

Kun olet tehnyt taivutukset kumpaankin suuntaan, (niiden pitäisi nyt sujua lähes henkäyksen kevyesti!) loppuverryttele hevonen vielä laukassa, kevyessä istunnassa kumpaankin suuntaan, antaen hevosen pyöristää ja pidentää ylälinjaansa tarpeen mukaan. Tämän jälkeen voit lähteä hyvin ansaitulle loppukäynnille maastoon, tässä oli jo yhdelle päivälle ihan riittävä annos tekemistä!

Tämä tunti on melko tehokas ja täynnä tekemistä, joten seuraile hevostasi ja anna sille tarvittaessa lepotaukoja. Muista että aina kun hevonen alkaa vastustella apujasi, se luultavasti on jo vähän väsähtänyt ja ainoa parannus siihen on pieni lepotauko.

Tästä tämä taas lähtee, olen vihdoinkin päässyt kesäloman makuun ja yritän kovasti saada blogin palaamaan taas normaaliin päiväjärjestykseen, ja kaikki kommenteissa antamanne postaustoiveet toteutettua!

Mitenkäs tämä tuntisuunnitelma teillä toimi, tuliko jossain kohtaa haasteita vai menikö kaikki kuin Strömsössä?

Sari

Blogin nosto hiljaisuudesta todellisuuteen

Moikka kaikki!

Niin siinä vaan kävi että kiire nimeltä työ ja omat hevoset ovat vieneet kaikki mehut viime vuoden loppupuolella, enkä haaveistani huolimatta ehtinyt edes avata tätä blogia.

Näin siinä välillä käy, mutta nyt alkaa näyttää siltä että alkaa löytyä tasapaino näiden asioiden kanssa ja pikkuhiljaa pääsen taas palaamaan tämänkin blogin pariin, jota niin kovin intohimoisesti olen rakentanut.

On ihana huomata että olette jaksaneet tänne palata yhä uudestaan, vaikka uusia postauksia ei ole tullutkaan ja pyrin saamaan postauksia ulos taas lähiaikoina.

Kaikkiin toiveisiin vastataan, vastausaikaa en osaa tässä kohtaa vielä sanoa.

Helmikuun loppupuolella olen viikon lomalla, joten uskoisin että silloin ehtisin kirjoittaa muutaman luonnoksissa olleen postauksen valmiiksi ja rakentaa siitä eteenpäin taas kohtalaisen säännöllisen postausaikataulun.

Vielä kerran kiitos että jaksatte käydä täällä, ja nauttikaa talvesta ja lumisista maastolenkeistä hevostenne kanssa, niin mäkin teen!

Sari

Tuntisuunnitelma; tehojumppaa väistöillä ja vastataivutuksilla

Tällä tunnilla keskitytään hevosen jumppaamiseen, ei niinkään reippaassa tempossa vaan enemmänkin matalassa tempossa mutta tehokkaasti työskennellen.

Alkukäyntien jälkeen ota ohjat tuntumalle ja tarkasta ensin että hevosesi reagoi apuihin oikein seuraavalla harjoituksella:

Pysäytä hevonen jokaisessa kulmassa, siten että ratsastat tosi syvälle kulmaan, ja juuri ennen käännöstä pysäytät hevosen, odotat hetken ja sen jälkeen käännät sen sisäohjalla ja ulkopohkeella suoraan pysähdyksestä. Muista myös tukea hevosta ulko-ohjalla, jotta hevonen ei pelkästään käännä kaulaansa, vaan ottaa koko etuosan, myös sen ulkolavan mukaan käännökseen. Tee näin yhden kierroksen ajan ensin vasemmalle, sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee sama harjoitus oikealle. Kun olet tehnyt tämän harjoituksen käynnissä, tee sama harjoitusravissa siten että ravaat uraa pitkin, mutta ennen kulmaa siirrä hevonen käyntiin ja tee huolellinen käännös kulmassa käynnissä. Hevosesi pitäisi nyt odottaa kääntäviä apujasi hieman paremmin, kun olet tehnyt pohjalle tuon käynnissä tehtävän harjoituksen. Jos näin ei ole, ja hevonen tuntuu ennakoivan kulman käännöstä tai kaatuvan sisälle kulmassa, palaa hetkeksi käynnissä tehtävään harjoitukseen. Tee tämäkin harjoitus noin kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja sen jälkeen voit antaa hevoselle hetkeksi vapaat ohjat.

Tämän jälkeen aloitetaan verryttely kevyessä ravissa, ja hyödynnetään nyt vähän hitaampi tempo. Aloitetaan ensin ratsastamalla kevyessä ravissa uraa pitkin, ja hakemalla juuri sille omalle hevoselle sopiva tempo. Sen pitäisi olla selkeästi hitaampi kuin normaalisti, mutta se ei kuitenkaan saa olla "laiska". Hevosen pitää siis hitaasta temposta huolimatta olla pohkeen edessä, eli aina kun käytät pohkeen, hevosen pitää siihen reagoida. Kun olet löytänyt tämän hitaamman tempon suoralla uralla, lisää verryttelyyn mukaan isoja voltteja, sekä pitkällä että lyhyellä sivulla. Volteille käännyttäessä ole erityisen tarkka että hevonen ei lähde kiihdyttämään tempoa käännöksessä. Jos näin käy, on se merkki joko siitä että hevonen ei ole riittävässä tasapainossa ja joutuu korjaamaan sitä kiihdyttämällä vauhtia, tai siitä että se juoksee taivutuksen alta pois. Jos kyse on huonosta tasapainosta, saat sen korjattua tuomalla omaa painoasi hieman enemmän ulkojalalle, jolloin hevonen ikäänkuin korjaa itsensä vähän pystympään. Jos taas hevonen juoksee pois taivutuksesta, hidasta sen tempoa vielä vähän ennen volttia, ja keskity voltilla siihen että taivutus on riittävän loiva, mutta läpi koko kropan. Sisäpohje on omalla paikallaan mutta ei jännittyneenä, ja sisäohja määrittelee taivutuksen, jota ulko-ohja säätelee. Ulkopohje pitää huolta takaosasta, jotta se pysyy mukana taivutuksessa, eli näin taivutus menee läpi koko kropan.

Kun olet tehnyt muutaman kierroksen ajan voltteja molempiin suuntiin ja olet tyytyväinen ravin laatuun, voit lähteä ratsastamaan ravia vähän isommaksi suoralla uralla. Aktivoi ravia sekä istunnalla että pohkeella (nyt ratsastetaan ravin tempoakin vähän isommaksi) niin kauan, kunnes tunnet että hevonen ravaa isommalla ravilla pehmeätä tuntumaa kohden. Työskentele tässä ravissa vielä muutama kierros molempiin suuntiin ja sen jälkeen voit verrytellä hetken laukassa, kevyessä istunnassa. Pidä laukassakin tempo hitaampana kuin normaalisti, vaikka hevonen saakin laukata "vapaammin", älä silti anna sen juosta apujesi ohi. Kun olet verrytellyt myös laukassa molempiin suuntiin, voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla. 

Aloitetaan varsinainen työskentely käynnissä siten että tehdään toisella pitkällä sivulla pohkeenväistöä ensin uralta pois muutaman askeleen ajan, sen jälkeen suoraan muutama askel ja vielä väistö takaisin uralle. Pitkän sivun jälkeen ratsasta huolellinen kulma, kokoa käyntiä vähän lyhyellä sivulla ja ratsasta jälleen huolellinen kulma. Toisella pitkällä sivulla tehdään lyhyitä ravisiirtymiä siten että siirrät hevosen käynnistä raviin, mutta raviaskelien määrä pidetään vähäisenä, 2-3 askelta riittää. Siitä takaisin käyntiin, ja muutaman käyntiaskeleen jälkeen taas siirtymä raviin. Toista tätä niin kauan että pääset pitkän sivun loppuun. Taas huolelliset kulmat ja lyhyt sivu kootummassa käynnissä. Pitkällä sivulla taas väistöt. Tee tämä harjoitus 2-3 kierroksen ajan kumpaankin suuntaan, ja kiinnitä erityistä huomiota kulmien ratsastukseen. Huolellisesti ratsastetulla kulmalla "säästät" vähän aikaa, sillä hyvän kulman jälkeen hevonen on heti valmis seuraavaan tehtävään. Kun olet tehnyt tämän tehtävän, hevoselle hetkeksi vapaat ohjat.

Lepotauon jälkeen ota ohjat ja siirry pääty-ympyrälle käynnissä. Tee toinen pääty-ympyrä käynnissä ja ympyrän avoimella sivulla väistä hevosen takaosaa ympyrän ulkopuolelle. Ympyrän jälkeen jatka pitkää sivua kohti toista päätyä (muista huolelliset kulmat) ja siirrä hevonen raviin ennen toista pääty-ympyrää. Tee siis toiseen päätyyn pääty-ympyrä harjoitusravissa, jossa teet saman tehtävän, eli ympyrän avoimella sivulla väistä takaosaa uran ulkopuolelle. Toista tämä harjoitus parin kierroksen ajan, sen jälkeen vaihda suuntaa ja tee samalla tavalla toiseen suuntaan ja taas sen jälkeen hevoselle vapaat ohjat hetkeksi.

Seuraavaksi jatketaan muuten täysin samalla harjoituksella, mutta nyt ympyrän avoimelle sivulle vastataivutus. Vastataivutuksessa pitää olla tarkkana että taivutus pysyy riittävän loivana ja menee läpi koko kropan. Eli kun olet vasemmassa kierroksessa pääty-ympyrällä, taivuta hevonen oikealle. Vastataivutus kannattaa aloittaa siten että ensin siirrät takaosan uran ulkopuolelle, aivan kuten äskeisessä tehtävässä tehtiin, mutta siitä lähdet pikkuhiljaa taivuttamaan hevosta oikealle, vasemman ohjan huolehtiessa ettei taivutus mene liian jyrkäksi kaulasta ja vasen pohje huolehtii että myös takapää pysyy mukana taivutuksessa. Tee tämäkin harjoitus molempiin suuntiin, ja sen jälkeen jatketaan hetki vielä ottaen mukaan laukkaa.

Pysytään yhä edelleen näillä pääty-ympyröillä, tehdään toisella ympyrällä käynnissä vastataivutus mutta nostetaan nyt heti taivutuksen jälkeen myötälaukka ja jatketaan työskentelyä laukassa samalla pääty-ympyrällä. Vastataivutuksesta laukannosto tapahtuu todella helposti, sinun ei käytännössä tarvitse tehdä muuta kuin päästää hevonen suoraksi, jätä ulko-ohjan tuki hieman tiiviimmäksi ja siirrä sisäpohje satulavyön eteen ja anna sillä merkki laukkaan. Luultavasti hevonen nostaa laukan jo pelkästä painon siirrosta sisälle, ja se on luonnollisesti vaan hyvä asia!

Toisella pääty-ympyrällä tehdään sama tehtävä harjoitusravissa, eli ympyrä ravissa, avoimella sivulla vastataivutus ja siitä laukannosto ja hetki työskentelyä ympyrällä laukassa.

Tee nämä harjoitukset pari kertaa kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen loppuverryttely kevyessä ravissa ja sen jälkeen on hevonen kyllä ansainnut vapaat ohjat ja käyntiä.

Matalasta tempostaan huolimatta tämä tunti on kyllä täynnä tehtäviä ja aika rankkojakin sellaisia, joten ole tarkkana ja tarkkaile hevostasi, jos se alkaa yhtään vaikuttaa väsyneeltä niin lopeta tunti ja jatka joku toinen päivä. Väsyneellä hevosella ei nämä harjoitukset tuota toivottua tulosta.

Hyviä treenihetkiä kaikille!

Sari

Toivepostaus; tuntisuunnitelma hevoselle jolla on ristiselkä jumissa (osa 2)

Tämä postaus on jatkoa osalle 1, joka löytyy täältä. Tällä tunnilla keskitytään enemmän väistöjen suomiin mahdollisuuksiin sekä otetaan kaikki hyöty irti laukannostoista ristiselän liikkuvuuden parantamiseksi.

Kuten viime postauksessakin mainitsin, on huolellinen ja pitkä alkuverryttely erittäin tärkeää ristiselkäongelmaiselle hevoselle. Eli alkukäynnit tulee olla vähintään 15 minuuttia, ja siitä ei pidä poiketa tälläkään kerralla. Sen jälkeen alkuverryttely ravissa vähän normaalia pidemmällä ohjalla, kuitenkin siten että hevonen pysyy hyvällä tasaisella tuntumalla. Pidä ravin tempo rauhallisena, siten että hevosella on rauhassa mahdollisuus vertyä myös ravissa, ja vasta kun olet ravannut rauhallisessa tempossa molempiin suuntiin, voit kerätä ohjaa vähän lyhyemmäksi, nosta hevosen ryhtiä vähän ylemmäs ja työskennellä ravin perustempossa. Liitä alkuverryttelyyn mukaan voltteja ja siirtymiä siten, että tee ravista siirtymä käyntiin ja käännä hevonen voltille heti siirtymästä, kävele voltti ja siirrä hevonen raviin taas voltin jälkeen. Tee samalla periaatteella myös harjoitus "toisinpäin" eli kävele uralla, siirrä hevonen raviin ja käännä se voltille heti ravisiirtymästä. Ravivoltin jälkeen siirtymä käyntiin ja jatka uraa pitkin käynnissä.

Raviverryttelyn jälkeen hetkeksi käyntiä vapain ohjin ja sen jälkeen siirrytään verryttelemään hevosta laukassa. Laukkaverryttelyssä tärkeintä on saada "paikkoja auki" eli anna hevosen laukata mahdollisimman pitkää ja rentoa laukkaa, itse nouse kevyeen istuntaan jotta hevosen selkää saa sen vaatiman vapauden. Ole kuitenkin tarkkana että hevonen ei pääse tässä alkuverryttelylaukassakaan vetämään itseään pitkäksi siten että se lähtee pois tuntumalta, sillä silloin se ei työskentele takapäällään vaan kyntää etuosa raskaana voimatonta laukkaa. Vaikka verryttelyssä nyt vaan laukataan eteenpäin, tekemättä sen suurempia tehtäviä, on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä että itse laukannostot ovat parhaita mahdollisia. Muista että huonosta nostosta ei voi tulla hyvää laukkaa, joten jos huomaat että nosto meni vähän plörinäksi, nosta rauhassa uusi laukka. Työskentele laukassa molempiin suuntiin ja anna hevoselle sen jälkeen vapaat ohjat ja kävele hetki.

Varsinainen työskentely aloitetaan ympyrällä. Ratsasta toisessa päädyssä pääty-ympyrällä käyntiä, ja tarkista ensin että hevosen käynti on mahdollisimman laadukasta. Hevonen kävelee pitkällä ja rennolla askeleella, tukeutuen kätesi tarjoamaan tuntumaan ja on pohkeen edessä. Kun tämä on kunnossa, aloitetaan tekemällä pohkeenväistöä siten että aina ympyrän avoimella sivulla väistä hevosen takaosaa ympyrän ulkopuolelle. Eli, käytännössä hevosen etuosa jatkaa ympyräuralla ja takaosa ympyräuran ulkopuolella. Vaikka tämä väistö tehdään ympyrällä, käytetään apuja aivan samalla tavalla kuin tehdessä väistöä esimerkiksi diagonaalilla. Sisäpohje on väistävä apu, ja ulko-ohja toimii sisäpohkeen tukena, pidättäen mikäli hevonen ei lähdekään väistämään sisäpohjetta. Molemmat ohjat pitävät hevosen etuosan uralla. Ulkopohje on varmistamassa siinä vaiheessa mikäli hevonen on lähdössä kokonaan pois ympyräuralta.

Tässä harjoituksessa väistöä tulee siis puolen ympyrän verran, ja toinen puoli ympyrästä keskitytään käynnin laadun ylläpitämiseen. Mikäli käynti on jännittynyttä tai liian hidasta, tee ympyrän sisälle voltti jotta saat vähän enemmän aikaa työstää käyntiä kuntoon ennen väistöä. Muistathan että hyvästä käynnistä tulee hyvää väistöä!

Tee väistöharjoitus ensin toisessa suunnassa muutaman kierroksen ajan, ja sen jälkeen vaihda ympyrällä suuntaa ja toista sama harjoitus myös toisessa kierroksessa. Tämän jälkeen hevoselle hetkeksi vapaat ohjat.

Lyhyen välikäynnin jälkeen ohjat taas tuntumalle ja tehdään sama väistöharjoitus myös harjoitusravissa, eli ympyrän avoimella sivulla takaosa väistää ympyrän ulkopuolella. Tämäkin harjoitus muutaman kierroksen ajan molempiin suuntiin ja sen jälkeen jatketaan harjoituksia suoralla uralla.

Siirrä hevonen käyntiin, ja siirry pituushalkaisijalle. Nyt on tarkoitus tehdä väistöjä todella jyrkässä kulmassa, siten että hevonen joutuu astumaan ristiin todella vahvasti. Syy miksi väistöt tehdään pituushalkaisijalla on se että silloin pystytään tekemään väistöjä vuorotellen kumpaankin suuntaan, eli tehdään väistöä pituushalkaisijan kummallekin puolelle. Kun tehdään näin jyrkkää väistöä, on tärkeää pitää väistöaskelien määrä pienenä, eli vain muutamia jyrkkiä väistöaskelia pituushalkaisijan kummallekin puolelle. Jos käy niin, että käynti olennaisesti huononee väistöjen aikana, jatka hetki pituushalkaisijaa suoraan ja paranna siinä käyntiä kunnes taas jatkat väistöaskelia.

Työskentele jyrkillä väistöillä käynnissä muutaman pituushalkaisijan verran, ja sen jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat. Kun hevonen on saanut hetken kävellä, ota ohjat taas tuntumalle ja jatketaan tuntia siirtymällä seuraavaksi laukannostoharjoituksiin. Tämän harjoituksen voit tehdä joko käynnissä tai ravissa, tai miksei vaikka molemmissa!

Siirry ratsastamaan pari metriä uran sisäpuolelle, ja aloitetaan vasemmassa kierroksessa. Ratsasta ensin muutama metri suoraan ja sen jälkeen tee pohkeenväistöä vasemmalle, eli uran sisäpuolelle. Muutaman väistöaskeleen jälkeen, nosta oikea laukka suoraan viimeisestä väistöaskeleesta ja laukkaa muutama askel. Siirrä hevonen laukasta käyntiin/raviin (kummassa nyt päätitkään harjoituksen aloittaa) ja tee heti siirtymän jälkeen väistöä vasemmalle, eli kohti uraa. Taas viimeisestä väistöaskeleesta laukannosto, ja muutama laukka-askel. Jatka tätä harjoitusta koko kierroksen ajan ja pyri pikkuhiljaa siihen että väistöaskeleet vähenevät kerta kerralta ja pääset tilanteeseen jossa teet vaikka vaan yhden väistöaskeleen, jolla saat sisätakajalan hyvin rungon alle, jotta hevonen pääsee ponnistamaan laukkaan kunnolla takapäällään, eikä etuosalla "kyntäen". Hevonen saa tässä nostoharjoituksessa tuntua siltä että se lähes istuu takapäälleen laukannoston aikana. Työskentele samalla harjoituksella myös oikeassa kierroksessa, noin yhden kierroksen ajan. Tämä harjoitus on loppujen lopuksi myös hyvää harjoitusta laukanvaihtoja varten, sillä tässä hevonen joutuu kokoajan olemaan erityisen kuulolla laukannostoapuihin ja niihin reagointiin. Myös omien apujesi hienosäätöön tämä harjoitus on erityisen hyvä, kunhan vaan muistat käyttää aina niin pientä ja kevyttä apua kuin mahdollista.

Laukannostoharjoitusten jälkeen anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla. Loppuun työskennellään vielä hetki ravissa tehden vähän sulkutaivutusta. Aloitetaan vasemmassa kierroksessa harjoitusravissa uraa pitkin. Tehdään ensin sulkua uralla (taivutus vasemmalle)  ja sen jälkeen pohkeenväistöä uran sisäpuolelle (väistöä vasemmalle) kohti pituushalkaisijaa. Muista olla huolellinen sulkutaivutuksen jälkeen ja suoristaa hevonen ennen väistöä. Jos ehdit, voit tehdä saman vielä pituushalkaisijalla siten että tee pituushalkaisijalla sulkua muutama askel (taivutus oikealle), ja sen jälkeen väistä pohkeenväistössä takaisin uralle (väistö oikealle).  Jos kuitenkin haluat työstää sekä sulkua että väistöä vähän pidempään, tee harjoitus siten että tee sulkua uralla noin pitkän sivun puoleen väliin asti, siitä suoristus ja pohkeenväistössä pituushalkaisijalle, sinne pituushalkaisijan loppupäähän! Sen jälkeen toisella pitkällä sivulla sama harjoitus. Työskentele tällä tavalla muutama kierros kumpaankin suuntaan, siten että suunnanmuutoksen aikana anna hevosen kävellä hetki vapaalla ohjalla, muuten harjoitus on liian vaativa hevoselle.

Tämän jälkeen voit jatkaa loppuverryttelyä kevyessä ravissa, pidä tässä lopussakin huolta että hevonen liikkuu kevyesti tuntumalla ja keskity tuntemaan hevosen takaosan vahva liike ja sen mukanaan tuoma "ilma" askeleessa. Ravin pitäisi tuntua siltä että siinä on vähän normaalia enemmän joustoa, silloin tiedät että tunnin harjoitukset ovat osuneet juuri oikeaan paikkaan, eli sinne vähän jäykkään ristiselkään!

Loppuverryttelyn jälkeen käyntiin ja vapain ohjin loppukäynnit. Muista malttaa kävellä riittävän pitkään, erityisesti näin haastavan tunnin jälkeen on tärkeää antaa hevosen palautua lopussa rauhassa.

Tässä oli nyt toinen osa tähän postaustoiveeseen, mutta teen vielä kolmannen, joka ei ole varsinainen tuntisuunnitelma vaan siinä on otettu kokonaisvaltaisemmin huomioon miten ristiselän ongelmista kärsivän hevosen kanssa olisi elo mahdollisimman hedelmällistä, jotta pikkuhiljaa ne ristiselän ongelmat olisivat paremmin hallittavissa.

Oikein hyviä treenejä kaikille!

Sari

Hiljaisuudesta huolimatta, täällä ollaan yhä!

Heippa kaikille ja pahoittelut todella pitkästä blogihiljaisuudesta.

Työelämä pääsi yllättämään kiireellään eikä postausten kirjoittamiselle yksinkertaisesti ole ollut aikaa.

Nyt kuitenkin kesäloma on alkanut ja pääsen toivottavasti taas rauhassa tekemään postauksia lähes entiseen tahtiin.

Kiva että olette pysyneet matkassa silti mukana ja jatketaan tästä taas kohti ratsastuksen tavoitteita!

Sari

Edit: Voitte vapaasti kommentoida postaustoiveita, toteuttelen niitä sitä mukaa kun saan vanhat toiveet alta pois!

Kuukauden kavaletti; huhtikuu

Tässä postauksessa jatketaan vielä kavaletteja ravissa, mutta lisätään vaikeusastetta pikkuhiljaa. Jos olet edennyt postausten mukaisessa tahdissa kavalettiharjoituksia, pitäisi hevosesi olla jo tottunut kavaletteihin sekä käynnissä että ravissa, joten nyt voidaan siirtyä seuraavaan vaiheessan, eli ravin muokkaamiseen kavalettien avulla.

Työskennellään ensin ravin pidentämisen kanssa. Suorita ensin huolellinen alkuverryttely, jotta saat hevosen lihakset lämpimäksi ja voit olla varma että hevonen on pohkeen edessä ja muutenkin avuilla, ennen kuin aloitetaan.

Kavalettien väliä ei loppujen lopuksi venytetä kovinkaan paljon, jos normaali ravikavalettien väli on 1, 3 - 1,4 m, on nyt väli 1,4 - 1,5 m, tämäkin pitää toki sopeuttaa hevosen askeleeseen mutta käytännössä väliä pidennetään noin 10 cm. Rakenna kavaletit suoralle uralle ja aloita työskentely niillä. Ratsastajan tulisi keventää istuntaansa näillä kavaleteilla ja suoda hevoselle pehmeä tuntuma ohjalla.

Käytännössä pyydä hevosta pidentämään askeltaan muutama askel ennen ensimmäistä kavalettia, jotta sen on mahdollista säilyttää tasainen rytmi läpi koko kavalettijonon. Jos ensimmäisillä kerroilla tuntuu siltä että hevonen menettää rytmin keskellä kavaletteja, toista harjoitus siten että aloita askeleen pidennys hieman aikaisemmin. Tämä on syytä tehdä todella tarkkaan, sillä mikäli hevonen menettää rytminsä kavaleteilla, saattaa se rikkoa laukalle, jännittyä ja lyhentää yhtä askelta ja harppoa loput, ja tämä johtaa epävarmuuteen kavaleteilla. Jos näin kävisi, tulisi sinun aloittaa kavalettityöskentely yhdellä kavaletilla ja lisätä määrää vasta kun hevonen on taas täysin sinut kavalettien kanssa.

Työskentele näillä kavaleteilla muutamia kertoja toisessa kierroksessa, sen jälkeen anna sen kävellä hetki vapaalla ohjalla ja sen jälkeen työskentele toisessa suunnassa. Muista kuitenkin että rakennat ravin kuntoon ja hieman energisemmäksi kuin harjoitusravi, ennen kuin siirryt kavaleteille. Ja jälleen kerran, ole erityisen tarkkana oman tuntumasi ja kätesi kanssa, käden tulee seurata hevosen pään ja kaulan liikkeitä kavaleteilla.

Kavaleteilla voit myös parantaa kootun ravin askellusta, lyhennä seuraavaksi kavalettien väliä taas noin 10 cm normaaliväleistä. Tämäkin väli tulee tarkasti testata juuri omalle hevoselle sopivaksi, hevosen täytyy pystyä säilyttämään tasainen rytmi läpi koko kavalettijonon. Tässä harjoituksessa voit nostaa kavaletit ylös, noin 20-25 cm korkeudelle.

Luonnollisesti hevosen täytyy kyetä kokoamaan raviaan ennen tämän harjoituksen tekemistä, ja erityistä huomiota tulee kiinnittää ratsastajan apujen käyttöön ravin kokoamisessa. Ole siis tarkkana että et yritä koota hevosta ohjalla, vaan istunnalla ja pohkeilla. Kavaleteilla hevoselle täytyy taata työskentelyrauha suusta, eli ratsastaja ei saa pidättää hevosta kavaleteille yhtään, vaan säilyttää hyvin kevyt tuntuma, joskus jopa sisäohja voi olla vähän löysänpuoleinen, kunhan istunta ja pohkeet ylläpitävät kootun muodon. Ratsastusta voi helpottaa ajatus että hevosen täytyy olla hyvin työskennelty "läpi" ennen kavaletteja, jotta kavaleteilla voit antaa vaan hevosen edetä, häiritsemättä sitä avuillasi.

Vielä kolmas raviharjoitus, jolla testataan hevosen keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Rakenna kavaletit raviväleillä, noin 1,3 m, ja käytä 5 kavaletin jonoa mutta poista jonosta neljäs kavaletti, eli väliin jää tyhjää. Ratsasta hevoselle hyvä ja energinen perusravi ja lähde ylittämään kavalettijonoa aivan normaalisti, aivan kuten siinä olisi kaikki kavaletit peräkkäin.

Mikäli alat lyhentämään askelta tyhjään väliin, menettää hevonen rytminsä ja joutuu harppomaan viimeiselle kavaletille. Keskity siis itsekin ratsastamaan läpi koko kavalettijonon huolellisesti, tasaisessa rytmissä. Tämäkin työskentely huolellisesti kumpaankin suuntaan, ja voit myös vaihdella tyhjän välin paikkaa vaikka siten että ota välillä kolmas kavaletti välistä pois.

Näillä harjoituksilla saat mukavasti vaihtelua kenttätyöskentelyyn, ja seuraavaksi siirrytään kavaleteilla laukkatyöskentelyyn!

Tsemppiä treeneihin!

Sari

Kuukauden kavaletti; maaliskuu

Tällä kerralla keskitytään kavalettien ylittämiseen ravissa. Jos olet tunnollisesti treenannut ensimmäiset kavalettiharjoitukset ohjeiden mukaan, on hevosesi (ja toki myös sinä itse) täysin rentoja kavaletteja ylittäessään. Jatkossa onkin ratsastajan vastuulla huolehtia että tämä jo saavutettu rentous säilyy aina kun ylität kavaletteja ja/tai esteitä.

Ravissa ylitettävien kavalettien väli on 1,3 - 1,4 m, toki tämä on hevoskohtaista mutta tuosta välistä on hyvä aloittaa ja säätää sitä omalle hevoselleen sopivaksi. Tärkeää on että hevonen ei joudu "harppaamaan" liian pitkällä välillä olevien kavalettien yli tai "sipsuttamaan" liian lyhyellä välillä olevat kavaletit. Kehitetään tässä samalla myös ratsastajan istuntaa, joten lyhennä jalustimia vähintään 2 reikää ennen kavalettiharjoituksia, aivan kuten tekisit hyppäämään lähtiessäsi!

Alkukäyntien jälkeen verryttele hevosta ensin käynnissä, tehden loivia taivutuksia ja pysähdyksiä, jotta varmistat sen että hevonen reagoi kaikkiin apuihisi. Kun olet työskennellyt käynnissä, verryttele hevosta kevyessä ravissa tehden edelleen loivia taivutuksia ympyröillä ja suorilla urilla suorita muutamia siirtymiä käyntiin ja taas uudestaan raviin. Hevosen tulisi alusta asti olla pohkeen edessä, toki sen ei tarvitse ravata vielä alussa kovin "isosti" sillä nyt ollaan vasta verryttelyvaiheessa. Kun olet työskennellyt ravissa molempiin suuntiin, verryttele hevonen laukassa. Laukassa tärkeintä on rytmin säilyminen, jos hevonen jatkuvasti tuntuu kiskovan kättäsi vastaan ja ehdottavan reippaampaa tempoa, ota siirtymä raviin ja käyntiin ja nosta uusi laukka. Tällä kertaa paranna laukan tempoa heti alusta alkaen, eli etsi vähän reippaampi tempo jossa hevosen on helpompi liikkua. Usein se että hevonen "kiskoo" ratsastajaa laukassa johtuu siitä että ratsastaja ratsastaa hevosta vähän alitempossa ja se on hevoselle vähän hankalaa. Rohkeampi tempo usein ratkaisee tämänkin ongelman, vaikka vauhti tuntuu vähän kiihtyvän, pysyy hevonen paljon rennompana ja ratsastajan on helpompi seurata hevosen liikettä.

Laukkaverryttely kumpaankin suuntaan ja sen jälkeen hetki ravia ja sitten vähäksi aikaa käyntiin ja hevoselle vapaat ohjat. 

Aloita ensin ylittämällä yksittäinen kavaletti (korkeus 15-20 cm) ravissa, tässä vaiheessa voit edetä kevyessä ravissa ja pyri siihen että hevonen lähestyy ja ylittää kavaletin täysin rentona, ja sinä itse vaan huolehdit oikeasta reitistä ja siitä että et häiritse hevosta kavaletin aikana. Ylitä yksittäinen kavaletti muutaman kerran kummassakin suunnassa, ja sen jälkeen voit antaa hevosen kävellä hetken vapaalla ohjalla. 

Lepotauon jälkeen lisää kavalettien määrää ensin kahteen, kolmeen ja lopuksi neljään asti. Ylitä jokainen kavalettijono ravissa molemmista suunnista, huolehdi rentoudesta. Jos hevonen jännittyy kahden kavaletin ylityksessä, älä lisää kavalettien määrää vaan ratsasta uudelleen kahden kavaletin väli kunnes hevonen rentoutuu siihen. Kun olet ylittänyt neljän kavaletin jonon ravissa keventäen molemmissa kierroksissa, rennolla hevosella, siirry hetkeksi käyntiin.

Jatketaan neljän kavaletin sarjaa ja tule seuraavaksi kavaletit kevyessä istunnassa, ravissa. Ensimmäisillä kerroilla harjoitellaan istunnan muuttamista kavaleteilla. Lähesty ensimmäisellä kerralla kavaletteja perusistunnassa, mutta juuri ennen kavaletteja nojaa hieman eteenpäin (siten että tunnet että paine hevosen selkään vähenee), tue käsiäsi hevosen harjaan. Tällä harjoituksella pyritään parantamaan ratsastajan istuntaa, tasapainoa ja siten taataan hevoselle rauha ylittää kavaletit tasapainossa. Kun tämä asento on vakaa, voit siirtää käsiäsi kavalettien aikana lähemmäs hevosen suuta, eli et enää tue niitä harjaan.

Tämän jälkeen muutetaan asentoa siten että nouse kavaletteja ennen kevyeen istuntaan, yhä edelleen tukien käsiäsi hevosen harjaan. Tässä on tärkeää antaa painon tulla omien reisiesi kautta polville, tiivistäen polvia satulan lähelle ja antaen kantapäiden painua hieman alas. Anna jalkojesi joustaa hevosen liikkeen mukaan, eli myötäile hevosen liikettä. Näin ollen saat aikaiseksi tiiviin alapohkeen, joka ei häiritse hevosta mutta on koko ajan kyljen lähellä jos tarvitset pohjeapua. Kun olet ylittänyt kavaletit muutaman kerran tukien käsiäsi hevosen harjaan, muuta harjoitusta taas siten että älä enää tue käsiäsi harjaan vaan tuo ne kohti hevosen suuta. Ole kuitenkin tarkkana että säilytät kevyen tuntuman hevosen suuhun koko ajan, älä siis jätä hevosta yksin.

Näiden harjoitusten jälkeen sinun istuntasi pitäisi olla riittävän vakaa, joten et ainakaan istunnallasi häiritse hevosta kavaleteilla.

Loppuun vielä muutama huomio ravissa ylitettävistä kavaleteista ja mahdollisista haasteista.

Varsinkin alkuvaiheessa kavaletteja ylittäessä on hyvä pitää ohja mieluummin hieman pitkänä kuin liian lyhyenä. Tavoitteenamme kuitenkin on se että hevonen venyttää päätä ja kaulaa eteen ja alas kavalettien aikana, ja mikäli ohja on liian lyhyt, voi ratsastaja jäädä vähän "jälkeen" kätensä kanssa. Kun hevonen kavaleteilla venyttää päätä ja kaulaansa eteenpäin, seuraa sitä kädelläsi. Pidä käsi hieman normaalia alempana, sillä kokoajan tulee suoran linjan säilyä kyynärpäästäsi hevosen suupieleen. Eli nyt kaikista aiemmista ohjeistani huolimatta, ohja rohkeasti vähän pidemmäksi!

Mikäli hevonen huolestuu kavaleteista ja nostaa päänsä ylös, ole tarkkana että et yritä laskea hevosen päätä alas käsilläsi vaan seuraa hevosen pään liikkeitä käsilläsi, eli nosta käsiäsi ylös jos hevosen pää nousee ylös. Kovin huolestuneella hevosella ei kannata kavalettijonoa lähestyä, työskentele mieluummin hetki yksittäisellä kavaletilla jotta hevonen pääsee taas rentoutumaan ja siirry sen jälkeen takaisin kavalettijonoon.

Kavaletteja ylittäessä tärkeintä on tasaisen rauhallinen tempo, tämän saavuttamiseksi usein ratsastajat haluavat hidastaa hevosta vähän liikaakin. Työskentele tasaisella niin kauan että "uskallat" ratsastaa hevosta sopivan hitaassa tempossa, joka säilyy tasaisena. Mikäli hevonen jää liian hitaaksi, jää se usein myös pohkeen taakse ja se on lähes pahinta mitä kavaleteilla voi sattua. Toinen lähes yhtä paha asia on ylitempo, joka usein johtaa siihen että hevonen kompuroi kavaleteilla ja menettää luottamuksensa koko kavaletteja kohtaan.

Jos hevosesi ei hyväksy tarjoamaasi ohjastuntumaa ja jännittyy, kannattaa sitä työstää volteilla ja ympyröillä taivutellen rauhassa kumpaankin suuntaan. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon jo alkuverryttelyssä, mutta myös silloin jos hevonen on hyvin verrytelty, mutta jostain syystä jännittyy ennen kavaletteja, voit käyttää muutamaa voltti tai ympyrää juuri ennen kavaletteja. Usein ympyrällä hevonen taas rentoutuu ja hyväksyy tuntuman josta voit jatkaa kavaleteille.

Seuraavalla kerralla tehdään vielä vähän erilaisia raviharjoituksia kavaleteilla.

Hyviä treenejä!

Sari